Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen

(1)

Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen

ENNAKOINTITYÖN RAPORTTI

(2)

Raportin sisältö

• Ennakoinnin näkökulmat

• Väestön ikääntyminen, ikääntyneiden asuminen – nykytila ja tulevaisuus

• Toimintakyvyn kehityksen ennakointi

• Hissittömyys ikäihmisten asunnoissa

• Asumisen tarpeet

• Asumistoiveet- ja tarpeet

• Uudenlaiset asumisratkaisut ja asukkaiden näkemykset

• Toimenpiteet

• Koonti kaikkien kuntien toimenpiteistä

• Oulun pienryhmien tuotokset/ehdotukset toimenpiteiksi

• Oulussa välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät

toimenpiteet

(3)

Näkökulmat

Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet

Rakentamis- ja Muutostarpeet Toimenpiteet

E nn ak oin tia V ar au tu m is ta

(4)

Aikajänne

-2030 2030-

mennessä jälkeen

(5)

Ikääntyminen

Nykytila ja

tulevaisuus

(6)

Kaupunki 65-75- vuotiaita 2015

65-75- vuotiaita 2030

75-84 –vuotiaita

2015 75-84 –

vuotiaita 2030

Jyväskylä 13 644 14 722 6907 12 755

Järvenpää 4240 5246 1794 4643

Oulu 16875 21924 8596 17630

Vaasa 6913 6906 4042 6279

n. 6000 n. 3000 n. 8000 n. 2000 n. 1000

n. 1000 n. 4000

Ikääntyvien kokonaismäärät ja

väestöennusteet vuodelle 2030

kunnittain

(7)

Ikääntyneiden ikäluokkien sijoittuminen taajamiin ja haja-asutusalueille Oulun alueella 2015 (TK 2015)

• Suurin osa ikääntyneistä asui 2015 taajamissa (65- 74 –vuotiaista 95,8 %, 75- 84 –vuotaiasta 96,1 % ja yli 85 –vuotiaista 97,0 %).

• Oulun ikääntyneiden

taajama-aste on korkeampi kuin koko maan väestön.

16 097 8 226

3 002 190 079 4 587 729

706 333 94 7 187 809 288

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65-74 -vuotiaat 75-84 -vuotiaat Yli 85-vuotiaat Kunnan väestö Koko väestö

Taajama Haja- asutusalue

(8)

Ikääntyneet ryhmät tilastoruuduittain,

65-74-vuotiaat

(9)

Ikääntyneiden osuus väestöstä Oulun kaupunkiseututaajamassa

tilastoruuduittain, 65-74 -vuotiaat

65–74-vuotiaiden osuus on koko

maassa keskimäärin 11,7 prosenttia, joten kartassa kaksi

tummimman

punaisinta luokkaa ovat keskimääräistä ikääntyneempiä.

(10)

Ikääntyneet asuinrakennuksen

talotyypin mukaan Oulun alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Kerrostaloasuminen on yleisin

asumismuoto. 65-74 – vuotiaista

kerrostalossa asuu 41

%, 75-84 –vuotiaista 49 % ja yli 85-

vuotiaista 60 %.

• Erillispientalossa eli omakotitalossa tai paritaloissa asuvien osuus pienenee kohti vanhempia ikäluokkia, mutta yli 85-

vuotiasitakin vielä 28

% asuu pientalossa.

6 573 2 676 550

2 373 1 113 239

6 154 3 656 1 179

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65-74 - vuotiaat

75-84 - vuotiaat

Yli 85- vuotiaat

Erillispientalot

Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot

(11)

Ikääntyneet asuinrakennuksen

valmistumisvuoden mukaan Oulun alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Oulussa yli 65-

vuotiaiden asuminen alle 10v. vanhoissa rakennuksissa on yleisempää kuin

ikääntyneillä muualla maassa.

• Eniten ikääntyneitä asuu 1970- ja 2000- lukujen rakennuksissa.

• Ikäluokkien välisistä eroista käy ilmi, että ikääntyneet ovat usein jääneet asumaan siihen taloon, johon ovat perheenperustamis- iässä muuttaneet.

339 204 54

1240 677 310

1614 1435

442

3961 1899

443

3523 1295 332

1692 793 251

3057 1656 559

125 46 13

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65-74 -vuotiaat 75-84 -vuotiaat Yli 85-vuotiaat Koko maan

väestö

-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000- ei tietoa

(12)

Ikääntyneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen

asukkaista rakennuksen valmistumisvuoden lopussa Oulun alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Valtakunnallisesti yli 65 - vuotiaat ovat olleet aliedustettuja uusissa kerros- ja

rivitaloasunnoissa

• Oulussa ikääntyneiden osuudet ovat suhteellisen matalia

0 2 4 6 8 10 12 14 16

2000 2003 2006 2009 2012 2015

65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %

65 vuotta täyttäneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista, %

(13)

Oulun ikääntymiskehitys tulevaisuudessa

0 5000 10000 15000 20000 25000

2015 2020 2025 2030 2035 2040

Ikääntyneiden määrä 2015 sekä väestöennuste Oulussa (TK 2015)

65-74 - vuotiaat 75-84 - vuotiaat Yli 85- vuotiaat

0,00%

2,00%

4,00%

6,00%

8,00%

10,00%

12,00%

14,00%

2015 2020 2025 2030 2035 2040

Ikääntyneiden osuus 2015 sekä

väestöennuste Oulussa ja koko maassa (TK 2015)

65-74 -vuotiaat

75-84 -vuotiaat

Yli 85-vuotiaat

65-74 -vuotiaat, koko maa

75-84 -vuotiaat, koko maa Yli 85-vuotiaat, koko maa

(14)

Ikääntyvien asuminen Oulun kaupungin asuntopolitiikassa

• Erityisryhmien asumispalveluita järjestetään yhä̈ enenevässä̈ määrin kotiin annettavina palveluina. Pääperiaatteena on normaalius ja

itsemäärämisoikeuden kunnioittaminen, joten ensisijainen asumisen muoto on normaali vuokra- ja omistusasunto.

• Tavoitteena on, että̈ vuoteen 2020 mennessä̈ 75 vuotta täyttäneistä

92 % asuu kotonaan itsenäisesti tai riittävien palvelujen turvin.

Enintään 3 % asuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

Noin 5 % tehostetussa palveluasumisessa

• Kotona asumista tuetaan uusilla toimintamalleilla ja teknologialla sekä joukkoliikenteellä.

• Yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemusta ehkäistään

hyödyntämällä läheisverkostoja, naapuriapua, seurakuntia ja kolmatta

sektoria.

(15)

Teknologia kotona asumisen tukena

Älyteknologioiden kehitys etenee nopeasti, eivätkä kaikki ikääntyneet

välttämättä pysy tai halua pysyä tässä kehityksessä mukana. Merkittävä osa ikääntyneistä henkilöistä on yhä tottumattomia tietotekniikan käyttäjiä.

(YM 2017: Älyteknologiaratkaisut ikääntyneiden kotona asumisen tukena.)

Teknologiaa voidaan hyödyntää kotona asumisen tukemisessa. Jaottelua ja esimerkkejä kotona asumisen ja itsenäisen suoriutumisen näkökulmista:

1. Turvallisuus ja avunsaanti: liesivahdit, turvapuhelimet, turvarannekkeet

2. Kotona asumisen tukeminen: liikkuminen, valaistus, lääkeannostelija, puhuva verensokerimittari.

3. Puhelin ja tietokone ikäihmisen/ikääntyvien käytössä: helppokäyttötietokone, seniorisovellukset

Keskeinen haaste ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen liittyvän

teknologian kehittämisessä on painopisteen siirtäminen itse teknologiasta sen hyödyntämiseen.

”Perinteisen yksittäisiin ratkaisuihin (tuote, teknologia, palvelu) perustuvan design- ajattelun sijaan tarvitaan laajempaa johdonmukaista kehittämisotetta, joka tunnistaa käyttäjien tarpeet ja toimintamahdollisuudet sekä̈ tuottaa kestäviä̈ kokonaisratkaisuja.”

(THL 2013: Teknologioiden mahdollisuudet iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä̈)

(16)

Toimintakyvyn

Kehityksen

ennakointi

(17)

Laitoshoidossa ja tehostetussa

palveluasumisessa olleet, vähintään 75 vuotta täyttäneet vuoden 2015 lopussa

Kunta Yli 75-vuotiaat

Terveys- keskusten pitkäaikais- asiakkaat

Vanhain- kotien asiakkaat

Tehostetun palveluasumisen

asiakkat

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen

asiakkaat yhteensä

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen

asiakkaiden osuus ikäryhmästä

Jyväskylä 9 674 2 212 758 972 10,0 %

Järvenpää 2 358 8 0 174 182 7,7 %

Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 %

Oulu 11 728 17 388 693 1 098 9,4 %

Vaasa 5 744 74 30 449 553 9,6 %

Asikkala 990 0 0 97 97 9,8 %

Hartola 431 0 0 8 8 1,9 %

Heinola 2 446 0 48 163 211 8,6 %

Hollola 2 024 2 36 122 160 7,9 %

Kärkölä 414 0 20 41 61 14,7 %

Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 %

Orimattila 1 568 0 30 150 180 11,5 %

Padasjoki 505 0 0 52 52 10,3 %

Sysmä 745 2 44 2 48 6,4 %

Päijät-Häme 19 961 155 188 1 402 1 745 8,7 %

(18)

Laskelma vuosille 2020

Yli 75- vuotiaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen kattavuus

Yli 75- vuotiaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 7 % kattavuus

Paikkojen tarpeen muutos v.

2015 asiakkaiden määrään

Yli 75- vuotiaat

Jyväskylä 9 674 970 10,00 % 11307 791 -179 17325 1040 70 20247 1012 42

Järvenpää 2 358 174 7,40 % 3117 218 44 5710 343 169 7226 361 187

Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279

Oulu 11 728 1 081 9,20 % 14280 1000 -81 23586 1415 334 30123 1506 425

Vaasa 5 744 479 8,30 % 6351 445 -34 8743 525 46 9653 483 4

Asikkala 990 97 9,80 % 1162 81 -16 1720 103 6 1827 91 -6

Hartola 431 8 1,90 % 445 31 23 572 34 26 632 32 24

Heinola 2 446 211 8,60 % 2921 204 -7 4210 253 42 4710 236 25

Hollola 2 024 158 7,80 % 2490 174 16 3870 232 74 4362 218 60

Kärkölä 414 61 14,70 % 507 35 -26 783 47 -14 894 45 -16

Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279

Orimattila 1 568 180 11,50 % 1727 121 -59 2504 150 -30 2807 140 -40

Padasjoki 505 52 10,30 % 560 39 -13 736 44 -8 794 40 -12

Sysmä 745 46 6,20 % 762 53 7 935 56 10 1003 50 4

Päijät-Häme 19961 1588 8,67 % 23539 1648 60 34619 2077 489 38158 1908 320

Kunta

Vuoden 2015 lopun tilanne Skenaario vuodelle 2020 Skenaario vuodelle 2030 Skenaario vuodelle 2040

(19)

Hissittömyys

Ikäihmisten

asunnoissa

(20)

Hissittömien määrä

2559

1566 1204 1165 1079

163 1161

645

668 677

492

95 415

221

246 236

168

25 0

1000 2000 3000 4000 5000

Päijät-Häme Lahti Jyväskylä Vaasa Oulu Järvenpää

3- tai useampi kerroksisessa hissittömässä kerrostaloissa asuvat ikääntyneet ikäluokittain.

65–74-vuotiaat 75–84-vuotiaat 85-vuotiaat ja vanhemmat

(21)

Ennakoinnin näkökulmat

Väestön ikääntyminen

Väestön ikääntyminen kuntatasolla ja

kaupunginosatasolla vuosittain 20 vuoden päähän

Väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksen ennakointi

Asumisen tarpeet

Asumistoiveet ja -tarpeet ikääntyneillä

Uudenlaiset asumistarpeet ja toiveet tulevaisuudessa

ikääntyvillä

(22)

Asumistoiveet

ja tarpeet

(23)

Nostoja valtakunnallisista tiedoista

• Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin verrattuna.

• Muutot kaupungin sisällä ovat ikääntyneillä yleisempiä.

• Kuntien välisiä muuttoja tehdään enemmän 65-74 –vuotiaiden ikäluokassa.

• Ikääntyneet tekevät pääasiassa alle 20 km mittaisia muuttoja.

• Muuttomatkat lyhenevät ikääntymisen myötä.

• Vyöhykkeillä, joissa palvelut eivät ole välttämättä kävelyetäisyydellä, nettomuutto jää negatiiviseksi.

• Yli 75-vuotiaiden kohdalla osa ikäluokasta tekee jo

välttämättömiä muuttoja palvelutaloihin tai laitoshoitoon,

minkä seurauksena muuttoliikkeen suuntautumista määrittää

enemmänkin näiden asumispalveluiden sijainti.

(24)

KYSELY ikääntyneiden asumisesta Oulun seudulla

• Seniorimessut 16.–17.9.2017; 66 vastaajaa, joiden keski-ikä 66 vuotta.

• 85 % vastaajista haluaa asua nykyisessä asunnossaan myös ikääntyneenä.

• Muualle muuttamista suunnittelevat:

Keskustaan: palvelut lähellä, ei lumitöitä ym.

Palvelutaloon: palvelut heti saatavilla, turvaa, ohjelmaa Muu Suomi: lapsuusmaisemat

Kerrostaloon

(25)

Ikääntyneiden asumistarpeet

50%

48%

46%

39%

38%

36%

21%

18%

11%

4%

11%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

- Turvallinen ja esteetön lähiympäristö

- Ystävät ja tuttavapiiri

- Lähipalvelut (kauppa, apteekki ym.)

- Yhteisöllisyys (naapuriapu, asukastoiminta, taloyhtiöt)

- Kotipalvelu

- Ruokapalvelu

- Kotitalkkari

- Asunnon korjaus esteettömäksi

- Hissi asuintaloon

- Siivouspalvelu - Muut (pihatyöpalvelu, kuljetuspalvelu, hätäkutsupalvelu, hoito ja

hoiva, nettiyhteys ja laitteet, yhteyshenkilö)

Nykyiseen asuntoon jäävien asumistarpeita (N=56)

(26)

Kyselyvastaajien kehitysehdotuksia ikäihmisten asumiseen

Yhteisöllisyys

• yhteisö̈-/ryhmäasumista, kerhoja, yhteisiä̈ tiloja, siivousta ja ruoanlaittoa yhdessä̈, kimppakyydit

Palveluita kotona ja kodin lähellä

• lisää̈ henkilökuntaa koti- ja hoivapalveluihin ja enemmän aikaa vanhusten luona; ruoka useasti päivässä; nopea pääsy lääkäriin; palveluliikennettä̈ myös iltaisin ja viikonloppuisin Turvallisuus

• erityisesti katujen kunnossapito talvella Esteettömyys

• helppo liikkuminen asunnossa; sähköpistokkeet korkeammalle Muuta

• kodinomaista asumista

• valinnanvapaus asumisessa

• sekoittunutta asumista; lapsia, eläimiä ̈ja elämää̈ ympärillä̈

• ei rahastusta senioriasumisella

• senioritaloihin 62 v. ikäraja

(27)

Enemmistö haluaisi asua

mahdollisimman pitkään nykyisessä

asunnossa. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017)

65%

77%

16%

10%

19%

13%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Alle 65 vuotiaat (N=217) Yli 66 vuotiaat (N=401)

Haluan asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossani

Samaa mieltä

En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa

Eri mieltä

(28)

Suurin osa (67 %) vastaajista näkee itsensä asuvan nykyisessä asunnossa seuraavien 5-10 vuoden

aikana. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017)

66%

68%

8%

10%

14%

15%

12%

8%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Missä seuraavista näet itsesi asuvan seuraavien 5-10 vuoden aikana?

Nykyinen asunto

Muu asunto nykyisellä alueella

Jokin toinen asuinalue (samassa kaupungissa)

Jokin toinen kaupunki tai kunta, mikä?

(29)

Yli 66-vuotiaista reilu kolmannes haluaisi asua nykyisessä asunnossa, mutta asunto ei sovellu

pidemmällä aikavälillä ja muutto on väistämätön.

(Owal Groupin kyselytutkimus 2017)

31%

35%

28%

27%

41%

38%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Haluaisin asua nykyisessä asunnossani, mutta asuntoni ei sovellu pidemmällä aikavälillä itselleni/perheelleni ja muutto on väistämätön

Samaa mieltä

Eri mieltä

(30)

Keskimäärin kolmannes on harkinnut

muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017)

30%

31%

25%

26%

45%

43%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Olen harkinnut jo muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä

Samaa mieltä

Eri mieltä

(31)

Miksi olet harkinnut tai olet muuttamassa?

• Talo ei sovellu pidemmällä aikavälillä mm. seuraavista syistä johtuen:

• Nykyisessä asunnossa/talossa on liian paljon vaivaa.

• Joukkoliikenne on huono.

• Nykyinen asunto on liian suuri yhdelle tai kahdelle hengelle.

• Nykyinen asunto on liian kallis.

• Osa vastaajista haluaa lähelle keskustaa ja palveluja.

(32)

Ikäihmisistä 38 % (yli 66 v.) asuu keskustassa ja noin kolmannes vastaajista haluaisi muuttaa lähemmäksi keskustaa.

26%

38%

29%

33%

45%

29%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Jos se olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, haluaisitko siirtyä nykyistä lähemmäksi keskustaa/tai palveluita?

Ei koske minua, asun jo keskustassa

Kyllä, haluaisin muuttaa lähemmäksi keskustaa En halua asua keskustassa

(33)

Yli 66 –vuotiaista enemmistö (70 %) haluaisi asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella

seuraavien vuosien aikana. Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017)

35%

53%

14%

16%

31%

17%

16%

12%

4%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Minkälaisella asuinalueella haluaisit asua seuraavien 5-10 vuoden aikana?

Keskusta

Kerrostalovaltainen alue

Pientalovaltainen alue

Maaseutu

Muu

(34)

Valtaosa ikäihmisistä muuttaisi alle 70 neliöiseen asuntoon. (Owal Groupin

kyselytutkimus 2017)

2%

5%

36%

39%

41%

42%

19%

14%

3%

2%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kuinka suureen asuntoon todennäköisimmin muuttaisit?

20-30 neliötä

31-50 neliötä

51-70 neliötä

71-100 neliötä

yli 100

(35)

Hissi puuttuu noin neljännekseltä kyselyyn

vastanneista (yli 66 v). Muut liikkumista estävät tai haittaavat tekijät ovat melko yleisiä.

34%

50%

39%

24%

44%

32%

Taloyhtiöstä/asunnosta puuttuu hissi.

Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia portaita

Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia kynnyksiä

Onko asunnossasi/taloyhtiössäsi seuraavia liikkumista estäviä tai haittaavia tekijöitä?

Yli 66 vuotiaat (N=324)

Alle 65 vuotiaat (N=176)

Kerrostalossa asuvista ikääntyvistä kolmannes

ilmoitti, että asunnosta puuttuu hissi.

(36)

Uudenlaiset

asumistoiveet ja

tarpeet

(37)

Tutkimusten huomioita

• Toiveasumismuoto voi olla eri kun nykyinen asumistilanne – 70 % yli 74-vuotiaista asuisuisi mieluiten kerrostaloissa

nykyisessä elämäntilanteessa, mutta...

• ... Keskustat ja pientaloalueet ovat ikääntyneiden toiveasumisalueita

• Uudet asumisratkaisut ovat kiinnostavia, mutta kokonaiskysyntä on epäselvä:

• Palvelukortteliratkaisut

• Sukupolvikorttelit

• Ylisukupolviset asumisen ratkaisut

(38)

Ikääntyneiden asumiskriteerit eivät ole merkittävästi vielä muuttuneet /

muuttumassa

• Vaivaton ja helppohoitoinen asuminen, hyvä varustelutaso

• Asunnon, asuintalon ja asuinalueen esteettömyys

• Rauhattomuus ja meluttomuus on erittäin tärkeä

• Palvelujen saavutettavuus, kauppaan kävellen

• Palvelutoiveita: pankki- ja posti, vanhustenpalvelut ja terveydenhuoltopalvelut

• Pihaa käytetään (myös kerrostaloissa)

• Luontoympäristö + ulkoilu 65-74- vuotiailla

• 74-85 –vuotiailla sosiaaliset kontaktit asuinalueella

• Alueen maine, naapuruston samanhenkisyys ja ympäristön

tuttuus ovat ikääntyneille tärkeämpiä tekijöitä kuin muille

(39)

Vanhemmat (yli 66 v) ovat hieman kiinnostuneempia asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa. ^(Owal

Groupin kyselytutkimus 2017)

9%

11%

21%

23%

35%

38%

36%

29%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kuinka kiinnostunut olisit asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa, jossa on tehty erityisen suuria panostuksia yhteisiin sisä- ja ulkotiloihin (tiloja voivat olla esim. yhteinen oleskeluhuone, keittiö ruokailutiloineen,

kerhohuone, kuntosali, lukunurkkaus

Erittäin paljon

Melko paljon

Melko vähän

Erittäin vähän

(40)

Perusteluja edelliseen kysymykseen

• Yleisesti korttelit herättivät kiinnostusta vastaajien keskuudessa.

Seuraavassa esimerkkejä vastauksista:

• Uusien tuttavuussuhteiden luominen onnistuu paremmin jo ennen kunnon huononemista tapahtuneena.

• Ei liian aikaisin "palvelutalo" tyyppiseen asumiseen. Jämähtää ja alkaa stalkkaa muita.

• Olen itseksenikin ideoinut vastaavanlaista asumisympäristöä.

• Uskon, että tällainen asumismuoto tuo turvallisuutta.

• Yhteisöllisyys ja monipuoliset toiminnot sekä esteettisyys ja luonto ovat minulle tärkeitä

• Vaihtoehto nähdään hyvänä vaihtoehtona, erityisesti mikäli kotona asuminen ei ole enää mahdollista :

• Niin kauan, kun järki pelaa haluan asua omassa kodissa itsenäisesti.

• Viihdyn yksin, mutta jos terveyteni heikkenee voisi ko. asumismuoto olla hyvä.

• sairauden mukanaan tuomat terveydelliset rajoitteet

• Vastauksissa tuotiin esiin, että ikäihmiset eivät halua asua

”vanhuskortteleissa” ja monisukupolvisuutta pidetään tärkeänä.

• Päiväkodin pihan lapsia on mukava seurata omasta ikkunasta. Pelkille senioreille tehtäviä alueita en kannata.

• Näkemäni seniorikeskittymät eivät kiinnosta. Näen mieluiten kaikenikäisiä ympärilläni

• Jos hyvinvointikorttelissa asuisi kaiken ikäisiä ihmisiä, se olisi mielekäs vaihtoehto.

• Vastaajissa on erotettavissa ryhmä, joka ei pidä yhteisöllisyydestä:

• Epäilen yksityisyyden katoavan, en taida olla niin sosiaalinen tai viihdyn hyvin yksinkin.

(41)

Enemmistö (58 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa,

viidennes myös ilman varsinaista tarvetta. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017)

59%

57%

20%

21%

22%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kuinka houkuttelevalta asumisvaihtoehdolta ns.

palvelu/hyvinvointikortteli mielestäsi kuulostaa?

Kyllä, voisin olla

kiinnostunut muuttamaan sinne tarpeen vaatiessa (esim. terveydelliset syyt)

Kyllä, voisin olla

kiinnostunut muuttamaan sinne ennen varsinaista terveydellistä

syytä/tarvetta

En koe tätä kovin houkuttelevana vaihtoehtona

(42)

Ruokakauppa ja terveyspalveluiden

läheisyys/saatavuus koetaan tärkeimmiksi asioiksi. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017)

20%

44%

56%

68%

71%

80%

89%

65%

18%

21%

18%

19%

12%

8%

16%

39%

23%

14%

10%

9%

3%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Joku muu, mikä? (193) Ravintola (N=570) Kuntosali (N=565) Kahvila (N=565) Hyvinvointipalveluita, esim.

vuokrattava monitoimi- /työtila eri palveluiden … Terveyspalveluita (sairaala,

terveyskeskus) (N=579) Ruokakauppa (N=588)

Kuinka tärkeänä näet seuraavien palveluiden saatavuuden mahdollisessa palvelu-hyvinvointikorttelissa?

Tärkeä

En osaa sanoa

Ei niin tärkeä

(43)

”Skenaario”-tyyppistä yhteenvetoa Oulun ikäihmisten asumisesta vuonna 2030

Oulussa

n. 45 000 yli 65 – vuotiasta

Enemmistö (kunnasta riippuen 55-66 %) ikäihmisistä olisi

kiinnostuneita

palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, neljännes -

viidennes myös ilman varsinaista tarvetta.

Enemmistö haluaisi asua nykyisessä asunnossa

mainituista esteellisyystekijöistä

huolimatta

Noin kolmannes on harkinnut muuttoa, koska nykyinen

asunto ei sovellu itselle pidemmällä aikavälillä.

Enemmistö aikoo asua omistusasunnossa myös

jatkossa.

Valtaosa on valmis maksamaan alle 200 000

euroa seuraavasta omistusasunnosta.

Enemmistö (kunnasta riippuen 60-70 %) haluaisi asua

keskustassa tai

kerrostalovaltaisella alueella seuraavien vuosien aikana.

Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä.

(44)

Toimenpiteet

Koonti kaikkien

kuntien toimista

(45)

Varautumisen näkökulmat

Strategiatyön analyysi Korjaus- ja

täydennysrakentamistarpeen analyysi (ml. Hissit)

Uudistuotantotarpeen analyysi

Rakentamis- ja Muutostarpeet Toimenpiteet

Ikääntyvien asuinalueiden analyysi Muiden toimenpiteiden analyysi (käyttötarkoituksen muutokset, yhteisöllisyyden kehittäminen jne.) Kaavoituksen mahdollisuuksien

analyysi

Asuinalueiden ja palveluverkon suunnittelun analyysi Toimenpiteiden kustannus- analyysi ja muiden toimijoiden

resurssien arviointi

(46)

Yhteiset haasteet ja toimet

• Haasteet ovat hyvin pitkälti samanlaisia samoin kuin monet toimenpidekokonaisuudet. Keskeistä on, miten:

1. ”Asuinaluekehittäminen”: Asuinaluekehittämistä saadaan toteutettua paremmin olemassa olevat tilat ja kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tilat hyödyntäen.

2. ”Oman elämän ennakointi”: Saadaan ikäihmiset ennakoimaan omaa elämäänsä ja hyödyntämään entistä paremmin

korjausavustuksia (neuvonta, ohjaus tiedottaminen) à Tilaus tuuppauksille

3. ”Tontinluovutuskäytäntöjen muutos”: Integroitua

esteettömyys ja monipuolinen tarjonta tonttipolitiikkaan 4. ”Saavutettavuus”: Parantaa ikääntyneiden asuinalueiden

saavutettavuutta tilanteessa, jossa halutaan kuitenkin olla kotona mahdollisimman pitkään

5. ”Lähimmäisresurssin aktivointi”: Ikäihmisten osallisuuden

tunteen vahvistaminen.

(47)

Oulun pienryhmien tuotokset

Ehdotukset

toimenpiteiksi

(48)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Yksinäisyys, turvattomuuden tunne • Yhteisöllisyyttä tukevien asumisratkaisujen pilotointi (esimerkin voima, kansainväliset esimerkit)

• Asukastoimikunnalle lisää tukea (viriketoiminta)

• Turvaratkaisujen kehittäminen

• Palvelukeskittymät (useampi kuin yksi)

• MAAS

• Digitaaliset palvelut/kommunikaatio

• Täydennysrakentaminen

• Lähiöiden kehittäminen (priorisoidaan aluekeskukset)

• Ystävä- vapaaehtoispalvelu

(Kansalaisjärjestöt/kolmas sektori)

• Pitää etsiä keinoja, joilla aktivoida

ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen liittyviä asioita.

• Kodin esteettömyys (mm.

esteettömyyskartoitukset)

• Ympäristön esteettömyyden huomioiminen Liikkumisratkaisut

Asuntojen hintakehitys (uusi >< vanha, keskusta-asuminen alkaa karata

tavoittamattomiin valtaosalle) Lähipalvelut

Esteettömyys (mm. Oulussa paljon hissittömiä 2 kerroksisia luhtitaloja, jotka eivät näy tilastoissa)

(49)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Sosiaalinen pääoma, sosiaalisten suhteiden

puuttuminen, naapurituki • Naapurituki –hankkeet, lähimmäisyyden aktivointi

• Asukastapaverkosto tärkeä

• Digikartoitusten toteuttaminen - tulisi kartoittaa valokuitu eri osissa kuntaa

• Julkisen sektorin osallistuminen: mm.

esteettömyysmonitori/koordinaattori kuntaan

• Apu omakotitalojen vuokraukseen nuorille/muille

• Yhdessä asuminen

• Kaavoituspolitiikan kautta vaikuttaminen

• Tukea erillispientalojen korjauksiin

• Nuoria asumaan myös erillispientaloihin

• Tonttipolitiikka

• Sopimuspolitiikka Tietoliikenneyhteydet eivät riitä joka

paikassa (Monenlaista turvateknologiaa jo käytössä, se ei vain riitä että on

teknologiaa, jos ei koe oloaan turvallisemmaksi)

Erillispientalojen korjaustarpeet

Oikeanlainen asuntotarjonta

(50)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Ikääntyneiden taloudellinen tilanne • Mahdollisuus tavalliseen

palveluasumiseen sitä tarvitseville

• Rahastojen ja säästöjen hyödyntäminen -> mahdollisuus yhteisölliseen

asumiseen

• Liukkauden torjunta kunnassa ja taloyhtiöissä. Vinkki: alakertaan liukuesteenlaittojakkara.

• Tontinluovutuksen ja kaavoituksen yhteydessä yhteisöllisyys huomioitava.

• Lisää palvelutarjontaa kotona asumisen tukemiseksi ja lisää tiedostusta eri

palveluista. (Esim. Postin palvelut) Yksinäisyys, erityyppiset asumismuodot,

asenteet

Omassa kodissa asuminen ->

Esim. kotitalkkarin puute

Varautuminen oman asunnon korjaamiseen esteettömäksi

Kuka maksaa yhteiset tilat?

(51)

Välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät

toimenpiteet

(52)