Apollo Sivu 2 Puheenjohtaja
Erkki Rantavuoti Pihlajasaarentie 231 95420 TORNIO 050-5989041
erkki.rantavuoti@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja
Janne Myllyneva Ehtiäisentie 40 90650 OULU 040-913 2626
janne.myllyneva@luukku.com Sihteeri
Anne Rautiainen-Holm Rajalantie 18
90910 KONTIO 050 - 320 2721 ccarelia@mbnet.fi Varsinaiset jäsenet Janne Myllyneva Katri Soronen Aatelantie 60 A 91100 Ii 045-6310874
katri.soronen@gmailcom Marika Salmela
Jousenkaari 6 E 43 90420 Oulu 050 - 486 1732
marika_salmela@hotmail.com Anne Rautiainen-Holm Vara jäsenet
Järvenpää Reetta Sudentie 1 A 17 96500 ROVANIEMI 040-7461127
henna.reetta@elisanet.fi Raili Rantavuoti
Pihlajasaarentie 231 95420 TORNIO 0400-449486
raili.rantavuoti@pp.inet.fi Mia Myllyneva
Ehtiäisentie 40 90650 OULU 040 - 544 5323
miamyllyneva@dnainternet.net
Tiedottaja Tanskandoggilehti Anne Rautiainen-Holm
050-3202721 chiccarelia@surfeu.fi Apollo lehti
Päätoimittaja Raili Rantavuoti 0400-449486,
raili.rantavuoti@pp.inet.fi Lehtitiimi
Erkki Rantavuoti 050-5989041
erkki.rantavuoti@pp.inet.fi Anne Rautiainen-Holm chiccarelia@surfeu.fi
Marika Salmela 050-4861732 marika.salmela@nokia.com Merja Lähteenmäki 0404144887
merja.lahteenmaki@luukku.com Nettisivut
Marika Salmela Jousenkaari 6 E 43 90420 Oulu 050 - 486 1732
marika_salmela@hotmail.com Alueelliset yhdyshenkilöt Oulun alue:
Marika Salmela 050-4861732 marika.Salmela@nokia.com Kemi-Tornio alue:
Raili Rantavuoti 0400-449 486
raili.rantavuoti@pp.inet.fi Rovaniemen alue
Järvenpää Reetta 040-7461127
henna.reetta@elisanet.fi
http://pohjoissuomenaj.googlepages.com/
JOHTOKUNTA JA TOIMIHENKILÖT APOLLO LEHTI
JÄSENMAKSU 8 € TILI 547500—246384
APOLLO –lehti DEAD-LINE
15.1.2008 15.8.2008 15.11.2008 Ilmoitusmateriaali
Raili Rantavuoti Pihlajasaarentie 231
95420 TORNIO raili.rantavuoti@pp.inet.fi
ILMOITUSHINNAT APOLLO 1/1 SIVU 10 €
1/2 SIVU 5 € MAKSUT ETUKÄTEEN
TILILLE 547500-246 384
SISÄLLYSLUETTELO
Johtokunta, Apollo 2
PJ palsta, 3
Halloween 4
Uudet rokotusmääräykset 6
Mainos 7
Ikääntyvä koira 8
Tukholma 2008 10
Kilpirauhasen vajaatoiminta 16 Koiran hammassairauksista 18
Verijäljillä 18
Jäsenhaastatelu 20
Kasvatajahaastatelu 22
Hund o Jakt 28
Apollo Sivu 3
PJ PALSTA
Kesä mennyt on ja syksy saapuu. Saapuuko syk- syn myötä myös tanskandoggien piiriin ”pimeitä pentuja”? Olemme olleet pimeiden pentujen suh- teen nähdäkseni onnellisessa asemassa moneen muuhun rotuun verrattuna. Tämä varmaan johtuu doginpennun kohtalaisen suuresta koosta, mikä vaikeuttaa kuljettamista ja myös ruokintakustan- nukset ovat yksi osatekijä estämään tämäntyyp- pistä toimintaa. Pienten rotujen piirissä pimeät pennut ovat valitettavan yleisiä. Toivonkin mei- dän kaikkien tekevän valistustyötä kaikkialle, jotta voisimme estää pimeiden pentujen kaupan yleistymisen.
Tukholman maailmanvoittajanäyttely keräsi run- saasti suomalaisia koiria esille, myös dogeissa Suomi oli näyttävästi esillä. Kiitokset kaikille osallistujille ja onnittelut menestyneille koirille.
On suuri saavutus sijoittua näin mittavassa näyt- telyssä. Ei unohdeta kuitenkaan muitakaan mitte- löitä maailmanvoittajanäyttelyn huumassa, kaikki kilpailut ovat harrastajille tärkeitä ja tuovat ro- tuamme esille.
Aluejaosto järjestää yhdistetyt Halloween- juhlat ja pikkujoulut 2.11. Kiimingin erämiesten majalla. Siellä meillä on hyvät tilat käytössämme ja voimme jutustella menneitä ja tulevia. Lämpi- mästi tervetuloa juhliin.
Syysterveisin Erkki
HALLOWEEN IS HERE !
Juhlistamme tätä aluejaoston voimin lauantaina 1.11.2008 alkaen kello 15.00. Kiimingissä Horsman majalla.
Ajo-ohjeet:
Oulusta Kiiminkiin päin noin 30 km, Kiimingin keskustasta ohi ja noin 4 km päästä käännytään vasemmalle, tässä viitta Reposelkä ja
Ampumarata. Tätä hiekkatietä ajetaan suoraan päähän asti eli noin 3 km ja perillä ollaan!
Haukiputaalta pääsee pelipaikalle suoraan ajamalla Kiimingin keskustaan ja kääntymällä Pudasjärvelle päin -> n. 3km ja näet viitan
Reposelkä/Ampumarata.
Aloitetaan ilta lapsille tarkoitetulla ohjelmalla ulkona.
Aikuisille ohjelmassa mm. tutustumista Sweitsiläiseen luonnetestiin videoiden kautta, yms. Hauskaa yhdessä oloa
ja jutustelua!
Illan ruokateemana on meksikolainen ruoka!
(Lapsille varataan nakkeja, ranskiksia ja lihapullia… Ilmoitathan mahdolliset allergiat, yms.)
Horsman majoilla on mahdollisuus myös yöpyä ja aamiainen tulee aluejaostolta
Majalle saa ottaa koirat mukaan Ilta kokonaisuudessaan aluejaoston
jäsenille ilmainen!
(Muilta 8e, ei koske jäsenten lapsia)
Pukeuduthan naamiaisasuun.. :)
Tiedustelut ja ilmottautumiset:
Marika Salmela 050-4861732
marika_salmela@hotmail.com
Koiranäyttelyissä ja -kokeissa sekä muissa järjestetyissä koirien joukkotilaisuuksissa noudatetaan Suomen
Kennelliiton hallituksen hyväksymiä alla olevia rokotusmääräyksiä. Ti- laisuuksien järjestäjien velvollisuutena
on tarkistaa, että rokotusmääräyksiä on noudatettu. Jotta koira voi osallistua näyttelyihin, kokeisiin tai
kilpailuihin, tulee koiralla olla voimassa seuraavat rokotukset:
Penikkatautirokotus:
Penikkatautirokotus annetaan pennulle kaksi kertaa. Tehosterokot- teesta tulee olla kulunut vähintään 14 vrk
ennen kokeeseen tai näyttelyyn osallistumista (kahden viikon varoai- ka). Ensimmäinen tehosterokote on
voimassa yhden vuoden, tämän jälkeen annetut tehosteet ovat voimassa kolme vuotta. Mikäli koiran penikkatautirokotus on vanhentunut, tulee rokotus uusia vähintään 14 vrk ennen kokeeseen tai näyttelyyn osallistumista (kahden viikon varoaika).
Raivotautirokotus (rabies):
Koiran ensimmäisestä raivotautirokotuksesta tulee olla kulunut vähintään 14 vrk ennen kokeeseen tai näyttelyyn osallistumista (kahden viikon varoaika). Alle vuoden ikäiselle koiralle annettu, sekä luolakokeissa ja luolametsästyksessä käytettävien koirien rokotus on voimassa yhden vuoden. Muutoin rokotus on
voimassa kaksi vuotta. Mikäli koiran raivotautirokotus on vanhentunut, tulee rokotus uusia vähintään 14 vrk ennen kokeeseen tai näyttelyyn osallistumista (kahden viikon varoaika).
Lisäohjeita rokotuksista koiran omistajille:
Penikkatautirokotus (yleisimmin ns. kolmoisrokote; penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo) annetaan ensimmäisen kerran 12 viikon ikäiselle pennulle. Tehosterokote annetaan 4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Ensimmäisen raivotautirokotus (rabies) annetaan aikaisintaan 4 kk ikäiselle pennulle.
Rokotuksia ei suositella annettavaksi samanaikaisesti. Edellisistä rokotuksista on oltava eläinlääkärin merkintä lemmikkieläinpassissa tai muussa rokotustodistuksessa. Myös kennelyskää voidaan
ennaltaehkäistä sitä aiheuttavien virusten osalta rokotteilla. Ko. rokotus kannattaa antaa tilanteen mukaan ennen kokeisiin, kilpailuihin tai näyttelyyn osallistumista.
Ulkomailta saapuvien koirien kohdalla noudatetaan EVIRA:n (Elintarviketurvallisuusvirasto) kulloinkin voimassa olevia ohjeita, kts.
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/tuonti_ja_vienti/koirat__kissat_ja_fretit/
Tartuntatauteihin liittyviä muita määräyksiä:
Jos koira sairastuu penikkatautiin, tarttuvaan maksatulehdukseen, kennelyskään tms. tarttuvaan hengitystieinfektioon, parvovirusripuliin tms. tarttuvaan mahasuolikanavan tulehdukseen, koira ei saa osallistua näyttelyihin, kokeisiin tai kilpailuihin ennen kuin se on ollut vähintään kaksi viikkoa oireeton. Sa- ma
rajoitus koskee myös saman talouden oireettomia koiria. Ulko- ja sisäloistartunnat on asianmukaisesti hoidettava ennen kuin koira saa osallistua näyttelyihin, kokeisiin tai kilpailuihin.
Lähde: http://www.kennelliitto.fi/FI/kennelliitto/uutiset/2008/20080617_rokotusmaaraykset.htm
Apollo Sivu 6
ROKOTUSMÄÄRÄYKSET:
Hyväksytty hallituksessa 7/08 ja tulevat voimaan
1.8.2008
Apollo Sivu 7
IKÄÄNTYVÄ KOIRA
METABOLISET MUUTOKSET;
lihominen/laihtuminen, ulkonäkömuutokset (esimerkiksi ihossa, turkissa, lihaksistossa), muutokset ruokahalussa tai juomisessa, lisääntynyt virtsaaminen
FYYSISET MUUTOKSET:
ontuminen, jäykkyys liikkuessa, näön/kuulon heikkene- minen, hammasongelmat (pahanhajuinen hengitys), lisääntyneet tulehdukset, ruoansulatuskanavan häiriöt (oksentelu, ummetus, ripuli)
Muutokset koiran voinnissa tai käytöksessä voivat siis olla myös varhainen merkki sairaudesta. Vanhuuden merkkejä ei tule pitää aina luonnollisina muutoksina, joille ei voisi tehdä mitään. Tarkkaile mahdollisia muu- toksia ikääntyvässä koirassasi ja ota tarvittaessa yhteyt- tä eläinlääkäriin.
Ikääntyvän koiran terveystarkastus
Aivan kuten ihmiselläkin, myös koiralla ikääntyminen lisää tarvetta kiinnittää huomiota terveyteen. Eläinlääkä- ri tekee aina esimerkiksi rokotuskäynnin yhteydeesä terveystarkastuksen koiralle. Ikääntyvillä koirilla terveys- tarkastukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämän tarkastuksen perusteella saatetaan omistajan kanssa neuvoteltaessa kokea tarpeelliseksi myös tarkempien jatkotutkimusten tekeminen. Terveystarkastus tulee teh- dä vuosittain ja se voi sisältää mm. seuraavia tutkimuk- sia
Lohjan Pieneläinklinikka puh. 019-36051
Milloin koirani on "seniori"?
Häivähdys harmautta leuan alla tai kuonossa? Aikaisem- min niin kirkkaat silmät ovat muuttumassa hieman sameik- si? Lievää jäykkyyttä aikaisemmin ryhdikäässä käynnissä?
Mikä tahansa näistä muutoksista voi olla vihje, että koirasi on lähestymässä kultaisia vanhuuden vuosia.
Yleisesti 7-vuotiasta tai vanhempaa koiraa voidaan pitää seniorina. Tämä kuitenkin vaihtelee esimerkiksi koiran ro- dun ja koon mukaan. Pienemmillä koirilla on yleensä kor- keampi keski-ikä kuin suurirotuisilla koirilla. Muita koiran vanhenemiseen vaikuttavia asioita ovat mm. koiran paino, ruokinta, ympäristö ja yleisvointi.
Koirien kehitys etenee nopeasti elämän kahden ensimmäi- sen vuoden aikana ja taas elämänkaaren viimeisen kol- manneksen aikana. (1 ihmisvuosi vastaa noin 5-7 koiran vuotta) Tämä kehitys vaikuttaa myös koiran tarpeisiin eläin- lääkärin hoitojen suhteen. Pentukoirat käyvät ensimmäisen elinvuotensa aikana useissa terveystarkastuksissa samalla kun saavat tarpeelliset rokotuksensa. Yhtä lailla ikääntyvät koirat tarvitsevat aikuisvuosiin verrattuna enemmän huolen- pitoa ja hoitoa tulleessaan herkemmiksi useille terveydelli- sille ongelmille ja vastatessaan eri lailla stressiin, lääkityk- siin ja ympäristötekijöihin.
Ikääntymisen / ikääntymiseen liittyvien sairauden merkkejä Eräät vanhenemiseen liittyvät merkit kuten harmaantuva kuono tai vähentynyt aktiivisuus ovat suhteellisen helppoja huomata. Toiset ikääntymisen merkit ovat vaikemmin huo- mattavissa ja useat niistä ilmaantuvatkin vähitellen.
Ikääntyvä koira on elämänvaiheessa, jossa vanheneminen vaikuttaa koko elimistöön, jokaiseen elimeen. Eräät elimet
"ikääntyvät" muita nopeammin ja ovat alttiimpia terveydelli- sille ongelmille. Siksi koiran tarkkailu ja havaintojen tekemi- nen myös mahdollisista sairauden varhaisista oireista on tärkeää. Läpi koko koiran elämän omistaja on paras tark- kailija ja henkilö havainnoimaan koiran käytöksessä tai voinnissa tapahtuvia muutoksia. Seuraavassa on lista ylei- simmistä ikääntymiseen liittyvien sairauksien oireista. Mikäli havaitset koirallasi minkä tahansa näistä oireista, ota yhte- yttä eläinlääkäriin. Yhdessä eläinlääkärin hoidon ja omista- jan huolenpidon kanssa pystytään merkittävästi vaikutta- maan koiran vanhuusvuosien elämänlaatuun.
KÄYTÖKSELLISET MUUTOKSET;
vähentynyt aktiivisuus, vähentynyt kiinnostus muihin per- heenjäseniin, lisääntynyt nukkuminen tai nukkuminen päi- visin ja valvominen öisin, epämääräinen vaeltaminen/
eksyminen tutussa ympäristössä, vähentynyt reagointi ää- niin/omaan nimeen
Apollo Sivu 8
Apollo Sivu 9
IKÄÄNTYVÄ KOIRA
KLIININEN YLEISTUTKIMUS; kliinisessä yleistutkimuksessa kiinnitetään huomiota koiran yleisvointiin sekä tarkastetaan mm. koiran paino, ruumiinlämpö, silmät, korvat, suu ja ham- paat, imusolmukkeet, iho ja kuunnellaan sydän- ja keuhko- äänet.
VERINÄYTE; verikokeen avulla pystytään luomaan kuva koiran terveyden tasosta tarkemmin. Se on avuksi myös selvitettäes- sä esim. infektiota, anemiaa, kasvainsairauksia tai veren- vuotosairauksia.
VIRTSANÄYTE; näytteen avulla pystytään tutkimaan infektioita sekä munuaisten toimintakykyä.
ULOSTENÄYTE; ulostenäyttettä tutkitaan mm. sisäloisten, epä- tavallisten bakteerien, alkueläinten sekä puna- ja valkosolu- jen varalta.
MUITA TESTEJÄ; tarpeen mukaan voidaan tehdä jatkotutki- muksia röntgentutkimuksella, ultraäänitutkimuksella, EKG- tutkimuksella, verenpaineen mittauksella, endoskooppitutki- muksella yms.
Miten edesautan koirani hyvinvointia seniorina?
Myös ikääntyneen koiran rokotuksista tulee huolehtia rokotusohjelman mukaisesti. Samoin koiran madotuk- sista sekä turkista ja kynsistä huolehtimista jatketaan aivan kuten aikaisempinakin vuosina. Ruokinnassa on oleellista huomioida ikääntyneen koiran taipumus lihomiseen. Vanhemmalla iällä koiran energiantarve on pienentynyt, mikä altistaa lihomiselle yhdessä mah- dollisesti vähentyneen liikkumisen kanssa. Ylipainoi- suus lisää huomattavasti riskiä mm. sydänsairauksille, hengitystiesairauksille, sokeritaudille sekä tuki- ja lii- kuntaelinsairauksille. Eräät sairaudet (etenkin metabo- liset sairaudet) voivat aiheuttaa ylipainoisuutta, mutta yleisimmin syynä ylipainoisuuteen on yksinkertaisesti koiran liian runsas ruokkiminen.
Ylipainoisen koiran laihduttamisessa on muutamia huomioitavia kohtia; vähennetään päivittäistä ruoan kalorimäärää, annetaan 2-3 pienempää ateriaa päi- vässä yhden isomman aterian sijasta, lisätään liikun- taa ja muutetaan päivärutiineja niin, ettei paino kerry uudelleen laihtumisen jälkeen. Kaupallisia ruokia on kehitetty useita erilaisia vastaamaan ikääntyvän koi- ran tarpeita. Niissä on kiinnitetty erityistä huomiota kalorimäärään, ruoan proteiini-, vitamiini- ja antioksi- danttipitoisuuteen. Mikäli koiraa ruokitaan pelkästään kotiruoalla, kannattaa muuttuneesta vitamiintarpeesta huolehtia erityisillä vitamiinivalmisteilla.
Tärkeitä ovat koiran säännölliset terveystarkastukset eläinlääkärillä, jossa pystytään tarvittaessa puuttu- maan havaittuihin muutoksiin ajoissa.
MUAILMANVOITTAJA KOIRANÄYTTELY TUKHOLMASSA
Apollo Sivu Vuoren 2008 Muailmanvoittaja koiranäyttely jä-
restettiin Ruottin pääkaupungissa Tukuholmassa.
Sinnepä suuntasi nokkansa siis myös ryhmä Rämä muailman ihmeitä pällistelemähän.
Ryhmä Rämän ensimmäinen osa starttasi reissuun Oulusta. Ensimmäinen reissun kommervinkki oli kääntyä moottoritielle etelään päin, kun tarkoi- tus oli mennä pohojooseen. Lookisesti ajateltuna etelässähän se Tukholma on, vaan kun oisi tällä kunnolla turhan märkä reissu uira lahden yli ja tukkakin kastuisi. No, eiku ensimmäinen uukkari ja auton keula kohti pohjoista.
Ryhmä Rämän toinen puolisko liittyi seurueeseen Tornion kohorilta. Siitäpä sitten suihkastiin toi- seen valtakuntaan eli Ruottiin rajan yli ja alkoi pitkä alamäki. Mennä liuruttiin alas Kuninkaskun- taa 600km kunnes Sundsvallin kohoralla alettiin miettiä josko nukkuttais välissä. Niinpä sitten tehtiin, kuhan ensin oltiin ihmetelty Sundsvallin keskustaa kun siellä oli puistot täynnä lohikiär- meitä, ne kummastutti kovasti varsinkin ryhmä Rämän kahta karvaista jäsentä. Kaksjalakaaset kiersi ettimässä ruokapaikkaa täyden ympyrän syören loppujen lopuuksi Hotellin alaravintelissa ruottalaista sipulipihviä. Hyvin osasi naapurikin pihivin paistaa. Hieno oli hotelli, jopa niin luksus että neiti Helmi Moilanen käytti toilettia vesi- kuppinaan.
Nukuhtiin yö hyvin ja syötiin aamulla runsas fruukkosti. Täyrellä mahalla jaksettiin laskeutua Tukholmaan asti viimiset 400 kilometriä. Tukhol- ma oli iso kaupunki ja paljon siellä oli nähtävätä.
Navigaattori oli varsin POP ja varsinkin kun niitä oli kahdessa autossa yhteensä kolome. Ensin ajettiin Erkin johdolla ympäri ämpäri rinkirallia.
Sitten mentiin Marika etunenässä vähän pienem- piä kujia pitkin Vanahaa Kaupunkia. Onneksi oli kolome navikaattoria, ensimmäinen käski vasem- paan ja toinen oikeaan, kolmas osas yhyren riste- yksen oikein. Jossain vaiheessa kävi kuskit kuu- mana ja päät punasena, vaan löyrettiin lopulta meki enskertalaaset ulos kaupungista. Ja ny voij- jaan leuhkia kylillä, että osataan meki ajaa suu- ressa muailmassa.
Mennä körötettiin majapaikkaamma leirintäalu- eelle muutaman kymmenen kilometrin päähän, to- sin mutkien kautta sinnekin. Oli vaan heti ku toi- nen muailma kun mentiin pitkin soratietä maalle meren rantaan asti. Mökin avaimet saatiin ja ma- joittumaan päästiin. Hulluja vissihiin ollahan, vaan takasin Tukholmaan piti päästä rinkiä ajamahan vai josko ne oisi teinivuodet noussehet taas pin- tahan. Pantihin auto ensimmäiseen parkkiin, oli muuten hieno oopperatalo se. Met kuin parhaakin juhulavieraat siinä parkissa. Mennä lontusteltiin jalakasin kaikkea nähtävää kummastelemassa, oli kuninkaanlinnaa ja vahinvaihtoa ja kauppaa ja pu- tiikkia toisen perään.
Palattiin jokseenkin suorempaan majapaikkaam- ma, tällä kertaa tehtiin mutka vaan paikallisen marketin kohorilla ja tankattiin evästä illaksi ja aamuksi. Karvakavereiden kanssa tutkittiin maita ja mantuja, rillattiin ja mentiin koisimahan.
….siinä se mersu on hienosti parkissa ;))
Apollo Sivu 11 Aamulla sitten toinen mökkikunta pakkas kamat
ja toisen karvakaverin vihreään Varikseen ja uusi seikkailu alakoi kohti Tanskandoggien Muail- manerikoisnäyttelyvä. Sinnepä löyrettiinkin navi- kaattorilla heleposti. Sitä kun lähäretään Suu- reen Muailmaan oikein Muailmannäyttelyyn, niin oli vähän yllätys kun mennä köröteltiin pitkin kinttupolkuja ja peltoja. Pyyt ne vaan pellosta nousi eestä kun mennä kurvattiin. Vaan sieltäpä se näyttely sitten löyty ja mahoton oli sielläkin nähtävätä. Paljon oli kehien laidoilla tuttuja ja mukava tunnelma. Meirän rintsessakin kävi vuo- rollansa kehässä pyörähtämässä ja kovin olimma tyytyväisiä rintsessaan. Ilimakin oli koko päivän hieno vaan petollinen tai sanosiinko suorastaan katala ja päivän päätteeksi auton pakkasi kaksi meleko punaasta naisimmeistä.
Tiikerijuovaisia joskin hieman vä- syneitä….
Toinen mökkikun- ta oli tällä välin käyny Kolmårdenin eläintarhassa tillottamassa jos jonkinlaista elukkata. Kovasti ne olivat innoissansa takasin mökeille tullessansa ja kertoilivat jos jonkinmoista juttua reissustan- sa.
Iltasella seurueeseen liittyi lisää porukkata kun Onkalon perhettä tavattiin. Rillattiin ja syötiin taas liikaa. Mahat pullollahan painuttiin pehkuihin keräämään voimia taasen uurelle päivälle.
Seuraavanä päivänä olikin sitten ohjelmassa se, minkä vuoksi reissuhun oltiin lähetty: Maailman- voittajanäyttely 2008. Tällä kertaa osattihin me- leko hyvin körryytellä kohti Globenia, mitä ny vis- siin muutama liikenneympyrä pyörittiin kuin ka- rusellissä.
Sielläpä sitä sitten oltihin, koiramaailman vuoren kohokohtaan mekin osallistumassa. Yllättävän rauhallinen paikka löyvvettiin narttukehän laidal- ta, johon jäätiin koirien kanssa parkkiin. Oivahan pääsi ihan eturiviin maailman kauneimpia naisia ihastelomaan.
Ihmisilläkin päät pyöri kuin lottopallot kun yritti kaiken nähdä. Paljon oli täälläkin tuttuja naamoja kehien laidoilla mutta myös uusia tuttavuuksia.
Mahoton ajatus oli kaikkea päästä näkemähän kun samaan aikahan olivat nartut toisessa ja urokset toisessa kehässä. Vielä nuo hurjat Ran- tavuotit hippasivat välillä affenpinserikehääkin pällistelemässä. Paljon oli erilaisia koiria ja mon- neen kertaan piti luettelova tavata että kukas se tuo olikaan. Nähtiin tuttuja ja tuntemattomia ja sukulaasiakin ulukomailta asti.
Villikoira
Kolmårdenin eläin- tarhassa
Apollo Sivu 12 Kovin oli juhulava tunnelma ja taisipa käsi tutista
kun koiran kanssa piti kehähän astua.
Ensin kävimmä Oiva-pojan kanssa ittiämmä esitte- lemässä. Oivaahan siinä oli tarkoituus katella, vaan taisipa se akkakin hieman huomiota herättää. Sillä vaan kun oli niin kovin hempeän heleän punanen, et- tä sai ihan Ruottista ja Norjasta asti kuulla kom- menttia tästä. No, nytpä on saatu nauttia julu- kisuuesta meki. Oiva-poika pyörähti kuvionsa mele- ko mallikkaasti ja siihen olemma kovin tyytyväisiä.
Sitten oli Helemin vuoro ja Helemihän tietää mitä tehhään. Hienosti se hommansa hoitikin, oikein oli lämmin mieli tämänkin missikierroksen jäläkeen.
Vaan kommeita ne oli voittajakki, ei harmita yh- tään komialle hävitä.
Vielä piti akkaväen päässä kauppoja kiertelemähän ja siellähän niitä riitti. Kaikkea vallan mahoton oli taas nähtävillä koiratavarata ja taisipa sitä jotain tarttua mukkaankin. Väsyneenä vaan onnellisena ja monta kokemusta rikkaampana painuttihin takasin mökeille iltaa istumahan. Ja oikein mukava se vii- monenkin ilta Tukholmassa oli, hienot oli ilimat ja hyvät lenkkipolut. Juhokin pääsi kaloja narraamaan vaan kovin olivat ranttuja ruottalaiset sillit kun ei Suomi-pojan koukkuun tarttuneen. Silläpä se vis- siin oliki ilimasta tuolla tuo kalastus. Ruokakin oli hyvää ja sitä oli riittävästi eikä seurassakaan ollu haukkumista.
Sittenpä se tulikin se aamu, että pois oli lähettävä.
Siivottihin mökit ja pakattiin kamat ja heitettiin toisillamme hetkeksi heipat kun mökkiseurueiden tiet erosivat. Rantavuotit lähti rapakon yli lomaa jatkamahan, ei kuiten vissiin uimalla vaan laivalla.
Met Eijan kanssa aateltiin lähtiä samoja jäläkiä mitä oli tultukin ja Varis lähti vaapustaan pitkää ylämäkiä.
Olemma vissiin vähän nurinkurista porukkata, mut- ta ylämäkkeen se matka meni kovin joutusahan ei- kä väsyttänykkää yhtään. Välillä pysähyttiin ku tuli itellä tai takapenkillä vessahätä tai näläkä tai jano.
Muuten aateltiin ajaa niin kauan ku jaksetahan.
Jaksettiin 10 tuntia ja 1000km ja huomattiin ole- vamma Torniossa. Siinä sitten mietimmä että ajammako vielä Ouluun vaan mitä teemmä. Päätet- tihin soittaa josko Rantavuotin koiranhoitaja meij- jät sinne huolis vaan kovin ei haluttaisi olla vaivoik- si. Kello oli lähemmäs kaksi yöllä, kun pihaa kurva- simma ja grillikotaan nukkumahan kömmimmä. Muu- toin olisi koko talo herännynnä ja meillä ei siellä ollu mikkää hätä, seikkaillaha ny loppuu asti. Hyvin nukuimma ja aamulla jatkoimma kotia viimiset rapi- at sata kilometriä. Vaan kyllä se oma koti ja sänky sitten olikin kovin rakas loppupäivän niin meirän ku karvakavereidenkin mielestä.
Ettäs semmottii se oli se reissu, sen verran voisin vielä mainita että kajuta ei yhtään ja voisihan tuo- ta lähteä toistekin. Ja Rantavuotit löysi myöskin aikanaan kotiin.
Apollo Sivu 13
Apolo Sivu 14
ROP ja VSP
Suomalais/Tanskalainen, Tanskalainen ja Suomalainen …
Apolo Sivu 15
Apollo Sivu 16 KOIRAN HYPOTYREOOSI ELI KILPIRAUHASEN
VAJAATOIMINTA Lohjan Pieneläinklinikka puh. 019-36051
Mikä on kilpirauhanen ja mikä on sen tehtävä?
Kilpirauhanen on elimistön tärkeimpiä rauhasia. Kil- pirauhanen muodostuu kahdesta kahdesta lohkos- ta, jotka sijaitsevat kaulalla henkitorven molemmin puolin. Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivorun- gossa sijaitseva hypofyysi.
Kilpirauhanen säätelee elimistön aineenvaihduntaa.
Kilpirauhashormonit stimuloivat hapen käyttöä useimmissa soluissa ja osallistuvat rasva- ja hiili- hydraattiaineenvaihdunnan säätelyyn. Lisäksi niitä tarvitaan normaaliin kasvuun ja kehittymiseen. Jos kilpirauhanen toimii liian tehokkaasti, aineenvaih- dunta kiihtyy. Vastaavasti jos kilpirauhanen ei toi- mi täydellisesti, aineenvaihdunta hidastuu.
Mikä aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan?
Hypotyreoosi on suhteellisen tavallinen hormonaa- linen häiriö koirilla. Yleensä tila ilmenee keski- ikäisillä tai vanhoilla koirilla. Sukupuolipredisposi- tiota ei ole. Sen sijaan tietyillä roduilla esiintymis- tiheys on muita suurempi (suur- ja keskikokoiset snautserit, hovawart, welshin springerspaniel, am.
cockerspaniel)
Yleensä hypotyreoosissa on kysymys tyroksiinin eli kilpirauhashormonin puutteellisesta tuotannosta ja erittymisestä. Yli 90 %:lla tapauksista häiriö on itse kilpirauhasessa, mutta myös häiriöt hypofyy- sissä voivat laskea tyroksiinin eritystä.
Tavallisimmin (95 %) sairauden taustalla on joko ns. lymfosyyttinen tyreoidiitti tai idiopaattinen kilpirauhasen atrofia. Lymfosyyttinen tyreoidiitti on näistä kahdesta yleisempi. Tila kehittyy vähi- tellen 3-4 vuoden kuluessa ja kilpirauhasen vajaa- toiminnan oireet näkyvät koirassa vasta kun noin 75 % kilpirauhasesta on tuhoutunut.
Sairaus luokitellaan ns. immunologiseksi sairaudek- si eli elimistön itsensä aiheuttamaksi sairaudeksi, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä virheelli- sesti luokittelee kilpirauhasen epänormaaliksi ja hyökkää sitä vastaan. Idiopaattinen atrofia eli kil- pirauhasen korvautuminen rasvakudoksella on huo- nosti ymmärretty.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa voivat olla aiheutta- massa myös kilpirauhaskudoksen pahanlaatuinen kasvain ja hypofyysin erittämän tyreotropiinin (TSH) puute, joka johtaa kilpirauhasen surkastu- miseen.
Mitkä ovat kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet?
Kun aineenvaihdunta hidastuu, vaikuttaa se elimis- tön jokaiseen elimeen jollakin tavalla. Useimmilla koirilla on yksi tai useampi seuraavista oireista:
• painon lasku ilman lisääntynyttä ruokahalua
• uneliaisuus, haluttomuus liikkua
• huono kylmänsietokyky
• kuiva turkki, runsas karvanlähtö
• erittäin ohut turkki
• ihon pigmentoituminen
• lisääntyneet iho- ja korvatulehdukset
• hidas karvankasvu uudelleen karvanleik- kuun jälkeen
• noussut veren kolesteroliarvo Lisäksi harvinaisempia oireita ovat:
• paksuuntunut iho pään alueella
• neurologiset oireet; kivuton ontuminen, jal- kojen laahaaminen, epätasapaino, pään pi- täminen vinossa
• vähentynyt seksuaalinen vietti, hedelmät- tömyys uroksilla
• pidentynyt juoksuväli, puuttuvat juoksut, hedelmättömyys ja abortit nartuilla
• raskeräytymiä silmien korneassa
• keratokonjunktivitis sicca eli ns. kuivasilmä
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA
Apollo Sivu 17 Miten sairaus diagnosoidaan?
Diagnoosi tehdään omistajan kertomien esitietojen, kliinisen tutkimuksen sekä laboratoriolöydösten pe- rusteella. Verikokeissa ns. kilpirauhasparametrit ovat T4 ja TSH. Pelkästään T4-arvo ei ole luetetta- va; alhainen arvo antaa epävarman kuvan hypotyre- oosista, koska erilaiset ei-kilpirauhasperäiset sai- raudet ja lääkehoidot voivat pienentää T4-arvoa.
Lisäksi T4-pitoisuus voi aaltoilla viitearvon alapuo- lella terveelläkin koiralla. Oleellista on samanaikai- sesti mitata siis myös TSH. Ennen diagnoosin antoa arvioidaan myös T4-TSH-suhdetta.
Voidaanko sairautta hoitaa?
Sairautta voidaan hoitaa, mutta ei parantaa eli lää- kehoito on koiralla elinikäinen. Lääkkeenä on suun kautta annettava kilpirauhashormoni. Lääkkeen an- nostus määräytyy koiran painon perusteella. Noin kuukauden lääkityksen jälkeen tehdään ensimmäi- nen veriarvokontrolli ja tarkistetaan lääkkeen an- nostus, jatkossa kontrolli tehdään 6-12 kuukauden välein.
Jos lääkitys on liian suurella annostuksella, voidaan koiralla havaita kilpirauhasen liikatoiminnalle tyypil- lisiä oireita; yliaktiivisuus, painon putoaminen, unet- tomuus ja lisääntynyt juominen. Näitä oireita il- maantuessa on otettava yhteyttä hoitavaan eläin- lääkäriin.
KOIRAN HAMMASSAIRAUKSISTA
Lohjan Pieneläinklinikka puh. 019-36051
Millaisia hammassairauksia koirilla esiintyy?
Hammassairaudet koiralla ovat yhtä yleisiä kuin ihmiselläkin. Ihmisellä yleisin hammassairaus on caries eli hampaiden reikiintyminen. Koiralla yleisin ongelma on kuitenkin hammaskiven kertyminen hampaiden pinnalle. Tämä aiheuttaa ikenen ärsyyn- tymistä hampaan kruunun tyvessä (ientulehdus) ja johtaa vähitellen hampaan juuren esiintuloon. Lo- pulta sairaus johtaa tulehdukseen, hampaan heilu- miseen ja edelleen irtoamiseen.
Muodostuuko kuivamuonaa syövälle koiralle ham- maskiveä?
Hammaskiven muodostumiseen koiralle liittyy mo- nia väärinkäsityksiä. Ruokavalio on vähemmän tär- keässä asemassa kuin mitä yleisesti ajatellaan.
Koska kuivamuona ei ole yhtä tahmeaa kuin purkki- ruoat, se ei kiinnity hampaan pintaan yhtä helposti eikä aiheuta hammaskiven yhtä nopeaa kertymistä verrattuna purkkiruokiin. On kuitenkin muistetta- va, että kuivamuonakaan ei poista jo muodostunut- ta hammaskiveä hampaan pinnalta. Hammaskiven ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen kuivamuonien te- ho perustuu osittain näiden "raksujen" suurempaan kokoon ja pidempiin kuituihin, mikä pakottaa koiraa pureskelemaan raksuja. Samalla hampaan pinta puhdistuu. Jo muodostunut hammaskivi pystytään poistamaan vain eläinlääkärin suorittamassa ham- maskiven poistossa.
Koirilla suussa esiintyvät entsyymilaadut ja - pitoisuudet vaihtelevat yksilöittäin. Tällä uskotaan olevan suuri merkitys hammaskiven kerääntymises- sä. Joiltakin koirilta hammaskivi tulee poistaa vuo- sittain, toisilta muutaman vuoden välein. Vuosittain rokotuskäynnin yhteydessä tehdyssä terveystar- kastuksessa tarkistetaan myös suun terveys ja hammaskiven poistotarve.
Mitä kerääntynyt hammaskivi tekee hampaille?
Jos hammaskiveä kerääntyy hampaisiin, tapahtuu useita asioita;
hammaskivi työntää mekaanisesti ientä kauemmak- si hampaasta.
Tämä mahdollistaa hampaan höltymisen ja infekti- on siirtymisen hampaan juuren alueelle. Hammas alkaa heilumaan vielä kovemmin ja irtoaa tai joudu- taan poistamaan.
Infektio pesiytyy koko suun alueelle; ientulehduk- seksi, tonsilliitiksi (nielurisatulehdukseksi) ja nie- lutulehdukseksi. Vaikka antibiooteilla saadaan tu- lehdus hetkeksi helpottamaan, se palautuu nopeas- ti mikäli hammaskiveä ei poisteta.
Suun alueella oleva tulehdus voi verenkierron väli- tyksellä aiheuttaa tulehduksen myös muualle eli- mistöön. Munuaistulehdukset, samoin kuin sydän- läppien tulehdukset saavat usein alkunsa suutule- huksesta. Hammaskiven poistosta tuleekin huoleh- tia erityisesti mm. munuaisten, maksan tai sydä- men vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla.
Mitä hammaskiven poistossa tehdään?
Hampaiden perusteellinen puhdistaminen vaatii po- tilaalta täydellistä yhteistyötä, jotta plakki ja hammaskivi saadaan kunnolla poistettua. Koiran nu- kuttaminen onkin yleensä tarpeellista. Vaikka nu- kuttaminen sisältää aina riskin, pystytään nykyisin käytössä olevilla nukutusaineilla minimoimaan ris- kit, myös vanhemmilla koirilla. Koiran yleisvoinnin tai iän perusteella on myös mahdollista ennen nu- kuttamista verikokein arvioida koiran terveydellis- tä tilaa; mm. maksan ja munuaisten toimivuutta.
Hammaskiven poistossa voidaan erottaa neljä eri vaihetta:
Varsinainen hammaskiven poisto suoritetaan käsi- instrumenttien ja ultraäänilaitteen avulla.
1. Hammaskivi poistetaan hampaan pinnalta ja myös tarkoin ientaskuista.
2. Kiillotuksella siloitetaan hampaan pintaa, millä saadaa osaltaan estettyä uuden hammaskiven ke- rääntymistä.
3. Huuhtelulla suusta poistetaan jo irroitettu ham- maskivi ja samalla siihen kiinnittyneet bakteerit.
4. Fluorauksella vähennetään hampaan herkkyyttä, vahvistetaan kiillettä ja samalla vähennetään uu- den hammaskiven kerääntymistä.
Hammaskiven poiston jälkeen koira herätetään ja koira pääsee kotiin klinikalla ensin herättyään.
Hammaskiven poiston jälkeen suosittelemme koi- ran hampaiden harjaamista kotona päivittäin. Ham- paiden säännöllisellä harjauksella estetään parhai- ten uuden hammaskiven kertyminen.
Apollo Sivu 18
Apollo Sivu 19
Verijälki ja ihmishaku harjoitukset Mialla ja Jannella 28.9.2008
VERIJÄLKI 28.9.2008
Apollo Sivu 20
JÄSENHAASTATTELUSSA JÄSENHAASTATTELUSSA JÄSENHAASTATTELUSSA
1. Olen Keijo Hietanen 52v sinkku. Asun Lapissa Kolarin kunnassa pienessä Sieppijärven kylässä. Matkaa Ylläkselle n.70km ja Ruotsin rajalle 25km. Kanssani asus-
tavat kaksi ihanaa Tanskandoggia tiikerijuovainen chic carelia"s
Aylatolovedanes Hertta pimu 4v keltainen vauhti pimu Love-Dane"s Arctic Wind Heta 1v 11kk.
2. Olen nuoresta asti ollut kiinnostunut Tanskandogeista.
lukenut sen kultaisesta luonteesta ja suuresta koosta.
joskus 90-luvun alussa näin ekakertaa luonnossa keltaisen Tanskandogin eteläsuomessa. silloin päätin että otan pian itselleni suuren sohvanvaltaajan.
3. Otin ensimmäisen keltaisen Tanskandoggi nartun Bellan kotiini v. 96.yhteistä taivalta kesti 10v.
4. Kerran Tanskandoggi aina Tanskandoggi, kultaisen luonteen, ison koon ylvään olemuksen vuoksi. mi- nulla ollut 3 doggia.
5. Oli kaunis kevätpäivä maaliskuussa v.99 Aurinko paistoi hanget kimalsi valkoista kauneuttaan.lähdin Bella doggini kans kelkanjälkeä pitkin luontoon 3km päähän läheiseen vaaran laitaan. kun saavuttiin au- ringon helliessä perille näin vähän kauempana kahdet jäljet rinnakkain. doggini murisi ajattelin että ih- misten jäljet. doggini meni haisteleen jälkiä murina koveni vaan. sitten näin että kahdet tuoreet karhun jäljet emon ja pennun. olivat heränneet talviunilta aikaisen kevään vuoksi . Bella doggini tuli viereeni ja hyppäsi olkapäilleni muristen . sanoin että nyt kotiin rauhallisesti. vilkuilin aina väliin taakseni mutta mitään ei näkynyt onneksi. meillä oli tosi pitkä toi 3km matka. kaikki meni hyvin saavuttiin kotiin ja doggini viel murisi montapäivää jälkeenkin.
1. Henkilö esittely ( esim. asuinpaikka, ikä, kotijoukkojen vahvuus, yms.) 2. Milloin kotiisi saapui ensimmäinen doggi? Ja minkä värinen? Ja sukupuoli?
3. Mikä ja milloin sai sinut kiinnostumaan Tanskandogista?
4. Miksi tanskandoggi on juuri sinun rotu? Montako doggia sinulla on ollut?
5. Hauskin kokemasi hetki dogin kanssa / dogin aiheuttamana? ( voi kertoa useamman ) 6. Mitä harrastat tanskandoggisi kanssa?
7. Tanskandoggi eri vuodenaikoina?
8. Oletko uros/narttu –ihminen? Perustele, miksi jompikumpi on juuri sinun mieleesi.
9. Jos olisit tuomarina, niin mikä olisi sinulle se tärkein juttu tanskandogin ulkonäössä?
10. Sana on vapaa. Voit kertoa vitsin, terveisiä tai jotain minkä olet aina halunnut saada lehteen.
Love-Dane"s Arctic Wind
“Heta”
Apollo Sivu 21
KEIJO HIETANEN KEIJO HIETANEN KEIJO HIETANEN
6. Harrastan doggieni kans lenkkeilyä päivittäin luonnonhelmassa metsäpoluilla,sitten mökillä käydään kesäaikana.siellä dogit saavat juosta vapaana .kotona sit löhöillään kaikki omilla sohvillaan.
7. kesä on ihanaa aikaa meillä saadaan nauttia auringosta sen lämmöstä,vaikka itikat kiusaavatkin. mök- keily on meille rakasta kesällä. syksyllä on ruskan ollessa parhaimmillan eikä sääsket enään kiusaa doggi- ni nauttivat olla metsän siimeksessä. talvella kylmä meitä paleltaa ei tykätä yhtään sydäntalvesta, ke- vään saapuessa doggini tykkäävät raikkaasta pikkupakkasesta kun kelkanjälkiä pitkin juoksevat haistel- len kevään tuoksuja.
8. olen enemmän narttu ihminen pimut on niin ihanii helppoi oppimaan. tosin haluaisin tulevaisuudessa ehkä ottaa
uros tanskandoginkin.
9. no kyllä se ois dogin kokonaisuus kaunis ylväs olemus.
10. Terkkuja kaikille Tanskandoggien omistajille meillä on maailman kultaisimmat sohvashampioonit.
Hyvää syksyä ja talven odotusta!
Chic Carelia"s Aylatolovedanes ”Hertta”
Love-Dane"s Arctic Wind “Heta”
1. KERRO MEILLE ITSESTÄSI.
KUKA OLET? KUINKA KAUAN OLET HAR- RASTANUT TANSKANDOGGEJA JA MI- NÄ VUONNA SAIT KENNELNIMEN?
KUINKA MONTA TANSKANDOGGIA SI- NULLA ON OLLUT JA MONTAKO ON TÄL- LÄ HETKELLÄ?
Olen Anne Rautiainen-Holm ja asun perheeni kanssa Kiimingissä. Kotoisin olen kuitenkin Keski-Suomesta, Saarijärveltä.
Ensimmäinen doggini eli Tanita Tanskandoggi alias Love-Dane`s Chic Carelia, muutti meille 8-viikkoisena pallerona maaliskuussa 1992.
Kennelnimeni Chic Carelia`s, jonka sain vuon- na 1998, on omistettu hänen muistolleen.
Vuosien varrella on kattomme alla asustanut useampi tanskandoggi, tällä hetkellä sohvi- amme valtaa 5 tanskandoggia. Yhteisomis- tuksessa tai sijoituksessa on sitten muutama lisää.
2. KUINKA MONTA PENTUETTA SINULLA ON OLLUT JA MINKÄ VÄRISIÄ NE OVAT OLLEET?
Tähän mennessä minulla on ollut 4 pentuetta ja viides on suunnitteilla ensi talvelle. Kasvatan keltaisia ja tiikerijuovaisia tanskandoggeja.
3. MILLAISTA ON MIELESTÄSI OLLA KAS- VATTAJA SUOMESSA?
Eiköhän täällä ole ihan hyvä olla =)
4. MINKÄTYYPPISISTÄ TANSKANDOGEIS- TA PIDÄT?
Pidän vahvoista tanskandogeista. Luustoa ja ko- koa tulee olla, mutta myös eleganssia.
5. MITEN MIELESTÄSI ROTU ON MUUTTU- NUT AIKANA JONA OLET OLLUT KASVAT- TAJA? (Esim. RAKENNE, KOKO, LUONNE)
On varmaan parempi puhua ajasta, jonka olen ollut rodun harrastajana… Mielestäni rotutyyppi ei ole niin yhtenäinen kuin se voisi olla. Luonteet ovat säilyneet jotakuinkin ennallaan. Ehkä nykyisin näkee enemmän turhan kevyitä tanskandoggeja, kyseessä on kuitenkin molossirotu.
Apollo Sivu 22
KASVATTAJA HAASTATTE KASVATTAJA HAASTATTE
KASVATTAJA HAASTATTELUSSA LUSSA LUSSA
Apollo Sivu 23
ANNE RAUTIAINEN ANNE RAUTIAINEN ANNE RAUTIAINEN- - -HOLM HOLM HOLM
6. MIKÄ SINULLE KASVATTAJANA ON TÄRKEÄÄ?
Koirieni/kasvattieni kaikinpuolinen hyvinvointi, niin henkinen kuin fyysinenkin.
7. MITÄ MIELTÄ OLET VIENNEISTÄ JA TUONNEISTA?
Ovat tärkeitä, mutta esimerkiksi tuonnit eivät takaa vielä yhtään mitään.
8. KUINKA MONTA KERTAA VUODESSA KÄYT NÄYTTELYISSÄ JA MITÄ MUUTA HARRASTAT KOI- RIESI KANSSA?
Tuleehan tuota käytyä useammassa näyttelyssä vuoden aikana ;-) Muita harrastuksia ovat sitten ne tavanomaiset lenkkeilyt ja yh- dessä touhuamiset.
9. KAUNEIN NÄKEMÄSI TANSKANDOGGI?
INT CH Lagarada`s Aspen Gold
10. MIELEENPAINUVIN HETKI KASVATTAJANA?
Ensimmäisen pentueen syntyminen monen vuoden epäonnen ja yrittämisen jälkeen!
11. TERVEISESI APOLLON LUKIJOILLE.
Hymyillään kun tavataan J
INT CH Lagarada`s Aspen Gold
