Tiedotuslehti
2/2010
Rankka talvi takana,
edessä kesän riemut
Toiminta-alue:
Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkko- nummi ja Vantaa. Jäseniä myös muissa kunnissa.
Lehden toteutus:
Toiminnanjohtaja Tarja Hartman, vastaava toimittaja
Kari Kortelainen, ulkoasu Painos: noin 8 500 kpl
Paino: Painotalo Auranen Oy, Forssa Yhdistyksen toimihenkilöt:
Kristiina Toivoniemi, diabeteshoitaja Toimiston sijainti:
Yhdistyksen toimisto, myymälä ja dia- betesvastaanotto sijaitsevat Helsingin Kampissa, osoitteessa Malminkatu 24 D 38. Portti 24 sijaitsee Radisson SAS-
hotellin takana, paina ovisummeria D 38 ja summerin soidessa työnnä portti auki. Toimipiste sijaitsee sisäpihalla.
Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n tiedotuslehti Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry
Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki Puh: 09-586 0520, fax: 09-586 05250
Sähköposti: yhdistys@psdiabetes.fi, www-sivut: www.psdiabetes.fi Tutustu Suomen Diabetesliiton kotisivuihin www.diabetes.fi
Myymälän aukioloajat kesäaikana 1.6.–31.8.
Maanantai 10–16
Tiistai 10–16
Keskiviikko 12–18
Torstai 10–16
Perjantai (suljettu)
Leikkaa talteen
M
Runeb ergink
atu
Salomonk atu
Fredr ikink
atu Malmink
atu Lapinlahdenk
atu
Kansak oulunk
atu
Malminr inne
KAMPIN KESKUS U.K. katu KAMPIN
METROASEMA
DIABETESYHDISTYS
Diabetesmyymälä
Yhdistyksen tiloissa toimii yhdistyksen diabetes- myymälä, jossa myydään edullisesti diabeteksen hoitoon liittyvää materiaalia. Tilaukset myös postiennakolla kaikkialle Suomeen (3,65 € + 10 € käsittelykulut). Tiedustelut ja tilaukset puh. (09) 586 0520 ja toimisto@psdiabetes.fi.
Myymälässä annetaan myös käyttöopastus tuot- teisiin. Tule tutustumaan!
Myymälän tuotevalikoimaan kuuluvat:
• Verensokerimittarit, liuskat ja mittareiden paristot. Myymme mm. Rochen liuskatonta Accu-Chek Mobile verensokerimittaria. Tule tutustumaan ja mahdollisesti ostamaan omasi!
• Lansettikynät, lansetit, insuliinikynät ja -kynä- neulat
• Insuliinin matka- ja kuljetuskotelot
• Diabetestunnukset
• Terveysvaikutteiset sukat
• Jalka- ja perusvoiteet
• Diabetesliiton tuottamat oppaat ja ilmaisma- teriaalit.
• Adressit (onnittelu ja surunvalittelu)
• Glukoosipastillit, välipalapatukat, sokerittomat makeiset, jne.
YHDISTYKSEN MYYMÄLÄSSÄ
Huhtikuun jäsentarjous
Jalkojen perustutkimus
ja -hoito
30–50min –25% (norm. 40 euroa) Alennus koskee vain hoitoja.
Toimistomaksu 10 euroa.
Tarjous voimassa huhtikuun loppuun.
Ajanvaraus 09- 586 0520 Jalkaterapia KOLMILOIKKA Katja Toivonen (jalkaterapeutti amk)
Viikot 26–30 vastaanotto ja myymälä ovat kiinni. Avaamme jälleen 2.8.2010.
P ä ä k i r j o i t u s
Aurinko paistaa, lämmittää jo, räystäät tippuvat, mieti- tään, milloinhan lumikinokset ovat sulaneet kokonaan pois. Takana on oikea, kunnon talvi. Takana on myös yhdistyksessä rankka talvi, meillä ei ole ollut toiminnan- johtajaa neljään kuukauteen. Luottamushenkilöt ovat saaneet venyä. Useat meistä ovat tehneet todella näkyvää ja erinomaista työtä. Yhdistyksen päivittäinen toiminta on sujunut erinomaisesti. Kaikille luottamushenkilöille, erityisesti Raija Härönojalle, Mauno Härönojalle, Mauno Lönnqvistille, Riitta Segercrantzille ja Hanne Österbergil- le suuret kiitokset, kun olette jaksaneet puurtaa ja hoitaa yhdistyksen asioita.
Yhdistyksen puhelinjärjestelmä sen sijaan on tökki- nyt, kun sen korjaaminen on kestänyt ja kestänyt. Toi- vottavasti tätä lehteä lukiessamme, järjestelmä toimisi jo hyvin ja asianmukaisesti.
Maaliskuun alusta yhdistyksen toiminnanjohtajana on Tarja Hartman. Tarja esittelee itsensä toisaalla tässä lehdessä. Tervetuloa Tarja. Olet jo osoittanut monin ta- voin, että sinusta tulee hyvä ja tarmokas toiminnanjohta- ja yhdistykseemme. Näet paljon asioita ja haluat kehittää toiminteita.
Hallituksen sisäisessä järjestäytymisessä tapahtui muutos maaliskuun kokouksessa. Yhdistyksen varapu- heenjohtajana toimii tänä vuonna maaliskuun alusta läh- tien kirkkonummelainen Sirpa Urhonen. Sirpa on tehnyt paljon työtä diabeteksen saralla. Hallituksessa toimies- saan hänen ehdoton vahvuusalueensa on talousasiat. Hän toimiikin yhdistyksen taloustoimikunnan puheenjohta- jana tänä vuonna. Kaikkea hyvää Sirpalle, sain hänestä hyvän aisaparin. Kiitokset myös edelliselle varapuheen- johtajalle, Hanne Österbergille. Hannen kanssa oli mu- kava tehdä hedelmällistä yhteistyötä.
Nyt, kun on lausuttu paljon kiitoksia, on aika katsoa eteenpäin. Yhdistyksen asiat ovat hyvällä mallilla. Töitä tehdään edelleen ja jatkuvasti. Kerhot, alueosastot ja yh- distys järjestävät erilaisia tapahtumia, joihin toivomme paljon osallistujia. Vertaistuki on tärkeää, kuten Pasi Sa- roniemikin totesi, kun lopetteli yhdistyksessä töitä. Pasi oli meillä työllistettynä nyt talvella. Kiitokset Pasille.
Edunvalvontaa teemme jatkuvasti. Helsingin kilpailu- tettua verensokerimittarit ja liuskat, olemme seuranneet
tilannetta. Jonkin verran on tullut negatiivista palautetta siitä, että uuden mittarin käytön opastusta ei ole saanut riittävästi tai ei ole saanut sitä mittaria, minkä olisi ha- lunnut. Toivomme kaikenlaista palautetta yhdistyksen suuntaan. Tahollamme viemme palautetta eteenpäin kau- pungin päättäjille ja terveydenhuollon henkilökunnalle.
Muiden toimialueemme kuntien tilannetta seuraamme myös jatkuvasti.
Edunvalvontaan viitaten pidän tärkeänä, että jokai- nen diabeetikko olisi yhdistyksemme jäsen. Kun meillä on paljon jäseniä, on voimamme ja painoarvomme myös suurempi. Olen usein sanonut, ettei ole itsestään selvää, että saamme verensokerimittarit ja liuskat sekä insuliinit ja muut diabeteksen hoitoon liittyvät muut lääkkeet il- maiseksi tai osittain korvattuina. Tämä työ vaatii koko- aikaista ja pitkäjänteistä työtä. On mahtavaa, että meillä on vapaaehtoisia ja palkattuja henkilöitä tekemässä tätä työtä ja takana on suuri joukko tukijoita, jäseniä. Jäsene- nä on hyvä olla.
Nautitaan elämän pienistä iloista, Helinä Siikalan sa- noin ”…voiman ja ilon on löydyttävä harmaimmasta, hil- jaisimmasta arjesta.”
Aurinkoista kevään loppua ja kesää odotellen Maarit Paldanius
puheenjohtaja
Rankka talvi takana
Vastaanotto toimii osoitteessa Malminkatu 24 D 38 (sisäpihalla), Helsinki (Kamppi).
HUOM! Vastaanotoissa noudatetaan jäsen- ja ei-jäsen -hintoja. Otathan jäsenkorttisi mukaan vastaanotolle todentaaksemme jäsenyytesi!
Vastaanottojen ajanvaraukset Puh. (09) 586 0520
ja sähköpostilla toimisto@psdiabetes.fi.
Varatessasi aikaa sähköpostilla:
• ”vanha” asiakas; henkilötiedot
• uusi asiakas; henkilötiedot, perustiedot sairau- desta ja hoidosta.
Mittaukset
• Verensokerin mittaus (HemoCue) 4,00 €
• Verenpaineen mittaus 4,00 €
• HbA1C eli pitkäaikaisen verensokerin mittaus (6 min.) 23,00 €
• Verenpaineen vuorokausiseuranta. 70,00 € Sisältää seurantalaitteen asennuksen ja tulosten purkamisen sekä lääkärin lähetteellä tulkinnan. Verenpaineen vuorokausirekisteröinti antaa lisää tietoa todelli- sesta verenpainetasosta eri vuorokauden aikoina.
Sen avulla saadaan myös selville, esiintyykö veren- paineessa normaalia vuorokausivaihtelua ja ovatko yöaikaiset arvot pienempiä kuin päiväaikaiset.
• Jatkuva verensokerinseuranta 220 € sisältää sensorin asennuksen (diabeteshoitajan vastaan- otto), kolmen vrk seurannan, tulosten purkamisen (diabeteshoitajan vastaanotto) ja lääkärin tulkinnan vastaanoton yhteydessä.
Varaa aika diabeteshoitajalle
Yhdistyksen diabeteshoitajan Kristiina Toivoniemen vastaanotolle voi varata ajan diabetesneuvontaan.
Yksilöllisessä neuvonnassa perehdytään mm. ruoka- valioon, verensokerin seurantaan, ja pistämiseen.
Ajanvaraukset puh: 09-586 0520 Hinnat:
• ensikäynti tai kertakäynti: (konsultaatio) jäsenhinta 40 € / tunti tai ei-jäsen 60 € / tunti.
• sarjakäynnit: (esim. painonhallinta, insuliinin aloi- tus ja titraus) jäsenhinta 20 € / 30 min ja 35€ / tunti, ei-jäsenet 40 € / 30 min ja 60 € / tunti.
Luennot:
Diabeteshoitajan luentoja sopimuksen mukaan jär- jestöille, yhteisöille, yrityksille jne. Kysy lisää nume- rosta 09-586 0520.
Ravitsemusterapeutti
Laillistettu ravitsemusterapeutti Berit Haglund antaa ravitsemusneuvontaa ja erityistietoa mm.
ruoka-aineallergikoille. Myös ruotsiksi. Vastaan- otot sopimuksen mukaan puh. 09-586 0520
Ravitsemusterapiaa antaa laillistettu ravitsemus- terapeutti Laura Antila. Ravitsemusterapiasta on apua mm. painonhallinnassa, korkean kolestero- lin, munuaisen vajaatoiminnan ja syömishäiriöi- den hoidossa. Ruokavalion suunnittelusta on apua myös verensokeriarvojen hallinnassa. Vas- taanotot sopimuksen mukaan puh. 09-586 0520
• hinta jäsenelle on 50,50 € / alkava tunti
• hinta ei-jäseneltä 50,50 € / tunti + 20 € toimisto- maksu.
Sisätautien erikoislääkärit
Diabetesvastaanotolla toimivat lääkärit ovat sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen perehtyneitä.
Heillä on myös muita erikoisalueita.
Agneta Ekstrand, dosentti, nefrologi
• Diabeetikoiden elinmuutokset
• tyypin 1 ja 2 diabetes
Markku Saraheimo, LT, diabetologi
• nuoruusikä diabeetikoilla
• diabetes ja verenpaine
• tyypin 1 ja 2 diabetes Klas Winell, LL, diabetologi
• diabeteksen kokonaisvaltainen hoito
• tyypin 1 ja 2 diabetes
Lääkäreiden palkkiot muodostuvat käytetyn vas- taanottoajan mukaan. Kela palauttaa osan mak- suista.
Hinnat:
• Lääkäreiden palkkiot ovat alkaen 80 € käytetyn vastaanottoajan mukaan. Lisäksi toimistomaksu jäsenelle 10 € ja ei-jäsenelle 30 €.
Alle kolme päivää ennen varattua aikaa (paitsi äkil- liset sairaustapaukset) peruutetuista sekä peruutta- mattomista varauksista veloitetaan 25,50 € peruutta- mismaksua. Laskutuslisä on 5 €. Hinnat ovat voimassa toistaiseksi.
DIAbETESVASTAANOTTO
Psykoterapiapalvelut Erityistason psykoterapeutti Riitta Rauhalan ajanvaraus puh.
09-586 0520
Vastaanottoajat sijoittuvat pääsääntöisesti klo 16.00 jäl- keen ja yksi käynti kestää 45 minuuttia.
Terapiamuotona on lyhyttera- pia, jossa tavoitteena on löytää ihmisessä olevien voimavarojen kautta ratkaisuja eri ongelma- tilanteisiin. Asiakkaan taustalla voi olla mm. masennus, pelot, sosiaalinen jännitys, vaikea elä- mäntilanne tai kriisitilanne.
Hinnat:
• hinta 55 € / 45 min + toi- mistomaksu jäseniltä 10 € ja ei-jäseniltä 30 €
Jalkaterapeutti
Jalkaterapeutti Katja Toivosen vastaanoton ajanvaraus puh. (09) 586 0520.
Kysy hoidoista ja hinnoista ajan- varauksen yhteydessä.
Silmänpohjakuvaus
Silmänpohjakuvaukset Kuvaukset tehdään yhdistyksen toimistolla. Hinta jäsenille 49 €, joka sisältää lausunnon muutok- sia todettaessa. Hinta ei-jäsenille 60 €. Lisäksi peritään toimisto- maksu 10 €. Lääkärin lähetteellä on kuvaushinnasta mahdollisuus saada KELA-korvausta. Kysy aikoja yhdistyksen toimistolta puh. (09) 586 0520.
Työskentelin aiemmin Elinkeino- elämän palveluksessa Taloudellises- sa tiedotustoimistossa matkailu- ja ravintola-alan vetovoimahankkeessa ja alueeni oli koko Suomi. Työni tar- koitus oli saada nuoria opiskelemaan alalle, jossa työvoimapula on suuri, kuten tarjoilijoista ja kokeista.
Vuodesta 1992 opetin peruskoulun yläasteella tietotekniikkaa ja ekono- miaa vuoteen 2007 saakka. Opiske- luaikanani toimin erityisryhmien liikunnanohjaajana Vantaan kaupun- gin liikuntavirastossa.
Elämänasenteeltani olen pääsään- töisesti positiivinen kehittäjä, tekijä, luova taiteilija ja uudistaja. Pidän ihmisistä, erilaisten tapahtumien or- ganisoinnista ja monipuolisista työ- tehtävistä.
Ideologiani alkutaipaleella
Haluan tehdä hyvää ja arvokasta työ- tä terveyden edistämisen ja hyvän elämän puolesta. Haluan palvella jä- seniämme parhaalla mahdollisella ta- valla. Järjestää erilaisia terveyttä edis- täviä tai ylläpitäviä tapahtumia. Jakaa ja välittää viimeisintä tietoa erilaista mahdollisuuksista hoitaa itseään ko- konaisvaltaisesti, liikkua ja syödä jär- kevästi ja voida kaikin puolin hyvin sekä valvoa jäseniemme etuja.
Tavoitteena on saada uusia jäseniä mukaan toimintaan, sillä mitä suu- rempi joukko olemme, sitä suurem- pi on mahdollisuutemme vaikuttaa omiin asioihimme.
Tässä pyydän apuanne, viidakko- rumpu on paras markkinointikana- va. Kertokaa ystävällenne ja tuttavil- lenne yhdistyksestämme ja kehotta- kaa heitä mukaan toimintaan. Se on meidän kaikkien etu.
Mikä on Teidän näkemyksenne ja
toiveenne omaa yhdistystänne koh- taan, mitä haluatte ja toivotte meiltä?
Nettisivuillamme on palautelomake, jonne voitte jättää omat parannuseh- dotuksenne ja ideanne, jotka otam- me huomioon toimintaamme suun- niteltaessa. Vain vastaamalla voitte vaikuttaa.
Nettisivut lähtevät elämään ja sieltä voitte seurata ajankohtaisia asioita.
Siellä voitte ilmoittautua erilaisiin tilaisuuksiin ja keskustella muiden jo sairastuneiden tai riskiryhmään kuuluvien kanssa. Siellä voitte myös seurata omaa kamppailuani kadon- neen vyötäröni metsästyksessä, sillä kuulun myös riskiryhmään ja vieläpä hyvin vahvasti.
Mottoni on ”yhdessä tehden enem- män ja parempaa”.
Tarja Hartman
Uusi toiminnanjohtaja Tarja Hartman esittäytyy
KuVA KALEVI ILOnEn
Riitta Uusisilta
Riitta Uusisilta on toiminut melkein alusta asti vetäjän roolissa työikäis- ten helsinkiläisten diabeetikkojen ta- paamisissa. Kokoontuminen on joka kuun viimeisenä tiistaina klo 19.00 yhdistyksen toimitiloissa Malminka- dulla.
Mukaan ovat tervetulleita kaikki työikäiset diabeetikot, joita kiin- nostaa tavata muita diabeetikkoja ja jakaa ajatuksia tai vaikka vain kuun- nella. Ryhmä aloitti kokoontumiset jo 15 vuotta sitten yhdistyksen sen hetkisissä toimitiloissa Bulevardilla.
Ryhmä oli silloin nimeltään 30 ja ri- sat. Nimeä kuitenkin muutettiin, kun uskollisimmat kerholaiset alkoivat olla pääsääntöisesti päälle nelikymp- pisiä.
Riitta on toiminut kerhon puuhan- aisena ja tämän vuoksi hän ajaa ker- ran kuussa Kouvolasta Helsinkiin.
Hänelle on tärkeää tavata vanhoja
Onneksi Suomesta löytyy aktiivisia diabetestoimijoita.
Intoa riittää niin kerhojen vetämiseen kuin kauppakeskusten ”valloittamiseenkin.”
Ilo olla mukana, tavata ihmisiä ja jakaa murheita ovat ne syyt, joista saa tarmoa toimia ja viedä asioita eteenpäin.
Reippaat diabetestoimijat
Irma Turunen
Irma Turunen on konkari kerhojen vetämisessä, seuratoiminnassa ja kentällä liikkumisessa. Diabetestoi- minnassa hän on ollut mukana nyt nelisen vuotta ja kannustanut mu- kaan toimintaan uusia ihmisiä.
Ja toimintaahan tämä Pääkaupun- kiseudun Diabetesyhdistys ry:n Van- taan alueosaston Tikkurilan porukka on tosiaankin järjestänyt.
Irma on Tikkurilan diabetesker- hon vetäjä ja puheenjohtaja. Kerho kokoontuu vapaaehtoistalo Violassa aina kuukauden ensimmäisenä tors- taina kello 15.30 - 18.00.
Kokoontuminen aloitetaan vertais- tuen vartilla. Sen aikana saa kysyä ja kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi.
Koska mukana ei ole terveyden- huollon ammattilaisia, etsitään vasta- uksia kysymyksiin omien kokemuk- sien kautta, vertaistukeen nojautuen.
Kiperiin kysymyksiin rohkaistaan
hakemaan apua virallisilta asiantun- tijoilta. Puheenjohtajaa tarvitaan, koska toisinaan keskustelu kiihtyy ja kaikki haluavat puhua yhtä aikaa.
Keskustelun lisäksi kerhossa myös leivotaan, kudotaan ja arvotaan.
Irma on kumppaneineen (monta oikeaa kättä) lähtenyt viemään dia- betestietoutta muutenkin eteenpäin.
Käytännössä se tapahtuu niin, että he ovat menneet kauppakeskuksiin diabetesliitolta saamien tiedotteiden kanssa. Kauppiaan luvalla on pysty- tetty liikkeeseen infopiste. Verenso- kereita ei mittailla, mutta mittanau- hoja vyötärön ympärysmitan mittaa- miseen on ollut turvallista jakaa.
Yhteistyötä on tehty myös apteek- kien kanssa. Viisi apteekkia Itä-Van- taalta oli mukana tempauksessa, jos- sa diabeteksesta kerrottiin yhdessä aiheeseen erikoistuneen farmaseutin kanssa. Jokaisessa apteekissa oltiin yhden päivän ajan. Kenttätyöhön on kaikille toimijoille teetetty samanlai- nen sininen liivi yhtenäisyyttä koros- tamaan.
Irma on sairastanut kakkostyypin diabetesta kymmenisen vuotta. Liik- kuvan luonteensa ja terveellisen ruo- kavalion
ansiosta hän on pärjännyt sairau- den kanssa hyvin.
Aviomieskin on mukana diabe- testoiminnassa ja haluaa myös syödä terveellisesti, vaikkei diabetesta sai- rastakaan.
Irma painottaa toiminnassaan eri- tyisesti sitä, että kotiin ei ole kenen- kään hyvä jäädä sairauksiaan sure- maan.
Aviomies muistuttaa ilosta, sitä pi- tää olla kaikessa mukana.
alueosaston syyskokoukseen ava- si hänelle saman tien toimikunnan varsinaisen jäsenyyden. Yhdistys- toiminnasta Väinöllä on kokemusta, sillä hän kuuluu opettajien yhdistyk- seen.
Väinö on siis ammatiltaan opettaja.
Hän opettaa pääaineenaan tietotek- niikkaa sekä ruuan valmistusta ai- kuisille suunnatussa oppilaitoksessa.
Näillä eväillä hänen on ollut helppo antaa omaa osaamistaan myös yhdis- tykselle.
Väinö on toteuttanut Helsingin alueyhdistyksen omat nettisivut ja nyt hän järjestää yhdistyksen jäse- nille mahdollisuuden päästä kok- kaamaan terveellistä ruokaa. Asiasta löytyy enemmän tietoa menolistalta.
Väinö on sairastanut kakkosta kymmenisen vuotta. Hänen mieles- tään hänellä on mennyt ihan hyvin, mutta liikkua pitäisi vielä enemmän.
Tänä talvena lumen luonti on ollut yllättävän tehokas liikuntamuoto.
Sen lisäksi Väinö hyötyliikkuu muutaman kilometrin matkan ver- ran töihin kävellessään, vesijump- paan hän osallistuu kerran viikossa.
Teksti Kirsi Hyttinen Kuvat Kalevi Ilonen
Raija Härönoja
Raija Härönoja on todella aktiivinen diabeetikko Helsingistä. Mukaan toimintaan hänet houkuteltiin Mä- kelänrinteen vesijumpparyhmästä.
Hyppy altaalta hallitukseen ja mui- hin luottamustehtäviin on ollut omaa luokkaansa. Viime syyskuun koko- uksessa hänet valittiin suurimmalla äänimäärällä jatkamaan työskentelyä Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdis- tyksen hallituksessa.
ystäviä sekä tietysti myös satunnai- sia vierailijoita, jotka tulevat tutus- tumaan toimintaan. Kahvipöydän ääressä Malminkadulla juttu lentää ja erityisesti tietysti yhteisestä sairau- desta riittää keskustelemista.
Riitalla itsellään on ollut diabetes lähes 40 vuotta ja sairauden kanssa hän on pärjännyt erinomaisen hyvin.
Hän on edelleen mukana työelämäs- sä ja jaksanut vielä varsinaisen päivä- työn ohella opiskella.
Riitalla on 4 lasta ja xxxx lapsen- lasta.
”Olen ollut elämääni hyvin tyy- tyväinen, insuliinin ansiosta olen saanut elää ja minulla ihania lapsia ja lapsenlapsia. Mottonani on aina ollut, että hallitse diabetes, älä anna sen hallita itseäsi,” Riitta kertoo.
Hallitusvastuun lisäksi Raija on myös talous- ja liikuntavastaava Hel- singin alueyhdistyksen toimikunnas- sa.Raija on eläkkeellä, joten tällainen satsaus yhdistystoimintaan on mah- dollista. Aikaa asioiden hoitamiseen menee vaihtelevasti, usein joitain tunteja viikossa. Postissakin hän on jaksanut istua lukuisia tunteja kerä- ten vaalirahaa.
Kiinnostus diabetesasioihin on hä- nelle tietysti luontaista oman sairau- den kautta. Raija on taiteillut 2-tyy- pin diabeteksen kanssa noin kymme- nen vuotta. Alun tietämättömyys on muuttunut kovasti tämän toiminnan myötä. Erilaisissa tapahtumissa jae- taan paljon hyödyllistä tietoa ja ih- misiä kuuntelemalla oppii.
Raija todella nauttii olla ihmisten kanssa tekemisissä!
Suosion syyt on helppo arvata, Rai- ja on mahdottoman puhelias ja iloi- nen.Raijalla on vertaisensa kumppani – Mauno Härönoja.
Mauno on pääkaupunkiseudun Helsingin alueosaston toimikunnan puheenjohtaja ja aktiivisesti mukana myös senioripuolueen toiminnassa.
Maunolle on tärkeää, että vaimo on mukana kuviossa ja yhdessä men- nään kokouksiin sekä tapahtumiin.
Mauno pitää tärkeänä, että toimin- toja ylläpidetään, onhan Helsingin alueosastokin elvytetty uudelleen toi- mintaan vasta kolmisen vuotta sitten.
Maunollekin kakkostyypin diabe- tes on tuttu juttu.
Väinö Niskanen
Väinö Niskanen on ollut mukana diabetestoiminnassa mukana parisen vuotta.
Hän tuli tutustumaan toimintaan ensimmäistä kertaa syksyllä 2008.
Osallistuminen Pääkaupunkiseu- dun Diabetesyhdistys ry:n Helsingin
V
erensokerin omamittauk- set ovat viimeisten vuosi- kymmenien aikana tuoneet valtavan mahdollisuuden hoidon räätälöintiin. Tästä huolimatta oma- mittausten hyödyntäminen on jäänyt selvästi vajaaksi. On jopa yllättävää, että omamittauksille ei ole tässä ajas- sa kehittynyt toimintaohjetta, jolla hoidon onnistumista tai epäkohtia voitaisiin arvioida. Parimittaukset soveltuvat tähän varsin hyvin, riip- pumatta siitä millainen hoito on ky- seessä.Diabeteksen hoidon yleinen tavoi- te on mahdollisimman hyvä elämän- laatu. Lyhyellä tähtäimellä se tarkoit- taa oireita aiheuttavien korkeiden ja matalien verensokerien mahdolli- simman pientä esiintyvyyttä.
Pitkällä tähtäimellä pyritään es- tämään diabeteksen liitännäissaira- uksia, jotka liittyvät sekä korkeisiin elämänaikaisiin (silmä-, munuais- ja hermosairaudet) mutta myös lukui- siin vaarallisen mataliin verensoke- reihin (heikentynyt henkinen suori- tuskyky).
Viime vuosina on alettu kiinnittää myös suuriin verensokerivaihtelui- hin (vuoristorata-ilmiö) liittyvään suurentuneeseen sydän- ja verisuo- nisairauksien riskiin, jonka tarkkaa mekanismia ei vielä tiedetä.
Yksinkertaistaen sokerien hoidon perustavoitteeksi voisi näistä syistä asettaa tasaisuuden eli mahdollisim- man pienen vaihtelun. Ensinnäkin silloin sekä huippukorkeiden että huippumatalien verensokerien esiin- tyvyys on vähäisintä ja toiseksi voi- daan päästä turvallisemmin lähem- mäs normaalia, terveen henkilön verensokeria.
Rutiinit ja poikkeukset
Meillä kaikilla on yksilöllinen elä- mänrytmimme, jossa on usein toistuvia tapahtumia – rutiineja - ja toisaalta harvemmin kohdal- le osuvia ennalta-arvaamattomia, odottamattomia poikkeuksia. Kos- ka lukemattomat asiat vaikuttavat verensokeriin, on kylmä fakta, että mitä enemmän arjessa on poikke- uksia rutiineista, sitä haastavampaa
diabeteksenkin hoito keskimäärin on.
Poikkeukset siis vaikuttavat veren- sokeriin vaihtelevasti ja niihin rea- gointi ylimääräisin korjausinsuliini- annoksin (korkeat) tai tankkaamalla (matalat tai ennakointi matalista) on varsin yleistä ja joskus jopa välttä- mätöntä. Vaikka poikkeukset aiheut- tavat paljon päänvaivaa, niidenkin hoito on helpompaa, jos rutiinien hallinta on mahdollisimman hyvä.
Diabeetikolla verensokerin pari- mittauksilla on mahdollista saada todenmukainen kuva, miten veren- sokeri päivän mittaan yleensä käyt- täytyy. Parhaassa tapauksessa perus- hoito voidaan parimittausten avulla räätälöidä sellaiseksi että kovin suu- ria vaihteluita ei pääsisi tapahtumaan ja että hankalan matalia sokereita tu- lisi vain aniharvoin.
Maamme diabeteshoitajat ja -lää- kärit ovat käyttäneet parimittauksia hoidon arvioinnistaa jo pitkään ja vuonna 2007 International Diabetes Federation (IDF) eli Maailman Dia- betesliitto otti parimittausstrategiat
Parimittauksilla selkeyteen
Strategiset mittauskohdat
ohjenuoraksi kuvaamaan verensoke- rin heilahteluja.
Parimittaukset käytännössä
Parimittauksilla tarkoitetaan verenso- kerin omamittauksilla muodostettua mittausparia, jossa mahdollisimman tarkka ajoitus on olennaista. Parimit- tauksilla voidaan seurata erityisesti sitä, miten perushoito toimii. Tär- keimmät parimittaukset ovat ateria- parimittaukset ja yöparimittaukset.
Ateriaparimittaus tehdään niin, että verensokeri mitataan ennen ruo- kailua (0-15 min) ja mahdollisim- man tarkasti kaksi tuntia ruokailun jälkeen. Tuloksena tarkastellaan pi- kemminkin verensokerin muutosta näiden kahden mittauspisteen välillä, kuin varsinaista verensokerin tasoa.
Jokainen ateria muodostaa oman kokonaisuutensa eli aamiaisten ate- riaparimittaukset käsitellään omana joukkonaan ja lounaiden ateriapa- rimittaukset omanaan. Taulukossa (1) on esimerkki viikon seurannasta käyttäen parimittauksia.
Päivään on siis mahtunut 3-5 mitta-
usta, joista melkein kaikki ovat onnis- tuneet muodostamaan parin. Vaikka kaikista mittauskohdista voidaankin laskea keskiarvoja, oman kokemuk- seni mukaan parimittauksen muu- toksen tarkastelu on mielekkäämpää.
Jos katsotaan vain verensokerin muu- toksia, voi taulukon kirjoittaa paljon yksinkertaisemminkin muotoon (2).
Tässä esimerkissä aamiaisella ve- rensokeri siis yleensä nousee, lou- naalla joko nousee tai laskee (tosin vain kaksi paria toteutunut) ja päi- välliselläkin muutos voi olla kum- paan suuntaan vain. Taulukkoon on merkitty myös muutos illasta seuraa- vaan aamuun, joka tunnetaan yöpari- mittauksena ja kerron siitä enemmän myöhemmin.
Koska yhden mittauksen tai mit- tausparin perusteella ei pitäisi hoi- dostaan mitään päätellä, on parempi käsitellä parimittauksistakin vain yh- teenvetoja eli taulukko yksinkertais- tuu entisestään. Lasketaanpa muu- toksista keskiarvo (3).
Nyt voi jo päätellä, että keskimäärin aamiaisella verensokeri nousee mel-
kein 5 mmol/L, lounas ja päivällinen pysyvät melko samoissa, vaikka lou- naan tulkinta vain kahden toteutu- neen parin vuoksi ei ole kovin vahva.
Yöllä verensokeri suorastaan romah- taa keskimäärin jopa 7 mmol/L (eli joskus enemmän joskus vähemmän).
Miten tämä auttaa hoitoa?
Ennen kuin mennään johtopäätök- siin hoidon suhteen, käsitellään vielä hetki yöparimittauksen merkitystä.
Insuliinihoidetulla diabeetikolla yön aikaisen verensokerin muutos kuvaa pitkävaikutteisen insuliinin eli pe- rusinsuliinin annoksen sopivuutta.
Verensokerin voimakas lasku yön ai- kana, kuten esimerkissämme, kertoo liian suuresta perusinsuliiniannok- sesta. Käytännössä diabeetikko, jon- ka perusinsuliiniannos on liian suuri jää helposti hankalaan kierteeseen, jonka oireita ovat
• Iltatankkaus
• Välipalojen välttämättömyys
• Liikuntaan liittyvä hypoglykemia- herkkyys
• Painonlaskuun liittyvä hypo- glykemiaherkkyys
(1) Viikon seuranta parimittauksin
Aamiainen Lounas Päivällinen Ilta
Ennen 2 tuntia Ennen 2 tuntia Ennen 2 tuntia Petiin
6.3 11.3 - - 12.3 11.8 13.6
4.3 8.2 - - - - 10.5
7.1 - 8.4 7.3 - - -
9.2 15.2 - - 10.0 7.9 16.2
6.1 9.9 - - 7.5 8.5 -
- - 9.7 7.9 5.3 6.7 11.1
6.0
(2) Verensokerin muutokset
Aamiainen Lounas Päivällinen Ilta-aamu
+ 5.0 Ei paria - 0.5 - 9.3
+ 3.9 Ei paria Ei paria - 3.4
Ei paria - 0.9 Ei paria Ei paria
+ 6.0 Ei paria - 2.1 - 10.1
+ 3.8 Ei paria + 1.0 Ei paria
Ei paria - 1.8 + 1.4 - 5.1
(3) Muutosten keskiarvot
Aamiainen Lounas Päivällinen Ilta-aamu
+ 4.7 (4 paria) -1.4 (2 paria) + 0.2 (4 paria) - 7.0 (4 paria)
Viikon selvitysjakson perusteella voidaan päätellä, että aamiaisen ve- rensokerin nousu olisi varsin otolli- nen hoidon kohde samoin kuin yölli- sen sokerin romahdus. Esimerkkita- pauksessa tyypillinen ohje voisi olla
”älä muuta nykyistä kokonaisannos- tasi, mutta siirrä pitkävaikutteisesta insuliinistasi yksiköitä hiljalleen aa- miaisen ateriainsuliiniksi”. Pyrkimys on tasoittaa sekä aamiaisnousuja että yöllistä sokerin romahtamista.
Yksi asia kerrallaan
Hoitamalla yhden asian kerrallaan voi saada elämänhallintansa takaisin. Yksi kaikkein vaikeimpia asioita on nähdä verensokerin heilahtelun ”suuri kuva”, mutta juuri sen perusteella hoitoa voi vasta muuttaa aidosti oikeaan suun- taan. Kun lähtee todenteolla parimit- tauksiin on hyvä huomata, että mit- taamista ei tarvitse lisätä, vaan se koh- dennetaan ajallisesti tiettyihin kohtiin (ennen ja 2 tuntia aterian jälkeen sekä ilta- ja aamutoimien aikaan).
Kun oppii tekemään parimittauk- sia, on erinomainen mahdollisuus puuttua perushoitoonsa myös hoita- jan- tai lääkärin vastaanottojen vä- lillä. Pienin askelin viikkojen välein tehdyt muutokset ovat turvallisem- pia, kuin isot muutokset harvemmin.
Teksti Antti Virkamäki
Jos koet matalan (alle 3-3.5 mmol/L) verensokerin, joudut hankalaan tilanteeseen. Sinun on nostettava verensokeriasi (yleen- sä syömällä nopeita hiilihydraat- teja), mutta samalla elimistösi ryöpsäyttää melkoisen stressi- hormonilatauksen verenkiertoon.
Stressihormoneilla on insuliinin vaikutusta heikentäviä ominai- suuksia suojatessaan elimistöäsi vaarallisen matalilta sokereita.
Ainakin seuraavia hormoneja il- maantuu verenkiertoon:
• Kasvuhormoni (aivolisäk- keestä)
• Kortisoli (lisämunuaisen kuo- rikerroksesta)
• Glukagoni (haiman alfa- soluista)
• Adrenaliiini (lisämunuaisen ytimestä)
• Noradrenaliini (lisämunuai- sesta ja hermopäätteistä) Kasvuhormoni ja kortisoli ovat hormoneina hitaampia ja kes- toltaan pitkävaikutteisempia. Ne
vaikuttavat insuliinin tehoon hei- kentävästi jopa yli vuorokauden.
Kolme viimeksi mainittua ovat nopeasti verensokeria nostavia ja kaksi viiimeistä vastuussa hypog- lykemiassa ilmaantuvista oireista (hikoilu, vapina, sydämentyky- tys).
Henkilö, joka kokee usein hy- poglykemioita saattaa olla lähes jatkuvassa stressihormonien rie- potuksessa, joka saa aikaan sen, että insuliiniannokset vaikuttavat miten sattuu. Joskus insuliini vai- kuttaa selvästi kun taas toisinaan sillä ei näytä olevan mitään vai- kutusta. Tällaisessa tilanteessa insuliinihoitoon liittyvät riskit korostuvat.
Matalia verensokereita ei saisi esiintyä useammin kuin kerran tai kaksi kuukaudessa, jotta niillä ei olisi tasapainoa heikentävää vai- kutusta. Perushoidon säätäminen käy helpommin ja jos hypogly- kemiakierteen saa katkaistua, on jatkossa selvästi paremmat mah- dollisuudet hyvään tasapainoon ilman hypoglykemioita.
Vältä hypoja mahdollisimman hyvin
K u r s s e j a j a t a p a h t u m i a
Opi
kokkaamaan terveellisesti
Tervetuloa valmista- maan terveellistä ruokaa Amieduun Dieettikokki- opiskelijoiden ohjaamana.
Osoite: Valimotie 8, 00380 Helsinki, 4 kerros maanan- taina 19.4. klo 17.00–20.00 sekä maanantaina 17.5. klo 17.00–20.00.
Mukaan mahtuu kumpaan- kin tilaisuuteen enintään 10 henkilöä. Hinta 10 €/
hlö. Ilmoittautumiset 16.4.
mennessä Raija Härönojalle puh. 050- 323 2035. Pääset nopeimmin perille junalla, kun lähdet Helsingin ase- malta A-junaan ja jäät pois Valimon pysäkillä. Tarkem- man kartan löydät halutes- sasi www.amiedu.fi sivuilta Yhteystiedot -kohdasta.
Onko puolisollasi diabetes?
Olet lämpimästi tervetullut jakamaan kokemuksiasi keskuste- luryhmään!
Kokoonnumme Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen ti- loissa Malminkatu 24 D 38 00100
Tapaamiset torstaisin 6.5, 13.5 ja 20.5 klo 16-18
Rohkeasti mukaan, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista ja tarjolla on kahvia ja pullaa!
Ennakkotietoa syksyn ohjelmasta
Toiminta-alueen joka kunnassa järjestetään syyskaudellalaadukas luento jostakin diabetek- sen osa-alueesta; paikkoina siis Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, ja Kirkkonummi.
Aihealueina mm. neuropatia, silmät, lääkehoi- to, ja jalat.
Luie tarkemmin seuraavasta KIDE-lehdestä ja www.psdiabetes.fi.
(Diabetes ja painonhallinta /opiske- lijavastaus)
P
ainonhallinnalla tarkoitetaan painon säilyttämistä varsinai- sen laihduttamisen jälkeen tai painon lisääntymisen ehkäisyä. Pai- nonhallinnan onnistuminen edel- lyttää pysyvää elintapojen muuttu- mista! Minkä tahansa tavan muutta- minen on vaikeaa ja niin on ruokailu ja liikuntatottumustenkin kohdalla.Muutokset eivät vakiinnu hetkessä vaan niille on annettava aikaa. Elin- tapamuutosten onnistuminen vaatii kärsivällisyyttä ja diabeetikon omaa motivaatiota. (Karpakka 2009.)
Diabeetikon painonhallinta on tärkeää koska painon vähentäminen pysyvästi 5-10 prosenttia vähentää liitännäissairauksien vaaraa. Ylipai- noisilla tyypin 2 diabeetikoilla se riittää sokeritasapainon korjaantu-
miseen ainakin diabeteksen varhai- sessa vaiheessa. Lisäksi painon ale- neminen vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen.
(Tuomilehto ym 2001.)
Metabolinen oireyhtymä (MBO) on riskitekijöiden rypäs, joka altistaa tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja ve- risuonisairauksille. Siihen liittyy eri- laisia oireita kuten vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine, epäedullinen veren rasvatilanne, lisääntynyt veren hyytymistaipumus, kohoava veren- sokeri ja insuliiniresistenssi.
Vyötärölihavuus on epäterveellistä kaikille, myös diabeetikoille. Vuoden 2009 MBO -kriteerien mukaan mies- ten vyötärönympäryksen tulisi olla alle 102cm ja naisten vyötärönym- päryksen alle 88cm. (Westerbacka 2010: 26-27.)
Pysyvä painonhallinta parantaa diabeteksen hoitotasapainoa ja vä- hentää sydän- ja verisuonisairauk- sien riskiä. Painonhallinta onnistuu hyvillä ravitsemus- ja liikuntatottu- muksilla. Oikotietä painonhallin- taan ei ole mutta vaivannäkö kan- nattaa varmasti!
Ruokavalio syyniin, mistä aloitan?
Ruokavalion keventäminen on usein vuosia kestävä oppimisprosessi, sillä vanhoja ruokailutottumuksia on vai- kea muuttaa. Pienillä muutoksilla ja kärsivällisyydellä voidaan kuitenkin saada pitkän ajan kuluessa hyviä tu- loksia.
Diabeetikko voi aloittaa ruokava- lion muuttamisen omien ruokatot- tumusten tarkastelulla esimerkiksi pitämällä ruokapäiväkirjaa tai tar- kastelemalla kohdennetusti omaa syömistään (rasvojen käyttö, kasvis- ten syöminen jne.).
Usein jo kirjaaminen itsessään voi vähentää syömistä ja sen kautta voi löytää paremman syömisen mallin.
Terveellisiin ruokailutapoihin on helpompi sitoutua, kun diabeetik- ko löytää kevyen syömisen mallin omasta elämästään sen sijaan että noudattaisi ulkopuolelta annettuja dieettiohjeita.
Ruokailutottumusten terveellisyyt- tä voi arvioida erilaisilla itsearvioin- ti testeillä internetissä esimerkiksi osoitteessa www.pienipaatospai- vassa.fi. Sivustolla voi testata muun muuassa omaa rasvan, sokerin, suo- lan ja kuitujen käyttöä.
Omaa ruokavaliota kannattaa lä- hestyä positiivisella otteella huomi- oimalla jo olemassa olevat terveel- liset tottumukset. Voit huomata esi- merkiksi riittävän kasvisten tai ke- vytuotteiden käytön, joka kannattaa säilyttää ruokavaliossa jatkossakin.
Kun ensin tarkastelee ruokavalion hyviä puolia, voi huomata että kaik- kea ei tarvitse muuttaa ja painonhal- linta alkaa tuntua mahdolliselta ja kohtuulliselta elämäntavalta.
Avaimia onnistumiseen
Painonhallitsijan ruokailun kulma- kiviä ovat
• säännöllinen ruokailurytmi
• kohtuus ruoan määrässä
• hyvä rasvan laatu ja sopiva rasvan määrä
• runsas kasvisten ja vihannesten syöminen
Ruoasta saa nauttia ja herkkujakin voi syödä, kun muu ruokavalio on tasapainossa ja määrät pysyvät koh- tuullisina (lautasmallin noudattami- nen).
Ateriavälit kannattaa suunnitella riittävän tiheiksi ja säännöllisiksi, sillä kohtuullisen lyhyitä ateriavälejä (noin 3–5 tuntia) pitämällä nälkä ei tule hallitsemattomaksi. Nälän kas- vaessa liian suureksi kohtuullisuus katoaa ja aterian koko voi kasvaa huomaamatta. Näin voi käydä esi- merkiksi kun aamun ateriat jätetään Metropolia Ammattikorkeakoulu pyr-
kii tarjoamaan opiskelijoilleen erilaisia oppimiskokemuksia diabetekseen liittyen. Yksi mahdollisuus täydentää tietojaan on osallistua opintoihin, joissa etsitään tutkimustietoa jonka perusteella vastataan diabeteksen hoitoon liittyviin kysymyksiin www.
diabeteskokemuksia.fi -sivustolla.
Opinnot toteutetaan kadesti vuo- dessa yhteistyössä Pääkaupunkiseu- dun Diabetesyhdistys ry:n kanssa.
Opintoihin voi osallistua opintojen eri vaiheessa niin sairaanhoitajaksi opiskelevat kuin esimerkiksi tulevat terveydenhoitajat, jalkaterapeutit tai suuhygienistit. Jokaisella ammatti- kunnalla on omaa asisntuntijuuttaan käytössä pienryhmätyöskentelyssä, jossa nettisivuston kysymyksiin etsitään viimeisintä tutkimustietoa.
Sivustolle on ollut tarkoitus kerätä diabeetikkojen kertomuksia koke- muksistaan hoitoonsa liittyvistä seikoista, mutta tämä ei ole juurikaan toteutunut.
Ohessa on esimerkki opiskelijavas- tauksesta koskien painonhallintaa.
Miksi painonhallinta on diabeetikolle tärkeää?
syömättä ja illalla syödään koko päi- vän edestä.
Säännöllinen ateriarytmi auttaa hahmottamaan milloin on ruoka-ai- ka ja milloin ei. Tämä saattaa ehkäistä ylimääräistä välipalojen syömistä ja napostelua.
Painonhallinnassa on tärkeää kiin- nittää huomiota rasvan laatuun ja määrään. Myös laihduttaja tarvitsee ravinnostaan pehmeitä rasvoja. Ruo- kavaliosta voidaan karsia kovat, epä- terveelliset rasvat pois esimerkiksi vaihtamalla maito- ja lihavalmisteet rasvattomiin ja vähärasvaisiin tuot- teisiin.
Kaikki rasva ei kuitenkaan ole epä- terveellistä ja pehmeän rasvan saan- nista tuleekin pitää huolta. Pehmeitä rasvoja saadaan muun muuassa ka- lasta, öljyistä, pehmeistä margarii- neista ja levitteistä sekä salaattikas- tikkeista. Pehmeä rasva on useimmi- ten näkyvää rasvaa. Lisätietoa rasvan osuudesta ruokavaliossa: www.pieni- paatospaivassa.fi/syo.php?s=14
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tu- lee syödä runsaasti vähintään puoli kiloa päivässä. Niistä saadaan vita- miineja ja kivennäisaineita, ja ennen kaikkea kuituja, jotka pitävät nälän loitolla ja tasapainoittavat vatsan toi- mintaan. Muita hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyvätuotteet kuten täysjyvä- leipä, -myslit ja -puurot.
Uudet elämäntavat eivät synny yh- dessä yössä ja vastoinkäymisiä voi tulla. Nautintojakin tarvitaan ja lip- sahduksia ei kannata jäädä suremaan, keskity ennemmin onnistumisiin.
Lipsahduksille altistavat tekijät oppii tunnistamaan vähitellen ja painon- hallinnastakin tulee helpompaa.
Liikunnalla lisäpuhtia painonhallintaan
Liikunta terveellisen ruokavalion tukena on tehokas painonhallinta- keino. Tutkimukset osoittavat, että
ylipainoa esiintyy vähemmän ihmi- sillä, jotka harrastavat säännöllistä liikuntaa. Vaikka lisääntynyt fyysinen aktiivisuus ei pudottaisikaan painoa, se vaikuttaa myönteisesti:
• lihasmassa lisääntyy ja elimistön rasvan osuus vähenee
• insuliiniherkkyys paranee ja soke- riaineenvaihdunta tehostuu
• veren rasva-arvot muuttuvat suotuisasti
• verenpaine alenee ja veren hyyty- misriski pienenee
Perusaineenvaihduntaan kuluva energianmäärä kohoaa sitä mukaan, mitä enemmän lihasmassaa kehossa on. Liikunnan avulla voi lisätä koko- naisenergiankulutusta helposti jopa 10%. Liikunta yhdessä terveellisen ruokavalion kanssa auttaa alenta- maan painoa.
Terveysliikuntasuositusten mukaan liikuntaa olisi hyvä harrastaa päi- vittäin. Liikuntasuoritukset jaetaan perusliikuntaan ja kuntoliikuntaan.
Perusliikuntaa on arki-, hyöty- ja työ- matkaliikunta, ja sitä tulisi harrastaa 30 minuuttia 5-7 päivänä viikossa vähintään kymmenen minuutin jak- soina. Kävely, työmatkapyöräily ja reipastempoinen siivoaminen ovat esimerkkejä perusliikunnasta.
Kuntoliikuntaa tulisi harrastaa 2-3 tuntia viikossa, joka toinen päivä.
Kuntoliikunta jaetaan kestävyys- ja lihaskuntoharjoitteluun, joista esi- merkkeinä uinti, hiihto, juoksu, tans- si ja kuntosali. (http://www.ukkinsti- tuutti.fi/fi/liikuntavinkit/995)
Diabeetikon on tärkeää noudattaa terveysliikuntasuosituksia, sillä lii- kunta on oleellinen osa diabeteksen hoitoa. Tyypin 1 diabetes ei aiheuta rajoituksia liikuntaan, jos diabeetik- ko on muuten terve. Tietyissä tapa- uksissa (esim. verenpainetauti, vaikea neuropatia) diabeetikon on kuitenkin syytä välttää äkillistä, raskasta, veren- painetta nostavaa rasitusta.
Pohdittavaksi:
Mikä estää omaa liikkumistani?
Miten voisin lisätä päivittäistä liik- kumistani?
Mikä liikkumismuoto olisi minulle mieluinen?
Kirjoittajat: Marjatta Luukkanen th lehtori Metropolia Amk
Terttu Huupponen, ravitsemustera- peutti Metropolia AMK
Lähteet:
Aro, Eliina - Heinonen, Liisa 2007:
Ruokavalion erityispiirteet tyypin 2 dia- beetikon hoidossa. Teoksessa Aro, Eliina (toim.): Diabetes ja ruoka - Teoriaa ja käytäntöä terveydenhuollon ja ravitse- misalan ammattilaisille. Diabetesliitto.
Jyväskylä: Gummerus. 46-55.
Heinonen, Liisa 2009: Painonhallinta ja diabetes. Teoksessa Ilanne-Parikka, Pirjo - Rönnemaa, Tapani - Saha, Marja- Terttu - Sane, Timo (toim.): Diabetes.
Helsinki: Duodecim. 154-156.
Karpakka, Päivi 2009: Painonhallinnan- ohjaaja diabeetikon elämäntapamuutok- sen tukena. Diabetes ja lääkäri 3/2009.
41-42.
Manneri, Tuija 2010: Ihana ruoka. Dia- betes 1-2. 36-37.
Tuomilehto, Jaakko ym. 2001:Preventi- on of type 2 diabetes mellitus. The New England Journal of Medicine 344 (18).
1343-1350.
Westerbacka, Jukka 2010: Diabeteksen uudistettu Käypä hoito-suositus vastaa yksilöllisen hoidon vaatimuksiin. Diabe- tes ja lääkäri 1/2010. 26-27.
www.diabetes.fi
http://www.diabetes.fi/sivu.
php?artikkeli_id=5710
http://www.pienipaatospaivassa.fi http://www.ukkinstituutti.fi/fi/liikunta- vinkit/995
http://www.kaypahoito.fi/khhaku/
PrintArticle?tunnus=nix00817
Tapahtumakalenteriin on koot- tu yhdistyksen, alueosastojen ja kerhojen toimintaa, joissa on jokin teema. Katso kokoontu- misaikoja lisää kerhosivuilta.
Ke 14.4. klo 16.30 – 18.00 painonhallintakahvila Kampin
palvelutalon ruokalassa. Aiheesta alustaa professori Pertti Mus- tajoki. Ilmoittautumiset Raija Härönojalle puh. 050 – 323 2035
huhtikuun 10. päivään mennessä.
Tervetuloa.
Ti 6.4. klo 17 – 19 diabetesilta
Vantaan Myyrmäessä, os. Liesito- ri 1, 3 krs, Iso-Myyrin Myyrinki- tilassa. Illan aiheena on hyvä jalkojen hoito ja illan alustaja- na toimii jalkaterapeutti Katja Toivonen. Tervetuloa. Tee tästä ilmoitus.
Ma 19.4. klo 18 – 20 diabetesilta
Tapiolassa, os. Kauppamiehentie 6, illan aiheena on diabeetikon omahoito. Paikalla on ulkopuoli- nen luennoitsija. Tervetuloa.
Ke 28.4. klo 18 – 20 yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous
Kampin palvelutalossa, os. Salo- monkatu 21 B. Sääntömääräiset asiat ja luento. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa.
La 8.5. hoidonohjausristeily,
järjestäjinä Pääkaupunkiseudun Diabetes-yhdistyksen Helsingin alueosasto ja MENDI (Mellersta Nylands Diabetesföreningen).
Tarkempia tietoja antavat Raija Härönoja p. 050-323 2035 ja Ca- rina Larach p. 040-833 6172. On vielä tilaa – tee ilmoitus.
Katso päivitetyt tapahtumatiedot www.psdiabetes.fi
Ta p a h t u m a k a l e n t e r i
T
Tuotetietoa N
N N
No o ov vo Nordiskin i
in n nsu ul l li i iin nivalmisteista
Insuliinit ja matkustaminen Insuliinin annosteluvälineet Insuliinien säilyttäminen
Materiaalitilaukset
N NovoIoInfofofo 08000 1112222 2 5666666 maa-pepepe 9-9-11666 ma
makkkssututononn nneueuuvvovonnttaalalinjnjaa w
wwwwww.nonoovvonnoordrdisskk.fi.fi
Ins Insu
NovoInfo – Novo Nordiskin asiakaspalvelu kuluttajille on toiminut Suomessa jo yli vuosikymmenen ajan. NovoInfon osaava henkilöstö vastaa Novo Nordiskin tuotteita koskeviin kysymyksiin ja auttaa esite- ja opasmateriaalin tilauksiin liittyvissä asioissa.
Kerhotoiminta on yhdistyksen vertaistukitoimintaa. Ker- hot järjestävät paljon erilaisia tapahtumia ja perin-teisiä vertaistuki-iltoja. Kerhoiltoihin ja –tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta siitä, millä paik-kakun- nalla asuu. Tervetuloa jakamaan kokemuksia.
PERHEKERHOT
Perhekerhoissa vaihdetaan kokemuksia ja ajatuksia mui- den lapsidiabeetikoiden arkea pyörittävien kesken. Ker- hoilloissa myös lapset näkevät toisia diabeetikoita. Tapaa- miskerroilla ei yleensä ole erityisiä teemoja. Asiantuntija- vierailuja on silloin tällöin. Sana on siis vapaa. Tarjolla on iltapalaa pientä korvausta vastaan.
Liity sähköpostilistalle ilmoittamalla sähköpostisi kerhon yhteyshenkilölle. Ajankohtaiset tiedot tapaamisis-ta saat sähköpostilla tai yhdistyksen sivuilta www.psdiabetes.fi Yhteyshenkilöt:
Espoo: Mia Nores-Korkeamäki (puh. 044-330 0928, mi- anores@yahoo.com)
Helsinki: Liisa Lampen-Smith (puh. 040-567 7545, bri- en_liisa@hotmail.com) ja Hanna Serkko (puh. 040-529 1219, hanna.serkko@kolumbus.fi)
Vantaa: Mari Niemi-Saari (puh. 0400-501 106, mari.
niemi-saari@pp.inet.fi) ja Riikka Viita (riikka.viita@ko- lumbus.fi)
Kirkkonummi: Mari Sotejeff (mari.sotejeff@kotiportti.fi) ja Katja Strandell (katjastrandell@luukku.com)
Tapaamiset:
Helsingissä kokoonnumme Päivälehden museossa, Lud- viginkatu 2-4. klo 18.00-20.00
Keskiviikkona 21.4. tutustumme Muumiperheen 65 v.
Suuri seikkailu - näyttelyyn oppaan johdolla. Tarjolla pientä iltapalaa.
Keskiviikkona 19.5. kevään viimeinen kokoontuminen.
Vantaalla ti 13.4. ja to 20.5. Ilmaisupäiväkoti Illusiassa, os.
Kytökuja 2, Vantaan Koivukylä
Espoossa ti 6.4. ja ti 4.5. Tapaamispaikkana on Mankkaan asukaspuisto, Vanhan-Mankkaankuja 2 A. Pai-kalle tuo- vat bussit 15, 18, 35, 109, 110, 35 ja 43. Hyvänä maamerk- kinä on Alepa, asukaspuisto jää sen ta-akse. Edustalla on myös parkkipaikkoja, lähimmät Kokinkyläntien puolelta käännyttäessä.
Muiden perhekerhojen osalta seuraa yhdistyksen kotisi- vuja www.psdiabetes.fi
KERHOT
Länsi-Vantaan kerho
Kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen maanantai kello 16. Paikka on Arkki-nuorisotila, os. Liesitori 1 A, Myyrmäki. Yhteys henkilönä toimii Leena Ronkola puh.
040 - 828 8434 Tikkurilan kerho
Kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 16 -18. Paikka on Vapaaehtoistalo Viola, os. Orvokki-rinne 4, Tikkurila. Lisäksi Asahi-terveysliikuntaa Violassa joka perjantai klo 10 ja kuntosali uimahallissa kes-kiviikkoisin klo 10 - 12. Yhteyshenkilönä toimii Irma Turunen puh.
050 - 528 8995 Länsimäen kerho
Kokoontuu maanantaisin klo 13.00 - 14.30. Paikka on Maalinauhantie 15 B. Yhteyshenkilönä toimii Riitta Ruo- hosto puh. 044 - 305 5840
Maanantaikerho
Kerho kokoontuu joka maanantai klo 12.00 - 14.00 ILO- NA-kerhohuoneessa Kampin palvelutalossa. Kahvia tar- jolla, mutta ota oma välipala mukaan. Keskustelemme kokemuksista ja erilaisista ongelmista. Retkeilemme ja osallistumme yhdistyksen toimintaan. Yhteyshenkilönä toimii Tuula Olander puh. 040 - 962 3580
Malmin Diabeteskerho
Kerho kokoontuu joka kuukauden toinen maanantai klo 17.30 - 19.30. Poikkeuksena maaliskuussa kokoon-nu- taan maanantaina 15.3. Kokoontumispaikkana on Mal- min virkistyskeskuksen ruokasali, os. Latokartanon-tie 9.
Yhteyshenkilönä toimii Kaija Siltala puh. 040 - 540 3343.
Tiistaikerho
Kerho kokoontuu joka tiistai klo 13.30 - 15.00 yhdistyk- sen toimistolla, os. Malminkatu 24 D 38. Kahvit keite- tään, mutta ota oma välipala mukaan. Yhteyshenkilönä toimii Salli Konttila-Heiska puh. 040 - 521 7609.
Kirkkonummen vertaistuki
Keskustelukerho Kirkkonummen Palvelukeskuksessa, os.
Rajakuja 3. Tapaamiset joka kuukauden noin 3 torstai klo 13.00. Seuraavat tapaamiset ovat: 18.2., 17.3., 15.4. ja 20.5.
Tervetuloa kaikki diabeetikot ja hei-dän läheisensä jutte- lemaan arjesta kahvikupposen ääressä. Yhteyshenkilönä toimii Otto Kangasniemi puh. 050 - 443 1990.
K e r h o t
K e r h o t
Työikäiset Diabeetikot
Kerho kokoontuu joka kuukauden viimeinen tiistai klo 19.00 yhdistyksen toimitilassa, os. Malmikatu 24 D 38. Yh- teyshenkilönä toimii Riitta Uusisilta puh. 050 - 533 6974.
Vertaistuki-illat Tapiolassa
EJY:n (= Espoon järjestöjen yhteisön) tiloissa joka toinen maanantai klo 18.00, os. Kauppamiehentie 6 (kei-lahallin talossa, apteekin yläpuolella). Alustuksia ja aktiivista kes- kustelua sekä kokemusten vaihtamista kahvittelun mer- keissä. Kokoontumisajat ovat: 19.4. ja 3.5. Seuraa tapah- tumatiedotusta www.psdiabetes.fi
Alustavaa ohjelmaa syksylle:
Ma 13.9. Keskustelua hoidon ongelmakohdista, ja kah- vittelua muiden diabeetikoiden kanssa
Ma 27.9. Diabeetikon vuosikokeet, ulkopuolinen luen- noitsija
Ma 11.10. Keskustelua ravitsemuksesta, ja kahvittelua muiden diabeetikoiden kanssa
Ma 25.10. Neuropatia diabeetikolla, ulkopuolinen luen- noitsija
Ma 8.11. Keskustelua painonhallinasta, ja kahvittelua muiden diabeetikoiden kanssa
Ma 22.11. Aihe avoin, ulkopuolinen luennoitsija Maanantai-treffit Betes-kahvilassa
BETES-kahvila (keskustelua toisten diabeetikoiden kans- sa) maanantaisin klo 17-19 Espoon Keskuksessa Ravin- tola Kannunkulman kabinetissa (Kannunsillankatu 2, 02770 Espoo) .Kevätkauden viimeinen tapaaminen maa- nantaina 24.5. Lisätietoja Kauno Pollari, gsm 0400 446 590. Vapaa pääsy – tervetuloa!
Kivenlahden diabeteskerho
(= kidi-kerho) senioreille ja muillekin kokemusten vaih- tamisesta kiinnostuneille vapaata keskustelua diabetek- sesta kahvikupposen ääressä hyvässä seurassa aina paril- lisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13.00 - 14.30 Kivenko- lossa, os. Merisaapas 1 a. Lisätietoja yhteyshenkilö Anja Hämäläiseltä, puh. 801 4783. Kaikki tervetuloa.
HARRASTETAAN YHDESSÄ
Sauvakävelyä Myyrmäessä
(Yhdessä sydänyhdistyksen kanssa), keskiviikkoisin klo 10.00, Lähtöpaikka Uimahallin edessä, os. Myyrmäen- raitti 4. Tapahtumien kesto noin 1 - 2 tuntia. Ilmoittau- tumiset ja tiedustelut: Matti Riikonen p. 0400 - 458 583.
Sauvakävelyä Tikkurilassa ja Korsossa
(Yhdessä sydänyhdistyksen kanssa) mikäli ryhmiin saa- daan riittävästi osallistujia. Tapahtumien kesto noin 1-2 tuntia, Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Matti Riikonen p.
0400 - 458 583.
Iltakävelyä Kirkkonummella
Kävelemme yhdessä verkkaisesti joko sauvojen kanssa tai ilman tiistai-iltaisin klo 18.00. Lähtö tapahtuu Kirk- konummen uimahallin edestä ja kestää noin tunnin. Yh- teyshenkilönä toimii Sirpa Urhonen puh. 040 - 586 2969.
Sauvakävelyä Espoossa
Kävely- ja sauvakävelyryhmä Espoonlahdessa tiistaisin klo 18.00 - 19.00. Lähtöpaikkana Espoonlahden uima- hallin edusta, os. Espoonlahdenkuja 4. Yhteyshenkilönä toimii Eija Leeve puh. 040 – 508 8808. Kevätkauden vii- meinen kävely on 15.6.2010. Syksyllä jatketaan 17.8.
Kävely- ja sauvakävelyryhmä Espoon keskuksessa keski- viikkoisin klo 17.00 - 18.00. Lähtöpaikka Keski-Espoon lukion uimahallitalon joen puoleinen parkkipaikka. Yh- teyshenkilöinä toimivat Jaakko Messala puh. 040 - 733 4386 ja Kauno Pollari puh. 0400 – 446 590.
Kevätkauden viimeinen kävely on 26.5. Syksyllä jatketaan 15.9.2010. Jos oma Espoon keskuksen tai Espoonlahden sauvakävelyryhmämme ajankohta ei sovi, niin voit katsoa muita sauvakävelyryhmiä Suomen ladun Espoon osas- tolla, www.espoonlatu.fi – ovat avoimia kaikille Espoon KKI-hankkeen kautta. Kaikki tervetuloa.
Kesäretki Nuuksioon
Kaikki mukaan retkeilemään kauniiseen Nuuksion kan- sallispuistoon sunnuntina 13.6 klo 10 alkaen. Kokoontu- mispaikka Solvallan Urheiluopiston parkkipaikka.
Laavulla paistetaan makkaraa, mutta muutoin varaa mu- kaan omat eväät. Rankkasadevaraus. Kaikki tervetuloa.
Vesivoimistelu
Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa jatkuu tiistaisin kello 14.00 - 14.30.Hinta 60 €/ kausi. Yhteyshenkilönä toimii Raija Härönoja puh. 050 - 323 2035.
Miesten vesiliikuntaa
Espoon Olarissa keskiviikkoisin 27.1. - 14.4. klo 19.00 - 19.40 ryhmä 1 ja klo 19.50 – 20.30 ryhmä 2 (molemmat ryhmät 12 kertaa) Olarin uimahallissa, os. Yläportti 4 a-b. Hinta 35 eu-roa. Vapaita paikkoja voi kysyä yhdis- tyksen toimistosta puh. (09) 586 0520 tai sp. toimisto@
psdiabetes.fi. Vain miehille! Tervetuloa.
K e r h o t
kokoontumista yhdistSeuraa eri liikVinkki:untaryhmien yksen www-sivuilta www.psdiabetes.fi Viikoittain ympär pääkaupunkiseutua i monenlaista aktivit
eettia!
Kuntosali
Kirkkonummen palvelukeskuksen kuntosalilla tiistaisin klo 10.00 – 11.00. Varsinaista vuoroa ei ole varattu, mutta tällöin kokoontuu itseohjautuva ryhmä. Jäsenistölle tuet- tuja lippuja voi lunastaa Reino Altainilta puh. 040 - 572 9379.
Kirkkonummella eri maiden kansantansseja
Osallistumme Parkinson-kerhon tanssituntiin Kirkko- nummen Palvelukeskuksen liikuntatilassa torstaisin klo 14.00. Osallistumismaksu on 2 €. Mukaan tarvitset ke- vyet tossut ja iloisen mielen. Seuraa ilmoituksia Kirkko- nummen Sanomissa.
Mitä muuta haluaisit Kirkkonummella? Kaikki ideat ovat tervetulleita. Ota yhteyttä Otto Kangasniemeen puh. 050 - 443 1990 tai Sirpa Urhoseen puh. 040 - 586 2969.
Keilailuturnaus – avoin kaikille
– Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi ja Perhetoimi- kunta
Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n Espoon Alue- osasto järjestää syksyllä, lauantaina 2.10.2010 klo 10 alkaen Bowl Circus Sellossa Leppävaarassa keilailukilpailun. Sar- jat miehille ja naisille (aikuiset ja seniorit), sekä lapsille.
Ilmoittautumisohjeet (tarkat alkamisajankohdat ja sarja- rajat ym.) ja osallistumismaksut seuraavassa KIDE-leh- dessä ja www.psdiabetes.fi –sivuilla elokuussa.
Kaikki diabeetikot ja perheenjäsenet tervetuloa – tehdään tästä mukava tapahtuma.
Keilailua Espoossa
Espoonlahdessa Sky Bowling kauppakeskus Lippulaivan 3. kerroksessa aina kuukauden viimeisenä perjantaina klo 18 - 19.30. Seuraavat keilaillat 28.5. ja 27.8. Ilmoittautu- miset kolme päivää aikaisemmin Kirsti Olinille, puh. 040 - 830 6368. Jäsenhinta 10 eur/ hlö.
Leppävaarassa Bowl Circus kauppakeskus Sellossa joka torstai 14.30-16.00. Omakustannehintaan eli eläkeläis- hinta jaetaan osallistujien kesken. Kevätkauden viimei- nen keilailu 27.5. ja syksyn ensimmäinen 2.9. Ilmoittautu- miset kaksi päivää ennen Jaakko Messalalle puh. 040–733 4386 tai Siiri Pukariselle 045–1111 824. Kaikki tervetuloa.
Keilailu Kirkkonummella ei toteudu osanottajapulan vuoksi. Halutessasi voit käydä keilailemassa Espoon alue- osaston kanssa Tapiolassa ja Leppävaaran Sellossa (edul- liset eläkeläismaksut).
Lentopallokerho
Lentopalloa pelaamaan. PS-Lentis pelailee sunnuntaisin
kello 17 – 18.30 Kisahallilla
”pehmo”säännöin. Peli-po- rukan muodostavat 20 – 70
–vuotiaat naiset ja miehet. Tärkeintä on liikku-
minen ja yhdessä oleminen. Tervetuloa. Yhteyshenkilönä toimii Erkki Castrén puh. 050 – 339 5948.
Ennakkotietoja syksyn liikuntakursseista
(sitoumuksetta, seuraa ilmoittelua www.psdiabetes.fi ja KIDE 3-2010, joka ilmestyy elokuun lopulla). Ilmoittau- tuminen kursseille alkaa 2.8, ja ne ovat avoimia kaikille jäsenyydestä riippumatta.
Vesiliikuntaa
Keskiviikkoisin Olarin uimahallissa 14 kertaa 8.9.- 8.12.2010. Juoksua ja jumppaa altaassa fysioterapeutin ohjauksessa. Sopii erityisesti liikuntaa aloitteleville, vä- hän liikkuville ja/tai painonhallinnasta kiinnostuneille.
Hinta 45 euroa. Naisten ryhmä klo 18.00 -18.40, miesten ryhmä 1 klo 19.00 -19.40, ryhmä 2 klo 20.00 -20.40 Starttijumppaa
Tiistaisin Leppävaarassa (paikka varmistumatta) 14 kertaa 7.9.-7.12.2010. Venyttelyjumppaa liikuntaa aloitteleville fysioterapeutin ohjauksessa. Sopii erityi- sesti työikäisille yli 40 v. diabeetikoille tai riskiryhmään kuuluville. Hinta 35 euroa.
Ryhmä1 klo 18.00 – 18.50, ryhmä 2 klo 19.00 – 19.50 Starttijumppaa
Keskiviikkoisin Olarin (uimahallin) liikuntasalissa 14 kertaa 8.9.- 8.12.2010. Venyttelyjumppaa liikuntaa aloit- televille fysioterapeutin ohjauksessa. Tarkempaa tietoa kurssin sisällöstä myöhemmin; toteutus yhdessä Espoon Sydänyhdistyksen kanssa. Hinta 35 euroa.
Ryhmä1 klo 17.00 – 17.45, ryhmä 2 klo 19.00 – 19.45 Kuntosali alueosaston järjestämänä (ilmoittautuminen alkaa jo 15.4) torstaisin Espoon Keskuksen Kaivomes- tarin (Kaivomestarinkatu 2, 02770 Espoo) fysioterapian kuntosalissa 15 kertaa 9.9 .- 16.12.2010 fysioterapeutin vetämänä sisältää alku- ja loppuverryttelyn. Jäsenhinta 103 euroa, hinta ei-jäsenelle 135 euroa. Ryhmä 1 klo 17.30 -19.00,
ryhmä 2 klo 19.00 – 20.30
Kivenlahden diabeteskerho kiittää
Senioreiden päiväkerho kiittää kaikkia toiminnassa mu- kana olleita yli kymmenen vuoden ajalta. Ikää on tullut lisää ja liikkuminen vaikeutunut, joten nyt on tullut aika lopettaa vakituiset tapaamiset Kivenkolossa.
Mukavaa kevään odotusta kaikille!
Hoitotarvikejakelun piiriin pääsee lää- kärin kirjoittaman lähetteen perusteel- la. Maksuttomia hoitovälineitä ja -tar- vikkeita luovutetaan pääsääntöisesti kolmen kuukauden tarve kerrallaan.
Perustellusta yksilöllisestä syystä niitä voidaan luovuttaa myös pitemmäksi ajaksi. Diabeteshoitajalta kannattaa myös kysyä omahoitotarvikkeista.
ESPOON KAUPUNKI
Leppävaaran terveysasema Konstaapelinkatu 2
puh. 816 35957 (tiimi 1) ma-pe klo: 10.30-11.30 puh. 816 35950 (tiimi 2) ma-pe klo: 10.30-11.30 puh. 816 35959 (tiimi 3) ma-pe klo: 10.30-11.30 leppavaara.diabetes@espoo.fi Tapiolan terveysasema Ahertajantie 2
puh. 816 38918 ma-pe klo: 10.30-11.30 puh. 816 38284 ma-pe klo:10.30-11.30 diabetes.tapiola@espoo.fi
Espoonlahden terveysasema Merikansantie 4
puh. 816 45414 ma-pe klo: 12.00-13.00 puh. 816 45030 ma-pe klo: 12.00-13.00 espoonlahti.diabetes@espoo.fi Espoon keskus /Samarian terveys- taloTerveyskuja 2
puh. 816 32005 ma-pe klo: 10.00-11.00 puh. 816 32590 ma-pe klo: 12.00-13.00 espoonkeskus.diabetes@espoo.fi Viherlaakson terveysasema Kievarinpolku 1
puh. 816 35494 ma-pe klo: 10.30-11.30 viherlaakso.diabetes@espoo.fi
Puolarmetsän terveysasema Puolarinportti 1
puh. 816 42434 ma-pe klo: 12.00-12.50 diabetes.puolarmetsa@espoo.fi Kivenlahden terveysasema Meriusva 3
puh. 816 45507 ma-pe klo: 12.00-13.00 espoonlahti.diabetes@espoo.fi Kalajärven terveysasema Ruskaniitty 4
puh. 816 32590 ma-pe klo: 12.00-13.00
Kilon terveysasema Trillakatu 5
puh. 816 35636 ma-pe klo: 10.30- 11.30
kilo.diabetes@espoo.fi Matinkylän terveysasema Matinkatu 1
puh. 816 42232 ma-pe klo: 12.00-12.50 diabetes.matinkyla@espoo.fi
HELSINgIN KAUPUNKI
Koskelan sairaalan toimipiste on koko- naan suljettu. Asioida voi joko Kivelän tai Herttoniemen toimipisteessä.
Kivelän sairaala
Sibeliuksenkatu 14, rak. 27, katutaso.
Puh. (09) 310 55001, puhelinaika ma - pe klo 10 - 14, fax 310 55013,
kivela.omahoitotarvikejakelu@hel.fi Jakelupiste auki ma, ke ja pe klo 8 -16 sekä ti ja to klo 10 -18.
Herttoniemen sairaala
Kettutie 8 A-talo, katutaso, puh. (09) 310 55002, puhelinaika ma - pe klo 10 - 14, fax 310 55014, herttoniemi.
omahoitotarvikejakelu@hel.fi Jakelupiste auki ma, ke ja pe klo 8 -16 sekä ti ja to klo 10 -18.
Asiakas tilaa puahelimella, faksilla tai sähköpostitse tarvitsemansa omahoi- totarvikkeet, jonka jälkeen ne voidaan noutaa sopivimmasta jakelupisteestä.
Toimitusaika on noin viikko.
Omahoitotarvikkeiden saantiin oikeut- tava lähete tehdään asiakkaan omalla terveysasemalla, jossa omalääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa arvioivat omahoitotarvikkeen tarpeen.
KAUNIAISTEN KAUPUNKI
Kauniaisten terveysasema
Asematie 19, puh. 505 6462 ma-ke. klo 12.00-13.00
hoitotarvikejakelu@kauniainen.fi
KIRKKONUMMEN KUNTA
Keskustan terveysasema Virkatie 1
Puh. 2968 3401 (etelän alue) Puh. 2968 3402 (lännen alue) diabetestarvike.tk@kirkkonummi.fi Veikkolan terveysasema
Koskentie 3, puh. 2968 3600 diabetestarvike.tk@kirkkonummi.fi Masalan terveysasema
Puolukkamäki 12, puh. 2968 3500 diabetestarvike.tk@kirkkonummi.fi
VANTAAN KAUPUNKI
Hakunilan terveysasema Laukkarinne 4
puhelintilaukset ti – to klo 13.00 – 14.00 puh. 839 30959
Sisääntuloaulassa on tilauslomakkeita, jotka jätetään niille varattuun postilaa- tikkoon. Toimitusaika on noin viikko.
Länsimäen terveysasema Keilakuja 1
Puhelintilaukset ma ja ke klo: 9.30 – 10.00 sekä to klo 13.30 – 14.00 puh.
839 31794
Toimitusaika on viikko ja tavarat nou- detaan vahtimestarilta.
Insuliinipumppuvälineiden tilaus diabeteshoitajalta ma – pe klo 10.00 – 11.00 puh. 839 31034
Koivukylän terveysasema Karsikkokuja 15, A-toimisto, 2. krs Puhelintilaukset ma – pe klo 12.00 – 14.00 puh. 839 37401 tai 839 37402 Korson terveysasema
naalipolku 6, A-rappu
Puhelintilaukset ke ja pe klo 12.00 – 12.30 puh. 839 32965
Länsi-Vantaan diabetesyksikkö (Myyrmäki-Martinlaakso)
Myyrmäen terveysasema 2. krs, huone 2219.
Puhelintilaukset ma ja ke klo 8.00 – 11.00 puh 839 35315
Tikkurilan terveysasema Kielotie 11 D, 2. krs
Puhelintilaukset ma klo 12.00 – 15.00 ja ke klo 8.00 – 10.00 puh. 839 22451
Omahoitotarvikkeiden jakelupisteet pääkaupunkiseudulla
Accu-Chek , Accu-Chek Nano ja Live life the way you want ovat Rochen tavaramerkkejä. Kaikki oikeudet pidätetään.
Roche Diagnostics Oy Asiakaspalvelupuh:
PL 160 0800 92066
02180 Espoo fi.accuchek@roche.com www.accu-chek.fi
Tyylikäs. Innovatiivinen. Loistava.
Pieni kooltaan.
Suuri sielultaan.
Käyttää tuttua Aviva-liuskaa.
Valaistu näyttö.
Ateriamerkinnät.
Luonnollisessa koossaan.
Tutustu lisää www.accu-chek.fi
ja www.accu-chek.fi/nano
Ystävä arjessa – pelastaja hädässä
Ketoainemittari yöpöydän laatikossa ei auta silloin kun sairastut matkalla tai unohdat pistää insuliinia koulussa.
Precision Xceed on verensokerimittari, jolla voit tarpeen tullen mitata myös veren ketoaineet. Kun Precision Xceed kulkee aina mukanasi, voit elää normaalielämää ilman huolta hengenvaarallisesta ketoasidoosista.
Tilaa ilmainen mittari diabetes.finland@abbott.com tai numerosta 0800 555 500. Mainitse koodi KETO.
