• Ei tuloksia

Lupa linkittää, eli tiedon järjestämisen uudet mahdollisuudet

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Lupa linkittää, eli tiedon järjestämisen uudet mahdollisuudet"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Lupa linkittää, eli tiedon järjestämisen uudet mahdollisuudet

Posted on13.6.2013 bylhuovine

Kuten Bob Dylan sen tiesi ja sanoiksi puki jo viisikymmentä vuotta sitten:

You better start swimmin’

Or you’ll sink like a stone

For the times they are a-changin’

”Olemme suuren muutoksen edessä” aloittiJarmo Saarti Informaatiotutkimuksen yhdistyksen (ITY ry) ja Kansalliskirjaston järjestämänseminaarin, jossa käsiteltiin tiedon järjestämisen uusia mahdollisuuksia. Valtaosa tiedonhausta tapahtuu jo ihan muualla kuin kirjastojen tietokannoissa.

Viitetietokanta-ajattelu on se kivi joka vetää meidät pohjaan, ellemme opettele uimaan, ja pian!

Meidän on päästettävä irti tietuekeskeisyydestä ja käsitettävä luettelointityö kokonaisvaltaisemmin.

Kun tuotamme ja hyödynnämme muiden tuottamaa hypertekstiä voimme tarjota tietoa etsivälle samalla kertaa enemmän tietolähteitä halutusta aihepiiristä.

Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä ”Finna” tarjoaa jo esimakua siitä, minkälaisia palveluita laajalle yleisölle voidaan tarjota, kun yhdistetään monien organisaatioiden keräämää metadataa. Kun näihin vielä kontrolloidusti integroidaan asiakkailta saatu palaute, niin tarjolla on melkoinen runsaudensarvi.

Toista Googlea ei kannata kenenkään ruveta keksimään, vaan jotain parempaa. Melindasta on tekeillä yhteinen metadatavarasto, jonka käyttöliittymästä keskustellaan. Keskitetyt järjestelmät eivät välttämättä toimi: kaikille sopiva ei yleensä ole paras kenellekään. Voi olla, että asiakkaat eivät etsikään tietoa ”virallista” tietä, vaan mieluummin kehittelevät omia järjestelmiään, jos aineiston metadata annetaan vapaasti käyttöön.

Selailuhaku on luontevaa silloin kun hakija ei vielä hahmota kiinnostuksen kohdetta kunnolla.

Iterointia ja selailua tukevan tiedonjärjestämisen teoreettisista lähtökohdista kuulimme Vesa Suomisen alustuksessa.

Uuteen informaatioympäristöön liittyy niin monia asioita, että työn määrä ei ainakaan vähene. Uudesta kuvailu/luettelointistandardista (RDA) meille kertoiMarja-Liisa Seppälä Kansalliskirjastosta. USA:n Kongressin kirjastossa RDA on jo käytössä, joten BookWhere:n käyttäjät ovat jo nähneet sen tuomia muutoksia. Tulevaisuudessa luettelointi alkaa muistuttaa enemmän toimittajan tai koosteentekijän työtä. Globaalin metatietoverkoston luominen vaatii

(2)

yhteen toimivaa metatietoa ja silloin ei enää auta muistella vanhoja järjestelmiä tai organisaatiokohtaisia käytänteitä.

Tämän vuosikymmenen lopulla sanomme hyvästit pitkään ja kunniakkaasti palvelleelle Marc- formaatille. Kuvailu tukeutuu jatkossa funktionaaliseen käsitemalliin (FRBR), tuttujen kesken föröbörö-malliin. Se ohjaa tuottamaan rakenteistettua, nykyisestä tietuerakenteesta vapaata metatietoa. Kuulostaako mutkikkaalta?Lisätietoa.

Luettelointikoulutuksesta keskusteltiin myös. Näyttää siltä, että alan perusopetuksessa käytännön luettelointityön oppiminen on jätetty kokonaan työyhteisön harteille. Kun Kansalliskirjastokaan ei enää tarjoa koulutusta aloittelijoille, ei ole ihme että luetteloinnin laatu heittelee. Nyt tulossa oleviin muutoksiin toivottiin riittäviä koulutusresursseja.

Kaisa Hypen kertoi meilleKirjasammosta, joka on semanttisen webin teknologiaa hyödyntävä kaunokirjallisuuden verkkopalvelu. Kirjasampo pohjautuu RDF-tietokantaan, johon on jauhettu Helmet-tietokannan luettelointitiedot, lisätty tuhansia asiasanoja, maakuntakirjastojen

kirjailijasivustoja sekä tarjottu lukijoille itselleen mahdollisuus kommentoida ja suositella kirjoja.

Näin uusi Sampo tarjoaa kaunokirjallisuuden maailmaan lukemattomia polkuja ja avaimia.

Ontologiapalvelu ONKI

Tiedon indeksoinnissa ja haussa käytettyjä sanastoja on laadittu melkein joka alalle; kirjastoissakin niitä on käytössä lukuisia. Kaivattua järjestystä tähän sanastosoppaan tarjoaa ONKI-konsepti, josta meille kertoi Kansalliskirjaston kvartetti:Matias Frosterus, Mikko Lappalainen, Susanna Nykyri ja Tuomas Palonen. Tarkoitus on koota maamme eri alojen sanastot yhteen toimivaksi konetulkittavaksi ontologioiden pilveksi, joka on kaikille avoin. ONKI tarjoaa pysyvän ja keskitetyn palvelun, jota kuka tahansa voi hyödyntää tietojärjestelmissään.

Elämästä savannilla eli ontologiatyöstä bioalalla kuulimmeNina Laurenteen esityksessä. Hauska ja visuaalinen esitys oli mainio lopetus antoisalle päivälle.

Lopuksi

Tiedon järjestämisestä voi puhua hyvin teoreettisesti tai konkreettisemmin. Molempia tyylejä kuultiin seminaarin esityksissä. Mutta kuten sanottua, ajat ovat muuttumassa ja meidän on muututtava myös.

Informaatiotutkimuksen yhdistyksen ja Kansalliskirjaston kevätseminaarin puhujien alustukset voit lukea (myöhemmin )ITY ry:n sivulta.

Teksti

Leena Huovinen Tietoasiantuntija

Keskustakampuksen kirjasto Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen

(3)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suomen Maanpuolustushisto- riallisen Yhdistyksen eli SMHY:n (myöhemmin Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry., vuoden 2021 alusta Suojeluskuntajärjestön Perinteet

kalujen tarjoajana eli mahdollistajana, mutta samalla se myös korostaa organisaation roolia tiedon tuottajana, ja yksilö nähdään lähinnä vain tiedon

(Kuva: Heidi Enwald) Seminaarin aloitti Maria Forsman, yksi yhdistyksen perustajajäsenistä, joka kertoi 40-vuoden takaisista tapahtumista ja yhdistyksen alkuvuosista.. Marian esitys

Kotimaisissa kirjasto- ja informaa- tioalan tieteellisissä seuroissa (Informaatiotutkimuksen seura ITY ry, Suomen tieteellinen kirjastoseura STKS) pitkään

ISKOn seitsemännen kansainvälisen konferens- sin nimenä oli Tiedon kuvailun ja järjestämisen haasteet 21:lle vuosisadalle: tietämyksen integ- rointi rajojen yli (Challenges

Falklandin sodan aikainen tiedotus- politiikka, Real Lives -ohjelma ja muut pienemmät ongelmat hallituk- sen kanssa ovat huolestuttaneet BBC:n johtoa niin, että

Tiedon järjestäminen ja tietoaineistojen saa- tavuuden takaaminen ovat kirjaston perinteisiä ydintoimintoja, ja nämä ovat olleet suuren murroksen kohtee- na viime

Seminaarissa esiintyivät kirjastotoimen apulaisjohtaja Juha Hälinen Jyväskylän kaupunginkirjastosta / Keski-Suomen maakuntakirjastosta, kirjastonjohtaja Jarmo Saarti Itä-