K 17/2013 vp
ISSN 1237-0584
EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2013
POHJOISMAIDEN NEUVOSTO Suomen valtuuskunta
Eduskunnalle
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen kerto- muksen neuvoston toiminnasta vuonna 2012. Kertomuksessa selos- tetaan neuvoston 64. istuntoa, joka pidettiin eduskunnassa 30. loka- kuuta–1. marraskuuta. Lisäksi esitetään katsaus neuvoston ja Suomen valtuuskunnan yleiseen toimintaan vuoden aikana.
Helsingissä 1. heinäkuuta 2013
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta
Simo Rundgren puheenjohtaja
Mari Herranen sihteeri
S i S ä l T Ö
1 TIIvISTeLmä... 7
1.1 Rajaesteet ... 7
1.2 Arktis ... 8
1.3 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ... 8
1.4 Kansainvälinen yhteistyö ... 9
1.5 Pohjoismainen yhteistyöbudjetti .. 9
1.6 Neuvoston suositusten tehostaminen ... 10
2 SUomeN vALTUUSKUNNAN ToImINTA ... 11
2.1 Rajaesteet ... 11
2.2 Arktis ... 12
Arktinen seminaari ... 12
ehdotus talousyhteistyöstä arktisella alueella ... 13
2.3 Neuvoston varsinainen istunto .... 13
2.4 Yhteistyöbudjetin valmistelu ... 13
2.5 Toimittaja-apurahat ... 14
3 RAjAeSTeKeSKUSTeLUT KANSALLISISSA PARLAmeNTeISSA ... 15
3.1 valtioneuvoston selonteko ... 15
3.2 eduskuntakeskustelu ... 16
3.3 Neuvoston suositukset ... 17
4 PoHjoISmAIdeN NeUvoSToN ISTUNNoT ... 18
4.1 Teemaistunto Reykjavikissa ... 18
4.2 varsinainen istunto Helsingissä ... 18
Pohjoismainen huippukokous ... 19
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö ... 20
Rajaesteet ... 21
Yhteistyöministerien kyselytunti .. 23
Ruotsin puheenjohtajuus- ohjelma 2013... 24
5 PUHeeNjoHTAjISTo ... 25
5.1 Rajaesteet ... 25
ministerineuvoston rajaestetyö... 25
Parlamentaarinen rajaestetyö ... 26
5.2 Globalisaatiotyö ... 27
5.3 Kansainvälinen yhteistyö ... 28
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ... 28
eU – erityisesti euroopan parlamentti ... 29
Arktinen yhteistyö ... 29
Pohjoinen ulottuvuus ja yhteistyö venäjän parlamenttien kanssa ... 30
Itämeri-yhteistyö ja yhteistyö Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa ... 30
valko-venäjä-yhteistyö ... 31
muut kansainväliset yhteydet... 31
5.4 Budjettiprosessi ... 32
5.5 Neuvoston suositusten seuranta .. 32
6 vALIoKUNNAT ... 34
6.1 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta .. 34
Arktisen alueen kielet ja koulutus . 34 Nuorisotyöttömyyden kriisipaketti 34 Pohjoismainen koulutushuippu- kokous ... 34
Ammattikoulutuksen tunnustaminen ... 35
Pohjoismaisen kulttuuriyhteis- työn strategia ... 35
Lasten- ja nuortenkirjallisuus ... 36
Yhteispohjoismainen elokuva- portaali ... 36
muut asiat... 36
6.2 Hyvinvointivaliokunta ... 36
Arktisen alueen hyvinvointi- politiikka ... 36
Alkoholi- ja tupakkapolitiikka ... 37
AdHd-diagnoosit ... 37
Kulttuuri ja terveys ... 38
6.3 Kansalais- ja kuluttajavaliokunta.. 38
Arktisen alueen alkuperäiskansat 38 Pohjoismainen panttijärjestelmä .. 39
Kuluttajapolitiikka... 39
Pohjoismaiden itsehallinnot ... 39
muut asiat... 40
6.4 Ympäristö- ja luonnonvaravalio- kunta ... 40
Puolueiden nimilyhenteet kd Suomen Kristillisdemokraatit kesk Suomen Keskusta
kok Kansallinen Kokoomus lib Liberalerna på Åland mÅ moderaterna på Åland ps Perussuomalaiset
r Ruotsalainen Kansanpuolue sd Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
vas vasemmistoliitto vihr vihreä Liitto ÅC Åländsk Center ÅF Ålands Framtid Arktisen alueen ympäristön-
suojelu ... 40
Liikenne ... 41
Rahoituslaitokset ja ilmastotyö ... 41
ministerineuvoston ehdotukset .... 41
muut asiat... 42
6.5 elinkeinovaliokunta ... 43
Arktisen alueen liikenne ja infrastruktuuri ... 43
Arktisen alueen tutkimus ... 43
Uusi pohjoismainen muoti ... 44
eläintenpitokielto... 44
Aluepoliittinen yhteistyöohjelma . 44 Työelämäalan yhteistyöohjelma... 45
6.6 Tarkastuskomitea ... 45
7 PoHjoISmAIdeN NeUvoSToN oRGANISAATIo ... 47
Yleiskokous ... 47
Puheenjohtajisto ... 47
valiokunnat ... 48
Tarkastuskomitea ... 48
vaalikomitea ... 48
valtuuskunnat ... 48
Puolueryhmät... 49
Sihteeristöt ... 49
Pääministerit ... 49
Yhteistyöministerit ... 49
Pohjoismainen yhteistyökomitea . 49 LIITe 1: SUomeN vALTUUSKUNNAN jäSeNeT... 50
valitut jäsenet ... 50
varajäsenet ... 50
valtuuskunnan työvaliokunta ... 50
jäsenyydet neuvoston elimissä ja pohjoismaisissa laitoksissa ... 50
LIITe 2: eSITYKSeT, SUoSITUKSeT jA SISäISeT PääTöKSeT 2012 .... 52
Teemaistunnossa hyväksytyt suositukset 23. maaliskuuta 2012 ... 52
Puheenjohtajiston hyväksymät esitykset ... 55
64. istunnossa hyväksytyt suositukset 30. lokakuuta–1. marraskuuta 2012 ... 55
Tiivistelmä 1
Pohjoismaiden neuvosto täytti toiminta- vuonna 60 vuotta, mutta yhteistyö on mitä ajankohtaisinta ja kehittyy dynaamisesti mo- nilla aloilla. Tästä on esimerkkinä kaikkien Pohjoismaiden parlamenteissa huhtikuussa käydyt teemakeskustelut, jotka keskittyivät Pohjoismaiden välistä vapaata liikkuvuutta haittaaviin rajaesteisiin. Toinen esimerkki on aktiivinen keskustelu Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittämisestä. Tähän liittyvät myös ark- tisen alueen haasteet, joihin keskityttiin neuvoston maaliskuisessa teemaistunnossa Reykjavikissa.
Rajaesteiden ja Arktiksen lisäksi neuvos- ton valiokunnilla oli omat painopistealu- eensa. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta kes- kittyi nuorisotyöttömyyden ehkäisytoimiin ja ammattikoulutusten tunnustamiseen. Hy- vinvointivaliokunnan pääaiheena oli Poh- joismaiden alkoholi- ja tupakkapolitiikka.
Kansalais- ja kuluttajavaliokunta taas jatkoi yhteispohjoismaisen panttijärjestelmän aja- mista ja pyrkimyksiä kuluttajapolitiikan pa- lauttamiseksi osaksi virallista pohjoismaista yhteistyötä. Ympäristö- ja luonnonvarava- liokunnan sekä elinkeinovaliokunnan työn keskiössä olivat muun muassa liikenne- ja logistiikka-asiat.
Koska Suomi oli neuvoston puheenjoh- tajamaa, neuvoston varsinainen istunto ja samalla 60-vuotisjuhlaistunto pidettiin Hel- singissä. Sen avasi parlamentaarikkojen ja pääministerien välinen huippukokous, joka keskittyi pohjoismaisen hyvinvointivaltion haasteisiin, kuten väestönkehitykseen, ra- hoitukseen ja maahanmuuttoon. Tulevaan tähyiltiin myös Pohjoismaiden neuvoston 60-vuotisjuhlakirjassa ja pamfletissa Pohjois- maiden Yhteisöt, jossa korostetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohjoismaisen yh- teistyön tärkeimpiin kuuluvana alueena ja ehdotetaan yhteistyöhön useita radikaaleja muutoksia.
Neuvosto hyväksyi toimintavuonna yli 40 suositusta eli toimenpidekehotusta Poh- joismaiden hallituksille ja Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Suosituksista kerro- taan lisää puheenjohtajiston ja valiokuntien osuuksissa, ja niiden koko teksti on lisäksi luettavissa kertomuksen liitteestä 2.
1.1 Rajaesteet
Rajaesteet ovat lainsäädäntöön tai sen toi- meenpanoon liittyviä Pohjoismaiden välisiä eroavaisuuksia, jotka vaikeuttavat yksilöiden tai yritysten tasavertaisia toimintamahdolli- suuksia toisessa Pohjoismaassa. Rajaestei- den määrän vähentämiseksi tehtävä rajaeste- työ tuli valokeilaan 2000-luvun alussa, jonka jälkeen aiheen tiimoilta on tehty lukuisia avauksia ja selvityksiä. Konkretian tasolle rajaestetyö siirtyi kunnolla vuonna 2008, jolloin ministerineuvoston rajaestefoorumi aloitti toimintansa ministeri Ole Norrbackin johdolla. Rajaestefoorumi on kuitenkin vain neuvoa-antava elin, ja viime kädessä raja- estetyö edellyttää aina poliittista tahtotilaa ja konkreettisia toimia lainsäädäntötyössä.
Rajaesteiden purkaminen oli toiminta- vuonna yksi neuvoston Suomen-puheenjoh- tajakauden kolmesta painopistealueesta, ja aiheesta käytiin myös ensimmäistä kertaa teemakeskustelut kaikkien Pohjoismaiden parlamenteissa. Suomen eduskunta kes- kusteli aiheesta valtioneuvoston selonteon pohjalta. Selonteossa hallitus lupaa 1) jatkaa ja syventää Pohjoismaiden välistä rajaeste- yhteistyötä, 2) ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä, 3) tehdä esityksiä kansallisesti ratkaistavien rajaesteiden poistamiseksi ja 4) toimia aktiivisesti pohjoismaista yhteistyötä edellyttävien rajaesteiden poistamiseksi.
Rajaesteaiheinen täysistuntokeskustelu oli onnistunut, ja salissa käytettiin nelisen- kymmentä puheenvuoroa, joissa tuli esiin
monia konkreettisia ehdotuksia nykyisten rajaesteiden poistamiseksi ja uusien ehkäise- miseksi. Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi kaikista maista koottujen ehdotusten pohjal- ta hallituksille osoitetun suosituksen, jossa on lukuisia ehdotuksia rajattoman Pohjolan mahdollistamiseksi. Ne koskevat asumista ja kansalaisoikeuksia, työskentelyä, opis- kelua ja rajaestetyön organisointia. Lisäksi neuvosto hyväksyi suosituksen pohjoismai- sen rajaesteasiamiestoimen perustamisesta.
molemmista suosituksista ja rajaestetyöstä kerrotaan tarkemmin luvuissa 3–5.
1.2 Arktis
Pohjoismaiden neuvosto on jo pitkään osal- listunut aktiivisesti poliittiseen keskusteluun arktisen alueen haasteista. Neuvoston nä- kemyksen mukaan alueella tulee edistää kehitystä, joka takaa hyvät elinolot alueen asukkaille. Tässä taas pitää löytää tasapaino paikallisväestön, luonnonsuojelun ja luon- nonvarojen hyödyntämisen välille.
Neuvosto on käsitellyt vuodesta 1992 lähtien 14 Arktikseen liittyvää ehdotusta, joista 10 on tehty neuvoston aloitteesta.
ehdotukset ovat koskeneet muun muas- sa tutkimus- ja valvontayhteistyötä, öljyn ja kaasun tuotantoa, merenkulun turvalli- suutta sekä tarvetta laatia erityinen arktis- ta aluetta koskeva sopimus. vuonna 2012 Arktis oli yksi neuvoston Suomen-puheen- johtajakauden kolmesta painopistealueesta, ja Arktikseen keskittyi myös Islannissa pi- detty neuvoston teemaistunto. Istunnossa hyväksyttiin lukuisia uusia suosituksia, jotka koskivat yhteispohjoismaista arktista strate- giaa, arktisen alueen pelastuskapasiteetin rahoittamista, ympäristönsuojelua ja öljyn ja kaasun tuotantoa, yhteistyötä Arktisen neu- voston kanssa, Arktiksen alkuperäiskanso- jen oikeuksia sekä kieli- ja koulutusasioita.
Näistä ehdotuksista hyväksyttyjä suosituksia käsitellään tarkemmin luvuissa 5–6.
Neuvoston Suomen-valtuuskunta jär- jesti osana puheenjohtajuusohjelmaansa marraskuussa arktisen seminaarin, jossa puntaroitiin pohjoisten alueiden keskeisim- piä muutoksia ja erityisesti alueen kaivos-, energia-, logistiikka- ja matkailuhankkeiden tulevaisuutta. Konferenssi kokosi merkit-
täviä pohjoisen alueen vaikuttajia, ja sen keskeisin sanoma oli, että pohjoinen tulisi nähdä yhteisenä alueena, jossa kehitystä vievät eteenpäin yhteiset valmisteluelimet.
jotta tuleva myönteinen kehitys voitaisiin taata, pohjoisimpien alueiden pohjoismaista yhteistyötä tulisi lisätä ja rajaesteiden pur- kamista jatkaa. erityisen keskeistä alueen kannalta on logistiikan kehitys. Seminaaris- sa korostettiin, että yhdenkään valtion ei tu- lisi liikenneverkkosuunnitelmia tehdessään ajatella vain oman valtion rajojen sisäisesti, vaan rajojen yli.
Suomen valtuuskunnan seminaarista kerrotaan tarkemmin luvussa 2.
1.3 Ulko- ja turvallisuus- politiikka
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole viral- lisen pohjoismaisen yhteistyön osa, mutta aihe puhuttaa yhä enemmän sekä ministe- reitä että parlamentaarikkoja. Kehitystä on vahvistanut arktisen alueen kehitys sekä Norjan entisen ulko- ja puolustusministerin Thorvald Stoltenbergin vuonna 2009 laatima raportti alan yhteistyön tiivistämisestä.
Pohjoismaiden neuvosto pyrkii aktiivi- sesti vahvistamaan ulko- ja puolustuspolitii- kan pohjoismaista näkökulmaa, ja neuvos- ton linjauksen mukaan sen tehtävänä on ni- menomaan vauhdittaa Stoltenbergin rapor- tin seurantaa. Neuvosto keskustelee aiheesta Pohjoismaiden ulkoministerien kanssa epä- virallisissa kokouksissa, joita pidetään neu- voston istunnon yhteydessä. vuoden 2012 kokouksessa jatkettiin Stoltenbergin raportin seurantaa ja kuultiin muun muassa Pohjois- maiden suurlähetystöyhteistyön etenemises- tä. Neuvoston vuonna 2012 hyväksyttyyn kansainväliseen strategiaan kirjattu näkemys on, että pitkällä aikavälillä paras vaihtoehto olisi ulko- ja puolustuspolitiikan ministe- rineuvoston perustaminen. Ainakin tarvit- taisiin jonkinlainen mekanismi, joka toisi neuvoston parlamentaarikot nykyistä muo- dollisemmin mukaan ulko- ja puolustuspo- litiikan yhteistyön tiivistämiseen.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitel- lään tarkemmin luvuissa 4–5.
1.4 Kansainvälinen yhteistyö
Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi toimin- tavuonna puheenjohtajiston ehdotuksen neuvoston kansainväliseksi strategiaksi, jonka nimenä on Pohjoismaat dynaamisena toimijana Pohjois-euroopassa ja Pohjois-At- lantilla. Strategiassa todetaan, että neuvosto haluaa vahvistaa eU-panostustaan varsinkin euroopan parlamentin pohjoismaisten jä- senten suuntaan. muilla kansainvälisyyden osa-alueilla, kuten venäjän parlamenttien ja Itämeren valtioiden kanssa tehtävässä yh- teistyössä, taas on saavutettu tilanne, jossa ei ole tarvetta uusille kontakteille vaan pikem- minkin poliittiselle syvyydelle. Yleisesti Poh- joismaiden neuvosto haluaa panostaa eten- kin niihin kansainvälisiin yhteyksiin, jotka voivat johtaa yhteisiin poliittisiin aloitteisiin.
Neuvosto jatkoi toimintavuonna hyvää yhteistyötään euroopan parlamentin poh- joismaisten jäsenten kanssa. Yhteisissä ta- paamisissa keskusteltiin siitä, miten Pohjois- maat voivat yhteisellä esiintymisellä vaikut- taa euroopan parlamentissa Pohjoismaille tärkeissä asioissa. Konkreettisia keskuste- lunaiheita olivat muun muassa eU:n alko- holi- ja tupakkapolitiikka ja eurooppalainen kuluttajapolitiikka.
Pohjoismaiden neuvoston yhteistyö ve- näjän valtionduuman ja liittoneuvoston sekä Luoteis-venäjän alueparlamenttien kanssa on kehittynyt viime vuosina myönteisesti.
Yhteistyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on venäjän demokratiakehityksen tukemi- nen. Konkreettisena tavoitteena on myös Itämeren ympäristön tilan ja maiden välisten kulttuuriyhteyksien parantaminen. Yhteis- työtä tehdään opinto-ohjelmien, pyöreän pöydän keskustelujen ja nuorisopoliitikko- jen foorumin kautta. Tänä vuonna neuvos- ton jäsenet tekivät opintomatkan Nenetsien autonomisen piirikunnan pääkaupunkiin Narjan-mariin. Huhtikuussa ryhmä venäläis- parlamentaarikkoja vieraili puolestaan Is- lannissa. Toimintavuonna järjestettiin myös neljäs vuotuinen venäjän ja Pohjoismaiden nuorille poliitikoille suunnattu seminaari Ar- kangelissa. Loppuvuodesta puheenjohtajis- to tapasi duuman, liittoneuvoston ja Luoteis- venäjän parlamentaarisen yleiskokouksen (PANWR) edustajia perinteisessä yhteisko-
kouksessa neuvoston istunnon yhteydessä.
Pohjoismaiden neuvosto on jo muuta- man vuoden ajan luonut yhteyksiä valko- venäläisiin poliitikkoihin muun muassa jär- jestämällä yhdessä Baltian yleiskokouksen kanssa seminaareja, joihin on osallistunut valko-venäjän parlamentin ja opposition edustajia. Keskustelut saivat jatkoa myös vuonna 2012, kun neuvoston valtuuskunta tapasi marraskuussa maan oppositiopolii- tikoita ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.
Suhteet viralliseen valko-venäjään ovat sen sijaan olleet jäissä joulukuun 2010 presiden- tinvaalien jälkeen.
Neuvosto jatkoi toimintavuonna vakiin- tunutta ja hyvää yhteistyötään myös Bal- tian yleiskokouksen, Länsi-Pohjolan neu- voston, arktisen alueen parlamentaarikko- konferenssin pysyvän komitean (SCPAR) ja Beneluxin parlamentin kanssa. Lisäksi se osallistui aktiivisesti parlamentaariseen Itämeri-yhteistyöhön.
marraskuussa neuvoston presidentti Kimmo Sasi (kok) edusti neuvostoa dubais- sa alueyhteistyöjärjestöjen maailmanlaajui- sessa tapaamisessa, jonka järjesti maailman talousfoorumi. Puheessaan Sasi kertoi siitä, miksi Pohjoismaat ovat niin monien kan- sainvälisten vertailujen kärjessä.
Kansainvälisestä yhteistyöstä kerrotaan tarkemmin luvussa 5.
1.5 Pohjoismainen yhteistyöbudjetti
Yhteispohjoismaista budjettityötä vaikeut- ti toimintavuonna ministerien erimielisyys budjettikehyksistä ja -leikkauksista. vuoden 2013 budjettiehdotus hyväksyttiinkin vasta 14 päivää ennen istuntoa. Budjettiongelmat johtuivat lähinnä siitä, että Tanskalla oli säästöpaineita kautta koko hallinnon, eikä pohjoismainen yhteistyö ollut tässä mielessä poikkeus. Lopputuloksena oli kompromis- siratkaisu, jonka mukaan vuoden 2013 bud- jetti säilyy ennallaan (986 miljoonaa Tans- kan kruunua), mutta vuoden 2014 budjetista sitoudutaan etsimään viiden prosentin leik- kaukset. vuosina 2015–2016 tehdään lisäksi enintään viiden prosentin säästöt kumpana- kin vuonna.
Pohjoismaisen yhteistyöbudjetin hinta yhtä suomalaista kohden on 5 euroa, kun taas eU:n budjetti maksaa noin 100 euroa per kansalainen. Budjetista ja siihen tehdyis- tä neuvoston muutosehdotuksista kerrotaan tarkemmin luvussa 5.
1.6 Neuvoston suositusten tehostaminen
Pohjoismaiden neuvoston tarkastuskomite- an tilaaman raportin mukaan neuvoston hy- väksymillä suosituksilla ei ole ollut toivottua tehoa ja painoarvoa. Raportissa todetaan, että puutteellinen valmistelu ja seuranta ovat vaikuttaneet siihen, ettei vastaanottaja (Poh- joismaiden ministerineuvosto tai Pohjois- maiden hallitukset) toteuta lähtökohtaisesti laajasti tuettuja ehdotuksia. Puutteen voi korjata vain Pohjoismaiden neuvosto itse.
Raportissa tehdään useita toimenpide-ehdo- tuksia, joilla voitaisiin lisätä suositusten po- liittista vaikuttavuutta ja sen myötä vahvistaa Pohjoismaiden neuvoston ja pohjoismaisen yhteistyön vaikutusmahdollisuuksia.
Raportin pohjalta hyväksyttiin neuvos- ton Helsingin-istunnossa suositus, jossa Pohjoismaiden ministerineuvostoa keho- tetaan muun muassa käsittelemään kaikki neuvoston suositukset ministeritasolla ja antamaan erityinen perustelu tapauksissa, joissa suositusta ei seurata. Lisäksi neuvos- to teki sisäisen päätöksen, jonka mukaan se laatii jatkossa suosituksia keskitetysti ja rajoittaa siten niiden vuotuista määrää. Kan- sallisten valtuuskuntien taas tulisi tarkastaa sisäisiä rutiinejaan ja arvioida, käytetäänkö voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla.
Tarkastuskomitea laatii asian etenemises- tä tilanneraportin viimeistään vuoden 2014 teemaistuntoon.
Suomen valtuuskunnan toiminta 2
valtuuskunnalla oli vuoden aikana seitse- män kokousta, joissa käsiteltiin muun mu- assa Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjois- maiden ministerineuvoston ajankohtaisia aiheita, arktisia kysymyksiä, rajaesteitä sekä pohjoismaista yhteistyöbudjettia.
Suomi oli Pohjoismaiden neuvoston pu- heenjohtajamaa vuonna 2012, ja neuvoston presidenttinä toimi edustaja Kimmo Sasi (kok) ja varapresidenttinä edustaja Silvia Modig (vas). Suomen puheenjohtajuusoh- jelma keskittyi kolmeen teemaan: yhteis- työhön rajaesteiden poistamiseksi, arktiseen yhteistyöhön ja pohjoismaiseen brändiin.
Puheenjohtajakauden huipensi Helsingissä loka-marraskuun vaihteessa pidetty neuvos- ton 60-vuotisjuhlaistunto, jonka valmistelut työllistivät valtuuskuntaa ja sen sihteeristöä pitkin vuotta.
2.1 Rajaesteet
valtuuskunta jatkoi toimintavuonna poh- joismaisen rajaestetyön seurantaa ja kuuli tässä yhteydessä ministerineuvoston raja- estefoorumin edustajaa sekä asiantuntijoita, jotka selostivat valtuuskunnalle erilaisten rajaesteselvitysten tuloksia.
Kaikissa Pohjoismaiden parlamenteissa käytiin huhtikuussa keskustelu Pohjoismai- den välisistä rajaesteistä. eduskunnassa ai- heesta keskusteltiin 25. huhtikuuta valtio- neuvoston selonteon pohjalta. Tätä ennen neuvoston Suomen-valtuuskunta ja Pohjola- Norden järjestivät eduskunnassa niin sano- tun rajaesteklinikan. Tilaisuuteen tuli asian- tuntijoiksi käytännön rajaestetyötä tekeviä kansallisia viranomaisia ja toimijoita. jaossa oli myös tietoa ja aineistoa, jota saattoi hyö- dyntää suuren salin rajaestekeskustelussa.
Rajaesteaiheinen täysistuntokeskustelu oli onnistunut, ja salissa käytettiin nelisen-
kymmentä puheenvuoroa, joista monissa korostettiin pohjoismaisen yhteistyön tärke- yttä. Keskustelussa ehdotettiin esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyys- vakuutusjärjestelmien käytäntöjen yhden- mukaistamista, kuntoutukseen pääsyn hel- pottamista asuinmaassa, neljän kuukauden säännöstä luopumista kausityövoiman liik- kuvuuden takaamiseksi, rakennusalan stan- dardien yhtenäistämistä Pohjoismaiden kes- ken sekä yleisradioiden ohjelmatarjonnan vaihdon kehittämistä erityisesti internetissä.
Neuvoston puheenjohtajisto laati teema- keskustelujen pohjalta Pohjoismaiden hal- lituksille osoitetun laajan ehdotuksen rajat- tomasta Pohjolasta (A 1565). ehdotuksesta hyväksyttiin Helsingin istunnossa suositus nro 15, jossa on lukuisia rajaesteiden pois- tamista käsitteleviä konkreettisia ehdotuksia.
Ne koskevat asumista ja kansalaisoikeuksia, työskentelyä, opiskelua ja rajaestetyön or- ganisointia. Lisäksi istunnossa hyväksyttiin suositus nro 16 pohjoismaisen rajaesteasia- miestoimen perustamisesta. molemmista suosituksista kerrotaan tarkemmin luvussa 5.
eduskunnan rajaestekeskustelussa esitet- tiin myös toive, että hallitus antaisi aiheesta vastedeskin lyhyen ja selkeän selonteon, ei tiedonantoa. Yhteistyöministeri Alexander Stubb totesi valtuuskunnan kokouksessa, että selonteko voitaisiin jakaa kokonaisuuk- siin, joista yhdessä vertailtaisiin, aiheuttavat- ko eri Pohjoismaiden hallinnolliset ohjeet eU-direktiivien täytäntöönpanosta uusia ra- jaesteitä, toisessa lainvalmistelun systemati- sointia uusien rajaesteiden torjumiseksi. mi- nisterin mielestä myös virkakunnalle tulee esittää selkeä vaatimus rajaesteproblematii- kan huomioimisesta. Tämän lisäksi poliittis- ta tahtotilaa rajaesteiden raivaamiseksi on vahvistettava. ennen kaikkea rajaestetyössä on ehkäistävä uusien rajaesteiden syntymis- tä jo säädösehdotusten valmistelussa, mikä
otetaan Stubbin mukaan huomioon, kun oikeusministeriössä laaditaan uutta ohjeis- tusta lainsäätäjälle.
Rajaestetyöstä kerrotaan myös luvuissa 3–5.
2.2 Arktis
Arktinen seminaari
Neuvoston Suomen-puheenjohtajakauden päätapahtumiin kuului Ylläksellä marras- kuussa järjestetty arktinen seminaari, jossa keskityttiin euroopan pohjoisimman osan logistiikka- ja talousyhteistyöhön sekä kai- vostoimintaan. Konferenssi kokosi yhteen merkittäviä pohjoisen alueen vaikuttajia, ja osallistujia oli yhteensä noin 60. Keskustelui- hin antoivat aktiivisen panoksensa Ruotsin, Norjan ja Islannin Helsingin-suurlähettiläät.
Konferenssin ilmapiiri on innostunut, ja mo- nille pohjoisen mahdollisuudet avautuivat ensimmäisen kerran konkreettisella tavalla.
osana seminaariohjelmaa oli myös tutustu- miskäynti Ruotsissa sijaitsevaan Northland Resourcesin Kaunisvaaran-rautamalmikai- vokseen.
Seminaarissa puntaroitiin pohjoisten alu- eiden keskeisimpiä muutoksia ja erityises- ti alueen kaivos-, energia-, logistiikka- ja matkailuhankkeiden tulevaisuutta. Keskei- sin sanoma oli, että pohjoinen tulisi nähdä yhteisenä alueena, jossa kehitystä vievät eteenpäin yhteiset valmisteluelimet. jotta tuleva myönteinen kehitys voitaisiin taa- ta, pohjoisimpien alueiden pohjoismaista yhteistyötä tulisi lisätä ja rajaesteiden pur- kamista jatkaa. erityisen keskeistä alueen kannalta on logistiikan kehitys. Seminaaris- sa korostettiin, että yhdenkään valtion ei tu- lisi liikenneverkkosuunnitelmia tehdessään ajatella vain oman valtion rajojen sisäisesti, vaan rajojen yli.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka nimesi seminaarissa arktisia alueita koskettaviksi megatrendeiksi väes- tönkasvun, kilpailun ehtyvistä luonnonva- roista, globalisaation sekä ilmastonmuutok- sen. Arviolta 30 prosenttia maapallon kartoi- tetuista kaasuvaroista ja noin 13 prosenttia öljyvaroista sijaitsee nimenomaan arktisilla alueilla, missä luonto on erittäin haurasta ja
pitkälti vielä koskematonta. Koillisväylän,
”aikamme eldoradon”, mahdollinen tuleva avautuminen säännölliselle meriliikenteelle onkin suuri haaste. Koillisväylän liikentees- sä voitaisiin Pokan mukaan hyödyntää Itä- merellä käytössä olevia malleja ympäristö- riskeihin varautumiseksi sekä liikennöinnin ja sen turvallisuuden järjestämiseksi.
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki piti alueen synergisen ta- louskehityksen erityishaasteina riittämättö- miä ja hankalia liikenneyhteyksiä, rajallista infrastruktuuria sekä pohjoisen ja etelän int- ressien vastakkainasettelua; etelän pääkau- pungeissa ei aina tiedosteta tai huomioida periferia-alueiden potentiaalia.
Ruotsalainen valtiopäiväedustaja Sven- Erik Bucht korosti, että harvat uskaltavat ajatella ja toteuttaa visioitaan rajat ylittävästi.
Pohjoismaiden tulisi hänen mielestään ke- hittää perinteisten etelä–pohjoinen-ratkai- sujen lisäksi yhteisvoimin järkeviä logistisia länsi–itä-hankkeita, jotka takaisivat maiden pääsyn lähimarkkinoille ja sieltä eteenpäin Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Tornionlaakson neuvoston puheenjohtaja Hanne Braathen nosti esiin vaihtoehdon jatkaa Kolarin rataa Kilpisjärveltä vain 40 kilometrin päässä si- jaitsevaan Norjan Skibotniin, jossa sijaitsee sulana pysyvä satama. Näin muun muassa enontekiön nikkelivaroja päästäisiin hyö- dyntämään entistä paremmin. Toinen useis- sa keskusteluissa esille nostettu yhteys oli Rovaniemi–Kirkkoniemi.
Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lot- vonen kertoi Suomen, Ruotsin ja Norjan teollisuus- ja investointipolitiikan painopis- teen olevan tulevien vuosien osalta nimen- omaan pohjoisessa. Lapin kaivoksista muun muassa Hannukaisen kaivoksen toteutta- missuunnitelman odotetaan valmistuvan lähiaikoina, ja hanke tulee edellyttämään myös rautatierakentamista.
Seminaarissa käsiteltiin myös ihmisten välistä liikkuvuutta. Pohjoismaiden minis- teriöneuvoston rahoittaman Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koi- vupalo kertoi neuvontapalvelun ja rajavi- ranomaistyöryhmän toiminnasta. Ihmisten vapaa liikkuvuus korostuu erityisesti Länsi- Lapin ja Tornionjokilaakson alueella, koska monet käyvät naapurimaan puolella töissä.
Liikkuvuutta on lisännyt entisestään kaivos-
toiminta, ja yhteistyön syventämistä maiden viranomaisten kanssa pidetäänkin tärkeänä.
Ehdotus talousyhteistyöstä arktisella alueella
valtuuskunnan jäsenet tekivät toiminta- vuonna ehdotuksen A 1553 Pohjoismaiden talousyhteistyöstä arktisella alueella. Sen mukaan ministerineuvoston tulisi muun muassa selvittää kestävän energiayhteis- työn lisäämistä Pohjoismaiden välillä sekä Pohjoismaiden ja euroopan välillä, edistää arktisen alueen talousyhteistyötä ja tukea ympäristöä säästävän tekniikan ja yhden- mukaisten ympäristönormien kehittämistä.
Lisäksi ministerineuvoston haluttiin vahvis- tavan Pohjoismaiden ja venäjän välistä lo- gistiikkayhteistyötä. Norjan, Ruotsin ja Suo- men hallitusten taas haluttiin perustavan yhteisen elimen, joka keskittyisi kuljetus- ja logistiikka-asioiden suunnitteluun sekä ark- tisen alueen kehitykseen kaivostoiminnan ja työmarkkinoiden näkökulmasta.
ehdotusta käsitellessään neuvoston elinkeinovaliokunta sekä ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta viittasivat aiemmin annettuihin suosituksiin energiatehokkuu- desta, uusiutuvasta energiasta ja energi- antutkimuksesta, ympäristöä säästävästä liikennepolitiikasta sekä arktisen alueen merenkulun turvallisuuden ja ympäristön- suojelun parantamisesta. Samaa aihepiiriä käsittelee myös valiokuntien toimintavuon- na laatima ehdotus A 1568, joka kattaa koko liikenne- ja infrastruktuurialan. valiokunnat päätyivätkin mietinnössään rajaamaan val- tuuskunnan ehdotusta siten, että suositus osoitettaisiin vain Pohjoismaiden ministeri- neuvostolle. valiokuntien mietinnön pohjal- ta hyväksyttiin istunnossa suositus nro 30, jossa ministerineuvostoa kehotetaan selvit- tämään mahdollisuuksia lisätä ympäristö- myönteistä ja kestävää energiayhteistyötä Barentsinmeren kaasuntoimituksissa. Lisäk- si kehotetaan selvittämään kaivostoiminnan yhteisten panostusten edellytyksiä ja tarpei- ta esimerkiksi liikenteen ja infrastruktuurin alalla ja ottamaan huomioon myös ympä- ristön ja kestävän kehityksen näkökulma.
2.3 Neuvoston varsinainen istunto
Helsingissä loka-marraskuun vaihteessa pidetty neuvoston varsinainen istunto oli samalla neuvoston 60-vuotisjuhlaistunto, ja sen valmistelut työllistivät valtuuskuntaa ja sen sihteeristöä pitkin vuotta. Istunnosta, istuntokeskusteluista ja istunnossa hyväk- sytyistä suosituksista kerrotaan tarkemmin luvuissa 4–6.
valtuuskunta järjesti ennen istuntoa pe- rinteisen lehdistölounaan puheenjohtaja Simo Rundgrenin (kesk) johdolla. Tilai- suuteen osallistuvat myös neuvoston pre- sidentti Kimmo Sasi (kok) ja yhteistyömi- nisteri Alexander Stubb. Istunnon muista oheistapahtumista voidaan mainita päätalon auditoriossa järjestetty iso seminaari, jossa esiteltiin Pohjoismaiden-tutkimuksen kes- kukselta (CeNS) tilattu neuvoston juhlakirja Pohjoismaiden Yhteisöt. esittelyn jälkeen käytiin paneelikeskustelu, jossa pohdittiin yhteistyön kehityssuuntia. Finlandia-talossa taas järjestettiin valtuuskunnan sihteeristön järjestämä palkinnonjakotilaisuus, jossa jaet- tiin Pohjoismaiden neuvoston elokuva-, mu- siikki- sekä luonto- ja ympäristöpalkinnot.
ennen varsinaista istuntoa Helsingissä kokoontui myös Nuorten Pohjoismaiden neuvosto (UNR). valtuuskunta jatkoi nuo- risopoliitikkojen kanssa tekemäänsä yhteis- työtä kuulemalla istunnon jälkeen heidän näkemyksiään. Nuorisoistunnossa annettiin 22 suositusta muun muassa ihmiskaupasta, ammattikoulutuksen rajaesteistä, ydinvoi- masta ja kaksoiskansalaisuudesta. Yhdes- sä suosituksessa vaaditaan Kansainvälistä jääkiekkoliittoa siirtämään mm-kisat pois valko-venäjältä. vuonna 2013 nuorten neu- voston pääteema on arktinen yhteistyö.
2.4 Yhteistyöbudjetin valmistelu
valtuuskunta seurasi jälleen vuoden 2013 pohjoismaisen yhteistyöbudjetin valmiste- lua yhteistyöministeri Alexander Stubbin ja ulkoministeriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön alustusten pohjalta.
vuoden 2012 budjettityötä vaikeutti mi- nisterien erimielisyys budjettikehyksistä ja -leikkauksista. Lopputuloksena oli komp- romissiratkaisu, jonka mukaan vuoden 2013 budjetti säilyy ennallaan (986 mil- joonaa Tanskan kruunua), mutta vuoden 2014 budjetista sitoudutaan etsimään viiden prosentin leikkaukset. vuosina 2015–2016 tehdään lisäksi enintään viiden prosentin säästöt kumpanakin vuonna.
erimielisyyksien vuoksi vuoden 2013 budjettiehdotus hyväksyttiin vasta 14 päivää ennen istuntoa. Budjettiprosessia käsitelles- sään valtuuskunta korostikin, että riittävän ajoissa tehty esitys mahdollistaisi edustajien aidon osallistumisen ”momenttien siirte- lyyn”. Nyt budjettiesitys oli käytännöllisesti katsottuna ylhäältä annettu.
Budjetista ja siihen liittyvistä neuvoston muutosehdotuksista kerrotaan tarkemmin luvussa 5.
2.5 Toimittaja-apurahat
Pohjoismaiden neuvosto myöntää toimitta- jille vuosittain apurahoja kannustaakseen heitä perehtymään Pohjoismaiden oloihin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Koska toimintavuonna tuli kuluneeksi 60 vuotta neuvoston perustamisesta, hakemuksiin toivottiin erityisesti neuvoston toimintaan ja tulevaisuudennäkymiin liittyviä aiheita.
Suomen osuus apurahoista oli 90 000 Tans- kan kruunua, eli noin 12 000 euroa. Hake- muksia tuli yhteensä 14.
Apurahan saivat
– toimittaja-valokuvaaja Juha Haapanie- mi Tampereelta perehtyäkseen Pohjois- maiden neuvoston ympäristö ja ilmas- toyhteistyöhön, erityisesti tuulivoiman historiaan ja tulevaisuuteen
– vapaa toimittaja Wali Hashi Turusta tut- kiakseen ruohonjuuritasolla, mitä maa- hanmuuttajaväestön ja kantaväestön äärioikeiston kasvu voi tuoda tullessaan – päätoimittaja Juha Honkonen Helsingis- tä tutustuakseen uusiutuviin energian- lähteisiin Norjassa
– tuottaja Erkki Hujanen oulusta tehdäk- seen vertailevan selvityksen isojen elin- keinoalojen taloudellisista vaikutuksista Pohjoiskalotin alueella
– toimittaja Juha Veli Jokinen Tampereelta tutkiakseen Tukholmassa, miten Radio Sisu käsittelee Pohjoismaiden neuvos- ton toimintaa uutisissaan
– toimittaja Hilkka Kotkamaa Helsingistä tutustuakseen Ruotsissa merenkulku- keskuksiin ja merimuseoihin
– toimittaja Eija Kupiainen Lahdesta tu- tustuakseen Göteborgin kirjamessuihin, joiden teemana oli pohjoismainen kir- jallisuus
– toimittaja Petter Lindberg Helsingistä tu- tustuakseen islantilaiseen kirjallisuuteen – vapaa toimittaja Per-Ole Svarvar maa- rianhaminasta tutustuakseen Grönlan- nin yhteiskuntaan ja poliittiseen järjes- telmään
– toimittaja Solja Virkkunen ja valokuvaa- ja Janina Witkowski Helsingistä tutustu- akseen norjalaisnuorten työllisyystilan- teeseen ja tulevaisuudennäkymiin.
Rajaestekeskustelut kansallisissa parlamenteissa 3
Ruotsissa kertynyttä eläkettään, jos hän ei osallistu Ruotsissa työmarkkinakuntoutuk- seen. Yritysten kokemista rajaesteistä taas on esimerkkinä tilanne, jossa valmistalokom- ponentteja tuottavalla yrityksellä on vaike- uksia laajentua muihin Pohjoismaihin, koska kaikki Pohjoismaat ovat säätäneet omat ja toisistaan poikkeavat rakentamismääräyk- sensä.
Rajaestetyöllä on Stubbin mukaan kaksi keskeistä perustelua: on kestämätöntä, että asuminen, opiskelu, työskentely tai yrittä- jyys toisessa Pohjoismaassa voivat johtaa tilanteeseen, jossa ihminen putoaa yhteis- kuntiemme turvaverkkojen ulkopuolelle.
Lisäksi rajaesteiden poistaminen on kansan- talouden kannalta järkevää, sillä kansainvä- listyminen vahvistaa elinkeinoelämäämme, samalla kun rajat ylittävä vuorovaikutus yl- läpitää raja-alueiden elinvoimaa. esimerkik- si Suomen vienti muihin Pohjoismaihin on kymmenen viime vuoden ajalta arvoltaan yli nelinkertainen Kiinaan suuntautuneeseen vientiin nähden. Yksin uudisrakennuksia koskevien rakentamismääräysten erot mak- savat yhteiskunnalle arvion mukaan 177 miljoonaa euroa vuodessa. Se kaikki on kasvusta pois, Stubb korosti.
Stubb totesi, että hallituksen rajaestetyö edellyttää etenemistä kahdella rinnakkaisel- la raiteella. Toisaalta olemassa olevia, on- gelmalliseksi koettuja esteitä tulee pyrkiä purkamaan, mikä edellyttää usein lainsää- dännön tarkistamista yhdessä tai useammas- sa maassa. Rajaestetyön toinen puoli liittyy ennaltaehkäisyyn kansallisessa lainsäädän- tötyössä. esimerkiksi eU-direktiivien toi- meenpanossa tulee huolehtia siitä, että Poh- joismaat eivät puutteellisen koordinoinnin vuoksi luo uusia esteitä. Stubb muistutti Suo- men hallitusohjelman selkeästä kirjauksesta:
”jatkaessaan ja syventäessään liikkuvuutta ja kanssakäymistä edistävää Pohjoismaiden Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden
2011 puheenjohtajamaa Suomi, Pohjoismai- den neuvoston presidentti ja pohjoismaisen rajaestefoorumin puheenjohtaja lähettivät vuonna 2011 Pohjoismaiden ja itsehallin- toalueiden parlamenttien puhemiehille kir- jeen, jossa ehdotettiin samanaikaisen raja- estekeskustelun järjestämistä kaikissa par- lamenteissa. Aloite otettiin hyvin vastaan, ja keskustelut käytiin 11.–25. huhtikuuta.
Suomessa eduskunta keskusteli rajaesteis- tä valtioneuvoston selonteon pohjalta 25.
huhtikuuta.
3.1 Valtioneuvoston selonteko
valtioneuvoston selonteon esitellyt pohjois- mainen yhteistyöministeri Alexander Stubb totesi puheenvuorossaan, että rajaesteet ovat kansankielellä erilaisesta lainsäädännöstä, erilaisesta byrokratiasta tai sen toimeenpa- nosta johtuvia ihmisen tai yrityksen mittai- sia sudenkuoppia, joita maidemme välillä yhä valitettavasti on. Rajaesteiden määrän vähentämiseksi tehtävä rajaestetyö tuli va- lokeilaan 2000-luvun alussa, jonka jälkeen on tehty lukuisia avauksia ja selvityksiä.
Konkretian tasolle rajaestetyö siirtyi kunnol- la vuonna 2008, jolloin ministerineuvoston rajaestefoorumi aloitti toimintansa ministeri Ole Norrbackin johdolla. Rajaestefoorumi on kuitenkin vain neuvoa-antava elin, ja viime kädessä rajaestetyö edellyttää aina poliittista tahtotilaa ja konkreettisia toimia lainsäädäntötyössä tämän tahtotilan toteut- tamiseksi.
Kansalaisten kokemista rajaesteistä voi- daan mainita se, että kun Suomessa ja Ruot- sissa työuransa tehnyt kansalainen joutuu Suomessa sairauseläkkeelle, hän jää vaille
välistä rajaesteyhteistyötä hallitus kiinnittää erityistä huomiota yksityisten kansalaisten kohtaamiin puutteellisesta yhteensovittami- sesta johtuviin ongelmiin, kuten ristiriitaisiin eläke- ja sosiaalipoliittisiin ratkaisuihin.”
valtioneuvoston selonteon keskeinen viesti on, että työtä vapaan pohjoismaisen liikkuvuuden edistämiseksi ja maiden vä- listen rajaesteiden poistamiseksi tulee jat- kaa määrätietoisesti ja johdonmukaisesti.
Tämä edellyttää selvää poliittista tahtotilaa, jota myös toteutetaan konkreettisin toimin lainvalmistelussa ja josta viestitään selvästi toimivaltaisille viranomaisille. Tulevassa ra- jaestetyössä hallitus sitoutuu selontekonsa mukaan neljään kokonaisuuteen. Se lupaa 1) jatkaa ja syventää Pohjoismaiden välis- tä rajaesteyhteistyötä, 2) ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä, 3) tehdä esityksiä kansallisesti ratkaistavien rajaesteiden pois- tamiseksi ja 4) toimia aktiivisesti pohjois- maista yhteistyötä edellyttävien rajaesteiden poistamiseksi.
3.2 Eduskuntakeskustelu
Neuvoston Suomen-valtuuskunnan puheen- johtaja Simo Rundgren (kesk) summasi, että Pohjoismaiden parlamentaarikot ovat tosissaan rajattoman Pohjolan rakentamisessa. Kauniit puheet ja julistukset eivät riitä, vaan esteet on raivattava pois. Kunkin ministerin on omalla hallinnonalallaan ryhdyttävä työhön ja pidettävä huoli siitä, että yritysten ja kansalaisten elämää haittaavat esteet raivataan pois. Yhtään eU-direktiiviä ei saa laittaa käytäntöön siten, että ne lisäävät uusia esteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on myös eU-asioissa toimittava Pohjoismaiden kanssa entistä enemmän samaan suuntaan, Rundgren korosti. Hän muistutti myös, että kansanedustajilla on oma tehtävänsä ja tonttinsa valiokunnissa.
edustajien täytyy muistaa kysyä jokaisen lainsäädännön osalta asiantuntijoilta, onko pohjoismainen rajaesteseuranta tehty ja mitä vaikutuksia kyseisellä lainsäädännöllä on pohjoismaiseen yhteistyöhön ja rajan yli tapahtuvaan liikkumiseen.
Rundgren tähdensi, että rajaestetyössä on kyse myös pohjoismaisen hyvinvoinnin
rakentamisesta: ihmisten ja yritysten sekä ta- varoiden esteetön liikkuminen rajattomassa Pohjolassa lisää valtioiden hyvää. Rundgren kiitteli puheenvuorossaan Pohjola-Nordenin ylläpitämää Haloo Pohjola -neuvontapalve- lua, joka auttaa ihmisiä arkipäivän rajaesteky- symyksissä. Lopuksi Rundgren korosti, että Suomi on ollut Pohjoismaiden neuvostossa kaikkein aktiivisin silloin, kun on puhuttu rajaesteistä. Hän vetosikin yhteistyöministeri Stubbiin, että onhan Suomi jatkossakin se kaikkein innokkain ja aktiivisin toimija poh- joismaisen yhteistyön rakentajana.
Pohjoismaiden neuvoston presidentti Kimmo Sasi (kok) totesi, että parlamentaa- risten rajaestekeskustelujen myötä rajaeste- työssä otetaan tärkeä askel niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Tärkeätä on kuitenkin se, että työ tuottaa käytännön tu- loksia, koska ihmisiä hyödyttävistä tulok- sista saavat kiitosta myös poliittiset pää- töksentekijät. Sasin mukaan ennen kaikkea pitäisi pyrkiä poistamaan työkyvyttömyys- eläkkeisiin, tutkintojen tunnustamiseen ja rakentamiseen liittyviä rajaesteitä. Hän totesi olleensa jo 1980-luvulla Pohjoismaiden neu- voston talousvaliokunnassa, jossa pyrittiin kovasti saamaan samanlaiset standardit ra- kentamiseen. edistystä ei kuitenkaan ole juuri tapahtunut, ja maiden välillä on yhä pieniä eroja, joilla tosiasiassa pyritään suo- jaamaan omia markkinoita.
Rajaesteiden ehkäisemiseksi Sasi ehdotti, että jokaisessa hallituksen lakiesityksessä pi- täisi olla vertailu muiden Pohjoismaiden la- keihin ja yksi kappale siitä, aiheuttaako laki rajaesteitä. jo tällaisella valmistelukoneistol- le annettavalla yksinkertaisella ohjeella olisi erittäin suuri merkitys. Sasilla oli myös ehdo- tus, joka liittyi eU-direktiivien kansalliseen täytäntöönpanoon. ensimmäiset luonnokset tulisi kääntää ruotsiksi ja lähettää kaikkiin muihin Pohjoismaihin. Sieltä pyydettäisiin vastaavat versiot, ja heti tehtäisiin vertai- lu, ennen kuin asia vietäisiin ministeriöstä eteenpäin. jo näillä kahdella ohjeella pääs- täisiin varsin pitkälle.
Rajaesteaiheinen täysistuntokeskustelu oli kaiken kaikkiaan onnistunut, ja salissa käytettiin nelisenkymmentä puheenvuoroa, joista monissa korostettiin pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä. Yhteistyöministeri Stubb totesi, että hän aikoo välittää viestiä
muillekin ministereille ja korostaa valtio- neuvoston selonteossa mainittua neljää ra- jaestetyön kokonaisuutta, joihin hallitus on sitoutunut. monissa puheenvuoroissa eh- dotettua lakialoitteiden yhteispohjoismaista vertailua Stubb piti erittäin hyvänä ajatukse- na. Perusongelma on kuitenkin koordinoin- nin vaikeus. Pohjoismaisen yhteistyön sih- teeristö on pieni ja tekee parhaansa, mutta kaikki ministeriöt haluavat Stubbin mukaan suojella ikään kuin omaa toimialaansa ja toteavat: ”ei tämä ole meidän ongelmamme, se johtuu muiden lainsäädännöstä.”
Rajaestekeskustelun jälkeen ulkoasiain- valiokunta laati valtioneuvoston selonteos- ta mietinnön (7/2012 vp). Se hyväksyttiin myöhemmin eduskunnan kannanottona, jonka hallituksen edellytetään ottavan työs- sään huomioon. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy mietinnössään hallituksen näkemykseen sii- tä, että työtä vapaan pohjoismaisen liikku- vuuden edistämiseksi ja maiden välisten rajaesteiden poistamiseksi tulee jatkaa mää- rätietoisesti. Tämä edellyttää niin kotimaan viranomaisten kuin Pohjoismaiden välisen koordinaation tehostamista. ministeriöiden on kartoitettava vaikutuksiltaan merkittävät esteet, ja niiden poistamiseen on kiinnitettä- vä riittävästi huomiota. mietinnössä tähden- netään myös, että rajaestekeskustelussa on päästävä irti yleisyydestä ja toimet kohdis- tettava todellisiin ongelmiin.
Ulkoasiainvaliokunta painottaa, että ra- jaestevaikutuksia on hyvä tarkastella myös oikeusministeriön säädösehdotusten vaiku- tusten arviointiohjeiden valossa. Tämä kos- kee myös eU-säädösehdotuksia koskevaa kansallista kannanmuodostusta sekä eU-di- rektiivien täytäntöönpanotoimia. valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että poliittisella tasolla annetaan selvä ohjeistus todellisten rajaesteiden poistamiseksi.
3.3 Neuvoston suositukset
Neuvoston puheenjohtajisto laati teema- keskustelujen pohjalta Pohjoismaiden hal-
lituksille osoitetun laajan ehdotuksen rajat- tomasta Pohjolasta (A 1565). ehdotuksen pohjalta hyväksyttiin Helsingin istunnossa suositus nro 15. Se sisältää lukuisia rajaes- teiden poistamista käsitteleviä konkreettisia ehdotuksia, jotka koskevat asumista ja kan- salaisoikeuksia, työskentelyä, opiskelua ja rajaestetyön organisointia. ehdotuksista voi- daan mainita vammaisten vapaan liikkuvuu- den turvaaminen, kuntoutuksen ja varhais- eläkkeen sääntöjen yhtenäistäminen, raken- nusalan eU-standardeihin liittyvä yhteistyö, työttömyysvakuutussääntöjen koordinointi, opintotukea ja -lainaa koskevien sääntöjen yhtenäistäminen sekä rekisteröityjä parisuh- teita koskeva pohjoismainen sopimus, jon- ka avulla varmistetaan samat oikeudelliset vaikutukset toisessa Pohjoismaassa.
Rajaestetyön organisoinnista suositettiin, että hallitukset luovat Pohjoismaiden mi- nisteriöihin järjestelmän tai rutiinin varmis- tamaan, ettei uusia rajaesteitä synny kan- sallista lainsäädäntöä laadittaessa. Lisäksi hallitusten tulisi kehittää pysyvät yhteis- työrakenteet eU-lainsäädäntöä toteutetta- essa, jotta voitaisiin taata yhdenmukainen eU-säädösten täytäntöönpano. Hallitusten tulisi niin ikään aloittaa vuotuinen rapor- tointi rajaestetyön tilanteesta Pohjoismaiden parlamenteissa sekä jatkaa rajaestefoorumin toimeksiantoa 1. tammikuuta 2014 lähtien.
Lisäksi neuvosto hyväksyi suosituksen nro 16, joka perustui neuvoston sosiaalide- mokraattisen ryhmän jäsenehdotukseen A 1558 rajaesteasiamiestoimen perustamises- ta. ehdotuksesta hyväksytyssä suosituksessa nro 16 Pohjoismaiden hallituksia kehote- taan pyrkimään yksimielisyyteen maiden välisestä sopimuksesta, joka vahvistaa kan- salaisten juridisia oikeuksia pohjoismaisten yleissopimusten ja sopimusten hallinnoin- nissa. oikeuksien vahvistaminen voi tapah- tua joko perustamalla pohjoismainen rajaes- teasiamiestoimi tai laajentamalla nykyisten asiamiesten toimeksiantoja.
Rajaestetyöstä kerrotaan myös luvuissa 4–5.
Pohjoismaiden neuvoston istunnot 4
tönsuojelua sekä öljyn ja kaasun tuotantoa (A 1549 ja A 1552), yhteistyötä Arktisen neuvoston kanssa (A 1556), Arktiksen al- kuperäiskansojen oikeuksia (A 1554) sekä kieli- ja koulutusasioita (A 1557 ja A 1555).
Näistä ehdotuksista hyväksyttyjä suosituksia käsitellään tarkemmin luvuissa 5–6.
Teemaistunnon yhteydessä vietettiin myös Pohjoismaiden neuvoston kirjalli- suuspalkinnon 50-vuotisjuhlia ja julkistet- tiin vuoden 2012 kirjallisuuspalkinnon saa- ja. Palkinnon sai norjalaiskirjailija Merethe Lindstrøm teoksestaan dager i stillhetens historie.
4.2 Varsinainen istunto Helsingissä
Pohjoismaisen yhteistyövuoden huipentu- ma, Pohjoismaiden neuvoston 64. istunto, pidettiin eduskunnassa 30. lokakuuta–1.
marraskuuta. Kyseessä oli samalla neuvos- ton 60-vuotisjuhlaistunto. Istuntoon tuli sa- takunta parlamentaarikkoa ja lukuisia halli- tusten edustajia kaikista Pohjoismaista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
mukana oli myös runsaasti vieraita Baltian maista, venäjältä ja muualta maailmasta.
Istunnon avanneen neuvoston ja Poh- joismaiden pääministerien huippukoko- uksen otsikkona oli Pohjoismaisen hyvin- vointivaltion haasteet – aihe, joka nivou- tuu väestönkehitykseen, rahoitukseen ja maahanmuuttoon. Tulevaan tähyttiin myös istunnon alla julkaistussa Pohjoismaiden neuvoston 60-vuotisjuhlakirjassa ja pamfle- tissa Pohjoismaiden Yhteisöt, jonka kirjoitti Helsingin yliopiston Pohjoismaiden-tutki- muksen keskuksen tutkija Johan Strang.
Strang korostaa kirjassaan ulko- ja turval- lisuuspolitiikkaa pohjoismaisen yhteistyön Pohjoismaiden neuvoston uuden työjärjes-
tyksen mukaan neuvostolla voi olla varsi- naisen istunnon lisäksi myös teemaistunto, joista ensimmäinen järjestettiin Reykjavikis- sa 23. maaliskuuta. varsinainen istunto oli samalla neuvoston 60-vuotisjuhlaistunto, ja se pidettiin Helsingissä 30. lokakuuta–1.
marraskuuta.
4.1 Teemaistunto Reykjavikissa
Arktis oli vuonna 2012 Pohjoismaiden neu- voston työn pääaiheita. Se oli yksi Suomen puheenjohtajuusohjelman kolmesta paino- pistealueesta, ja Arktikseen keskittyi myös neuvoston teemaistunto, joka pidettiin Is- lannin yleiskäräjillä Reykjavikissa Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta. Tämä oli ensim- mäinen kerta, kun neuvoston istunto pidet- tiin Islannissa juuri Yleiskäräjätalossa.
Pohjoismaiden neuvosto on jo pitkään osallistunut aktiivisesti poliittiseen keskuste- luun arktisen alueen haasteista. Neuvoston näkemyksen mukaan alueella tulee edistää sellaista kehitystä, joka takaa hyvät elinolot alueen asukkaille. Tässä taas pitää löytää ta- sapaino paikallisväestön, luonnonsuojelun ja luonnonvarojen hyödyntämisen välille.
vuodesta 1992 lähtien neuvosto on kä- sitellyt 14 Arktikseen liittyvää ehdotusta, joista 10 on tehty sen aloitteesta. ehdotukset ovat koskeneet muun muassa tutkimus- ja valvontayhteistyötä, öljyn ja kaasun tuotan- toa, merenkulun turvallisuutta sekä tarvetta laatia erityinen arktista aluetta koskeva so- pimus. Neuvoston maaliskuisessa teemais- tunnossa käsiteltiin lukuisia uusia ehdo- tuksia, jotka koskivat yhteispohjoismaista arktista strategiaa (A 1550), arktisen alueen pelastuskapasiteetin rahoittamista, ympäris-
tärkeimpiin kuuluvana alueena, ja kirjassa käsitellään myös pohjoismaisen yhteistyön muotoja ja ehdotetaan useita radikaaleja muutoksia. Siten kirja on jatkoa vuonna 2009 julkistetulle Thorvald Stoltenbergin raportille ja näkemyksille, joita historioitsi- ja Gunnar Wetterberg esitteli vuonna 2010 julkaistussa kirjassa Förbundsstaten Norden (Pohjoismaiden liittovaltio).
Istunnossa käsiteltiin lukuisia puheen- johtajiston, valiokuntien ja ministerineuvos- ton ehdotuksia, joista hyväksytyistä suosi- tuksista kerrotaan lisää luvuissa 5–6. Suo- situsten koko teksti on lisäksi luettavissa kertomuksen liitteestä 1. Istunnossa saatiin myös ministerineuvoston selonteot muun muassa globalisaatiotyöstä, rajaestetyöstä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yh- teistyöstä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta ja rajaesteselonteosta kerrotaan tarkemmin tässä luvussa ja globalisaatio- työstä luvussa 5.
Pohjoismaiden neuvoston elokuva-, mu- siikki- sekä luonto- ja ympäristöpalkinnot jaettiin palkinnonjakotilaisuudessa, joka järjestettiin istunnon yhteydessä Finlandia- talossa. elokuvapalkinnon sai ruotsalainen elokuva Play, jonka on ohjannut ja käsikir- joittanut Ruben Östlund ja tuottanut Erik Hemmendorff. musiikkipalkinnon sai is- lantilainen säveltäjä Anna Thorvaldsdóttir.
Luonto- ja ympäristöpalkinto taas myön- nettiin suomalaiselle ympäristöaktivistille Olli Manniselle huomattavasta työstä, jota hän on tehnyt Pohjoismaiden metsien suo- jelemiseksi ja ruohonjuuritason toimijoiden sitouttamiseksi ympäristötyöhön.
Pohjoismainen kulttuuri näkyi ja kuu- lui myös TING-kulttuurifestivaaleilla, joka tarjosi istuntoviikolla musiikkia, teatteria, kirjallisuustapahtumia, näyttelyitä ja semi- naareja ympäri Helsinkiä. Istunnon oheis- tapahtumista voidaan mainita myös Uusi pohjoismainen muoti -tapahtuma, jossa Nordic Fashion Association esitteli kestävän pohjoismaisen muodin konseptin ja järjesti aiheesta muotinäytöksen.
Pohjoismainen huippukokous
Pohjoismaiden pääministerit ja neuvoston parlamentaarikot keskustelivat istunnon
avanneessa huippukokouksessa pohjois- maisen hyvinvointivaltion haasteista. vaikka huippukokouksen osanottajat olivatkin hy- vin yksimielisiä mallin vahvuuksista, koko- uksessa syntyi myös kiivasta keskustelua sii- tä, miten pohjoismainen hyvinvointiyhteis- kunta voidaan parhaiten säilyttää ja miten sitä voidaan kehittää talouden ja väestönke- hityksen haasteisiin vastaamiseksi. Hyvin- vointimallin modernisointi käynnisti halli- tusten edustajien ja kansanedustajien välillä kiivaan keskustelun, joka jakoi istuntoväen selvästi oikeisto- ja vasemmistosiipeen.
Pääministeri Jyrki Katainen korosti, että hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan puolustaa vain ja ainoastaan, jos pystymme muovaa- maan yhteiskunnistamme kasvuyrittäjyyden kotipesiä – globaalilla tasolla kilpailukykyi- siä maita – ja saamaan tätä kautta riittävästi työpaikkoja ja verotuloja. jos keskityttäisiin vanhanaikaisesti vastakkainasetteluun ja etujen jakamiseen toistemme kustannuk- sella, silloin ei puolustettaisi hyvinvointiyh- teiskuntaa, vaan jotakin ihmisryhmää toisen kustannuksella, Katainen sanoi. Hän myös korosti, että hyvinvointipalvelusektoria pi- tää kannustaa tuottavuuden, uusien inno- vaatioiden ja luovuuden aikaansaamiseen.
Neuvoston konservatiivisen puolueryh- män puheenvuoron piti edustaja Sinuhe Wallinheimo (kok), joka korosti innostuk- sen, vapauden ja vastuullisuuden hengen luomista yhteiskuntiimme. Wallinheimo kaipasi uutta yhteisöllisyyttä, joka ei ole mahdollinen ilman aktiivista pohjoismaista kansalaista, sekä lisää yrittäjiä, elinvoimaa ja vapautta, mikä taas edellyttää tehokasta rajaesteiden poistoa.
Rajaesteiden poistamisen puolesta pu- hui myös uuden vapaa Pohjola -puolueryh- män puheenvuoron pitänyt edustaja Anne Louhelainen (ps). Hän totesi, että nuoriso on meidän voimavaramme ja että heidän mahdollisuutensa opiskella ja työskennellä Pohjoismaissa tulisi turvata poistamalla vielä olemassa olevia rajaesteitä ja kehittämällä yhteistä koulutuspolitiikkaa. opiskelun ja esimerkiksi työharjoittelun suorittaminen toisessa Pohjoismaassa tulisi olla nykyistä yksinkertaisempaa. Lisäksi opiskelijoiden ja muiden vähävaraisten toimeentulo pitäisi turvata yhtäläisesti kaikissa Pohjoismaissa.
Louhelainen tähdensi myös, että Pohjois-
maissa pitää tulevaisuudessa kiinnittää en- tistä enemmän huomiota maahanmuuttajien sopeuttamiseen paikalliseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, jotta heillekin taattaisiin mah- dollisuus hyvinvointiyhteiskunnan rakenta- miseen.
edustaja Satu Haapanen (vihr) kan- natti Louhelaisen näkemyksiä siitä, kuinka meidän pitää saada kaikki nuoret mukaan yhteiskuntaa rakentamaan, ja erityistä huo- miota tarvitsee kiinnittää maahanmuuttaja- nuoriin. Hän puhui myös sivilisaatioiden allianssista, joka on YK:n alainen kansain- välinen prosessi kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistämiseksi ja jota olisi syytä tarkastella myös pohjoismaises- ta näkökulmasta. Sivilisaatioiden allianssi -sateenvarjon alla kiinnitetään nimenomaan huomiota nuoriin, mediakasvatukseen, koulutukseen ja maahanmuuttoon.
edustaja Suna Kymäläinen (sd) oli huo- lissaan hyvinvoinnin jakautumisesta ja eriar- voistumisen kasvusta. Hän totesi, että Suo- messa köyhän elinajanodote on 13 vuotta vähemmän verrattuna rikkaaseen, ja lisäsi, että köyhien ja rikkaiden eriarvoistumiske- hityksen suurimpia ongelmia on julkisen terveydenhoidon lääkäripula.
Neuvoston Suomen-valtuuskunnan pu- heenjohtaja Simo Rundgren (kesk) korosti koulutuksen asemaa ja totesi, että pohjois- maisen hyvinvointiyhteiskunnan menestys perustuu korkeaan sivistystasoon. Häntä kiinnostikin, miten pääministerit aikovat pitää huolen siitä, että koulutuspolitiikalla, sivistyspolitiikalla ja järkevällä perhepolitii- kalla on riittävä asema ja rahoitus hallitusten toiminnassa.
edustaja Christina Gestrin (r) keskittyi puheenvuorossaan ympäristönäkökohtiin ja totesi, että jos Pohjoismaat mielivät vihreän kasvun edelläkävijöiksi, niiden pitää kehit- tää alan yhteistyötä. Yhtenä mahdollisuu- tena olisi ympäristötekniikan tuotteiden ja palvelujen yhteispohjoismaisten markkinoi- den luominen. Tämä taas edellyttäisi julkis- ten hankintojen kestävyyskriteerien yhteistä määrittelyä Pohjoismaissa.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole viral- lisen pohjoismaisen yhteistyön osa-alue, mutta aihe puhuttaa yhä enemmän sekä ministereitä että parlamentaarikkoja. Tätä kehitystä on vahvistanut arktisen alueen kehitys ja Norjan entisen ulko- ja puolus- tusministerin Thorvald Stoltenbergin vuon- na 2009 laatima raportti alan yhteistyön tiivistämisestä.
Ulkoministerien selonteon antoi istun- nossa Norjan ministeri Espen Barth Eide.
Hän puhui ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön elpymisestä ja kehittymisestä ja mainitsi esimerkkinä Stoltenbergin rapor- tin seurannan etenemisen sekä syyskuussa 2012 pidetyn yhteispohjoismaisen ulko- ja puolustusministerikokouksen. Toiminta- vuonna Stoltenbergin raportin seurantaa jat- kettiin pohtimalla Islannin ilmatilan valvon- taa, johon osallistumiseen Suomi ja Ruotsi ottivat myönteisen kannan istunnon yhte- ydessä pidetyssä pääministerikokouksessa.
Lisäksi selvitettiin yhteisten diplomaattisten edustustojen perustamista.
Norjan heinäkuun 2011 terroritekojen jälkeen Pohjoismaat ovat kehittäneet yhteis- kuntaturvallisuus- ja valmiusyhteistyötään, mikä kattaa pelastuspalvelun, kriisiviestin- nän, vapaaehtoisten käytön sekä tutkimuk- sen ja kehityksen. Lisäksi panostetaan ky- berturvallisuuteen esimerkiksi kehittämällä viranomaisille turvallista tietoverkkoa ky- berhyökkäyksiin liittyviä toimia varten.
Pohjoismaiden neuvosto on kaivannut ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön virallistamista siten, että sille perustettai- siin oma ministerineuvosto. eide kuitenkin korosti ulkoministerien näkemystä, jonka mukaan juuri yhteistyön epävirallisuus on sen vahvuus.
Neuvoston presidentti Kimmo Sasi (kok) mainitsi Stoltenbergin raporttiin si- sältyneen ja vuonna 2011 hyväksytyn yh- teispohjoismaisen solidaarisuusjulistuksen, joka koskee vastavuoroista apua luonnos- ta ja ihmisestä johtuvien katastrofien sekä tietoverkko- ja terrori-iskujen yhteydessä.
Sasi korosti, että Pohjoismaiden pitäisi nyt osoittaa, että solidaarisuusjulistus todella
merkitsee jotakin. Päätös Islannin ilmaval- vontaan osallistumisesta onkin tässä mie- lessä iso askel eteenpäin yhteisessä ulko- ja puolustuspolitiikassa.
Islannin ilmavalvonta herätti istuntosa- lissa keskustelua muun muassa siitä näkö- kulmasta, että asiasta ei ole käyty lainkaan kansalaiskeskustelua. Keskustelu olisi aut- tanut vähentämään ilmavalvonnasta vallit- sevia väärinkäsityksiä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi, että Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta oli jo keväästä alkaen käsitellyt ja valmistellut vastauksen antamista Islannille myönteises- sä hengessä. Nyt vastaus on annettu niiden selvitysten perusteella, jotka ovat olleet tä- hän asti mahdollisia. edelleenkin on jäljellä selvitettäviä asioita, ja näitä selvityksiä tarvi- taan silloin, kun asia esitellään lopullisessa muodossaan eduskunnalle. Tuomioja myös korosti, että Islannin ilmavalvonnassa ei ole kyse ilmatilan puolustamisesta tai Nato-teh- tävistä. Hän totesi, että asiassa päädyttäneen lopulta ratkaisuun, joka vahvistaa sitä jo muutaman vuoden jatkunutta pohjoismai- sen puolustusyhteistyön tiivistämistä, jota Suomen Puolustusvoimat itse pitää omille tehtävilleen ja kehitykselleen hyödyllisenä.
Puolustusministerien selonteon antoi pohjoismaisen puolustusyhteistyön NoR- deFCon puheenjohtajamaan Tanskan edustaja Villy Søvndal. Hän mainitsi Pohjois- maiden yhteistyöpanostuksista esimerkkinä Itä-Afrikan, jossa Pohjoismaiden tavoittee- na on vahvistaa alueen valmiuksia vastata itse omiin turvallisuushaasteisiinsa. Toinen esimerkki Pohjoismaiden operatiivisesta yh- teistyöstä on Afganistan. Lisäksi Pohjoismaat panostavat materiaaliyhteistyöhön sekä yh- teisen kapasiteettinsa hyödyntämiseen esi- merkiksi taktisissa ilmakuljetuksissa.
Rajaesteet
Yhteistyöministerien rajaesteselonteko Rajaesteselonteon antoi Ahvenanmaan yh- teistyöministeri Veronica Thörnroos. Hän totesi, että ympäristöpolitiikasta puhutta- essa ollaan huolissaan siitä, että saasteet eivät tunne rajoja. Työmarkkina-, sosiaali- ja koulutuspolitiikasta puhuttaessa taas ollaan
huolissaan siitä, että juuri rajat estävät ke- hityksen.
Pohjoismaiden hallitusten rajaestetyö jatkui ministerineuvoston Norjan-puheen- johtajakaudella siten, että yhteistyöminis- tereille tiedotettiin joka kokouksessa työn etenemisestä kussakin virkamieskomiteas- sa ja ministerineuvoston rajaestefoorumissa.
Yhteistyöministerien lisäksi työ- ja sosiaali- ministerit ovat teettäneet tutkimuksen oman alansa rajaesteistä, ja tuloksia hyödynnetään tulevassa rajaestetyössä.
Yhteistyöministerit käynnistivät toimin- tavuonna myös selvitystyön, jonka on määrä poikia rajaestetyölle monivuotinen ja sek- torienvälinen toimintasuunnitelma vuodes- ta 2014 eteenpäin. Tavoitteena on ennen kaikkea työn velvoittavuuden lisääminen, selkeiden tavoitteiden asettaminen sekä koordinoinnin tehostaminen. Thörnroos tähdensi myös ennalta ehkäisevää rajaes- tetyötä, jota tehdään lainvalmistelun yhtey- dessä, sekä kansalaisille suunnatun rajaes- tetiedotuksen tehostamista.
Yhteistyöministerien rajaesteselonteon mukaan lokakuusta 2011 elokuuhun 2012 ulottuneella kaudella ratkaistiin 10 rajaes- tettä. Sosiaali- ja terveysalalla saatiin rat- kaistua yksi hankalimmista rajaesteistä:
mahdollisuus työskennellä kahdessa eri maassa samanaikaisesti eri työnantajille.
ongelmana on ollut se, että eU-sääntöjen mukaan henkilö, joka asuu yhdessä ja työs- kentelee toisessa maassa, mutta tekee töitä myös asuinmaassaan, kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvan piiriin. Tällöin toisen maan (usein pääasiallisen työskentelymaan) työn- antaja joutuu maksamaan sosiaaliturvakulut työntekijän asuinmaahan. ongelma saatiin ratkaisua eU-asetuksen muutoksen myötä.
Lisäksi Pohjoismaat allekirjoittivat uuden sosiaaliturvasopimuksen, joka sisältää tar- kempia määräyksiä eU-sääntöjen soveltami- sesta Pohjoismaissa ja selventää määräysten tulkintaa sekä yksinkertaistaa hallinnollisia vaiheita. Hallinnon helpottaminen taas tu- kee rajaestetyötä.
Työmarkkina-alalla Norjan viranomaiset ovat päättäneet, että säännöllisesti Norjassa työskentelevän mutta Norjan ulkopuolella sijaitsevassa asunnossaan asuvan henkilön ei voida katsoa asuvan Norjassa silloinkaan, kun työttömyys- tai työjaksot kestävät yli
viikon kerrallaan. Tämä merkitsee huomat- tavaa helpotusta kyseisille henkilöille niin verotuksen kuin käytännön asioiden kan- nalta.
oikeusalalla allekirjoitettiin Pohjoismai- den välinen perintöä koskeva sopimus. Sen myötä Pohjoismaiden ja eU:n säännöt ovat lähentyneet toisiaan, ja samalla on saatu säilytettyä yhteiset ja yksinkertaiset sään- nöt muun muassa pesänselvityksestä. Tämä merkitsee myös sitä, että perintöä ja pesän- selvitystä koskevat pohjoismaiset päätökset voidaan hyväksyä ja panna täytäntöön suo- raan kaikkialla Pohjolassa.
elinkeinoalalla saatiin ratkaistua rajaeste, joka rajoitti Ruotsissa kulkevien, kansain- välisissä kuljetuksissa käytettävien raskai- den kuorma-autojen enimmäispainon 40 tonniin. Tästä kärsivät erityisesti Pohjois- maiden kuljetusyrittäjät, koska Pohjoismaat yleisesti sallivat painavampia kuorma-autoja kuin monet manner-euroopan maat. Pikai- nen muutos Ruotsin tieliikenneasetuksen soveltamiseen sai olosuhteet palautumaan aiemman käytännön mukaisiksi.
Lisäksi vuoden aikana käynnistettiin ja saatiin päätökseen erilaisia hankkeita ja toi- mintoja, joiden tavoitteena on edistää ihmis- ten ja yritysten liikkuvuutta Pohjoismaissa.
Näistä voidaan mainita Pohjoismaiden yh- teisten rakennusmarkkinoiden edellytysten parantaminen, jossa selvitetään rakennus- alan rajaesteitä ja pyritään poistamaan niitä.
Toinen esimerkki on rakennusalan vihreitä teknisiä normeja ja standardeja koskeva yh- teistyö, jossa selvitetään teknisten normien ja standardien pohjoismaista koordinointia sekä laaditaan ehdotuksia esteiden poista- misesta.
ministerineuvosto korostaa kuitenkin, että rajaesteitä väistämättä esiintyy, koska nykyiset kansalliset säännöstöt on yleen- sä luotu tietoisten kansallisten arviointien pohjalta. maiden eri näkemykset ja paino- tukset kuvaavat maiden erilaisia perinteitä ja poliittisia kehityksiä tai eroja parlamenttien kokoonpanoissa. Toisaalta veronica Thörn- roos korosti rajaesteselonteossa, että yhteis- työministerien työn edistyminen edellyttää parlamentaarista keskustelua, ja hän kiitteli- kin Pohjoismaiden parlamenteissa keväällä käytyjen rajaestekeskustelujen antia.
Istuntokeskustelu
Parlamenttien huhtikuisista rajaestekes- kusteluista puhui myös yhteistyöministeri Alexander Stubb. Hän viittasi Suomen hal- lituksen rajaesteselonteosta hyväksyttyyn eduskunnan kannanottoon, jonka hallituk- sen edellytetään ottavan työssään huomi- oon. Kannanotossa painotetaan, että Suo- mea koskevia lakeja sekä eU-direktiivi- tai asetusehdotuksista tehtäviä lakeja pitää tar- kastella myös pohjoismaisessa kontekstissa.
Lisäksi siinä korostetaan, että poliittisella tasolla tulee antaa selvä ohjeistus rajaes- teiden poistamiseksi, koska aika usein käy niin, että korkealta tasolta korostetaan raja- esteiden poistamista, mutta sektorikohtaiset ministeriöt eivät ota tätä kuuleviin korviinsa.
Siksi Stubb toivoi, että valmisteilla olevan rajaestetoimintaohjelman toimeenpano saa- taisiin vuoden 2013 syysistunnossa vauhtiin mahdollisimman korkealla poliittisella ta- solla, eli rajaestejulistuksella, jonka esittäi- sivät pääministerit.
ministerineuvoston rajaestefoorumin pu- heenjohtaja Ole Norrback totesi, että päämi- nisterijulistus olisi varmasti hyvä asia, mutta ennen kaikkea tarvitaan arkista poliittista ohjausta, koska kyse on arkipäiväisistä asi- oista. julistuksien odottelu ei auta, vaan ohjausta tarvitaan joka päivä. Norrbackin mukaan rajaestefoorumi törmää tuon tuosta siihen, että sen argumentointi ei saa vas- takaikua virkamieskomiteoissa ja ministe- rineuvostoissa. Yhteistyöministerit ja pää- ministerit saivat kyllä kiitosta, mutta ylei- sesti Norrback totesi, että parlamentaarikot tuntuvat olevan aiheesta kiinnostuneempia kuin hallitukset, vaikka rajaestefoorumi on juuri hallitusten asettama. Parlamenttien huhtikuisia rajaestekeskusteluja Norrback kiitteli historiallisiksi.
Norrback summasi rajaestefoorumin viidennen toimintavuoden toteamalla, että kriittinen tarkastelu ei oikeuta ruusuisia ku- vitelmia, joita neuvostolla oli rajaesteiden lopullisesta ratkaisemisesta foorumin perus- tamisen yhteydessä. vuosittain häviää kym- menkunta estettä, mutta määrän pitäisi olla huomattavasti suurempi. Samalla on pul- pahtanut uusia esteitä, joten saldo tuskin on plussan puolella. Suurimmat edistysaskeleet onkin otettu näkyvyys- ja resurssipuolel-
la. Rajaestetyö on saanut lisää resursseja pohjoismaisittain, kansallisesti ja alueelli- sesti, ja Haloo Pohjola -neuvontapalvelu on auttanut merkittävästi tiedonkeruussa ja kansalaisten tiedottamisessa. Näkyvyys taas on lisääntynyt mediassa ja ennen kaikkea poliittisessa keskustelussa. eniten tarvitaan kuitenkin poliittisen ohjauksen lisäämistä ja selkeyttämistä, Norrback korosti.
Suomen valtuuskunnan puheenjohta- ja Simo Rundgren (kesk) viittasi Suomen rajaestekeskustelun loppumietinnön aja- tukseen siitä, että esimerkiksi Suomen ja Ruotsin raja-aluetta Tornionlaaksossa aja- teltaisiin pilottihankkeena, jolla etsittäisiin erilaisia ratkaisuja ongelmiin. Näillä raja-alu- eilla kun on aivan omanlaisensa ongelmat:
päivittäinen työssäkäynti, yritysten toiminta molemmin puolin rajaa sekä opiskelijoitten harjoittelumahdollisuudet toisella puolella rajaa. Hän kysyikin ministeriltä, voitaisiinko raja-alueilla toteuttaa poikkeus- tai pilotti- hankkeita, joissa lainsäädännöllä mahdol- listettaisiin joustava rajat ylittävä yhteistyö.
Ruotsin yhteistyöministeri piti ehdotusta kiinnostavana, mutta ei halunnut ottaa kan- taa mahdolliseen Suomen ja Ruotsin väli- seen pilottihankkeeseen.
edustaja Suna Kymäläinen (sd) täh- densi, että rajaesteissä on kyse varsinkin rajaseuduilla asuvien ihmisten arjesta, sil- loin kun he käyttävät hyväkseen oikeut- taan vapaaseen liikkumiseen ja Pohjoismai- den vapaita työmarkkinoita. Hän muistutti, että vaikka Helsingin sopimuksen mukaan Pohjoismaiden kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti oman maan kansalaisten kanssa, kevään rajaestekeskusteluissakin saatiin todeta, että tämä ei suinkaan pidä paikkaansa. Neuvoston kansalais- ja ku- luttajavaliokunta kuulee usein ongelmista, joihin ihmiset törmäävät tehtyään osan työ- urastaan toisessa Pohjoismaassa ja tultuaan sen jälkeen työkyvyttömiksi. jos ihminen saa oikeuden ennenaikaiseläkkeeseen tai sairauseläkkeeseen sen perusteella, minkä maan sosiaalivakuutuksen piiriin on kuulu- nut, korvauskin määritetään näissä maissa kussakin erikseen. Niinkin voi käydä, että jollekulle myönnetään sairauskorvaus yh- dessä Pohjoismaassa mutta evätään toisessa.
Näin ollen ihmistä, joka on työskennellyt Pohjoismaiden avoimilla työmarkkinoilla,
rangaistaan siitä, että hän on muuttanut maasta toiseen. Kymäläinen korostikin, että ihmisten arkea haittaavien rajaesteiden rai- vaaminen on jatkuvasti ajankohtainen asia, joka vaatii kaikilta aktiivista panosta nyt ja tulevassa.
edustaja Lauri Heikkilä (ps) painotti, että kansanedustajien pitää tuoda pohjoismaiset näkemyksensä esiin ja pyrkiä siihen, että rajaesteitä synnyttävät lainsäädäntöerot saa- daan poistettua. esimerkiksi elintarvikealal- la pelkästään euroopan unionin asetukset ja direktiivit muuttavat tilannetta jatkuvasti, ja kehityksen tuloksena syntyy uusia esteitä.
Pohjoismaiden onkin tärkeää tehdä yhteis- työtä, jotta unionin synnyttämää tarpeetonta byrokratiaa voidaan Pohjoismaiden välillä vähentää. Hän korosti myös, että jäsenmai- den valvonnan on oltava riippumatonta ja riittävän yhdenmukaista, jotta maatalouden- harjoittajien toimintaedellytykset säilyvät.
Yhteistyöministerien kyselytunti
edustaja Sinuhe Wallinheimo (kok) viittasi yhteistyöministerien kyselytunnilla Pohjois- maiden ja eU:n keskinäisriippuvuuden sy- ventymiseen ja totesi, että esimerkiksi val- taosa rajaesteistä linkittyy eU:n toimintaan ja Pohjoismaiden kyvyttömyyteen ehkäistä esteiden muodostumista eU:n päätöksente- ossa. Wallinheimon mukaan Pohjoismaiden eU-vaikuttamisen kehittymisen haasteena on ollut riittävän selkeän ja ennakoivan kokonaiskuvan puuttuminen. Hän pohtikin, onko yhteistyöministerien vuotuinen selon- teko riittävä, vai tarvitaanko jotakin muu- ta velvoittavampaa järjestelmää. ministeri Alexander Stubb vastasi, että yhteistyö on aiempaa parempaa ja että useimmat minis- terineuvoston sektorit vaihtavat eU-tietoja säännöllisesti. Pohjoismainen eU-yhteistyö on Stubbin mukaan myös tärkeämpää kuin koskaan nyt, kun monet eU-maat ovat pro- tektionistisia ja suhtautuvat skeptisesti sisä- markkinoihin.
edustaja Lauri Heikkilä (ps) totesi, että Pohjoismaiden tulee syventää yhteistyötään myös euroopan tasolla etenkin nyt, kun eU aikoo kasvattaa muutenkin ylisuurta budjet- tiaan. Tanska haluaa alennuksen jäsenmak- suosuuteensa, ja Heikkilä kysyikin, voisivat-
