POTILAIDEN TYYTYVÄISYYS SAAMAANSA HOITOON YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN SOMAATTISILLA VUODEOSASTOILLA
Katja Maksimainen Pro gradu -tutkielma Hoitotiede
Preventiivinen hoitotiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos
Toukokuu 2018
ABSTRACT
1 JOHDANTO ... 1
2 POTILASTYYTYVÄISYYS TERVEYDENHUOLLOSSA ... 3
2.1 Potilastyytyväisyys käsitteenä ... 3
2.2 Tutkimustietoa potilastyytyväisyydestä ... 5
2.3 Tiedonhaun kuvaus ... 5
2.3.1 Potilastyytyväisyys hoitoon tuloon ... 7
2.3.2 Potilastyytyväisyys tiedon saamiseen ... 7
2.3.3 Potilastyytyväisyys hoitoon ... 9
2.3.4 Potilastyytyväisyys hoitoympäristöön ... 10
2.3.5 Taustatekijöiden yhteys potilastyytyväisyyteen ... 12
2.3.6 Kokonaisarvio hoidosta ... 12
2.4 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista ... 12
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 14
4 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT ... 15
4.1 Aineisto ... 15
4.2 Tutkimusympäristö ... 15
4.3 Mittarin kuvaus ... 16
4.4 Aineiston analyysi ... 18
4.5 Tilastollinen analyysi ... 19
4.6 Laadullinen analyysi ... 20
5 TUTKIMUKSEN TULOKSET ... 22
5.1 Vastaajien taustatiedot ... 22
5.2 Potilastyytyväisyys hoitoon tuloon ja taustamuuttujien yhteys tähän ... 23
5.3 Potilastyytyväisyys tiedon saamiseen ja taustamuuttujien yhteys tähän ... 25
5.4 Potilastyytyväisyys hoitoon ja taustamuuttujien yhteys tähän ... 29
5.5 Potilastyytyväisyys hoitoympäristöön ja taustamuuttujien yhteys tähän ... 33
5.6 Potilaiden antama kokonaisarvio hoidosta ja taustamuuttujien yhteys tähän ... 35
5.7 Yhteenveto tutkimustuloksista ... 37
6 POHDINTA ... 40
6.1 Tutkimuksen eettisyys ... 40
6.2 Tutkimuksen luotettavuus... 41
6.3 Tutkimustulosten tarkastelua ... 43
6.4 Päätelmät ja jatkotutkimusaiheet ... 48
LÄHTEET... 50
Liite 2. Liitetaulukko 2. Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimusartikkelit.
Liite 3. Liitetaulukko 3. Kyselylomakkeen muuttujaluettelo.
Liite 4. Kyselylomakkeen ohjesivu.
Liite 5. Kyselylomake.
Liite 6. Joanna Briggs Instituutin mukaiset tutkimuksen laadunarvioinnin kriteerit.
Liite 7. Liitetaulukko 4. Potilastyytyväisyyttä kuvaavat keskiarvosummamuuttujat, niiden si- säinen johdonmukaisuus, normaalijakautuneisuus ja muuttujamäärä.
TAULUKOT
Taulukko 1. Potilastyytyväisyyttä kuvaavat keskiarvosummamuuttujat ja niiden sisäinen joh- donmukaisuus.
Taulukko 2. Esimerkki sisällönanalyysista.
Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot (n, %).
Taulukko 4. Potilaiden tyytyväisyys hoitoon tuloon (n, %).
Taulukko 5. Taustamuuttujien yhteys potilaiden tyytyväisyyteen hoitoon tuloon (ka, SD, p-arvo).
Taulukko 6. Potilaiden tyytyväisyys tiedon saamiseen hoidon aikana (n, %).
Taulukko 7. Taustamuuttujien yhteys potilaiden tyytyväisyyteen tiedon saamiseen.
(ka, SD, p-arvo).
Taulukko 8. Potilaiden tyytyväisyys hoitoonsa (n, %).
Taulukko 9. Taustamuuttujien yhteys potilaiden tyytyväisyyteen hoitoonsa (ka, SD, p-arvo).
Taulukko 10. Potilaiden tyytyväisyys hoitoympäristöön (n, %).
Taulukko 11. Taustamuuttujien yhteys potilaiden tyytyväisyyteen hoitoympäristöön (ka, SD, p-arvo).
Taulukko 12. Potilaiden kokonaisarvio hoidosta (n, %).
Taulukko 13. Taustamuuttujien yhteys potilaiden antamaan kokonaisarvioon hoidosta (ka, SD, p-arvo).
Hoitotieteen laitos Hoitotiede
Preventiivinen hoitotiede
Maksimainen, Katja Potilaiden tyytyväisyys saamaansa hoitoon yliopistol- lisen sairaalan somaattisilla vuodeosastoilla
Pro gradu -tutkielma, 54 sivua, 7 liitettä (18 sivua) Ohjaajat: Professori, TtT Hannele Turunen, dosentti, yliopiston-
lehtori, TtT Päivi Kankkunen ja kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtT Tarja Tervo-Heikkinen
Toukokuu 2018
Potilaiden kokemuksia selvittämällä saadaan arvokasta tietoa vuodeosastolla tapahtuvan hoi- don kehittämiskohteista sekä hoidon laadusta potilaan näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tar- koituksena oli kuvata aikuispotilaiden tyytyväisyyttä hoitoonsa yliopistollisen sairaalan so- maattisilla vuodeosastoilla ja kuvata asioita, joihin he eivät olleet tyytyväisiä. Lisäksi selvitet- tiin potilaiden taustatekijöiden ja potilastyytyväisyyden välisiä yhteyksiä.
Tutkimuksen aineisto koostui Kuopion yliopistollisen sairaalan aikuisten somaattisilla vuode- osastoilla vuonna 2016 sähköiseen potilaspalautejärjestelmään annetuista palautteista (N=1369). Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS for Windows 24.0 -ohjelmalla. Aineistoa kuvattiin frekvensseinä, prosenttiosuuksina ja keskiarvoina. Taustamuuttujien ja potilastyyty- väisyyden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Mann-Whitney-U -testillä ja Kruskal-Wallis -testillä.
Avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysia mukaillen.
Palautteen antaneista suurin osa oli erittäin tyytyväisiä hoitoon yliopistollisen sairaalan somaat- tisilla vuodeosastoilla. Sukupuolella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys potilastyytyväisyyteen.
Samoin potilaan tyytyväisyydellä hoitoympäristöön. Potilaan iällä ei ollut yhteyttä potilastyy- tyväisyyteen. Vuodeosastohoidon kehittämiskohteita potilaiden näkökulmasta olivat erityisesti kivunhoito, potilashuoneiden yksityisyys sekä riittävän tiedon saaminen erityisesti lääkitykseen ja kotiutukseen liittyen. Lisäksi potilaat toivoivat enemmän aikaa potilaalle, potilaan kuuntele- mista sekä heidän mielipiteidensä huomioimista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yliopistollisen sairaalan aikuispotilaiden tyytyväisyys hoi- toonsa somaattisilla vuodeosastoilla oli kokonaisuutena korkealla tasolla. Toisaalta hoitoon liit- tyviä yksittäisiä asioita kohtaan ilmeni tyytymättömyyttä. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta potilaan näkökulmasta kivun hoidosta sekä tiedon antamisesta potilaan lääkitykseen ja kotiu- tukseen liittyen. Myös sukupuolten välisiä eroja potilastyytyväisyydessä voisi jatkossa selvittää tarkemmin, samoin läheisten mahdollisuuksia osallistua potilaan hoitoon.
Asiasanat: potilastyytyväisyys, kokemus, vuodeosasto, erikoissairaanhoito
Department of Nursing Science Nursing Science
Preventive Nursing
Maksimainen, Katja: Patients’ satisfaction with care in a University Hospital’s somatic wards.
Master’s Thesis, 54 pages, 7 appendices (18 pages) Supervisors: Professor, PhD Hannele Turunen and Docent, Univer-
sity Lecturer, PhD Päivi Kankkunen and Clinical Nurse Specialist, PhD Tarja Tervo-Heikkinen
May 2018
By studying patients’ experience, valuable information can be obtained from the development areas of the care in the ward as well as the quality of care from the patient’s point of view. The aim of this study was to describe the satisfaction of adult patients with their care at the somatic wards in the University hospital and to describe issues patients were not satisfied. In addition, the relationship between patient background factors and patient satisfaction was studied.
Data consisted of the feedback patients had givenin theUniversity hospital somatic wards in Kuopio in 2016 and was collected from the electronic patient feedback system (N=1369). The quantitative data was analysed by SPSS for Windows 24.0 and described as frequencies, per- centages and averages. The links between background variables and patient satisfaction were examined by the Mann-Whitney-U test and Kruskal-Wallis test. Open-ended answers were an- alysed using content analysis.
Most of the respondents were very satisfied with the care at the somatic wards in the University hospital. Gender had a statistically significant relationship with patient satisfaction, as did the patient satisfaction with the treatment environment. Age had no relationship with patient satis- faction. According to patients, the most important development areas of inpatient care were pain management, privacy of the patient rooms and providing sufficient information regarding medication and discharge. In addition, patients hoped for more time for patients, more listening to the patients and observing their opinions.
The satisfaction of adult patients in the university hospital’s somatic wards was at a high level.
On the other hand, there was dissatisfaction with the individual issues of treatment. There is a need for further research on pain management and providing information especially related to medication and discharge from the patients’ point of view. The differences between genders in patient satisfaction could also be further explained as well as the opportunity for relatives to participate in the patient’s treatment.
Keywords: patient satisfaction, experience, inpatient, specialized health care
1 JOHDANTO
Potilaiden osallistumista oman hoitonsa arviointiin pidetään tärkeänä osana sosiaali- ja tervey- denhuollon palvelujen kehittämistä ja potilaskeskeistä hoitoa (European Commission 2012).
Potilaiden kokemusten huomioon ottaminen palvelujen kehittämisessä on ajankohtaista Suo- messa parhaillaan käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen vuoksi (THL 2016). SOTE-uudistuksen yhtenä kärkihankkeena on muuttaa palvelut asiakaslähtöisiksi, jol- loin asiakkaan tai potilaan aktiivista roolia korostetaan entisestään palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa sekä omaan hoitoonsa osallistumisessa (STM 2017). Tulevai- suudessa potilaiden mahdollisuus valita palveluiden tuottaja eli valinnanvapaus tulee entises- tään lisääntymään (THL 2016).
Potilaan tyytyväisyydellä on merkitystä, kun hän valitsee itselleen tai läheiselleen sopivaa pal- velun tuottajaa. On havaittu, että tyytyväinen potilas suosittelee mieleistään hoitopaikkaa lähei- silleen ja palaa asiakkaaksi sinne itsekin uudelleen. (Batbaatar ym. 2015.) Potilastyytyväisyys mielletään yhdeksi terveydenhuoltopalvelun tulokseksi, jolla on merkitystä terveydenhuollon yksikön maineeseen (Wagner & Bear 2008, Pena & Melleiro 2012, Atallah ym. 2013, Mer- kouris ym. 2013).
Potilastyytyväisyyden selvittäminen on tärkeää myös potilaan itsehoidon tukemiseksi, koska potilas hyötyy myönteisestä hoitokokemuksesta. On todettu, että tyytyväinen potilas on hoi- toonsa sitoutuneempi, yhteistyökykyisempi ja noudattaa hoitomääräyksiä sekä -ohjeita parem- min sairaalassa ja kotona kuin hoitoonsa tyytymätön potilas (Wagner & Bear 2008, Atallah ym.
2013, Batbaatar ym. 2015, Kullberg ym. 2015). Tyytyväisyyden on katsottu olevan yhteydessä hoidon tuloksiin (Batbaatar ym. 2017).
Potilastyytyväisyyttä on tutkittu paljon maailmanlaajuisesti (Esim. Devnani ym. 2012, Atallah ym. 2013, Horwitz ym. 2013, Howard ym. 2013). Sitä on tarkasteltu muun muassa yksilöllisen hoitotyön (Suhonen ym. 2012) ja hoitotyösensitiivisenä potilaaseen liittyvänä hoitotyön tulok- sena (HesLop & Lui 2015) sekä hoitotyön laadun tuloksena (Tervo-Heikkinen ym. 2008). Tut- kimukset on tavallisimmin toteutettu kyselytutkimuksina, joilla on selvitetty potilaiden koke- muksia ja mielipiteitä terveyspalvelujen toimivuudesta ja hoidon laadusta (Batbaatar ym.
2015).
Tutkimusten mukaan potilastyytyväisyys sairaaloiden vuodeosastoilla on ollut korkealla tasolla (Tervo-Heikkinen ym. 2008, Suhonen ym. 2012, Merkouris ym. 2013). On havaittu, että sai- raalahoidossa olevat potilaat arvioivat hoitokokemuksensa kokonaisuudessaan hyväksi tai erit- täin hyväksi (Devnani ym. 2012, Maqsood ym. 2012), sen sijaan yksittäisiä tapahtumia on ar- vioitu kriittisemmin (Merkouris ym. 2013, Kullberg ym. 2015). Terveyspalvelujen käyttäjien kokemusten ja palautteiden avulla saadaan arvokasta tietoa toiminnan ja prosessien kehittämis- kohteista (Gröndahl ym. 2011) sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta (THL 2017a). Pal- veluja voidaan parantaa kiinnittämällä huomio erityisesti niihin hoidon osa-alueisiin ja toimin- toihin, joihin potilaat ovat olleet tyytymättömiä (Sairanen & Selander 2014).
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan somaattisilla vuodeosastoilla vuonna 2016 hoidossa olleiden aikuispotilaiden tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon heidän anta- mien sähköisten potilaspalautteiden avulla. Sairaalan eri palvelukeskuksissa seurataan poti- laspalautteita ja niitä käsitellään säännöllisesti (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2017a), mutta vastaavaa yhteenvetoa sähköisistä potilaspalautteista ei ole aiemmin tehty.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, kuinka tyytyväisiä Kuopion yliopistollisen sairaalan so- maattisten vuodeosastojen aikuispotilaat olivat hoitoonsa ja kuvata asioita, mihin he eivät olleet tyytyväisiä. Lisäksi tarkoitus oli selvittää, millä tavalla potilaiden taustatekijät kuten ikä, suku- puoli, kyselyyn vastaaja (potilas, läheinen vai potilas avustettuna) ja tyytyväisyys hoitoympä- ristöön olivat yhteydessä tuloksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa somaattisilla vuo- deosastoilla hoidossa olevien aikuispotilaiden potilastyytyväisyydestä ja siihen liittyvistä teki- jöistä sekä tyytymättömyyttä aiheuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vuodeosastoilla tapahtuvan hoitotyön ja yleisesti sairaaloiden osastohoidon kehittämisessä po- tilaskokemuksen näkökulmasta.
2 POTILASTYYTYVÄISYYS TERVEYDENHUOLLOSSA 2.1 Potilastyytyväisyys käsitteenä
Potilastyytyväisyys on yksi eniten tutkituista alueista terveydenhuollossa ympäri maailmaa (Esim. Devnani ym. 2012, Atallah ym. 2013, Horwitz ym. 2013, Howard ym. 2013, Hynninen ym. 2015). Tavallisimmin sitä on tutkittu kyselyjen avulla selvittämällä potilaiden kokemuksia ja mielipiteitä terveyspalvelujen toimivuudesta ja hoidon laadusta (Batbaatar ym. 2015). Poti- lastyytyväisyyttä on käytetty muun muassa hoidon laadun ja turvallisuuden mittarina sekä hoi- totyösensitiivisenä potilaaseen liittyvänä hoitotyön tuloksena (Voutilainen ym. 2016). Potilas- tyytyväisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä ovat Yhdysvaltain kansallisen lääketieteellisen aka- temian mukaan hoidon turvallisuus, ajantasaisuus, oikeudenmukaisuus, tehokkuus, vaikutta- vuus ja potilaskeskeisyys (IOM 2001).
Wagner ja Bear (2009) tutkivat potilastyytyväisyys-käsitettä hoitotyön kontekstissa ja tunnisti- vat käsitteen ominaispiirteiksi neljä tekijää. Nämä olivat hoitajan antama affektiivinen tuki po- tilaalle, potilaan riittävä tiedon saaminen terveydentilastaan, hoidostaan ja lääkityksestään, po- tilaan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon hoidon aikana ja hoitajan ammatilliset ja tekni- set taidot. Potilastyytyväisyyden lähikäsitteitä ovat palvelu-, asiakas- ja kuluttajatyytyväisyys (Eriksen 1995, Wagner & Bear 2009) ja vastakäsite tyytymättömyys (Eriksen 1995).
Potilastyytyväisyys-käsitettä on selitetty erilaisten teorioiden avulla. Oikeudenmukaisuusteo- rian mukaan tyytyväisyyden muodostaa potilaan kokemus siitä, onko hänen antamansa panos oikeassa suhteessa tulokseen. Esimerkiksi onko potilaan hoitoonsa käyttämä raha oikeudenmu- kaisessa ja reilussa suhteessa hoidon lopputulokseen ja saavutettuun terveyteen tai onko hänen kärsimänsä kipu hänen mielestään oikeutettua suhteessa toimenpiteen onnistumiseen ja hoito- tulokseen. (Batbaatar ym. 2015.)
Käsitettä on avattu usein kaupallisten tieteenalojen asiakastyytyväisyyttä selittävillä teorioilla, jolloin tyytyväisyys selittyy siten, kuinka hyvin palvelut täyttävät palvelun käyttäjän odotukset.
Psykologian tieteenalan odotusteoriat selittävät potilastyytyväisyyttä samankaltaisesti. On kat- sottu, että potilastyytyväisyys on tulos sille, miten potilaan ennakko-odotukset saamastaan pal- velusta ovat täyttyneet. Potilaan odotukset voivat olla positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja ja ne muodostuvat hänen aiemmista kokemuksistaan, uskomuksistaan, toiveistaan ja peloistaan ja
kertovat hänen orientaatiosta hoitoon. Myöhemmin on todettu, että potilaan odotusten ja tyy- tyväisyyden välinen yhteys on heikko ja epäjohdonmukainen. Ennakko-odotukset selittävät po- tilaan tyytyväisyydestä ainoastaan kahdeksan prosenttia. (Batbaatar ym. 2015.)
Huomionarvoista on, että potilaiden arvioihin hoidostaan vaikuttavat heidän ennakko-odotuk- sien lisäksi usein erilaiset muut taustatekijät (Bjertnaes ym. 2013, Sørlie ym. 2016). Bjertnaesin ym. (2013) ja Sørlien ym. (2006) mukaan on näyttöä siitä, että tutkittaessa sairaalahoidossa olleiden potilaiden tyytyväisyyttä arviot hoidosta ovat pääsääntöisesti hyvin myönteisiä, eikä kielteisiä kokemuksia välttämättä tuoda esille. Tätä ilmiötä selittää Bjertnaesin ym. (2013) mu- kaan niin sanottu positiivisuusharha, jolloin potilaiden arvioiden taustalla vaikuttavat myös so- siaalipsykologiset tekijät, kuten kiitollisuus ja kohtuullisuus.
Sørlie ym. (2006) kuvaavat lisäksi, että potilaat ovat haavoittuvassa asemassa ollessaan osasto- hoidossa. Haavoittuvuus voi heijastua heidän arvioissaan hoidosta siten, että kielteisiä asioita ei tuoda esille. Potilaat saattavat kyllä mainita asioista, joita he eivät pidä hoitonsa kannalta optimaalisina, mutta hyväksyvät ne kompromisseina osaksi hoitoa ja ovat tyytyväisiä hoitoonsa kokonaisuudessaan. Hoitotyön kehittämisen kannalta potilaiden erilaisten mielipiteiden ja ko- kemusten huomioon ottaminen on arvokasta, vaikka potilaat saattavat esittää mielipiteensä hy- vinkin hienovaraisesti. (Sørlie ym. 2006.) Hyvin myönteisiin arvioihin hoidosta voivat vaikut- taa myös tutkimuksen suorittamiseen liittyvät tekijät, kuten tutkimusmenetelmän valinta ja ai- neiston hankintamenetelmät (Bjertnaes ym. 2013).
Huolimatta runsaasta käytöstä tutkimuksissa potilastyytyväisyyden käsitteellistäminen on ollut haasteellista, eikä potilastyytyväisyydelle ole olemassa maailmanlaajuisesti yhteisesti hyväk- syttyä määritelmää (Coyle & Williams 1999, Batbaatar ym. 2015), vaan käsite on edelleen mo- niulotteinen ja sillä on usein eri merkitys eri ihmisille (Batbaatar ym. 2015). On suositeltavaa, että potilastyytyväisyys-käsitteen merkitystä selkiytetään edelleen, sillä monimutkainen käsite hankaloittaa ilmiön mittaamista ja altistaa mittausvirheille (Voutilainen ym. 2016). Huomio tu- lee kiinnittää myös asioihin, joihin potilaat ovat olleet tyytymättömiä. Mittari tulisi suunnitella siten, että tyytymättömyys on mahdollista ilmaista konkreettisesti. Tällöin palvelun kehittämi- nen on helpompi kohdentaa oikeisiin asioihin. (Coyle & Williams 1999.)
2.2 Tutkimustietoa potilastyytyväisyydestä
Tutkimuksen perustaksi haettiin aiempaa tutkimustietoa potilastyytyväisyydestä tekemällä kir- jallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksella luodaan perusteet tutkimuksessa käytettävälle instru- mentille, tutkimuksen keskeisille käsitteille ja teoreettiselle taustalle. Tässä tutkimuksessa ra- kennettiin kirjallisuuskatsauksen avulla muuttujaluettelo jo aiemmin kehitetyn kyselylomak- keen teoreettisen rakenteen kuvaamiseksi ja luotettavuuden arvioimiseksi. (Kankkunen & Veh- viläinen-Julkunen 2015.)
Kirjallisuuskatsauksella etsittiin vastauksia siihen, kuinka tyytyväisiä potilaat olivat erikoissai- raanhoidossa sairaalan somaattisella vuodeosastolla tapahtuvan hoidon eri vaiheisiin kuten hoi- toon tuloon, tiedon saamiseen, kokemaansa hoitoon, hoitoympäristöön, kotiutukseen ja hoi- toonsa kokonaisuutena. Lisäksi selvitettiin, kuinka aiempi tutkimustieto kuvaa potilaan tausta- tietojen kuten potilaan iän ja sukupuolen yhteyttä potilastyytyväisyyteen sekä millaiset asiat hoidon aikana aiheuttivat potilaille tyytymättömyyttä.
2.3 Tiedonhaun kuvaus
Tiedonhaussa edettiin laajemmasta ilmiötä kuvaavasta hausta yhä suppeampaan hakuun rajaa- malla ja tarkentamalla hakusanoja tutkimuskysymyksiä vastaaviksi. Tiedonhaku suoritettiin keskeisimmistä terveystieteiden tietokannoista: CINAHL-, Cochrane, Medic ja SCOPUS. Tut- kimusartikkelien valinnalle määriteltiin tutkimuskysymyksien kannalta mielekkäät sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joiden mukaan valinta suoritettiin.
Sisäänottokriteereitä olivat:
• Englannin- tai suomenkielinen tieteellinen tutkimusartikkeli, (CINAHL-tietokannassa asetettiin kriteeriksi myös vertaisarviointi)
• Tiivistelmän tuli olla saatavilla
• Tutkimusartikkelin tuli käsitellä erikoissairaanhoitotasoisen sairaalan somaattisella vuodeosastolla hoidetun täysi-ikäisen potilaan potilastyytyväisyyttä ja tai kokemuksia hoidosta
• Tutkimusartikkelin tuli vastata tutkimuskysymyksiin tai johonkin niistä
• Artikkelin tuli olla ajalta 2012-2017
Aluksi tarkasteltiin artikkeleiden otsikoiden ja sen jälkeen tiivistelmien vastaavuutta sisäänot- tokriteereihin nähden. Mikäli artikkeli ei vastannut sisäänottokriteerejä, se jätettiin pois. Tie- donhaku tietokannoista on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Ensimmäinen tiedonhaku tehtiin elo- ja syyskuun 2017 aikana ja tiedonhaun päivitys suoritettiin joulukuussa 2017. Hakusanojen va- linnassa hyödynnettiin Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen tieteenalan tuntevan informaatikon henkilökohtaista ohjausta.
Ensimmäisessä tiedonhaussa kokonaistulokseksi saatiin yhteensä 746 tutkimusartikkelia, joista valittiin sisäänotto – ja poissulkukriteerien perusteella 15 artikkelia. Tiedonhaun päivitys tehtiin jo valittujen artikkelien lähdeluetteloista manuaalihakuna sekä edellä mainituista tietokannoista vuosien 2016 ja 2017 ajalta samoin kriteerein ja hakusanoin kuin ensimmäinen tiedonhaku.
Päivitys tuotti viisi tutkimusartikkelia. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin 20 tutki- musartikkelia. Valitut tutkimukset keskeisine tuloksineen on kuvattu liitteessä 2.
Valittujen tutkimusartikkeleiden laatu arvioitiin kunkin tutkimuksen tutkimusasetelmaan sopi- valla Joanna Briggs Instituutin (JBI 2014) laadunarviointi kriteeristöllä. Laadullisten tutkimus- ten laadunarvioinnissa kiinnitettiin huomioita erityisesti tutkimusmetodologian, -kysymysten ja tavoitteiden yhteneväisyyteen, eettisten periaatteiden noudattamiseen sekä analyysin ja tu- losten tarkkaan kuvaukseen (Hotus 2013, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015). Määräl- listen tutkimusten laatua arvioitiin etenkin otannan, tutkimustulosten luotettavan mittauksen ja tilastollisten menetelmien soveltuvuuden osalta. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen luotet- tavuuden arvioinnissa tarkasteltiin hakustrategian kuvausta, sisäänottokriteerien ja tutkimusky- symysten yhdenmukaisuutta ja valittujen tutkimusten laadunarviointia. (Hotus 2013.) Laadun- arvioinnin kriteerit on kuvattu tarkemmin liitteessä 6. Tutkimukset olivat laadultaan kohtalaisia ja hyviä. Yhtään tutkimusta ei hylätty laadunarvioinnin perusteella. Laadunarvioinnista saadut pisteet näkyvät liitteessä 2 kunkin tutkimuksen kohdalla.
Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset:
• Määrällisiä tutkimuksia n = 12
(Brasilia n = 1, Intia n = 1, Jordania n = 1, Kypros n = 1, Portugali n = 1, Ruotsi n = 2, Saudi-Arabia n = 1, Yhdysvallat n = 3, Suomen, Kyproksen, Tshekin, Kreikan ja Un- karin yhteinen tutkimus n = 1)
• Laadullisia tutkimuksia n = 5
(Australia n = 3, Kanada n = 1, Suomi n = 1)
• Sekä määrällinen että laadullinen tutkimusmenetelmä n = 2 (Yhdysvallat n = 2)
• Systemaattinen kirjallisuuskatsaus n = 1 (Englanti n = 1)
2.3.1 Potilastyytyväisyys hoitoon tuloon
Hoitoon tulolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa potilaan hoitoon tulemista erikoissairaanhoi- don somaattiselle vuodeosastolle joko suunnitellusti sovittuna ajankohtana tai päivystyksenä.
Tiedon ja ohjeiden saaminen tulevasta hoidosta on merkityksellistä potilaille jo hoidon alussa, kun he orientoituvat hoitojaksoon (Atallah ym. 2013, Merkouris ym. 2013). Esimerkiksi de- mentiaa sairastavien potilaiden kohdalla havaittiin, että monelle heistä jäi epäselväksi, miksi oli joutunut sairaalaan. Epätietoisuus aiheutti heille negatiivisia tunteita sairaalaa kohtaan. (Hyn- ninen ym. 2013.) Hoitoon tullessa reittiohjeet hoitavaan yksikköön tulee myös olla selkeät. Osa potilaista ja omaisista oli tyytymättömiä reittiohjeisiin sairaalassa ja koki ne riittämättömiksi.
(Devnani ym. 2012, Trochelman ym. 2012.) 2.3.2 Potilastyytyväisyys tiedon saamiseen
Tiedon antamista kuvataan esimerkiksi opastamisena, potilasohjauksena ja terveyskasvatuk- sena (Hoidokki 2010). Potilasohjauksella edistetään potilaan tiedon saamista ja tuetaan häntä terveysongelmien ja hoidon hallinnassa (Kyngäs ym. 2007). Tässä tutkimuksessa potilaan tie- don saanti liittyy potilasohjaukseen ja muihin potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa potilaalle annetaan tietoa.
Laadukkaan vuorovaikutuksen terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan sekä hänen läheis- tensä välillä todettiin olevan yhteydessä parempaan potilastyytyväisyyteen ja potilaan hoitoon sitoutumiseen (Suhonen ym. 2012, Kullberg ym. 2015, Seccareccia ym. 2015). Vuorovaikutuk- sen laatutekijöinä potilaat näkivät luottamuksellisuuden, potilaan ja omaisten aktiivisen kuun- telemisen sekä varmistamisen, että he ymmärtävät saamansa tiedon (Devnani ym. 2012, Pena
& Melleiro 2012, Kullberg ym. 2015, Seccareccia ym. 2015).
Terveydenhuollossa tapahtuvaa viestintää on tutkittu paljon terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta, mutta yksinomaan palvelujen käyttäjien kokemuksia viestinnästä ja vuorovai- kutuksesta on tutkittu edelleen verrattain vähän (Murray ym. 2015). Potilaan kokemukset ter- veydenhuollossa tapahtuvasta viestinnästä ovat kuitenkin merkityksellisiä, sillä riittävän ja ym-
märrettävän tiedon saaminen hoidon aikana on edellytys sille, että potilas voi aktiivisesti osal- listua hoitoonsa ja sitä koskevaan päätöksentekoon osastolla ja kotiuduttuaan (Kullberg ym.
2015, Tobiano ym. 2016). Molemminpuolinen tiedon jakaminen potilaan ja hoitohenkilökun- nan välillä on arvokasta, sillä varsinkin pitkäaikaissairautta sairastavilla potilailla on usein erin- omaiset tiedot omasta sairaudestaan ja sen hoidosta (Tobiano ym. 2016). Omaan hoitoon osal- listumisen havaittiin edistävän potilastyytyväisyyttä (Suhonen ym. 2012, Atallah ym. 2013, Merkouris ym. 2013, Sprague ym. 2013, Kullberg ym. 2015, Tobiano ym. 2016).
Olennaisen tiedon saaminen hoidon ja kotiutuksen aikana nähtiin potilaalle elintärkeäksi myös potilasturvallisuuden kannalta. Esimerkiksi lääkitysohjeista, infektioiden ehkäisystä ja potilaan kaatumisriskistä tiedottaminen on olennaista, jotta potilas voi huomioida riskinsä ja huolehtia itsekin turvallisuudestaan. Syöpäpotilaiden hoitoa tutkittaessa havaittiin, että potilaiden lääki- tystä muutettiin hoitojakson aikana ja heidän kaatumisriskinsä arvioitiin, mutta näistä toimen- piteistä ei aina tiedotettu potilaille, vaan tehtiin pelkästään merkinnät potilastietojärjestelmään.
(Kullberg ym. 2015.)
Kokonaisuudessaan potilaat kokivat tiedon saamisen hoidon aikana usein riittämättömäksi (Maqsood ym. 2012, Atallah ym. 2013, Merkouris ym. 2013, Kullberg ym. 2015). He toivoivat saavansa enemmän tietoa hoidon suunnittelusta (Seccareccia ym. 2015) sekä terveydestään ja siinä tapahtuvista muutoksista (Maqsood ym. 2012, Sorra ym. 2012, Suhonen ym. 2012, Atal- lah ym. 2013, Merkouris ym. 2013, Sprague ym. 2013, Kullberg ym. 2015, Murray ym. 2015, Seccareccia ym. 2015). Myös hoidosta (Maqsood ym. 2012, Sorra ym. 2012, Atallah ym. 2013, Howard ym. 2013, Merkouris ym. 2013, Sprague ym. 2013, Kullberg ym. 2015, Seccareccia ym. 2015, Tobiano ym. 2016) sekä lääkityksestä ja lääkitysmuutoksista (Sorra ym. 2012, Atal- lah ym. 2013, Kullberg ym. 2015) potilaat tarvitsivat enemmän tietoa kuin mitä saivat. Ma- qsoodin ym. (2012) tutkimuksessa korostui, että potilaat toivoivat enemmän tietoa terveyden- tilastaan ja hoidostaan erityisesti hoitajilta, koska potilaat olivat eniten tekemisissä hoitajan kanssa osastohoitonsa aikana.
Kotiutuksesta ja jatkohoitopaikasta toivottiin tietoa hyvissä ajoin ennen kotiutumista (Pena &
Melleiro 2012, Sorra ym. 2012, Atallah ym. 2013, Horwitz ym. 2013, Howard ym. 2013, Mer- kouris ym. 2013, Sprague ym. 2013, Kullberg ym. 2015). Horwitzin ym. (2013) tutkimuksessa 30 prosenttia potilaista sai ensimmäistä kertaa tiedon kotiinlähdöstä alle vuorokausi kotiutuk- sesta. Mikäli mahdollista, kotiutuksen suunnittelusta ja sen ajankohdasta tulisi kertoa ajoissa,
jotta potilas ja omaiset ehtivät järjestää tarvittavat kotiin liittyvät asiat kuntoon. (Horwitz ym.
2013.)
Potilaan ymmärrystä terveydentilastaan ja hoidostaan heikensivät henkilökunnan kielitaidon puute (Atallah ym. 2013), sairauden aiheuttamat oireet (Hynninen ym. 2015), puutteellinen tie- don saaminen (Keeley ym. 2015), vähäinen kommunikointi hoitohenkilökunnan kanssa (Sorra ym. 2012), vieraiden lääketieteellisten termien käyttö (Horwitz ym. 2013) tai puutteelliset oh- jeet jatkohoidosta (Sprague ym. 2013).
2.3.3 Potilastyytyväisyys hoitoon
Potilaan hoito on määritelty muun muassa erilaisiksi hoitotoimien suorittamiseksi esimerkiksi asentohoito, haavan hoito tai seurannaksi, kuten kivun tai toimintakyvyn arvioiminen, tai huo- lehtimiseksi, kuten potilaan kohtaaminen ja lohduttaminen, sekä päätöksenteoksi tai tiedon an- tamiseksi potilaalle (Hoidokki 2010). Tässä tutkimuksessa hoidolla ymmärretään vastaavanlai- set terveydenhuollon ammattihenkilöiden toteuttamat hoitotoiminnot.
Tutkimuksissa tuli esille, että enemmistö potilaista koki saamansa hoidon hyväksi (Devnani ym. 2012, Maqsood ym. 2012, Pena & Melleiro 2012, Sorra ym. 2012, Suhonen ym. 2012, Atallah ym. 2013, Howard ym. 2013, Merkouris ym. 2013, Keeley ym. 2015, Kullberg ym.
2015, Seccareccia ym. 2015). Tyytyväisyyttä hoitoon lisäsivät potilaan hienotunteinen kohtelu (Pena & Melleiro 2012, Atallah ym. 2013, Merkouris ym. 2013, Kullberg ym. 2015, Murray ym. 2015, Tobiano ym. 2016), yksilöllisyyden huomioon ottaminen ja kunnioittaminen (Pena
& Melleiro 2012, Murray ym. 2015), yksityisyyden säilyttäminen hoidon aikana (Maqsood ym.
2012) sekä kuulluksi tuleminen (Howard ym. 2013, Murray ym. 2015).
Potilaan mahdollisuus osallistua hoitoonsa (Tobiano ym. 2016) ja sitä koskevaan päätöksente- koon lisäsi tyytyväisyyttä (Suhonen ym. 2012). Osa potilaista koki, että heillä ei ollut riittävästi mahdollisuutta vaikuttaa hoitoonsa ja siihen liittyviin päätöksiin (Merkouris ym. 2012, Kull- berg ym. 2015). Potilaat halusivat olla mukana päätöksenteossa, mutta toisaalta se koettiin vai- keaksi, jos omasta terveydestä ja hoidosta ei ollut saanut riittävästi tietoa (Kullberg ym. 2015).
Potilaat saattoivat myös kokea, ettei heidän mielipiteitään hoidosta kuunnella (Howard ym.
2013).
Hoitamisen osalta potilaat olivat hoidossaan tyytyväisimpiä hoitajien tekniseen osaamiseen (Maqsood ym. 2012, Pena & Melleiro 2012, Suhonen ym. 2012, Merkouris ym. 2013, Kullberg ym. 2015). Hoitohenkilökunnan avun saatavuuteen osastoilla oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä
(Atallah ym. 2013, Keeley ym. 2015, Kullberg ym. 2015, Seccareccia ym. 2015), paitsi jos avun saaminen kesti liian kauan (Pena & Melleiro 2012, Sorra ym. 2012, Merkouris ym. 2013).
Hoitohenkilökunnan avuliaisuutta arvostettiin ja avunpyyntöjen ohittaminen sai potilaan tunte- maan arvottomuutta (Murray ym. 2015). Sorra ym. (2012) havaitsivat, että sairaaloissa, joissa henkilökunnalla oli positiivinen käsitys potilasturvallisuuskulttuuristaan, potilaat arvioivat hoi- don laatua myönteisesti. Sairaalan potilasturvallisuuskulttuurin taso oli yhteydessä myös hoito- henkilökunnan avun saatavuuteen (Sorra ym. 2012).
Turvallisuuden tunnetta hoidon aikana lisäsivät potilaan luottamukselliset välit hoitajiin ja lää- käreihin (Devnani ym. 2012, Seccareccia ym. 2015) sekä rauhallinen hoitoympäristö (Hynni- nen ym. 2015) ja sitä vähensivät meluisa ja rauhaton hoitoympäristö (Hynninen ym. 2015), sekä hoitohenkilökunnan kiire ja potilaan epäkunnioittava kohtelu (Howard ym. 2013). Potilaan tyy- tyväisyyttä vähensivät epätietoisuus siitä, milloin lääkäri on tavoitettavissa osastolla (Atallah ym. 2013) tai hoitajan käyttämä liian lyhyt aika potilaan hoidossa (Howard ym. 2013, Mer- kouris ym. 2013, Murray ym. 2015).
Potilaiden kipua arvioitiin säännöllisesti hoitohenkilökunnan toimesta, mutta kivunhoito koet- tiin joskus riittämättömänä (Keeley ym. 2015). Magidyn ym. (2016) tutkimuksessa ei havaittu merkitsevää eroa äkillisesti ja suunnitellusti leikattujen potilaiden tyytyväisyydessä leikkauk- sen jälkeisen kivun hoidon laadun suhteen. Sen sijaan äkillisesti leikkaukseen joutuneet potilaat arvioivat kirurgisen osaston hoitoympäristön rauhattomammaksi ja vähemmän toipumista tu- kevaksi kuin suunnitellusti leikatut potilaat. (Magidy ym. 2016.)
Läheisten mahdollisuutta osallistua hoitoon ja saada tietoa hoidosta pidettiin tärkeänä (Suhonen ym. 2012, Hynninen ym. 2015, Murray ym. 2015, Seccareccia ym. 2015). Läheisten mahdolli- suus osallistua hoitoon koettiin kirurgisilla osastoilla osin riittämättömäksi (Suhonen ym.
2012), sen sijaan dementiaa sairastavien potilaiden omaiset (Hynninen ym. 2015) ja palliatiivi- sessa hoidossa olevien potilaiden omaiset osallistuivat aktiivisesti hoitoon (Murray ym. 2015, Seccareccia ym. 2015), mikä lisäsi potilaiden tyytyväisyyttä ja vähensi yksinäisyyden koke- musta.
2.3.4 Potilastyytyväisyys hoitoympäristöön
Hoitoympäristöllä tarkoitetaan fyysistä ympäristöä, kuten osaston tiloja, huonekaluja, varuste- tasoa, äänimaailmaa, yleistä viihtyisyyttä ja puhtaanapitoa sekä sosiaalista ympäristöä, kuten
tilassa toimivia ihmiset eli henkilökuntaa, potilaita, omaisia ja heidän keskinäistä vuorovaiku- tustaan (Devnani ym. 2012, Trochelman ym. 2012, Andrade ym. 2013, Magidy ym. 2016).
Tässä tutkimuksessa hoitoympäristöllä tarkoitetaan fyysistä hoitoympäristöä. Potilaan näke- mykseen fyysisestä ympäristöstä vaikuttavat hänen persoonallisuutensa, kokemuksensa, mieli- alansa, stressitasonsa sekä käsitys yksityisyydestä ja sosiaalisesta toimintaympäristöstä eli vuo- rovaikutuksesta sairaalan henkilöstön kanssa (Andrade ym. 2013, Digby & Bloomer 2014).
Hoitoympäristöllä ja siihen liittyvillä tekijöillä on todettu olevan yhteyttä potilastyytyväisyy- teen (Magidy ym. 2016, Pena & Melleiro 2012) ja viihtyisä ympäristö luo odotukset myös hy- västä hoidosta (Andrade ym. 2013, Magidy ym. 2016). Tyytyväisyyttä lisäsivät puhdas hoito- ympäristö (Trochelman ym. 2012, Devnani ym. 2012) ja hyvin toimivat vuorovaikutussuhteet henkilöstön kanssa (Andrade ym. 2013). Uudempien tai remontoitujen sairaaloiden hoitoym- päristöihin oltiin tyytyväisempiä kuin vanhempien (Trochelman ym. 2012, Merkouris ym.
2013).
Osastohoidossa olevat potilaat olivat tyytymättömiä erityisesti öisin kuuluviin ääniin, jotka häi- ritsivät ja vähensivät lepoaikaa (Pena & Melleiro 2012, Trochelman ym. 2012, Andrade ym.
2013, Merkouris ym. 2013, Hynninen ym. 2015). Potilaat arvostivat yhden hengen huoneita, koska ne olivat rauhallisia tiloja lepäämiseen ja omaisten vierailulle (Hynninen ym. 2012, Trochelman ym. 2012, Digby & Bloomer 2014). Omaiset viettävät joskus pitkiäkin aikoja po- tilaan luona, toivottiin, että hoitoympäristö tarjoaa tilaa myös omaisten tarpeisiin (Digby &
Bloomer 2014). Havaittiin, että huoneen tarjoama yksityisyys ja viihtyisyys nostivat potilaiden mielialaa ja vähensivät sairaalamaisuutta sekä potilaan kokemaa stressiä ja ahdistusta (Trochel- man ym. 2012, Magidy ym. 2016).
Potilaat arvostivat yksityisyyttä, mutta myös riittäviä yhteisiä tiloja, joissa potilailla on mah- dollisuus jakaa kokemuksiaan (Digby & Bloomer 2015, Murray ym. 2015). Esimerkiksi pal- liatiivisessa hoidossa olevien potilaiden mahdollisuus jakaa kokemuksia muiden sairastuneiden kanssa vähensi heillä erillisyyden ja hämmennyksen tunteita ja lisäsi tietoa sekä sosiaalista ja emotionaalista tukea. Potilaat kokivat, että sairaudesta voi olla hankalaa puhua ystävien kanssa, mutta saman kokeneen ihmisen kanssa puhuminen voi olla helpompaa. (Murray ym. 2015.) Lähiomaiset olivat huolissaan dementiaa sairastavien potilaiden pärjäämisestä monen hengen huoneessa. Nämä potilaat ilmaisivat myös itse kaipaavansa omaa rauhaa ja tulivat joskus levot- tomiksi jakaessaan huoneen vieraiden ihmisten kanssa. (Digby & Bloomer 2014, Hynninen ym.
2015.) Dementoituneen potilaan liikkumisen rajoittaminen aiheutti tyytymättömyyttä ja mieli- pahaa sekä potilaalle että omaisille (Hynninen ym. 2015).
2.3.5 Taustatekijöiden yhteys potilastyytyväisyyteen
Tutkittaessa potilastyytyväisyyttä taustamuuttujina on yleisesti käytetty potilaan ikää, suku- puolta, koulutustasoa ja koettua terveydentilaa (esim. Devnani ym. 2012, Atallah ym. 2013, Merkouris ym. 2013). Taustatekijöiden yhteydestä potilastyytyväisyyteen on saatu vuosien mittaan ristiriitaisia tuloksia (Devnani ym. 2012, Merkouris ym. 2013). Devnani ym. (2012), Maqsood ym. (2012) ja Merkouris ym. (2013) totesivat, että taustatekijöillä, kuten sukupuoli, ikä, koulutustaso ja koettu terveydentila ei ollut tilastollisesti merkittävää yhteyttä potilastyy- tyväisyyteen. Atallah ym. (2013) puolestaan havaitsivat, että potilaan koulutustaso oli yhtey- dessä potilastyytyväisyyden kokonaisarvioon ja sukupuoli silloin, kun arvioitiin hoitajan ystä- vällisyyttä ja auttavaisuutta, hoitoon liittyvää ohjeistusta ja potilaan kulttuurin kunnioitusta.
2.3.6 Kokonaisarvio hoidosta
Potilaat olivat melko tai hyvin tyytyväisiä hoitoonsa kokonaisuudessaan (Devnani ym. 2012, Maqsood ym. 2012, Pena & Melleiro 2012, Suhonen ym. 2012, Merkouris ym. 2013). He ar- vioivat kriittisemmin hoitoon liittyviä yksittäisiä asioita kuin sairaalahoitoa kokonaisuutena (Merkouris ym. 2013, Kullberg ym. 2015). Tutkimuksissa tuli ilmi, että potilaiden tyytyväisyys hoitotyöhön (Maqsood ym. 2012, Merkouris ym. 2013) oli yhteydessä potilaiden kokonaistyy- tyväisyyteen hoitojaksonsa aikana. Osassa tutkimuksia (Maqsood ym. 2012, Pena & Melleiro 2012, Sorra ym. 2012) kysyttiin, voisiko potilas suositella sairaalaa läheisilleen. Suurin osa vastasi tähän myönteisesti. Sairaalan henkilöstön positiivinen suhtautuminen potilasturvalli- suuskulttuurin ylläpitämiseen oli yhteydessä potilaan kokonaistyytyväisyyteen, mutta se ei ollut yhteydessä potilaan halukkuuteen suositella sairaalaa muille (Sorra ym. 2012).
2.4 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista
Potilaat olivat kokonaisuudessaan melko hyvin tai hyvin tyytyväisiä saamaansa hoitoon sairaa- loiden aikuisten somaattisilla vuodeosastoilla (Devnani ym. 2012, Pena & Melleiro 2012, Su- honen ym. 2012, Merkouris ym. 2013). Tyytyväisyyttä lisäsivät luottamukselliset vuorovaiku- tussuhteet henkilökunnan kanssa (Devnani ym. 2012, Seccareccia ym. 2015) ja potilaan ja lä- heisten mahdollisuus osallistua hoitoon ja sitä koskevaan päätöksentekoon (Hynninen ym.
2015, Murray ym. 2015, Seccareccia ym. 2015). Myös potilaan hienotunteinen kohtelu (Pena
& Melleiro 2012, Atallah ym. 2013, Merkouris ym. 2013, Kullberg ym. 2015, Murray ym.
2015), yksityisyyden (Pena & Melleiro 2012, Magidy ym. 2016) ja yksilöllisyyden kunnioitta- minen (Suhonen ym. 2012, Murray ym. 2015) sekä rauhallinen ja viihtyisä hoitoympäristö (Devnani ym. 2012, Pena & Melleiro 2012, Trochelman ym. 2012, Andrade ym. 2013, Mer- kouris ym. 2013, Hynninen ym. 2015, Magidy ym. 2016) lisäsivät tyytyväisyyttä.
Eniten tyytymättömyyttä aiheutti riittämätön tiedon tarjoaminen potilaalle (Pena & Melleiro 2012, Sorra ym. 2012, Suhonen ym. 2012, Atallah ym. 2013, Howard ym. 2013, Horwitz ym.
2013, Merkouris ym. 2013, Sprague ym. 2013, Kullberg ym. 2015, Murray ym. 2015, Secca- reccia ym. 2015). Myös potilaan epäkunnioittava kohtelu (Howard ym. 2013, Murray ym.
2015), hoitohenkilökunnan kiire ja potilaalle annettu vähäinen aika (Merkouris ym. 2013, Mur- ray ym. 2015) sekä meluisa hoitoympäristö (Pena & Melleiro 2012, Trochelman ym. 2012, Andrade ym. 2013, Merkouris ym. 2013, Hynninen ym. 2015, Magidy ym. 2016) aiheuttivat tyytymättömyyttä.
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, kuinka tyytyväisiä Kuopion yliopistollisen sai- raalan somaattisten vuodeosastojen aikuispotilaat olivat hoitoonsa ja kuvata asioita, mihin he eivät olleet tyytyväisiä. Lisäksi tarkoitus oli selvittää, millä tavalla potilaiden taustatekijät kuten ikä, sukupuoli, kyselyyn vastaaja (potilas, omainen vai potilas avustettuna) ja tyytyväisyys hoi- toympäristöön olivat yhteydessä potilastyytyväisyyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa somaattisella vuodeosastolla hoidossa olevien aikuispotilaiden potilastyytyväisyydestä ja asioista, joihin he eivät olleet tyytyväisiä ja näihin yhteydessä olevista taustatekijöistä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää erityisesti somaattisilla vuodeosastoilla tapahtuvan hoitotyön ja laa- jemmin sairaaloiden osastohoidon kehittämisessä.
Tutkimuskysymykset:
1. Kuinka tyytyväisiä potilaat olivat hoitoonsa vuodeosastohoidon aikana?
2. Millä tavalla potilaiden taustatiedot (potilaan ikä, sukupuoli, palautekyselyyn vastaaja ja potilaan tyytyväisyys hoitoympäristöön) olivat yhteydessä potilastyytyväisyyteen?
3. Miten potilaat kuvasivat asioita, joihin he eivät olleet tyytyväisiä hoitonsa aikana?
4 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Aineisto
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat vuonna 2016 Kuopion yliopistollisen sairaalan so- maattisilla vuodeosastoilla hoidetut aikuispotilaat (N = 33 259). Hoidettujen henkilöiden määrä on erilaisten henkilötunnusten lukumäärä kyseisessä yksikössä ja ajanjaksolla, myös kesken- eräiset hoitojaksot on otettu lukuun (Kuopion yliopistollinen sairaala 2018). Tutkimuksessa käytettiin valmista aineistoa, joka koostui näillä vuodeosastoilla vuonna 2016 annetuista poti- laspalautteista (N = 1369). Tutkimus rajattiin koskemaan aikuisten somaattisia vuodeosastoja aineiston yhtenäisyyden ja hallittavuuden vuoksi. Aineistosta rajattiin pois psykiatrian sekä las- ten ja nuorten osastoille annetut palautteet.
4.2 Tutkimusympäristö
Terveydenhuoltolain mukaan erikoissairaanhoito tarkoittaa lääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kun- toutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) mää- rittelee tilastoraporteissaan somaattiseen erikoissairaanhoitoon kuuluviksi hoitoilmoitusrekis- teri Hilmon erikoisalaluokituksenkaikki erikoisalat, paitsi psykiatrian ja yleislääketieteen eri- koisalan.(THL 2017b.)
Vuonna 2016 erikoissairaanhoidon somaattisen vuodeosastohoidon potilaiden ja hoitojaksojen määrät jatkoivat vähenemistään Suomessa. Vastaavasti avohoidon potilaiden määrä ja avohoi- tokäyntien määrä kasvoivat muutaman prosentin. Vuodeosastohoitojaksoja kertyi yhdelle poti- laalle keskimäärin 1,5 ja keskimääräinen hoitoaika oli 3,4 hoitopäivää. Hoitojakso tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin potilas on sisäänkirjoitettuna vuodeosaston potilaaksi sairaalassa tai muussa terveydenhuollon toimintayksikössä. Hoitopäiviksi luetaan vuorokaudet, jotka potilas on si- säänkirjoitettuna vuodeosaston potilaaksi. (THL 2017b.)
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYSissä on kuusi palvelukeskusta, jotka jakautuvat edelleen osaamiskeskuksiin. Somaattiset vuodeosas- tot toimivat osaamiskeskusten sisällä. (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2018a.) Sairaalan pal- velujen väestöpohja oli vuonna 2016 noin 850 000 asukasta (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
2017b). Hoitopäiviä aikuisten somaattisilla vuodeosastoilla oli tuolloin 125 809 ja hoidettuja henkilöitä 33 259. Somaattiset vuodeosastot vuonna 2016:
• Kirurgian osastot (urologian osasto, gastrokirurgian osasto, plastiikkakirurgian ja iho- tautien osasto ja plastiikkakirurgian ja traumatologian osasto)
• Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osastot (ortopedian ja traumatologian osastot)
• Aistinelinsairauksien osasto
• Medisiinisen keskuksen osastot (hematologinen osasto, sisätautien ja keuhkosairauk- sien osasto ja sisätautien osasto)
• Neurokeskuksen osastot (neurologian ja neurokirurgian osastot)
• Sydänkeskuksen osastot (sydänosasto, sydäntutkimusosasto, verisuonikirurgian osasto ja sydän- ja rintaelinkirurgian osasto)
• Synnytysosasto 1, naisten akuuttikeskus, naistenosasto
• Syöpätautien osasto
• Kuntoutuksen osastot (hengityshalvausyksikkö ja kuntoutuksen päiväosasto)
• Päivystyksen ja tehohoidon osastot (päivystysosasto 1, akuuttiosasto, teho-osasto)
• Anestesia- ja leikkaustoiminnan 23h-potilaiden yksikkö.
(Kuopion yliopistollinen sairaala 2018).
4.3 Mittarin kuvaus
Tutkimuksen mittarina käytettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan sähköistä strukturoitua po- tilaspalautelomaketta, joka on kehitetty sairaalan potilaspalautetyöryhmän asiantuntijoiden toi- mesta vuosina 2013 ja 2014 (Kuopion yliopistollinen sairaala 2013). Palautteen antaminen on ollut potilaille vapaaehtoista. Kyselyyn on voinut vastata joko osastolla potilaille tarkoitetuilla palautepäätteillä tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin internetsivujen kautta esimerkiksi osas- tolta kotiutumisen jälkeen. Kyselyn avaamiseen tarvittavan osastokoodin on saanut henkilö- kunnalta ja se on ollut näkyvillä myös kutsukirjeessä, osastolla ja palautepäätteellä. (Sairanen
& Selander 2014.) Ohjeet kyselyyn vastaamiseen ovat kyselyn ensimmäisellä sivulla.
Kyselylomake on suomenkielinen ja se koostuu seuraavista osa-alueista:
• potilaan taustatiedot (n = 3)
• hoitoon tuloon liittyvät kysymykset (n = 2)
• tiedon saantiin liittyvät kysymykset (n = 4)
• hoitoon liittyvät kysymykset (n = 7)
• hoitoympäristöön liittyvät kysymykset (n = 1)
• kotiutukseen liittyvät kysymykset (n = 1)
• hoidon kokonaisarvioon liittyvät kysymykset (n = 2)
• avoin kysymys: mitä muuta haluat vielä sanoa?
Kyselylomakkeen muuttujaluettelo on kuvattu tarkemmin liitteessä 3, ohjeet kyselyyn vastaa- miseen liitteessä 4 ja kyselylomake liitteessä 5.
Taustamuuttujina kyselyssä ovat potilaan ikä vuosina, sukupuoli; nainen tai mies (luokitteluas- teikollinen muuttuja) ja kyselyyn vastaaja eli potilas tai läheinen tai henkilökunta avusti vas- taamisessa (järjestysasteikollinen muuttuja). Taustatietoihin vastaaminen on ollut vapaaeh- toista. Tässä tutkimuksessa edellä mainittujen taustamuuttujien lisäksi taustamuuttujaksi valit- tiin hoitoympäristöön liittyvä muuttuja. Hoitoympäristöllä ja siihen liittyvillä tekijöillä on to- dettu olevan yhteyttä potilastyytyväisyyteen (Pena & Melleiro 2012, Magidy ym. 2016).
Kyselylomakkeen kuusi muuta osa-aluetta sisältävät kukin yhden tai useamman väittämän.
Väittämissä (N =17) on käytetty viisiportaista Likert-asteikkoa, joista potilas voi valita yhden mielipidettään ilmaisevan vaihtoehdon: täysin samaa mieltä (5), osittain samaa mieltä (4), en samaa enkä eri mieltä (3), osittain eri mieltä (2) ja täysin eri mieltä (1). (Sairanen & Selander 2014.) Likert-asteikko on järjestysasteikko ja sitä käytetään usein mittareissa, joilla kuvataan asenteita, uskomuksia tai mielipiteitä (Metsämuuronen 2006). Likert-asteikolliseen väittämään on täytynyt vastata, jotta on päässyt kyselylomakkeella eteenpäin.
Vastausvaihtoehtojen havainnollistamiseksi on käytetty visuaalista asteikkoa eli hymynaamoja (liite 4). Vastaaminen väittämään tapahtuu hymynaamaa klikkaamalla. Arvoilla 1-3 on ilmaistu kehittämistarpeita ja arvoilla 4-5 toiminnan hallintaa. Mikäli vastaaja on valinnut arvon 1-3, lomakkeelle on avautunut automaattisesti avoin kysymys, jolla pyydetään kuvaamaan tapahtu- maa tarkemmin. Tämä on mahdollistanut kysymysten määrän vähentämisen ja kriittisten tapah- tumien käsittelyn erikseen. (Kuopion yliopistollinen sairaala 2013.)
Mittarin esitestaus
Tutkimuksessa käytettävä mittari on esitestattu käytettävyyden ja luotettavuuden osalta ennen sen käyttöönottoa tammikuussa 2014. Esitestaus tapahtui pilottikyselynä eri palveluyksiköissä, vastaajien arvioimana ja tilastollisin menetelmin. Pilottikyselyyn osallistui kahdeksan vuode- osastoa, joista vastauksia saatiin yhteensä 85. Vastaajia per osasto oli 6-22. (Sairanen & Selan- der 2014.) Yleisesti mittarin esitestaukseen suositellaan 15-30 vastaajaa kohderyhmästä (Burns
& Grove 2009). Vastaajat kokivat kyselylomakkeen helppokäyttöiseksi (Sairanen & Selander 2014).
Esitestauksessa mittarista haettiin tulkinnallisia summamuuttujia faktorianalyysin avulla. Niitä muodostui kolme: hoitoon saapuminen summamuuttuja (Cronbachin alpha-arvo 0.48) tiedolli- nen ja hoidollinen summamuuttuja (Cronbachin alpha-arvo 0.82) sekä emotionaalinen summa- muuttuja (Cronbachin alpha-arvo 0.88). (Sairanen & Selander 2014.) Cronbachin alphaker- rointa, jonka arvo on yli 0.70 pidetään yleisesti hyväksyttynä osoittamaan mittarin sisäistä joh- donmukaisuutta (Heikkilä 2004).
Summamuuttujien kykyä selittää potilaiden kokonaisarviota hoidosta tai palvelusta ja heidän haluaan suositella Kuopion yliopistollista sairaalaa myös muille testattiin regressioanalyysilla (Sairanen & Selander 2014). Regressioanalyysia käytetään, kun tarkastellaan useiden selittä- vien muuttujien yhteyksiä selitettävään muuttujaan (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015). Summamuuttujat selittivät potilaan kokonaisarviota hoidosta melko hyvin. Emotionaa- linen ulottuvuus eli potilaan inhimilliseen kohteluun liittyvät väittämät selittivät sitä eniten. Po- tilaan halukkuutta suositella sairaalaa muille summamuuttujat selittivät vain vähän. (Sairanen
& Selander 2014.) 4.4 Aineiston analyysi
Tämä tutkimus on kuvaileva ja siinä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimus- menetelmää. Menetelmätriangulaatiolla pyrittiin lisäämään tutkimuksen luotettavuutta ja koko- naiskuvan saamista tutkittavasta ilmiöstä (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015). Määräl- lisen aineiston täydentäminen ja syventäminen laadullisella aineistolla nähtiin tärkeäksi erityi- sesti siksi, että laadullinen aineisto sisälsi potilaiden mielipiteitä hoitoonsa liittyvistä tekijöistä, joihin he eivät olleet tyytyväisiä. Palvelujen kehittämiseksi on tärkeä kiinnittää huomio myös näihin kriittisiin tapahtumiin (Kuopion yliopistollinen sairaala 2013).
4.5 Tilastollinen analyysi
Tutkimuksessa käytettiin tilastollisia menetelmiä kyselylomakkeen kvantitatiivisen aineiston osalta. Strukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin SPSS -(Statistical Package for Social Sciences) for Windows 24.0 tilasto-ohjelmaa käyttäen.
Valmis aineisto siirrettiin Surveypal-ohjelmasta SPSS-ohjelmaan ja tarkistettiin mahdollisten virheellisten tietojen ja arvojen löytämiseksi (Heikkilä 2004).
Aineisto kuvattiin frekvenssein ja prosenttiosuuksin. Aineiston tiivistämiseksi taustamuuttu- jista ikä luokiteltiin uudelleen kuuteen ikäluokkaan (alle 30-vuotiaat, 31-40-vuotiaat, 41-50- vuotiaat, 51-60-vuotiaat, 61-70-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat). Kyselyn osioista, joissa oli vähin- tään kaksi osamuuttujaa, muodostettiin mittarin teoreettisen rakenteen perusteella keskiarvo- summamuuttujat, koska nähtiin mielekkäänä tarkastella, kuinka tyytyväisiä potilaat olivat esi- merkiksi hoitoon saapumiseen tai tiedon saamiseen yleensä. Keskiarvosummamuuttujien sisäi- nen johdonmukaisuus testattiin laskemalla niille Cronbachin alphakertoimet. Alpha-arvojen pe- rusteella keskiarvomuuttujat tulkittiin sisäisesti johdonmukaisiksi. Muodostettujen keskiarvo- summamuuttujien alpha-arvot on kuvattu taulukossa 1. Tarkempi kuvaus keskiarvosumma- muuttujista on liitetaulukossa 7. Cronbachin alpha-arvon rajoista ei ole tarkkaa yleistä määri- telmää, mutta arvo 0.70 on nähty riittävän hyväksi (Heikkilä 2004) ja hyväksyttävänä alarajana on pidetty arvoa 0,60 (Metsämuuronen 2006). Jo testatulle mittarille riittävänä arvona on pi- detty 0,80-0,90 (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015).
Taulukko 1. Potilastyytyväisyyttä kuvaavat keskiarvosummamuuttujat ja niiden sisäinen joh- donmukaisuus.
Keskiarvosummamuuttujat Cronbachin alpha
1. Hoitoon tulo 0,63
2. Tiedon saaminen 0,88
3. Tyytyväisyys hoitoon 0,85
4. Kokonaisarvio hoidosta 0,83
Keskiarvosummamuuttujien normaalijakautuneisuus testattiin Kolmogorov-Smirnovin testillä.
Yksikään muuttuja ei ollut normaalisti jakautunut, sillä jokaisen muuttujan tilastollisen merkit- sevyystason arvo eli p-arvo jäi alle 0,05. Tämän vuoksi testeiksi valittiin ei-parametriset mene- telmät. (Heikkilä 2008.) Muuttujien normaalijakautuneisuus on kuvattu liitteessä 7.
Taustamuuttujien yhteyksiä selitettäviin muuttujiin tarkasteltiin parametrittomilla keskiarvotes- teillä. Jos selittävä muuttuja oli kaksiluokkainen, valittiin Mann-Whitneyn U testi ja Kruskal- Wallisin testi, jos muuttuja oli useampi kuin kaksiluokkainen. (Kankkunen & Vehviläinen-Jul- kunen 2015.) Sukupuolen, iän ja kyselyyn vastaajan yhteyttä yksittäiseen muuttujaan (osaston tilat olivat viihtyisät) tarkasteltiin näillä samoilla testeillä. Muuttujien välisten yhteyksien tilas- tollisen merkitsevyyden tasona käytettiin yleisesti käytettyä tasoa, jossa p-arvo on alle 0.05.
Tämä taso tarkoittaa sitä, että muuttujien välillä havaitut erot ovat tilastollisesti merkitseviä, eikä kyse ole satunnaisesta vaihtelusta. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015.)
4.6 Laadullinen analyysi
Potilaspalautekyselyn 16 ensimmäiseen väittämään liittyi avoin kysymys. Näiden kysymysten vastaukset (N = 610) analysoitiin sisällönanalyysia mukaillen. Laadullisesta aineistosta haettiin vastauksia kolmanteen tutkimuskysymykseen: miten potilaat kuvasivat asioita, joihin he eivät olleet tyytyväisiä? Avointen vastausten muuta sisältöä ei analysoitu tässä tutkimuksessa. Myös- kään kysymyksen: mitä muuta haluat sanoa, vastauksia ei analysoitu. Vastaukset siirrettiin Word-tekstinkäsittelyjärjestelmään. Kysymyksiin liittyvien väittämien vastaukset numeroitiin ja niiden prosenttiosuudet kyselyyn vastanneista (N = 1369) laskettiin. Sisällönanalyysillä py- rittiin kuvaamaan laadullinen aineisto tiivistetysti (Elo & Kyngäs 2008).
Laadullinen aineisto luettiin useaan kertaan kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Suurin osa vas- tauksista oli lyhyitä, yhdestä muutamaan sanaan jo pelkistettyjä ilmaisuja, ne luokiteltiin suo- raan alaluokkiin. Pieni osa vastauksista oli pidempiä, näiden alkuperäisilmaisuista muodostet- tiin pelkistyksiä. Alaluokat nimettiin mahdollisimman hyvin alkuperäisilmausten ja pelkistys- ten sisältöä kuvaavaksi ja ne luokiteltiin edelleen yläluokiksi ja pääluokiksi. (Kankkunen &
Vehviläinen-Julkunen 2015). Pääluokat muodostettiin kysymysosioiden mukaisesti. Taulu- kossa 2 on esimerkki sisällönanalyysista. Tuloksissa on mukana vastausten alkuperäisilmaisuja tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi. Tällöin lukija havaitsee, millaista aineisto on alun perin ollut. (Elo & Kyngäs 2008.)
Taulukko 2. Esimerkki sisällönanalyysista.
Alkuperäinen/
pelkistetty ilmaus Alaluokka Yläluokka Pääluokka Särkylääkkeet huo-
masin kiposta, muita en tunnistanut. Mitä- hän ne olivat ja miksi niitä annettiin?
Potilas tunnisti sär- kylääkkeet, muita lääkkeitä ei.
Potilaan puutteelli- nen tietämys sairaa- lassa annettavista lääkkeistä.
Potilaiden koke- muksia tiedon saa- misesta lääkkeistä ja niiden käytöstä.
Minulle ei kerrottu kipulääkkeistä mi- tään, niitä vain tuo- tiin.
Potilas ei tiennyt, mitä kipulääkkeitä sai.
Lääkityksestä ei ollut
puhe. Potilas ei saanut tie- toa lääkkeistä.
Millä tavalla lääke, jota annetaan, vai- kuttaa.
Potilaalla ei ollut tie- toa sairaalassa annet- tavan lääkkeen vai- kutuksesta.
5 TUTKIMUKSEN TULOKSET 5.1 Vastaajien taustatiedot
Potilaspalautekyselyyn vastasi 1369 potilasta. Vuonna 2016 Kuopion yliopistollisen sairaalan aikuisten somaattisilla vuodeosastoilla hoidettujen henkilöiden lukumäärä oli 33259 (Kuopion yliopistollinen sairaala 2018) eli sähköisen potilaspalautejärjestelmän kautta palautetta antoi heistä 4,1 prosenttia. Vastaajien lukumäärä taustatiedoissa vaihtelee, koska taustatietoihin vas- taaminen oli vapaaehtoista. Sukupuolensa ilmoittaneista (n = 1332) vastaajista lievä enemmistö oli naisia. Vastaajista lähes 70 prosenttia oli yli 50-vuotiaita. Vastaajien iän keskiarvo oli 55 vuotta ja mediaani 57 vuotta. Vastaajien iän vaihteluväli oli 18-90-vuotta. Kyselyyn vastaajan ilmoittaneista potilaista (n = 1268) suurin osa vastasi kyselyyn itse. Viisi prosenttia vastasi toi- sen ihmisen kuten sairaalan työntekijän avustamana. Yksi prosentti vastaajista oli potilaiden läheisiä. Vastaajaa ei ilmoitettu seitsemässä prosentissa (n = 101) vastauksista. Enemmistö vas- taajista piti osaston tiloja viihtyisinä. Vastaajien taustatiedot esitetään tarkemmin taulukossa 3.
Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot (n, %)
Taustamuuttujat n %
Sukupuoli (N = 1332)
Nainen 764 57
Mies 568 43
Ikäluokka (N = 1330)
-30 122 9
31-40 151 11
41-50 161 12
51-60 354 27
61-70 330 25
70- 212 16
Kyselyyn vastaaja (N = 1268)
Potilas itse 1187 94
Potilas avustettuna 62 5 Potilaan läheinen 19 1 Osaston tilat olivat viihtyisät
(N = 1369)
Täysin eri mieltä 26 2
Osittain eri mieltä 56 4
Ei samaa eikä eri mieltä 241 18
Samaa mieltä 495 36
Täysin samaa mieltä 551 40
5.2 Potilastyytyväisyys hoitoon tuloon ja taustamuuttujien yhteys tähän
Potilaat olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä hoitoon tuloon. Yli 90 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä hoitoon tuloon liittyviin ohjeisiin ja koki löytäneensä hyvin perille hoitavaan yksik- köön (taulukko 4).
Taulukko 4. Potilaiden tyytyväisyys hoitoon tuloon (n, %, N = 1369).
Täysin eri Osittain eri En samaa enkä Osittain Täysin Muuttujat mieltä mieltä eri mieltä samaa mieltä samaa mieltä
n % n % n % n % n % Löysin helposti perille 13 1 16 1 74 5 238 18 1028 75 hoitavaan yksikköön
Sain selkeät ohjeet 10 1 22 2 88 6 248 18 1001 73 hoitoon tulosta
Taustamuuttujista kyselyyn vastaajalla (p = 0,002) ja sillä, kokiko vastaaja, että osaston tilat olivat viihtyisät (p = 0,000) oli tilastollisesti merkitsevä yhteys hoitoon tuloon liittyvään tyyty- väisyyteen. Kyselyyn itse vastanneet potilaat olivat tyytyväisimpiä (ka 4,65) ja potilaan läheiset vähiten tyytyväisiä (ka 4,21) hoitoon tuloon. Vastaajat, jotka eivät pitäneet osaston tiloja viih- tyisinä, olivat tyytymättömimpiä (ka 3,83) myös hoitoon saapumiseen. Sukupuolella tai poti- laan iällä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä hoitoon tuloon liittyvään tyytyväisyyteen (taulukko 5).
Taulukko 5. Taustamuuttujien yhteys potilaiden tyytyväisyyteen hoitoon tuloon.
(ka, SD, p-arvo)
Taustamuuttujat Hoitoon tulo
Ka SD p-arvo Sukupuoli
Nainen 4,62 0,630
Mies 4,65 0,606 ¹0,226 Ikäluokka
-30 4,66 0,594 31-40 4,69 0,479 41-50 4,52 0,726 51-60 4,63 0,617 61-70 4,70 0,523
70- 4,52 0,790 ²0,052 Kyselyyn vastaaja
Potilas itse 4,65 0,615 Potilas avustettuna 4,45 0,657
Potilaan läheinen 4,21 1,071 ²0,002 Osaston tilat
olivat viihtyisät
Täysin eri mieltä 3,83 1,414 Osittain eri mieltä 4,41 0,745 Ei samaa ei eri mieltä 4,43 0,664 Osittain samaa mieltä 4,61 0,600
Täysin samaa mieltä 4,79 0,479 ²0,000
Asteikko 1 = täysin eri mieltä...5 = täysin samaa mieltä, Ka = keskiarvo, SD = keskihajonta,
¹ =Mann-Whitneyn U-testi, ² = Kruskall-Wallisin testi
Avoimina kysymyksinä kysyttiin, mitä tietoa potilas olisi tarvinnut enemmän hoitoon tullessaan ja mikä hankaloitti hoitavan yksikön löytymistä. Tähän vastasi 3,4 prosenttia vastaajista j(n = 47). Osa vastaajista piti kutsukirjeen mukana tulleita ohjeita puutteellisina tai vaikealukuisina.
Ohjeet herättivät potilaissa kysymyksiä: mitä tulee huomioida ennen ja jälkeen leikkauksen tai toimenpiteen. Osa pohti, kuinka suoriutua arjen toiminnoista leikkauksen jälkeen, voiko esi- merkiksi ajaa autoa tai tarvitseeko apua kotona. Osa kaipasi tietoa siitä, voiko syödä tai juoda ennen toimenpidettä. Epätietoisuutta koettiin myös siitä, mihin voi ottaa yhteyttä, jos olo huo- nonee ennen varattua aikaa. Jos potilas oli tullut päivystyksenä, hän kaipasi henkilökunnalta ajantasaista tietoa siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi.
”Etukäteen tullut nivaska papereita oli vaikealukuinen.”
”Mitä operaatiossa tehdään, miten, kauanko kestää, mitä mukaan sairaalaan?”
”Mitä tapahtuu, mihin mennä, jos olo huononee?”
Hoitavaan yksikköön perille löytämistä hankaloitti vastaajien mukaan muutama asia. Osa vas- taajista arvioi sekä sairaalan ulko- että sisäpuolella olevat opasteet riittämättömiksi; opasteita ei havaittu, niissä oli liian pientä tekstiä, ne olivat valaisemattomia tai niitä oli saapumisreitin varrella liian vähän. Myös sairaalassa tehtävä remontti hankaloitti perille löytämistä. Vastauk- sissa kuvattiin sairaalaa remontin vuoksi sokkeloiseksi ja osa toiminnoista oli eri paikassa kuin ennen. Osa myös koki sairaalan ison koon haittavan perille löytämistä. Jossain tapauksissa lähettävä taho oli neuvonut menemään väärään paikkaan ja koettiin, ettei sairaalaan lähettäneel- läkään ollut parempaa tietoa, mihin potilaan tulisi mennä. Päivystyksessä asioivilla oli joskus epäselvää, jonottivatko he oikeassa paikassa. Aina ei osattu arvioida itse, tulisiko mennä perus- terveydenhuollon ilta- ja viikonloppuvastaanotolle vai erikoissairaanhoidon päivystykseen.
”Kyltit olivat liian pienellä ei merkintöjä tarpeeksi, pitäisi olla isommalla ja valaistuina.”
”Jonotimme turhaan ensin väärässä yksikössä.”
5.3 Potilastyytyväisyys tiedon saamiseen ja taustamuuttujien yhteys tähän
Noin kaksi kolmasosaa vastanneista piti saamaansa tietoa ymmärrettävänä, sai riittävästi tietoa hoitonsa jatkosta ja terveydestään. Tyytyväisimpiä oltiin siihen, että saatu tieto oli ymmärrettä- vää. Vähiten tyytyväisiä oltiin tiedon saamiseen eri hoitovaihtoehdoista sekä lääkkeisiin ja nii- den käyttöön liittyvään tiedon saamiseen (taulukko 6).
Taulukko 6. Potilaiden tyytyväisyys tiedon saamiseen hoidon aikana (n, %, N = 1369).
Muuttujat Täysin eri Osittain eri En samaa enkä Osittain Täysin mieltä mieltä eri mieltä samaa mieltä samaa mieltä n % n % n % n % n % Saamani tieto oli
ymmärrettävää 17 1 25 2 79 6 312 23 936 68 Sain riittävästi tietoa hoitoni
jatkosta 25 2 26 2 96 7 327 24 895 65 Sain riittävästi terveyteeni
liittyvää tietoa 27 2 31 2 90 7 369 27 852 62 Sain riittävästi tietoa
lääkkeistäni ja niiden käytöstä 33 2 36 3 141 10 350 26 809 59 Sain riittävästi tietoa eri
hoitovaihtoehdoista 20 2 26 2 143 10 412 30 768 56
Sukupuolella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys (p = 0,013) tiedon saamiseen liittyvään tyyty- väisyyteen. Naiset (ka 4,40) olivat hieman tyytymättömämpiä tiedon saamiseen kuin miehet (ka 4,51). Eri ikäluokista tyytyväisimpiä tiedon saamiseen olivat 51-70-vuotiaat (ka 4,50) ja
vähiten tyytyväisiä (ka 4,28) 41-50-vuotiaat. Erot ikäluokkien välillä olivat pieniä, eivätkä ne olleet tilastollisesti merkitseviä. Kyselyyn vastaajista itse vastanneet potilaat olivat tyytyväi- simpiä (ka 4,46) tiedon saamiseen. Osaston tilat olivat viihtyisät - taustamuuttujalla oli tilastol- lisesti merkitsevä yhteys (p = 0,000) tiedon saamiseen liittyvään tyytyväisyyteen. Ne, jotka ko- kivat osaston tilat viihtyisiksi, olivat myös tyytyväisimpiä tiedon saamiseen. Taustamuuttujien yhteyttä on kuvattu tarkemmin taulukossa 7.
Taulukko 7. Taustamuuttujien yhteys potilaiden tyytyväisyyteen tiedon saamiseen (ka, SD, p-arvo).
Taustamuuttujat Tiedon saaminen ka SD p-arvo Sukupuoli
Nainen 4,40 0,741
Mies 4,51 0,650 ¹ 0,013 Ikäluokka
-30 4,46 0,679 31-40 4,48 0,694 41-50 4,28 0,874 51-60 4,50 0,633 61-70 4,50 0,636
70- 4,39 0,776 ² 0,073 Kyselyyn vastaaja
Potilas itse 4,46 0,686 Potilas avustettuna 4,31 0,796
Potilaan läheinen 4,09 1,184 ² 0,190 Osaston tilat
olivat viihtyisät
Täysin eri mieltä 3,06 1,338 Osittain eri mieltä 3,88 0,925 Ei samaa ei eri mieltä 4,11 0,802 Osittain samaa mieltä 4,44 0,583
Täysin samaa mieltä 4,72 0,484 ² 0,000
Asteikko 1 = täysin eri mieltä...5 = täysin samaa mieltä, Ka = keskiarvo, SD = keskihajonta,
¹ =Mann -Whitneyn U-testi, ² = Kruskall -Wallisin testi
Avoimina kysymyksinä kysyttiin, mitä tietoa potilas olisi tarvinnut enemmän ja mikä vaikutti tiedon ymmärrettävyyteen. 14,6 prosenttia vastaajista antoi avoimen vastauksen (n = 200). Vas- tauksista ilmeni, että potilaat olisivat toivoneet enemmän tietoa sairaudestaan: mistä sairaus johtui ja miksi he olivat sairastuneet. He pitivät tärkeänä myös heidän ajan tasalla pitämistä hoidon aikana. Potilaat toivoivat tietoa laboratoriotutkimuksista ja niiden tuloksista. Myös tieto
