Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella

(1)

VTT TIEDOTTEITA 2214Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella. Toteutusedellytysten kehittäminen.

Tätä julkaisua myy Denna publikation säljs av This publication is available from VTT TIETOPALVELU VTT INFORMATIONSTJÄNST VTT INFORMATION SERVICE

PL 2000 PB 2000 P.O.Box 2000

02044 VTT 02044 VTT FIN–02044 VTT, Finland

ESPOO 2003

VTT TIEDOTTEITA 2214

Virpi Ekholm

Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella

Toteutusedellytysten kehittäminen

Julkaisussa käsitellään muuraus- ja rappaustöiden toteuttamista kylminä vuodenaikoina. Laadukas ja kustannustehokas työskentely vaativissa sää- olosuhteissa edellyttää toteuttajilta huolellista tehtäväsuunnittelua sekä kokonaisvaltaista työskentelyolosuhteiden hallintaa.

Kehityshankkeen lähtökohtana olivat sääolosuhteiden ja käytettävien materiaalien asettamat vaatimukset. Julkaisussa esitetään keinoja muuraus- ja rappaustöiden huolelliseen suunnitteluun. Lisäksi käsitellään työ- kohteen sääsuojauksen keinoja ja työskentelyolosuhteiden hallintamenet- telyjä. Tärkeänä osana muuraus- ja rappaustöiden toteutusta paneudutaan myös materiaalitoimittajan ja tuotteiden tilaajan yhteistoiminnan kehit- tämiseen sekä työmaalogistiikan huolelliseen suunnitteluun.

Julkaisun lopussa kerrotaan kehitystyön tulosten testauksesta kerros- talotyömaalla talvella 2003 sekä toteutushenkilöstön talvityöhön liittyvis- tä kokemuksista ja huomioista.

(2)

(3)

VTT TIEDOTTEITA – RESEARCH NOTES 2214

Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella

Toteutusedellytysten kehittäminen

Virpi Ekholm

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

(4)

ISBN 951–38–6181–3 (nid.) ISSN 1235–0605 (nid.)

JULKAISIJA – UTGIVARE – PUBLISHER VTT, Vuorimiehentie 5, PL 2000, 02044 VTT puh. vaihde (09) 4561, faksi (09) 456 4374 VTT, Bergsmansvägen 5, PB 2000, 02044 VTT tel. växel (09) 4561, fax (09) 456 4374

VTT Technical Research Centre of Finland, Vuorimiehentie 5, P.O.Box 2000, FIN–02044 VTT, Finland phone internat. + 358 9 4561, fax + 358 9 456 4374

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Hermiankatu 8 G, PL 1802, 33101 TAMPERE, puh. vaihde (03) 316 3111, faksi (03) 316 3497, (03) 316 3445

VTT Bygg och transport, Hermiankatu 8 G, PB 1802, 33101 TAMMERFORS, tel. växel (03) 316 3111, fax (03) 316 3497, (03) 316 3445

VTT Building and Transport, Hermiankatu 8 G, P.O.Box 1802, FIN–33101 TAMPERE, Finland, phone internat. + 358 3 316 3111, fax + 358 3 316 3497, + 358 3 316 3445

(5)

Ekholm, Virpi. Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella. Toteutusedellytysten kehittäminen [Implementation of masonry and plaster work in cold weather conditions]. Espoo 2003. VTT Tiedotteita – Research Notes 2214. 80 s. + liitt. 5 s.

Avainsanat multi-storey buildings, apartment buildings, plastering, winter, masonry, development, brick walls, cold climate, low temperatures, design, construction, scheduling

Tiivistelmä

Tämän tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena oli parantaa muuraus- ja rappaustöiden toteutettavuutta talviolosuhteissa sekä poistaa näiden töiden suunnitteluun ja toteutuk- seen liittyvää epävarmuutta.

Hankkeessa selvitettiin talvimuurauksen ja rappauksen ongelmia haastattelemalla ko.

töiden toteuttamiseen osallistuvaa henkilöstöä suomalaisissa rakennusliikkeissä. Kes- keisimmät ongelma-alueet talvitoteutuksessa liittyvät työn suunnitteluun, työskentely- olosuhteiden hallintaan sekä tiedon kulkuun yritysten sisällä.

Ratkaisuja todettuihin ongelmiin saatiin sidosryhmien yhteisissä workshopeissa sekä olemassa olevasta kirjallisuudesta. Hyviksi arvioituja menetelmiä kokeiltiin julkisivu- muuraustöiden osalta pilottikohteessa talvella 2003.

Keskeinen johtopäätös tutkimuksessa on, että muuraustöiden talvitoteutus on mahdollista hoitaa laadukkaasti. Laadukas ja kustannustehokas muuraustyö edellyttää huolellista tehtäväsuunnittelua sekä kokonaisvaltaista työskentelyolosuhteiden hallintaa. Näitä tuloksia voidaan soveltaa myös rappaustöiden talvitoteutukseen.

Työn toteutuksessa suositeltava toimintatapa on tämän hankkeen perusteella seuraava:

1. Selvitä työn suorituksen ajankohdan odotettavissa olevat olosuhteet säätilastojen perusteella.

2. Suunnittele olosuhteiden hallinta kokonaisuutena: työtasot, työtilan suojaus ja läm- mitys sekä materiaalin toimitus, varastointi ja siirrot työkohteeseen.

3. Suunnittele kaluston ja materiaalien hankinta yhteistyössä erikoisurakoitsijoiden kanssa.

(6)

Ekholm, Virpi. Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella. Toteutusedellytysten kehittäminen [Implementation of masonry and plaster work in cold weather conditions]. Espoo 2003. VTT Tiedotteita – Research Notes 2214. 80 p. + app. 5 p.

Keywords multi-storey buildings, apartment buildings, plastering, winter, masonry, development, brick walls, cold climate, low temperatures, design, construction, scheduling

Abstract

The aim of this R&D project was to improve the implementability of masonry and plaster work in cold weather conditions as well as to reduce the uncertainty related to the planning and performance of these jobs. The project looked into the problems encountered in masonry and plaster work in winter by interviewing the employees of Finnish construction companies engaged in such work. The key problem areas in winter-time implementation are work planning, control of working conditions and flow of information within companies.

Solutions to the noted problems have been found in joint workshops and literature.

Methods deemed good were tried out in the winter of 2003 in a faced brickwork pilot project.

The key conclusion of the study is that it is possible to do masonry work in winter without sacrificing quality. First-rate, cost-effective bricklaying demands painstaking task planning and comprehensive control of working conditions. The results can also be applied to plaster work in winter conditions.

The recommended operating procedure based on this project is as follows:

1. Use weather statistics to determine the expected conditions at time of work performance.

2. Plan control of conditions as a whole: working platforms, protection and heating of work area as well as delivery, storage and transfer of materials on site.

3. Plan procurement of equipment and materials in cooperation with specialist

(7)

Alkusanat

Tämä tutkimus- ja kehityshanke on osa "Olosuhderakentaminen"-hanketta, jonka tavoitteena on "kehittää rakennustyömaan olosuhteiden hallintaa siten, että rakennusten kosteustekniset riskit voidaan minimoida ja kohteet toteuttaa suunnitelman mukaisessa aikataulussa erilaisissa sääolosuhteissa". Hankkeen koordinoinnista vastaa Humittest Oy ja se on osa Tekesin Terve Talo -teknologiaohjelmaa. VTT:n toimeksiantajana osapro- jektissa olivat Optiroc Oy Ab sekä Wienerberger Oy.

Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat:

! Kehitysjohtaja Kari Varkki, Rakennusosakeyhtiö Hartela, johtoryhmän puheen- johtaja

! Toimitusjohtaja Tarja Merikallio, Humittest Oy, johtoryhmän sihteeri

! Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow, Rakennusteollisuus RT ry

! Laatupäällikkö Harri Martin, SRV Teräsbetoni Oy

! Kehitysjohtaja Pentti Lumme, Lohja Rudus Oy

! Työpäällikkö Jari Iso-Anttila, Skanska Kodit Oy

! Tuotantojohtaja Ano Korhonen, Oy Alfred A. Palmberg Ab

! Laatupäällikkö Jari Valo, NCC Finland Oy

! Prosessinomistaja Markku Laine, Optiroc Oy Ab.

Osahankkeen projektijohtajana toimi Markku Laine Optiroc Oy:stä. Tutkimuksen pro- jektipäällikkönä on toiminut Hannu Koski ja päätutkijana Virpi Ekholm VTT Raken- nus- ja yhdyskuntatekniikasta.

Kiitän kaikkia hankkeeseen myötävaikuttaneita, erityisesti haastattelututkimukseen ja workshopeihin sekä pilotointiin osallistuneita henkilöitä, heidän panoksestaan hankkeen onnistumisessa.

Virpi Ekholm

(8)

(9)

Sisällysluettelo

Tiivistelmä ...3

Abstract...4

Alkusanat ...5

1. Johdanto ...9

1.1 Tausta ...9

1.2 Tavoitteet...9

1.3 Toteutus ...10

2. Sääolosuhteiden asettamat vaatimukset...13

2.1 Talviolosuhteet Suomessa ...13

2.2 Lämpötilapäivät...14

2.3 Lumi-, räntä- ja vesisadepäivät ...16

3. Materiaalien asettamat vaatimukset työn suorittamiselle ...17

3.1 Muuraustyö...17

3.1.1 Muurauslaasti ...19

3.1.2 Muurauskivet...21

3.1.3 Materiaalivalmistajan suositukset ...22

3.2 Rappaustyö ...23

4. Työn suunnittelu ja työskentelyolosuhteiden hallinta ...25

4.1 Tehtäväsuunnittelu ...25

4.1.1 Tehtäväsuunnittelu osana tuotannon laadunhallintaa...25

4.1.2 Tehtäväsuunnittelu hankesuunnitteluvaiheessa ...28

4.1.3 Tehtäväsuunnittelu rakennussuunnittelu- ja rakentamisvaiheessa...29

4.2 Talvimuurauksen tehtäväsuunnittelu...32

4.2.1 Ajalliset ja taloudelliset suunnitelmat ...32

4.2.2 Tehtävän laatuvaatimusten määrittely ja laadunvarmistuksen suunnittelu ...35

4.2.3 Tehtävän sisältö ja aloitusedellytykset...38

4.2.4 Työnaikainen ohjaus ...39

4.3 Talvirappauksen tehtäväsuunnittelu ...41

4.3.1 Ajalliset ja taloudelliset suunnitelmat ...41

4.3.2 Tehtävän laatuvaatimukset...43

4.3.3 Tehtävän sisältö ja aloitusedellytykset...44

4.3.4 Työnaikainen ohjaus ...45

(10)

5. Sääsuojaus ja olosuhteiden hallinta ...46

5.1 Teline- sekä nosto- ja siirtolaitelaitevalinnat...46

5.1.1 Työskentelytilan sääsuojaus...53

5.1.2 Työtilan lämmitys ...57

5.2 Materiaalien sääsuojaus ja lämmitys ...60

6. Materiaalitoimittajan ja tilaajan tehtävät sekä työmaalogistiikka...65

6.1 Materiaalien varastointi tehtaalla ...65

6.2 Materiaalien kuljetus työmaalle ...65

6.3 Aluesuunnitelma...66

6.4 Materiaalien tilaus työmaalle ...68

7. Pilottikohde ...69

7.1 Kohteen kuvaus ...69

7.2 Yhteenveto seurannan tuloksista ...71

7.2.1 Telinesuunnitelmat ...71

7.2.2 Sääolosuhteet...72

7.2.3 Julkisivumuuraustöiden kustannukset...74

7.2.4 Kokemuksia pilottikohteesta...74

8. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista ...76

8.1 Johtopäätökset ...76

8.2 Kehitysehdotukset ...76

Kirjallisuutta ...77 Liitteet

Liite 1: Tarkastuslista talviaikaan tehtäviä muuraustöitä varten. Mukailtu lähteestä (Mäki, T. et al. 2001)

Liite 2: Esimerkki tehtävän sisällön määrittelystä (muuraustyö)

Liite 3: Muistilista muuraustyön aloituspalaverissa käsiteltävistä asioista

Liite 4: Tarkastuslista talviaikaan tehtäviä rappaustöitä varten. Mukailtu lähteestä (Mäki, T. et al. 2001)

Liite 5: Muistilista rappaustyön aloituspalaverissa käsiteltävistä asioista

(11)

1. Johdanto

1.1 Tausta

Oikein tehtyinä muuratut ja rapatut rakenteet ovat fysikaalisesti toimivia ja esteettisesti kauniita. Niiden kilpailukyvyn suurimmat uhat liittyvät talvitoteutukseen. Rakennuttaja ja pääurakoitsija pitävät muuraus- ja rappaustöitä talvella ja pakkasessa varsin riski- herkkinä etenkin aikataulullisesti, jonka vuoksi kyseisiä rakenteita pyritään usein vaih- tamaan toteutuksen kannalta vähemmän sääherkiksi. Myös laaturiskit ovat suuremmat talvella muurattaessa ja rapattaessa.

Puoliautomaattisten sekoittimien ja kehittyneiden nostolaitteiden avulla laastin valmis- tus sekä sen ja tiilien siirto on huomattavasti kevyempää kuin aiemmin. Työskentely- olosuhteet (tuuli, sade ja pakkanen) ovat kuitenkin varsin huonot muihin rakennustöihin verrattuna, jota vielä pahentaa se, että muuraus- ja rappaustyöt ovat usein pitkäkestoisia.

Työntekijät ja alalle hakeutuvat kuitenkin edellyttävät tulevaisuudessa aiempaa ke- vyempää työtä ja parempia (mm. lämpimämpiä) olosuhteita.

Muurattujen ja rapattujen rakenteiden valmistaminen tehtaassa komponenteiksi ja niiden kuljetus työmaalle ja asentaminen ovat erittäin vaikeasti toteutettavissa. Näin menetel- täessä menetettäisiin lisäksi eräitä paikalla rakentamisen etuja, kuten esimerkiksi julkisivujen saumattomuus ja viime hetken suunnitelmamuutosten helppo toteutettavuus.

1.2 Tavoitteet

Tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa muuraus- ja rappaustöiden toteutettavuutta talviolosuhteissa sekä poistaa näiden töiden suunnitteluun ja toteutuk- seen liittyvää epävarmuutta.

Toteutettavuuden parantamisella pyritään siihen, että materiaalien ja työkohteen suojaukset ja lämmitys hoidetaan tasapainoisesti koko työprosessin osalta ja työtä voidaan tehdä laadukkaasti myös pakkasessa.

Suunnittelun epävarmuuden poistamisella pyritään siihen, että hankkeen toteutuksesta vastaavilla on esim. käsitys siitä, missä lämpötilassa työtä voidaan ääriolosuhteissa teh- dä sekä minkälaiset kustannukset aiheutuvat eri olosuhteissa työskenneltäessä.

(12)

1.3 Toteutus

Haastattelut

Tutkimuksen ongelmanasettelun sekä kehitystarpeiden ja -mahdollisuuksien selvittämi- seksi suoritettiin haastattelututkimus tammi–helmikuussa 2002 suomalaisissa rakennus- liikkeissä sekä tutustuttiin nykykäytäntöön työmailla, joilla tehtiin muuraustöitä talviolosuhteissa. Käynnissä olleilla työmailla ei tehty rappaustöitä talviaikaan.

Ongelma-alueet ja kehitystarpeet haastattelujen perusteella:

! Työnsuunnittelu (aikaa niukasti, puutteelliset lähtötiedot)

! Työskentelyolosuhteiden hallinta (hallinnan helppous, hallinnan kustannustehok- kuus, teline- ja suojausratkaisut, nosto- ja siirtolaitevalinnat)

! Tiedon kulku yrityksen sisällä (olemassa olevan tiedon jakaminen).

Workshop

Haastattelututkimuksessa esiin tulleisiin ongelmiin etsittiin ratkaisuja sidosryhmien yh- teisessä workshopissa toukokuussa 2002. Workshopiin osallistuivat seuraavat henkilöt:

hankintapäällikkö Kalervo Piiroinen, Oy Alfred A. Palmberg Ab, vastaava mestari Veli- Antti Husso, Rakennusosakeyhtiö Hartela, vastaava mestari Lars Troberg, Skanska Ko- dit Oy, toimitusjohtaja Veikko Hyttinen, Rakennus V. Hyttinen Oy, operatiivinen pääl- likkö Niclas Sacklén, Munters Oy, aluepäällikkö Arto Ruokonen, Optiroc Oy Ab, tekni- nen päällikkö Markku Laitinen, Telinekataja Oy, erikoistutkija Hannu Koski, VTT, sekä tutkija Virpi Ekholm, VTT.

Muuraustöiden hallittua talvitoteutusta ideoitiin tuplatiimi-menetelmällä. Tehtävän asettelussa etsittiin ratkaisuja seuraaviin ongelmakohtiin:

! Miten hoidetaan materiaalien kuljetukset työmaalle?

! Miten hoidetaan materiaalien varastointi ja siirrot työmaalla?

! Millainen sääsuojaus tarvitaan marraskuu–maaliskuu välisenä ajanjaksona?

! Miten hoidetaan sisäpuoliset muuraustyöt talviaikaan?

! Miten hoidetaan ulkoseinän (sisä- ja ulkokuori) muuraustyöt talviaikaan?

(13)

Keskeisimmiksi osatekijöiksi muuraustöiden hallitussa talvitoteutuksessa nousivat seuraavat asiat:

TEHTÄVÄ- SUUNNITTELU

SÄÄSUOJAUS LÄMMITYS- KALUSTO

TYÖMAA- LOGISTIIKKA

MATERIAALI- TOIMITTAJA

ALOITUS- PALAVERIT Työsuunnitelmat

ajoissa

SÄÄSUOJA OSASTOITAVA

Lämmitettävä Siirrettävissä

LÄMMITYS- KALUSTOA KEHITETTÄVÄ

VARASTOTELTTA Lämmitettävä Sijainti harkittu

TIILET TEHTAALTA

KUIVANA

TYÖMAAN SUUNNITTELU Työntekijöiden kom-

mentit Telineet Lämmitys

SÄÄSUOJAUS Tiivis Turvallinen

TILAUKSET OIKEAAN AIKAAN

VÄLTETÄÄN TURHIA VÄLIVARASTOJA

LÄMPIMÄT TIILET

Rappaustöiden osalta workshopissa käytiin avoin yleiskeskustelu aiheesta "Mitä julkisivurappauksen tai rappauskorjauksen talvitoteutuksessa täytyy huomioida?". Keskei- simmäksi asiaksi nousi työskentelyolosuhteiden hallinta, jossa täytyy erityisesti huomioida:

! sääsuoja (pitkäaikainen ja tiivis)

! sääsuojauksen osastointi (työtilan taloudellinen lämmitys)

! lämmitysenergiavaihtoehtojen tutkiminen (edullisuus)

! huomioitava työtilan tuuletus

! julkisivurappauksen suunnittelussa huomioitava talvitoteutuksen vaatimukset.

Kirjallisuusselvitys ja asiantuntijakeskustelut

Workshopissa esiin tulleiden ratkaisuehdotusten pohjalta tehtiin kirjallisuustutkimus, jonka tuloksena tähän raporttiin on koottu tietoa muuraus- ja rappaustöiden talvitoteu- tuksesta. Lisäksi selvitettiin yhteistyössä alan yrittäjien kanssa tällä hetkellä saatavilla olevia menetelmiä ja kalustoa mm. sääsuojaukseen, materiaalien ja työtilan lämmityk- seen, materiaalilogistiikkaan ja tehtäväsuunnitteluun. Rappaustöiden osalta tiedot perustuvat kirjallisuustutkimuksen lisäksi Arto Kivimäen (Optiroc Oy) kanssa käytyihin keskusteluihin Venäjällä toteutetuista talvirappauskohteista.

Pilotointi

Muuraustöiden osalta hyviksi arveltuja menettelytapoja ja ratkaisuja kokeiltiin Skanska Kodit Oy:n kohteessa As Oy Helsingin Neptunus helmi–huhtikuussa 2003.

(14)

Pilotoinnissa seurattiin:

! työmaan työnsuunnittelua, sen laatua ja ajoitusta

! muuraustöiden teline- ja kalustosuunnittelua talviolosuhteet huomioiden

! telinekustannuksia

! suojauskustannuksia

! työtilan lämmitystä ja sen kustannuksia

! materiaalilogistiikan suunnittelua sekä sen kustannuksia.

Talviaikaan tehtävän rappaustyön pilottiosuutta ei voitu toteuttaa, koska soveltuvaa työ- kohdetta ei ollut käytettävissä.

(15)

2. Sääolosuhteiden asettamat vaatimukset

Rakentamisessa täytyy aina ottaa huomioon vallitsevat sääolosuhteet vuodenajasta riippumatta. Sade, tuuli, kuumuus ja pakkanen asettavat kukin omia vaatimuksiaan työ- maan työskentelyolosuhteiden hallintaan.

Britanniassa Meteorological Officen tekemän tutkimuksen mukaan:

! 60 % yrityksistä ilmoittaa, että heidän liiketoimintansa on altis sääolosuhteiden vaikutuksille, mutta vain 17 % ottaa sen huomioon suunnittelussa.

! 58 % yrityksistä käyttää tarjolla olevia säätietoja rakentamisprojektin aikana mutta ei ennen sitä.

! 50 % yrityksistä huomioi sääolosuhteista aiheutuneet viiveet ja useimmat arvioivat tai arvaavat aiheutuneen viiveen pituuden. Vain 43 % niistä yrityksistä, jotka arvioivat aiheutuneen viiveen, käyttävät säätietoja arvionsa pohjaksi.

! Vain neljännes vastaajista tunnisti sääinformaation auttavan heitä minimoimaan sääolosuhteiden vaikutuksen liiketoiminnalleen.

(Lähde: Rogers. 2002)

2.1 Talviolosuhteet Suomessa

Ilmatieteen laitos tarjoaa tietoa Suomen sääolosuhteista. Seuraavassa esitetyt tiedot on poimittu Ilmatieteen laitoksen maksuttomilta Internet-sivustoilta (http://www.fmi.fi).

Meteorologiassa puhutaan termisestä talvesta, jolloin keskilämpötila on 0 °C:n alapuolella, mutta lämpimät ilmavirtaukset saattavat nostaa päivän lämpötilan ajoittain 0 °C:n yläpuolelle.

Talvi alkaa Lapissa yleensä lokakuun puolivälissä, muualla Suomessa marraskuun aikana ja Lounais-Suomen saaristossa vasta joulukuun puolella. Talvi kestää maan lounai- simmissa osissa noin 100 päivää ja Lapissa noin 200 päivää.

Pysyvä lumipeite sataa avoimille maille noin kaksi viikkoa talven alkamisen jälkeen.

Lumikerroksen paksuus on suurimmillaan yleensä maaliskuun puolivälin tienoilla; lunta on tällöin Itä- ja Pohjois-Suomessa keskimäärin 60–90 cm ja maan lounaisosissa keski- määrin 20–30 cm.

(16)

Talven kylmin vuorokausi on huomattavasti auringon alimman aseman jälkeen eli tam- mikuun lopulla, paitsi saaristossa ja rannikolla, missä meren hitaan jäähtymisen takia on kylmintä yleensä vasta helmikuun ensimmäisellä tai toisella viikolla.

2.2 Lämpötilapäivät

Ilmatieteen laitos on tilastoinut lämpötilapäiviä vuosilta 1961–1990 eri paikkakunnilla.

Jääpäivänä lämpötila pysyy koko ajan pakkasen puolella, koska myös vuorokauden ylin lämpötila on nollan alapuolella. Pakkaspäivänä lämpötila on osan aikaa nollan yläpuo- lella. Taulukossa 1 esitetään niiden päivien lukumäärä, jolloin vuorokauden alin lämpö- tila on alle -10 °C, keskimäärin kuukausittain vertailukaudella. Taulukossa 2 on jääpäi- vien lukumäärä ja taulukossa 3 pakkaspäivien lukumäärä keskimäärin kuukausittain vertailukaudella.

Taulukko 1. Niiden päivien lukumäärä eri paikkakunnilla, jolloin vuorokauden alin lämpötila on alle -10 °C keskimäärin kuukausittain vertailukaudella 1961–1990.

Utö Turku Hki Lappeen- Vaasa Joensuu Oulu Sodan-

Vantaa ranta kylä

tammi 5 12 14 18 16 20 21 25

helmi 6 12 13 16 15 19 18 22

maalis 4 8 8 10 11 14 14 19

huhti 0 0 0 1 1 3 3 10

touko 0 0 0 0 0 0 0 1

kesä 0 0 0 0 0 0 0 0

heinä 0 0 0 0 0 0 0 0

elo 0 0 0 0 0 0 0 0

syys 0 0 0 0 0 0 0 0

loka 0 0 0 0 0 1 1 4

marras 0 3 3 3 5 7 8 14

joulu 1 9 10 13 13 16 17 22

yht. 16 44 48 61 61 80 82 117

(17)

Taulukko 2. Jääpäivien lukumäärä keskimäärin kuukausittain eri paikkakunnilla ver- tailukaudella 1961–1990.

tammi 14 19 21 24 22 26 25 28

helmi 15 18 19 22 20 24 23 25

maalis 11 10 11 14 13 16 18 22

huhti 1 0 0 1 1 3 3 8

touko 0 0 0 0 0 0 0 0

kesä 0 0 0 0 0 0 0 0

heinä 0 0 0 0 0 0 0 0

elo 0 0 0 0 0 0 0 0

syys 0 0 0 0 0 0 0 0

loka 0 0 0 1 1 2 3 8

marras 2 6 7 11 10 14 14 21

joulu 7 14 16 20 18 23 21 26

yht. 50 67 74 93 85 108 107 138

Taulukko 3. Pakkaspäivien lukumäärä keskimäärin kuukausittain eri paikkakunnilla vertailukaudella 1961–1990.

tammi 23 28 29 30 22 31 30 31

helmi 23 26 27 28 20 28 28 28

maalis 24 27 27 28 13 29 29 31

huhti 12 18 18 19 1 22 22 26

touko 0 4 3 3 0 9 6 15

kesä 0 0 0 0 0 1 0 2

heinä 0 0 0 0 0 0 0 0

elo 0 0 0 0 0 0 0 2

syys 0 2 2 1 0 4 3 10

loka 1 8 9 11 1 13 13 21

marras 7 18 19 22 10 23 24 28

joulu 18 26 27 29 18 30 29 31

yht. 108 157 161 171 82 190 184 225

(18)

2.3 Lumi-, räntä- ja vesisadepäivät

Ilmatieteen laitos on tilastoinut joulu–maaliskuun välisen ajan kuukauden keskimääräi- siä sadepäiviä vertailukaudella 1961–1990. Sadepäivien lukumäärä esitetään taulukossa 4. Taulukkoa tulkitessa täytyy huomata, että lumi-, räntä- ja vesisadepäivät kirjautuvat

"päällekkäin", koska samana päivänä esiintyy toisinaan kaikkia sateen eri olomuotoja.

Taulukko 4. Sadepäivien lukumäärä keskimäärin kuukausittain vertailukaudella 1961–

1990.

joulu tammi helmi maalis yht.

Lumipäivät 22 23 20 16 81

Räntäpäivät 5 4 3 5 17

Hki Vantaa

Vesipäivät 8 5 2 4 19

Jyväskylä

Oulu

Lumipäivät 27 29 25 26 107

Sodankylä

(19)

3. Materiaalien asettamat vaatimukset työn suorittamiselle

Materiaalien ominaisuudet asettavat vaatimuksia työskentelyolosuhteille. Nämä vaatimukset tulee huomioida jo mielellään hankesuunnittelua tehtäessä, kuitenkin viimeis- tään työnsuunnitteluvaiheessa, jolloin päätetään siitä, millä keinoin muuraukselle ja rappaustyölle soveltuvia olosuhteita luodaan ja ylläpidetään työmaalla.

Muuraus- ja rappaustyöt talvella aiheuttavat monenlaisia lisätöitä rakentajille. Ilman erityistoimenpiteitä vesi voi jäätyä laastissa ja kaikkien sideaineiden reaktiot hidastuvat tai pysähtyvät kokonaan lämpötilan laskiessa. Talviolosuhteiden tuomia ongelmia tar- kasteltaessa on muurattua rakennetta ja rapattua rakennusosaa tarkasteltava kokonaisuutena.

Seuraavissa luvuissa materiaalien ominaisuuksia käsitellään kirjallisuuslähteiden, viran- omaismääräysten sekä materiaalivalmistajan (Optiroc Oy Ab) antamien tietojen pohjalta. Kirjallisuuslähteet luetellaan sivulta 75 alkaen.

3.1 Muuraustyö

Muuraustyössä käytetään standardien mukaisia materiaaleja. Sovellettavat standardit tiilirakenteissa ovat:

! SFS 5513 Muurauslaastien, muurauskivien ja muuratun rakenteen testaus. 1989

! SFS 5514 Poltetut tiilet. 1989

! SFS 5515 Kalkkihiekkatiilet. 1989

! SFS 5516 Muurauslaastit. 1989.

Muurattuihin betoniharkkorakenteisiin sovelletaan seuraavia standardeja:

! SFS 5212 Betoniharkot. Muurattava betoniharkko. Tuotteet, vaatimukset ja mer- kintä. Ehdotus 1991

! SFS 5213 Betoniharkot. Näytteenotto, testaus ja hyväksymissäännöt. Ehdotus 1991

! SFS 5516 Muurauslaastit 1989.

Myös käytettävän raudoitusmateriaalin täytyy olla standardisoitu.

Muurattuihin kevytbetoniharkkorakenteisiin sovelletaan seuraavia standardeja:

! SFS 4528 Kevytsoraharkot. Suorakulmainen kevytsoraharkko 3/650 ja 5/950, laatu ja merkintä. 1986

! SFS 4529 Kevytsoraharkot. Näytteenotto, testaus ja hyväksymissäännöt. 1986

(20)

! SFS 5271 Hohkakiviharkot. Suorakulmainen hohkakiviharkko 3/650 laatu ja mer- kintä. 1987

! SFS 5272 Hohkakiviharkot. Näytteenotto, testaus ja hyväksymissäännöt. 1987

! Tuotelehti (13.3.1987) Karkaistut kevytbetoniharkot, laadut 400, 450 ja 500

! Tuotelehti (13.3.1987) Karkaistut kevytbetoniharkot, näytteenotto, testaus ja hy- väksymissäännöt.

Laastien osalta noudatetaan normia RIL 85/1972. Muuraussementtilaasti M100/500.

Myös käytettävän raudoitusmateriaalin täytyy olla standardisoitu.

Muuraustyön talviolosuhteet

Rakennusmääräyskokoelman B8 (1989) mukaan talviolosuhteiden katsotaan vallitse- van, kun ilman lämpötila ajoittainkin laskee alle 0 °C. Tällöin työn suoritukseen, raken- nustarvikkeiden säilytykseen ja varastointiin, työn järjestelyyn sekä muuratun rakenteen suojaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tiilet eivät saa olla märkiä, jäisiä tai lumisia. Tarvittaessa ne voidaan lämmittää. Laastissa ei saa olla jääpaloja eikä jäisiä osa- aineita. Laasti valmistetaan ja säilytetään niin, ettei sen lämpötila laske ennen muurausta alle + 5 °C. Tarvittaessa laastin valmistukseen käytetään lämmitettyä vettä tai hiekkaa tai valmis laasti lämmitetään. Lämpimiä laasteja käytettäessä tulee ottaa huomioon laastin nopea jäykistyminen. Laastin lämpötila ei yleensä saa ylittää +40 °C:ta. Kovet- tumista kiihdyttäviä tai jäätymispistettä alentavia lisäaineita käytetään varmennetun käyttöselosteen perusteella.

Talviolosuhteissa muuraustyö tehdään ja rakenne suojataan siten, että laastin lämpötila pysyy niin kauan 0 °C:n yläpuolella, ettei veden jäätyminen enää vaurioita laastia tai laastin ja tiilen välistä tartuntaa.

Laastit talvella

Laasti saa jäätyä vasta, kun tiilen imu on pienentänyt laastin vesipitoisuuden riittävän alhaiseksi tai kun laasti on kovettunut niin pitkään, että se on savuttanut riittävän lujuuden ennen jäätymistä.

Kalkkisementtilaasteilla, joiden sideaineesta vähintään 65 painoprosenttia on portland- sementtiä, ja muuraussementtilaasteilla jäätymisen kannalta riittävän pieneksi vesipitoi- suudeksi voidaan katsoa 6 % kuivapainosta. Veden imeytyminen laastista tiiliin selvi-

(21)

riittävän lujuuden vesimäärästä riippumatta, kun ne ovat kovettuneet yli 0 °C lämpöti- lassa vähintään kaksi vuorokautta. Laastin lämpötilaa seurataan luotettavalla tavalla.

Rakenteen sulaessa muurinlujuudeksi saa olettaa enintään 60 % suunnittelulujuudesta.

Raudoitetut rakenteet valmistetaan siten, että rakenteen lämpötila pysyy 0 °C:n yläpuo- lella kahden vuorokauden ajan.

Harkkomuuraukset talvella

Rakennusmääräyskokoelman osassa B9 Betoniharkkorakenteet (1993) ja B5 Kevytbe- toniharkkorakenteet (1987) edellytetään harkkojen talvimuurauksesta seuraavaa:

! Harkot eivät muurattaessa saa olla märkiä, jäisiä tai lumisia.

! Laastissa ei saa olla jääpaloja tai jäätyneitä osa-aineita.

! Ulkoilman ollessa alle 0 °C rakenne suojataan ja sitä lämmitetään siten, että laasti kovettuu riittävän pitkän ajan, tai laastin kovettuminen varmistetaan esim. käyttö- selosteessa esitetyllä tavalla.

! Muuraussementtilaastin M100/500 voidaan katsoa saavuttaneen jäätymistä vastaan riittävän lujuuden, kun se on kovettunut yli 0 °C lämpötilassa vähintään kolme vuorokautta.

3.1.1 Muurauslaasti

Laastin pakkasvauriot johtuvat erityisesti siitä, että laastissa olevan veden tilavuus laajenee, kun se muuttuu jääksi. Jos laasti pääsee jäähtymään ennen, kuin vesipitoisuus alenee riittävästi, voi jäätynyt vesi vaurioittaa sitoutumisen alkuvaiheessa olevaa laastia.

Talvimuurauksessa käytetään yleensä kahta vaihtoehtoista työtapaa, jotka on määritelty laastin jäätymisajankohdan mukaan seuraavasti:

1. Laasti jäätyy vasta, kun tiilet ovat imeneet niin paljon vettä laastista, ettei se enää vaurioidu lopun veden jäätyessä laastissa. Tämä työtapa edellyttää nopeasti vettä imevän tiililaadun käyttöä ja lämmintä laastia, jonka vedenpidätyskyky ei ole liian suuri.

2. Laasti jäätyy vasta kovetuttuaan vähintään kaksi vuorokautta, jolloin jäätyminen ei enää vaurioita laastia. Tämä työtapa edellyttää sitä, että muuraustarvikkeet lämmi- tetään ja muuratun rakenteen lämpötila pysyy kaksi ensimmäistä vuorokautta 0 °C:n yläpuolella.

Talvimuurauksessa käytettävän sideaineen tulee sisältää vähintään 65 painoprosenttia portlandsementtiä. Sideaineita ei saa lisätä yli normaalin määrän, koska laasti tarvitsee silloin enemmän vettä. Lihavan laastin vedenpidätyskyky hidastaa veden poistumista.

(22)

Talvikäyttöön sopivat parhaiten valmiit kuivalaastit. Yleisimmin käytetään laasteja KS 35/65, KS 20/80 tai M100/600.

Laasti valmistetaan ja säilytetään niin, ettei sen lämpötila laske ennen muurausta alle +5

°C. Valmiin laastin lämpötila ei saa ylittää myöskään +40 °C:ta. Laastin valmistuksessa tulee huomioida, että eräiden side- ja lisäaineiden ominaisuudet huononevat yli +40 °C lämpötilassa. Laastin valmistuksessa on siis syytä kiinnittää huomiota ainesosien se- koitusjärjestykseen ja tarvittaessa kysyä neuvoa materiaalivalmistajalla. Laastin lämpö- tila sekoittimessa ei saa olla yli +50 °C:n. Lämmin laasti valmistetaan lämmittämällä osa-aineksia tai lämmittämällä valmis laasti. Veden lämmittäminen työmaaolosuhteissa on helpointa, mutta myös kiviaineksen lämmittäminen onnistuu suhteellisen pienellä vaivalla.

Laasti tulee valmistaa sellaisissa erissä, että muuraustyö voidaan suorittaa ennen laastin lämpötilan haitallista alenemista. Mikäli halutaan työskentelyaikaa 30 minuuttia -10 °C:n pakkasessa ja laastin lämpötila muuraushetkellä on +20 °C, täytyy laastin valmistusläm- pötilan olla lähes +40 °C. Edellä mainittu valmistuslämpötilan, laastin lämpötilan ja ulkoilman lämpötilan riippuvuus on luettu nk. Elmarssonin suosituksesta. Suositeltavaa on, että myös muurauksen aikana paljussa oleva laasti pidetään lämpimänä. Tähän tarkoituk- seen sopivat mm. lämpöeristetyt laastipaljut tai kohdekohtaiset lämmittimet, esim. infra- punasäteilijä. Laastin lämmittämisen haittapuolena on työstettävyyden nopeahko heikke- neminen, ja myös tästä syystä laastia tulisi valmistaa työn edistymisen kannalta sopivia määriä kerrallaan.

(23)

3.1.2 Muurauskivet

Talvimuurauksessa käytettävien kivien täytyy olla pakkasenkestäviä. Tiilinormeissa on määritelty pakkasenkestävyysvaatimukset. Tiilen pakkasenkestävyys on sitä parempi, mitä korkeammassa lämpötilassa se poltetaan. Vesi laajenee jäätyessään 9 % ja tyhjät huokoset ottavat tämän vastaan. Enintään 80–85 % tiilen avoimista huokosista saa täyttyä vedellä, jotta pakkasenkestävyys olisi hyvä.

Talvimuurauksen kannalta tiilen toinen tärkeä ominaisuus on sen vedenimunopeus. Ve- denimunopeudella ν_m tarkoitetaan tiilen tai tiililaatan minuutissa lapepinnan neliömetriä kohti imemää vesimäärää kilogrammoina. Tiilet ja tiililaatat jaetaan vedenimunopeuden mukaisiin vedenimuluokkiin, joita on neljä.

Taulukko 5. Tiilien ja tiililaattojen vedenimunopeusluokat.

Vedenimunopeusluokka Vedenimunopeuksien keskiarvo kg/m2*min

1 < 1,0

2 0,5–2,0

3 1,5–3,0

4 > 2,5

Vedenimukyvyllä νs tarkoitetaan standardin 5513 mukaisesti määritettyä vesimäärää, joka ilmoitetaan painoprosentteina tiilen tai tiililaatan kuivapainosta.

Talvimuuraukseen sopivat huonosti tiilet, joilla laastin 6 % vesipitoisuuden saavuttami- nen kestää useita tunteja. Parhaiten talvimuuraukseen sopivat kohtalaisesti vettä imevät tiilet, joiden vedenimunopeus on yli 2 kg/m2 X min ja imukyky yli 10 painoprosenttia.

Jos talvimuurauksessa käytetään huonosti vettä imeviä tiiliä, on tiilet ja laasti lämmitet- tävä ja tarvittaessa muurausta pidettävä sulana kaksi vuorokautta ulkoilman lämpötilasta riippuen.

Muurattaessa ei kivien pinta saa olla jäässä. Märkiä tai jäätyneitä kiviä ei pidä käyttää, tapahtuipa muuraus täysin pakkaselta suojassa tai ei. Jääkalvo muurauskiven pinnassa alentaa imukykyä, nopeuttaa jäänmuodostusta laastissa ja estää täysin kiven ja laastin välisen tartunnan. Märät muurauskivet ovat epämiellyttäviä, raskaita ja kylmiä käsitellä sekä vaikeasti katkaistavissa.

Muurauskivet täytyy kuljettaa työmaalle kuivina ja sulana. Työmaalla muurauskivet täytyy varastoida siten, ettei niihin pääse kosteutta. Tarvittaessa varastoa on voitava myös lämmittää. Lämmitetyissä muurauskivissä on niin paljon energiaa varastoitunee-

(24)

na, että kestää kauan, ennen kuin ne jäähtyvät ilman lämpötilaan. Lämmitys on välttä- mätöntä, mikäli käytetään muurauskiviä, joilla on alhainen vedenimukyky.

3.1.3 Materiaalivalmistajan suositukset

Muuraustyötä suunniteltaessa kannattaa ehdottomasti tutustua materiaalivalmistajan ohjeisiin ja suosituksiin. Tässä yhteydessä käsitellään Optiroc Oy:n tuotteita ja niille annettuja suosituksia. Optiroc Oy on antanut suositukset valmiin laastin minimilämpö- tilasta tiilistä sekä ulkolämpötilasta riippuen. Nämä suositukset esitetään taulukossa 6.

Kevytsoraharkkojen muuraukseen on tarjolla Vetonit-pakkaslaasti, jolla harkot voidaan muurata rakenteita lämmittämättä aina -15 °C:seen asti.

Taulukko 6. Valmiin laastin minimilämpötila tiilestä ja lämpötilasta riippuen. (Lähde:

Optiroc Oy:n tuote-esite 3-10, 15.1.2000/Vetonit muurauslaastit.)

Ulkoilman ja tiilen lämpötila

° C

Poltettu tiili imukykyinen Vedenimunopeusluokat 4 tai 3

Poltettu tiili vähäimuinen

Vedenimunopeusluokat 2 ja 1

Kahi-tiili muuraus

Kahi-tiili ohutsaumamuuraus

+5...0°C Sekoitusveden lämpötila +5...20°C. Valmiin laastin lämpötila +5...+10

°C.

Sekoitusveden lämpötila +5...20°C. Valmiin laastin lämpötila +5...+10 °C.

Sekoitusveden lämpötila +5...20 °C.

Valmiin laastin lämpötila +5...+10 °C.

Sekoitusveden lämpötila +20...40 °C. Valmiin laastin lämpötila +10...+20°C.

0...- 5°C Sekoitusveden lämpötila n. +35°C. Valmiin laastin lämpötila≥ +10°C.

Sekoitusveden lämpötila +35...+45°C. Valmiin laastin lämpötila +10...+15 °C.

Sekoitusveden lämpötila +50...+60 °C.

Valmiin laastin lämpötila +20...+30 °C.

Suositellaan tiilien lämmittämistä.

Sekoitusveden lämpötila +40...+50°C. Valmiin laastin lämpötila +20...+35 °C.

Suositellaan tiilien lämmittämistä.

-5...-10 °C Sekoitusveden lämpötila +40...+60°C. Valmiin laastin lämpötila +10...+20°C.

Valmiin laastin lämpötila ≥ +25°C.

Suositellaan tiilien tai työtilan lämmittämistä ja suojamista

Tiilet lämmitetään.

Suositellaan työtilan lämmittämistä ja suojamista

Valmiin laastin lämpötila +20...+35°C.

Suositellaan työtilan lämmittämistä ja suojamista

-10...-15°C Valmiin laastin lämpötila

≥ +25°C.

Suositellaan tiilien tai työtilan lämmittämistä ja suojamista

Suositellaan työtilan lämmittämistä ja suojamista

Tiilet ja työtila lämmitetään ja suojataan.

Valmiin laastin lämpötila +20...+35°C.

Tiilet ja työtila lämmitetään ja suojataan.

< -15°C Työtila ja tiilet lämmitetään.

Työtila ja tiilet lämmitetään.

Materiaalivalmistaja ei suosittele talvimuuraukseen tarkoitettujen laastin lisäaineiden käyttöä yhdessä omien tuotteidensa kanssa. Jotkut lisäaineet saattavat heikentää laastin lujuutta ja lisätä valmiin muurauksen härmehtimisriskiä.

(25)

3.2 Rappaustyö

Rappaustyössä käytetään sovellettujen standardien mukaisia materiaaleja. Sovellettavat standardit rappaustyössä ovat:

! SFS 5513 Muurauslaastien, muurauskivien ja muuratun rakenteen testaus 1989

! SFS 5514 Poltetut tiilet 1989

! SFS 5515 Kalkkihiekkatiilet

! SFS 5516 Muurauslaastit

! SFS 3165 Rakennussementit.

Tässä yhteydessä rajoitutaan käsittelemään julkisivujen rappausta ja rappauskorjauksia.

Rappaaminen talvella on ongelmallista, koska ohuen rappauskerroksen suuri pinta on välittömästi yhteydessä ilmaan ja siksi alttiina pakkasen aiheuttamille vaurioille. Rap- paustyö edellyttää sitä, että alusta ei saa imeä vettä liian voimakkaasti. Myös tämän vuoksi nopeasti jäätyvä rappauslaasti vaurioituu helposti talviolosuhteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rappaaminen talvella on mahdollista vain, jos seinä suojataan täysin ja suojan ja seinän välinen ilmatila lämmitetään.

Eri rappauslaastit edellyttävät erilaisia työskentelylämpötiloja. Mitä enemmän sementtiä laastissa on, sitä nopeammin se sietää jäätymistä. Sementti kovettuu vain veden vaikutuksesta. Kalkkilaastissa sideaineena oleva kalkki kovettuu ilman hiilidioksidin vaikutuksesta ja kovettuminen tapahtuu hitaasti. Hydraulinen kalkki kovettuu sekä ilmassa olevan hiilidioksidin että veden vaikutuksesta. Laastien suositeltavat alimmat käyttö- lämpötilat Betoniyhdistyksen Rappauskirjan mukaan ovat kalkkisementtilaastilla +5 °C ja hydraulisilla kalkkilaasteilla sekä kalkkilaasteilla +10 °C. Optiroc Oy:n tuote-esitteen mukaan myös hydraulisten kalkkilaastien sekä kalkkilaastien alimmaksi käyttölämpöti- laksi riittää +5 °C. Alhaisempi lämpötila hidastaa laastin kovettumista olennaisesti ja lisää kalkki- ja suolasaostumien vaaraa.

Betoniyhdistyksen Rappauskirjan mallityöselityksen yleiset rappaustyöohjeet edellyttä- vät seuraavaa:

! Ulkolämpötilan tulee olla vähintään +5 °C koko rappaustyön ajan.

! Kalkkirappaukset ja paljon kalkkia sisältävät kalkkisementtirappaukset tulee tehdä alkukesällä, jotta aikaa jää riittävästi laastin karbonatisoitumiselle ennen syyssatei- den ja talven tuloa.

! Alustan tulee olla puhdas ja sopivan imukykyinen; pinta ei saa olla jäässä.

! Ikkunat, ovet ja peltiosat suojataan.

! Rappaustyö suunnitellaan siten, että pinnat jaetaan pienempiin kokonaisuuksiin, jotka käsitellään yhdellä kerralla; rappaus suoritetaan telinekerrosten korkeuden mu- kaisina osina; työsaumojen sijainti suunnitellaan ennen työn aloittamista.

(26)

! Eri aineista valmistettujen rappausalustojen saumakohdat katkaistaan tai saumoihin kiinnitetään rappausverkko.

! Rappaus katkaistaan aina liikuntasaumojen kohdalla.

! Laasti sekoitetaan pakkosekoittimella, pienehköt määrät porakoneen vispilällä val- mistajan ohjeiden mukaisesti.

! Laastin sekoitukseen käytettävän veden tulee olla puhdasta ja sen lämpötilan alle +50 °C.

! Laastin valmistuksessa on käytettävä hengityssuojaimia.

Optiroc Oy:n talvityöohjeessa KS-laastilla tehtäviin rappauksiin edellytetään seuraavaa:

! Ennen rappaustyötä on varmistettava, että käytettävien kuivatuotteiden, veden ja rappausalustan lämpötilat ovat yli +5 °C.

! Rappaustyön jälkeen lämpötila on pidettävä n. +10 °C:ssa 5–7 vuorokautta.

! Lämmityksen lisäksi telineillä on oltava tuuletus, jotta haihtuva kosteus poistuu.

! Ennen lämmityksen päättämistä on varmistuttava, että rappaus on kuiva, kosteus- prosentti on n. 6 % ja ettei valumavesiä pääse rappauspinnalle.

! Lämmitettävän telineen lämpötilat merkitään rappauspäiväkirjaan.

! Lämpötilan mittauspisteet sijoitetaan alimmalle ja jäätymisherkimmälle tasolle sekä ylimmälle tasolle.

! Värillisten tuotteiden ruiskutusta lämmitettäviltä telineiltä ei suositella.

(27)

4. Työn suunnittelu ja työskentelyolosuhteiden hallinta

4.1 Tehtäväsuunnittelu

Työn suunnitteluun liittyvä tehtäväsuunnittelu on osa rakentamisprosessin laadunhallintaa ja edellytys kustannustehokkaalle rakentamiselle. Tässä luvussa käsitellään muuraus- ja rappaustöiden tehtäväsuunnittelua.

Työn suunnittelu ei saa rajoittua ainoastaan rakentamisvaiheeseen, vaan sitä on tehtävä koko tuotantovaiheen ajan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Rakentamisen tuotanto- vaiheella tässä yhteydessä tarkoitetaan RT-kortin RT 10-10387 Talonrakennushankkeen kulku. 1989 mukaista kokonaisuutta, joka sisältää hankesuunnittelun, rakennussuunnit- telun ja rakentamisvaiheen tehtävät.

TARVE- SELVITYS

HANKE- SUUNNITTELU

RAKENNUS- SUUNNITTELU

RAKENTAMIS- VAIHE

KÄYTTÖÖN- OTTO RAKENNUSHANKE

TUOTANTOVAIHE

Kuva 2. Talonrakennushankkeen vaiheet RT 10-10387 mukaisesti jaoteltuna.

4.1.1 Tehtäväsuunnittelu osana tuotannon laadunhallintaa

Ratu-kirjassa Rakentamisen Laatu 2002 (Mäki et al. 2001) esitetään tehtäväsuunnittelu osana rakentamisen laatua. Tehtävän laatu jaetaan kirjassa seuraaviin osa-alueisiin:

! tehtävän johtaminen

! tehtäväsuunnittelu

! tehtävien valinta ja suorittaminen

! tehtäväsuunnitelman lähtötiedot ja sisältö

! kustannus- ja aikataulutavoitteet

! laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimet

! aloitusedellytykset

! ongelmiin varautuminen

! työturvallisuus

! logistiikka

! työnaikainen ohjaus.

(28)

Tehtävän johtaminen

Tehtävän johtamisella rakennustuotantoa johdetaan kohti asetettuja tavoitteita, jotka on esitetty tuotantosuunnitelmissa. Tehtäväkohtaisen hajautetun suunnittelun eli ennakoi- van ohjauksen tarkoituksena on varmistaa tuotannon häiriötön sujuminen ja tavoitteiden mukainen eteneminen. Yksittäisen tehtävän osalta tämä sisältää

! tehtävän toteutuksen suunnittelun

! suunnitelman tietojen siirtämisen työntekijöille

! tehtävän aloitusedellytysten varmistamisen.

Tehtäväsuunnittelu

Tehtävälle asetetut laatuvaatimukset sekä kustannus- ja aikataulutavoitteet selvitetään ennen työn aloitusta, ja samalla suunnitellaan keinot, joilla asetetut vaatimukset ja tavoitteet voidaan saavuttaa. Tehtäväsuunnitelmaan liittyvät tarkastuslistat ja ongelmiin varautuminen antavat tietoa havaituista ja tiedostetuista ongelmista sekä auttavat kehit- tämään työmaiden toiminnan lisäksi yrityksen laatujärjestelmää ja toimintatapoja. Lop- putuotteen laatuvaatimusten tarkistuslistat toimivat tehtävän dokumentteina ja huolto- kirjan aineistona.

Tehtäväkokonaisuuden valintaperusteet

Tehtäväsuunnitelmat tehdään valituista tehtäväkokonaisuuksista ja ainakin työmaan laatusuunnitelmassa määrätyistä tehtävistä. Tehtäväkokonaisuuden valintaperusteena on yleensä, että se on

! aikataulullisesti merkittävä

! taloudellisesti merkittävä

! vuosikorjauksissa virhealttiiksi osoittautunut

! työryhmän harvoin tekemä ja työryhmälle vieras

! tehtävä, jolle on asetettu erityisiä vaatimuksia,

! tehtävä, jonka rakennuttaja on todennut työn laadun kannalta kriittiseksi (esim. yli- pitkä takuuaika).

Tehtävä voi koostua useista eri työlajeista tai olla vain osa jostakin nimikkeestä tai työ- lajista. Tehtäväsuunnitelma laaditaan, käydään läpi ja tarkennetaan yhdessä työntekijöi-

(29)

Tehtäväsuunnitelman sisältö

Tehtäväsuunnittelussa selvitetään ja suunnitellaan ainakin

! kustannus- ja aikataulutavoitteet

! tuotteen ja toiminnan laatuvaatimukset

! ongelmiin varautumisen keinot

! laadunvarmistustoimet

! aloitusedellytysten varmistaminen

! työturvallisuus- ja ympäristöasiat

! työmaa-alueen käyttö ja logistiikka

Tehtävän kustannus- ja aikataulutavoitteet

Tehtävän kustannus- ja aikataulutavoitteet kootaan hankkeen tavoitearviosta, hankinta- suunnitelmasta, aikatauluista ja muista sopimusasiakirjoista. Tavoitteiden realistisuuden arviointi kohdekohtaisesti on tärkeää, ja sen pohjana voidaan käyttää yrityskohtaisia menekki- ja menetelmätietoja sekä yleistä Ratu-tiedostoa.

Tehtävän laatuvaatimukset

Tehtävän laatuvaatimukset muodostuvat työlajien yleisistä laatuvaatimuksista sekä han- kekohtaisista laatuvaatimuksista. Työlajikohtaiset yleiset laatuvaatimukset on esitetty Rakennustöiden yleisissä laatuvaatimuksissa (RYL 2000) ja muissa tehtävää koskevissa yleisissä normeissa. Työlle laaditaan tarvittavat laadunvarmistusohjeet, jotka käydään läpi työntekijöiden kanssa ennen työn aloitusta.

Aloitusedellytykset

Tehtäväkohtaisesti varmistetaan aloitusedellytykset. Aloitusedellytyksiä suunniteltaessa selvitetään mm.

! edellisiltä työvaiheilta vaadittava valmius

! työkohteelta vaadittavat työskentelyolosuhteet

! työhön liittyvä työturvallisuus

! työryhmä, materiaalit, tarvikkeet ja kalusto, varastointi ja siirrot työmaalla

! työmaalla tarvittavat asiakirjat: piirustukset, suunnitelma-asiakirjat, työselostukset, työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet sekä erikoistöihin liittyvät luvat ja ilmoitukset.

Ongelmien kartoitus

Mahdollisten ongelmien kartoitus on osa tehtäväsuunnitelmaa. Mietitään, millaisia tek- nisiä, toiminnallisia tai hankinnan ongelmia ko. tehtävä voi aiheuttaa ja kuinka ongel- mat vältetään tai kuinka mahdollisessa ongelmatilanteessa toimitaan.

(30)

Työturvallisuus

Työturvallisuusvastuut määritellään tehtäväsuunnitelmassa ja suunnitellaan huolella.

Erityisiä turvallisuusriskejä sisältävät työt käsitellään yhdessä työn toteuttajan ja muiden osapuolien kanssa. Ennen työn aloitusta suunnitellaan ja työn aikana tarkistetaan ainakin seuraavat asiat:

! henkilökohtaisten suojainten saatavuus ja käyttö

! telineiden, kaiteiden, koneiden ja laitteiden kunto

! riittävä alkusammutuskalusto

! ympäristön suojaaminen

! ensiapuvälineistö

! sähkön ja veden saanti sekä va- laistus

! varoituskilvet ja kulunvalvonta

! tiedotus

! tarvittavat luvat ja ilmoitukset

! työkohteen siisteys ja tuuletus

! jätteiden lajittelu työmaalla.

Logistiikan suunnittelu

Tehtäväsuunnitelmaan sisältyy myös logistiikan suunnittelu, joka muodostuu varastoin- tien, siirtojen ja jätehuollon suunnittelusta. Yleiset logistiset suunnitelmat esitetään työmaan aluesuunnitelmassa (mm. purku ja varastoalueet, kulkuväylät, roskalavat, nosturien ulottumasäteet sekä alueet, joille ei saa varastoida tavaraa). Toimituskohtaisis- sa siirroissa verrataan vaihtoehtoisia siirtomenetelmiä, reittejä ja varastoalueita.

Työnaikaiset ohjaustoimenpiteet

Tehtäväsuunnitelmassa esitetään työnaikaiset ohjaustoimenpiteet, jotka käydään läpi eri osapuolten kanssa. Työnaikaiseen ohjaukseen kuuluvat laadun, aikataulun ja kustannusten seuranta sekä työmaalla pidettävät ohjauspalaverit ja tarkastukset.

4.1.2 Tehtäväsuunnittelu hankesuunnitteluvaiheessa

Hankesuunnitteluvaiheessa luodaan puitteet rakennusprojektin hyvälle laadunvarmis- tukselle. Sen aikana tehdään myös päätöksiä, jotka vaikuttavat hankkeen kustannuksiin ja aikatauluun. Näiden päätösten tueksi tarvitaan useita alustavia suunnitelmia (tilaoh- jelmia, luonnoksia) ja tutkitaan vaihtoehtoisia toteutustapoja. Muuraus- ja rappaustöiden kannalta tässä vaiheessa täytyy miettiä

(31)

Muuraustyöt onnistuvat myös talvella, kun ne suunnitellaan hyvin, samoin rappaustyöt muutamin rajoituksin ja erityistä huolellisuutta noudattaen (vrt. materiaalivalmistajan suositukset värillisistä laasteista). Pitkäkestoisessa (yli 8 kk) rakentamisprojektissa jou- dutaan joka tapauksessa suorittamaan osa töistä talviolosuhteissa ja suunnittelemaan työskentelyolosuhteiden hallintakeinot.

4.1.3 Tehtäväsuunnittelu rakennussuunnittelu- ja rakentamisvaiheessa

Rakennussuunnitteluvaiheessa luonnokset ja tilaohjelmat täydentyvät pääpiirustuksiksi ja edelleen rakennuslupapiirustuksiksi sekä työpiirustuksiksi. Urakkaohjelman, urakka- piirustusten, työselityksen sekä urakkarajojen perusteella voidaan tehdä lopullinen kus- tannusarvio. Urakkatarjousten ja neuvottelujen myötä em. asiakirjoista muokataan edelleen sitova tavoitearvio.

Muuraus- ja rappaustyön kannalta tässä vaiheessa täytyy miettiä alustavasti ainakin

! materiaalin saatavuus ja toimitusaika

(erikoistuotteissa toimitusajat voivat olla pitkiä)

! työntekijöiden tai aliurakoitsijoiden saatavuus (sesonkiaikoina voi olla hankalaa)

! työtasovalinnat ja niiden saatavuus (teline, mastolava jne.)

! siirtokaluston valinnat ja niiden saatavuus

! suojaustarve

! lämmitystarve.

Tehtäväsuunnitelma sisältää seuraavat osasuunnitelmat:

! ajalliset ja taloudelliset suunnitelmat

! tehtävän laatuvaatimukset

! tehtävän sisältö ja aloitusedellytykset

Sekä tarjouspyynnössä että tarjouksen tekemisessä täytyy huomioida yleisten sopimus- ehtojen rajaukset sääolosuhteiden vaikutuksesta: YSE 1998 (RT 16-10660) 20 §:n mukaan urakoitsijalla on oikeus saada kohtuullinen pidennys urakka-aikaan, jos rakennus- kohteen sopimuksenmukaisen valmistumisen esteenä ovat "poikkeukselliset urakoitsijan suoritusta olennaisesti haittaavat sääolosuhteet". Poikkeuksellisia sääolosuhteita voivat olla mm. kovat pakkaset, rankkasateet, pitkäaikaiset sateet, runsaat lumisateet, myrskyt ja kovat tuulet tai tulvat. Lähtökohtana YSE 20 §:lle on, etteivät työtä haittaavat sääolo- suhteet automaattisesti oikeuta urakka-ajan pidennykseen vaan urakoitsijan on ennalta huomioitava urakka-aikana tapahtuva sääolojen vaihtelu. Sääolosuhteiden poikkeuksel- lisuus arvioidaan mm. säätilastojen perusteella.

(32)

Rakennusprojektin tuotanto-organisaatiolle on varattava riittävä aika työmaatehtävien suunnitteluun. Mikäli tuotanto-organisaatiolle ei jää riittävää valmistautumisaikaa ennen työn sovittua aloitusta esim. yrityksen resurssipulasta johtuen, täytyy nimetä joku edeltä- vien vaiheiden vastuuhenkilöistä tehtäväsuunnitelmien laatijaksi ja vastuuttaa hänet pe- riyttämään suunnitelmat työmaan vastuulliselle työnjohdolle. Rakennusliikkeen kannalta järkevää olisi, jos ainakin yksi vastuullinen henkilö olisi mukana sekä hankesuunnittelu- että rakentamisvaiheessa ja osallistuisi lisäksi työmaaorganisaation toimintaan sen täysi- painoisena jäsenenä. Tällainen menettely tukisi myös ajatusta siirtymisestä projektikohtai- sesta ajattelusta prosessiajatteluun ja lisäisi resurssien käyttömahdollisuutta, kun samalle henkilölle voidaan osoittaa usean vaiheen tehtäviä rakentamisprosessista.

Työmaan osalta tehtäväsuunnittelu painottuu menetelmävalintoihin ja työnaikaisen ohjauksen suunnitteluun, koska ajalliset ja taloudelliset suunnitelmat (yleisaikataulu ja tavoitearvio) sekä tehtävän laatuvaatimukset (mm. työselitys) on suurelta osin suunniteltu jo edellisissä vaiheissa. Rakennustaitolehdessä vuodelta 1988 on kuvattu työmaatehtä- vän menetelmäsuunnittelun vaiheet kaaviomuodossa (Nykänen et al. 1990). Kuva 3 on mukailtu ko. kaaviosta.

(33)

TYÖMAATEHTÄVÄN MENETELMÄSUUNNITTELU

LÄHTÖTIEDOT TULOS

TYÖKOKONAISUUDEN (TEHTÄVÄN) MÄÄRITTELY

VAIHTOEHTOISTEN TYÖMENETELMIEN HAKU JA

SUUNNITTELU

MENETELMÄVAIHTOEHTOJEN ENSIMMÄINEN KARSINTA

ERI

MENETELMÄVAIHTOEHDOISSA TARVITTAVIEN TYÖRYHMIEN MÄÄRITYS, KESTOJEN LASKENTA

JA TYÖJÄRJESTYKSEN SUUNNITTELU

ERI MENETELMÄVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSLASKENTA

TYÖMENETELMIEN VALINTA:

tavoitearvio kustannukset lopputuloksen laatu

nopeus riskit resurssitarve yrityksen resurssien käyttö

VIIKKOSUUNNITTELU, TYÖKOKONAISUUDEN KÄYNNISTÄMINEN JA TYÖN

OHJAUS SEKÄ VALVONTA piirustukset

työselitykset työmaan yleissuunnitelmat

Ratu-kortistot Ratu-kirjat konekansiot

kyselyt

piirustukset/työselitykset laatuvaatimukset

työturvallisuus aikataulu tavoitearvio

Ratu-kortisto Ratu-kirjat yritystiedostot

esitteet kirjallisuus

yrityksen hinnastot yleiset hinnastot

hintakyselyt

aikataulut tavoitearvio rakennussuunnitelmat

yrityksen resurssit

laadittu suunnitelma aikaisemmat viikkosuunnitelmat

muistio

luettelo

karsittu luettelo

työryhmät työjärjestykset

kestot

eri menetelmien kustannukset

VALITUN VAIHTOEHDON TULOSTAMINEN SUUNNITELMAKSI

valintapäätös ja perustelut soveltuvuus talvella

kustannuslaskelma aikataulun tarkennus

tarvittavat resurssit alkutilanne laatuvaatimukset liittyminen muihin töihin

työturvallisuus suojaus ja lämmitys

Kuva 3. Tehtävän menetelmäsuunnittelu. Mukailtu lähteestä Nykänen et al. 1990.

(34)

4.2 Talvimuurauksen tehtäväsuunnittelu

Seuraavassa esitetään talvimuurauksen tehtäväsuunnitelma ja sen osa-alueet. Se, missä laajuudessa ja missä rakennushankkeen vaiheessa mitäkin suunnitelmia tarvitaan, täytyy tapauskohtaisesti harkita työn laajuus ja vaativuus huomioonottaen.

Kerrostalon julkisivumuurauksesta on julkaistu työnsuunnitteluopas (Koski, 2000), jossa on kuvattu muuraustyön pääsuunnittelutyö kuvan taulukon 7 mukaisesti.

Taulukko 7. Muuraustyön pääsuunnittelun vaiheet (Koski 2000).

A1

Suunnitteluasiakirjoihin tutustuminen

A2

Toteutusjärjestyksen alustava suunnittelu

A3

Kohteen olosuhteiden ja erityispiirteiden selvittely

A4

Rakenneratkaisujen suunnittelu ja valinta

A5

Laatuvaatimusten selvit- täminen

A6

Materiaali- ja työmäärien laskeminen

A7

Julkisivu-urakan sisällön määrittäminen

A8

Tarvittavien työryhmien koon ja määrän selvitys

A9

Muuraustyön liittyminen työmaan muihin tehtäviin

A10

Nosto-, siirto- ja telinekaluston valinta

A11

Laastinvalmistusmenetel- män valinta

A12

Aikataulun laadinta

A13 Jätehuolto

A14

Työturvallisuuden varmistaminen

A15

Työmaasuunnitelman laadinta

A16

Pääkaluston varaaminen

A17

Materiaalitoimitusten alustava varaus ja tilaus

A18

Tarjouspyynnöt muuraus- urakassa

4.2.1 Ajalliset ja taloudelliset suunnitelmat

Ajallisen ja taloudellisen suunnittelun tulosteena syntyvät

! muuraustyön talviaikataulu

! muuraustyön aikataulu

! materiaalien ja tarvikkeiden hankinta-aikataulu ja alustava toimitusaika- taulu

! muuraustyön kustannusten jakautuminen tavoitearvion puitteissa

(35)

Lähtötiedot ja aluejako

Ajalliset lähtötiedot saadaan yleisaikataulusta ja taloudelliset resurssit tavoitearviosta.

Joskus hankinta-aikataulu saattaa asettaa rajoituksia tehtäväsuunnittelulle (esim. materiaalien saatavuus), mikä täytyy huomioida suunnitelman laadinnassa. Tehtävän ajallista suunnittelua yksityiskohtaistetaan, ja tehdään aikataulu koko tehtävän ajaksi. Aikatau- lun tarkkuus tehtäväsuunnitelmassa on viikkoaikataulu. Massamäärältään suuri muu- raustyö jaetaan osa-alueisiin sijainnin tai muuraustyypin mukaan, ja alueet voidaan merkitä työpiirustuksiin (esim. väliseinät kellarissa alueella a/1–b/1 tai julkisivumuuraus rakennuksen pohjoissivulla).

Suoritemäärät

Viimeistään tässä vaiheessa täytyy selvittää muurattavat määrät, jotta voidaan laskea tai arvioida materiaalimenekit sekä resurssitarve tehtävän aikana. Mikäli kohdekohtaiset hankinnat tehdään ennen tehtäväsuunnittelua, tulee määrät laskea jo siinä vaiheessa.

Tämä helpottaa olennaisesti työnsuunnittelua rakentamisvaiheessa ja työmaalla. Arkki- tehdin työpiirustussarjaan on hyvä merkitä lasketut neliöt ja eritellä muuraustyypit (esim. puhtaaksi muuraus) eri värein. Näin dokumentoidut tiedot ovat monikäyttöisiä koko projektin ajan ja vältetään useiden ihmisten päällekkäistä työtä. Piirustuksiin ha- vainnollisesti dokumentoidut määrä- ja muuraustyyppitiedot ovat hyvänä pohjana mm.

työmaan tehtäväsuunnittelulle, materiaalitilauksille ja muutostöiden laskentaan sekä työnaikaisille ohjaustoimenpiteille.

Hankinnat

Hankinta-aikataulussa sekä hankintasopimuksissa täytyy kiinnittää erityistä huomiota tarkoituksenmukaisiin toimitusaikatauluihin. Työmaan kannalta olisi hyvä, jos siellä varastoitaisiin noin 1–2 viikon aikana tarvittava materiaali kerrallaan. Työmaan koosta, toimittajasta ja yrityksen hankintatavasta riippuen saattaa kuitenkin käydä niin, että työmaalla varastoitavat materiaalimäärät ovat suurempia. Hankintoja tehtäessä täytyy verrata paljousalennuksista tai kuljetuskustannusten säästöistä saatua hyötyä työmaalla varastoinnin ja siirtelyn kustannuksiin sekä siirtelystä mahdollisesti aiheutuviin muihin haittoihin, kuten esim. aikatauluviiveisiin, hävikkiin jne.

Talviolosuhteet

Talvella tapahtuvasta muuraustyöstä laaditaan talviaikataulu, jossa tarkastellaan muu- rausajankohdan säätä ennusteiden ja käytettävissä olevan tilastotiedon avulla. Talviai- katauluun täytyy merkitä ajanjaksot, jolloin arvioidaan tarvittavan työtilan, rakenteen ja materiaalien suojausta ja lämmitystä.

(36)

Lisätietoja

Aikataulusuunnittelussa, menetelmävalinnoissa ja resurssisuunnittelussa tarvittavia lähtötietoja saa hankekohtaisten asiakirjojen lisäksi seuraavista Ratu-julkaisuista:

! Rakennustöiden menekit 2000. Ratu-kirja

! Rakennushankkeen ohjaus. Ratu-kirja

! Aikataulukirja 2001. Ratu-kirja

! Ratu 41-0080: Tiilimuuraus. Työlajit. Menetelmät.

! Ratu 41-0081: Tiilimuuraus. Työlajit. Menekit.

! Ratu 42-0082: Harkkomuuraus. Työlajit. Menetelmät.

! Ratu 42-0083: Harkkomuuraus. Työlajit. Menekit

! Ratu 07-3034: Talvityöt ja -kustannukset. Suunnitteluohje.

YLLÄPITÄVÄT TYÖT

Laastinvalmistus

Materiaalien siirrot

Telinetyöt

Suojaukset

Työturvallisuustoimet

Materiaalitarkastukset

Siivous

ALOITTAVAT TYÖT

Materiaalien tarkastukset ja vastaanotto Työkohteen vastaanotto Koneiden ja kaluston valmistelu

Mittaustyö

LOPETTAVAT TYÖT Siivous ja jätteiden lajittelu Kaluston siirrot ja varastointi

Valmiin työn jälkisuojaukset Työkohteen luovutus EDISTÄVÄT TYÖT Julkisivumuuraus Väliseinämuuraus Ohutsaumamuuraus

Lasitiilimuuraus

(37)

4.2.2 Tehtävän laatuvaatimusten määrittely ja laadunvarmistuksen suunnittelu

Tehtävän laatuvaatimusten määrittelyn ja laadunvarmistuksen suunnittelun tulosteena syntyvät:

! luettelo ko. muuraustyötä koskevista laatuvaatimuksista

! laadunvarmistusohje (menetelmät ja vastuuhenkilöt)

! ongelmakartoitus

! laadunvarmistuksen dokumentointisuunnitelma

! tiedonsiirtoketjun kuvaus.

Tehtävän laatuvaatimusten määrittelyssä ja laadunvarmistuksen suunnittelussa lähtötie- toina ovat työlajien yleiset laatuvaatimukset tai hankekohtaiset laatuvaatimukset. Kun vaatimukset on määritelty, suunnitellaan menettelytavat laadun varmistamiselle (kuva 5).

Yleiset laatuvaatimukset

Yleisissä laatuvaatimuksissa (RunkoRYL2000) on määritelty seuraavat vaatimukset:

! materiaaleille ja tarvikkeille ! tarkastuksille ja kokeille

! muurausalustalle ! luovutukselle

! muuraustyölle ! korjaustyölle

! muurille ! ympäristövaikutuksille.

Hankekohtaiset laatuvaatimukset

Hankekohtaiset laatuvaatimukset selvitetään työpiirustuksista ja työselostuksesta sekä mahdollisista muista muuraustyöhön liittyvistä asiakirjoista. Työmaalla tapahtuvan ohjauksen helpottamiseksi on hyvä koota kaikki muurauksen tehtäväsuunnitteluun liittyvä tieto samaan kansioon, jota täydennetään hankkeen edetessä.

Usein hankekohtaiset vaatimukset perustuvat arkkitehdin visuaalisten vaatimusten li- säksi erilaisiin viranomaisvaatimuksiin sekä annettuihin ohjeisiin ja suosituksiin, joita ovat Rakennustöiden yleisten laatuvaatimusten lisäksi

! RT RakMK-20729 B5 Kevytbetoni- harkkorakenteet. 1987

! RT 35-10549: Betoniharkot. Muu- raustarvikkeet. 1994

! RT RakMK-20787 B8 Tiilirakenteet.

1989

! RT 35-10550: Karkaistut kevytbetoniharkot. Muuraustarvikkeet. 1994

! RakMK B9 Betoniharkkoraketeet. 1989 ! RT 35-10551: Kalkkihiekkaharkot.

Muuraustarvikkeet. 1994