• Ei tuloksia

Eerola Markus_Pellot ja vedet kuntoon_ Viikin seminaarin loppusanat_3.4.2019

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Eerola Markus_Pellot ja vedet kuntoon_ Viikin seminaarin loppusanat_3.4.2019"

Copied!
13
0
0

Kokoteksti

(1)

Markus Eerola

OSMO-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja MTK:n Johtokunnan 3. pj

3.4.2019

Pellot ja vedet kuntoon

-Loppusanat

(2)

• Viljelijän osaaminen

• Peltomaan kasvukunto

Maatalouden tärkeimmät resurssit

Kuva: Jukka Rajala

POLITIIKKA

VIRANOMAISET

(3)

• Tilatutkimuksen tehtävänä oli selvittää

OSMO- hankkeessa

1. Miksi ongelmalohkot eivät kasva kunnolla?

2. Millä menetelmillä lohkoa kannattaa tutkia?

3. Miten ongelmalohkojen kasvua voidaan parantaa?

• Osaamisen kehittäminen

• Työkalupakin tuottaminen

• Tiedotus

(4)

• hankkeessa selvittiin peltojen

kasvukuntoa – ei vain yksittäisiä tekijöitä tutkien – vaan

kokonaisvaltaisesti

ottaen tarkasteluun niin -fysikaaliset,

-kemialliset kuin

-biologiset kasvukuntotekijät

Vastausten löytämiseksi

(5)

• Jokaisella ongelmalohkolla löydettiin useita kasvukunnon puutteita

• Jokaisella lohkolla oli omanlaisensa kasvukunnon puutteiden yhdistelmä

=>Peltolohkot ja lohkon osat ovat yksilöllisiä

• Koska puutteita on useita

=>Niitä kaikkia tulisi korjata

=>Yhden puutteen korjaaminen ei välttämättä auta

• Puutteiden korjaamiseen tarvitaan

hoitotoimenpiteiden yhdistelmät kattava….

Useita puutteita kasvukunnossa

(6)

1. Kasvukunnon puutteiden selvittäminen monipuolisesti 2. Tulosten tulkinta ja johtopäätelmät

3. Yksilöllisen kasvukunnon hoitosuunnitelman laadinta yhteistyönä 4. Suunniteltujen toimenpiteiden

toteutus

5. Seuranta, vievätkö toteutetut toimenpiteet kohti tavoitetta 6. Suunnitelman päivittäminen

tarpeen mukaan

…Kasvukunnon hoitosuunnitelma

(7)

1. Kasvukunnon puutteiden selvittäminen monipuolisesti -fysikaaliset tekijät

-kemialliset tekijät -biologiset tekijät

=> OSMOssa testattu ja kehitetty menetelmiä kasvukunnon monipuoliseen selvittämiseen

2. Tulosten tulkinta ja johtopäätelmät

3. Yksilöllisen kasvukunnon hoitosuunnitelman laadinta yhteistyönä tilalle sopivimpia hoitomenetelmiä priorisoiden

-vastaa lohkon/lohkonosan erityistarpeisiin

-kattaa fysikaaliset, kemialliset ja biologiset kasvukuntotekijät

=> Apuna OSMO:n suunnittelutyökalut 4. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutus

…Kasvukunnon hoitosuunnitelma

(8)

Tutkimus

• Useimmilla lohkoilla kasvukuntoa saatiin parannettua (Raportit)

• Osa toimenpiteistä jäi hankkeen jälkeen toteutettavaksi

• Osa ongelmista on sellaisia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan jatkotutkimuksia

Tulokset 1

Peltolohkot ovat erilaisia, lohkon osat ovat erilaisia,

maatilat ovat erilaisia, tuotantosuunnat ovat erilaisia, viljelijät ovat erilaisia, ilmasto-olosuhteet ovat erilaisia, tuotanto-olosuhteet ovat erilaisia.

(9)

OSMOn viljelijävalmennukset

• Viljelijät motivoituivat maan kasvukunnon hoitoon

• Viljelijät harjaantuivat tekemään entistä monipuolisemmin havaintoja peltojensa kasvukunnosta ja niiden puutteista sekä suunnittelemaan kasvukunnon parantamistoimia

Tulokset 2

OSMOn Työkalupakki

tarjoaa runsaasti työkaluja ja

tukimateriaaleja kasvukunnon hoitoon

• https://maan-kasvukunto.fi sisältää jo materiaaleja runsaasti.

• Vuoden loppuun mennessä julkaistaan vielä paljon

(10)

Pitkäjänteisesti pienin askelin

• Monella peltolohkolla ongelmat ovat sellaisia, että niiden kuntoon laittamiseen tarvitaan aikaa

– Viljelijöiden on tarpeen oppia ratkaisemaan ongelmia – Lohkoja on paljon

– Maatilalla voidaan toteuttaa rajallinen määrä toimenpiteitä yhtenä vuotena

• Kehittämiskohteiksi kannattaakin valita vuosittain korkeintaan 3-4 kehitettävää asiaa

• On hyväksyttävä, että edetään pienin askelin – mutta tavoite kirkkaana mielessä – pitkäjänteisesti

• Tilan kehittämisbudjetin sallimissa rajoissa

Pellot ja vedet kuntoon

(11)

• Viljelijät tarvitsevat valmennusta ja asiantuntija(neuvoja)- sekä vertaistukea kasvukunnon kokonaisvaltaiseen hoitoon

• Viljelijät ja neuvojat ratkaisevat yhdessä ongelmia

• Neuvojien on tarpeen entistä pontevammin paneutua peltojen kasvukunnon hoitoon ja

– tukea viljelijöitä kasvukunnon monipuolisessa kartoittamisessa

– kasvukunnon parantamiseen tähtäävien suunnitelmien laadinnassa – tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa

– Neuvojien tulee auttaa viljelijöitä ratkaisemaan kasvukunto-ongelmia

Peltojen kuntoon laitossa

tarvitaan eri tahojen yhteistyötä

Tutkija-neuvoja-kehittäjä-viljelijä-tutkija -vuorovaikutus

(12)

• Tutkijoiden tulee jatkaa OSMOn aloittamaa viljelijöiden kasvukunto-ongelmien ratkomista tarjoten käytännön ratkaisuja

• Viranomaistoiminnan ja politiikan tulee tukea näitä ponnisteluja

-Kannustaen

-Vapaaehtoisuuteen perustuen!

- Turvaten resurssit

…eri tahojen yhteistyötä 2

(13)

• Näin saamme pellot kuntoon ja vesistöt kuntoon!

Kiitos!

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Matkailun ja virkistyksen luontosuhteen näkökul- masta kirjan parasta antia on Retket-luku, jossa Outi Rantalan, Seija Tuulentien ja Anu Valtosen artikkeli

Yrittäjätutkimuksiin liittyy se ongelma, et- tä yrittäjät ovat niin suuri ja heterogeeninen ryhmä, että heistä on hankala tuottaa tietoa, joka olisi yleistettävissä

Artikkelin johtopäätös on se, että nettikyselyt ovat nyky- aikaa, mutta hyvät käytännöt ovat vielä haku- sessa..

Tilastokeskuksessa on kehitetty työssäkäyn- titilastoksi kutsuttu tietojärjestelmä, joka on ra- kennettu rekistereitä yhdistelemällä. Työssä- käyntitilaston kohdejoukkona

Pääpuulajin keskimääräinen runkoluku mallin odotusarvona (Perus = äestys ja männyn tai kuusen istutus) ja eri syntytavoilla, muokkaa- mattomalla ja auratulla alalla sekä hoidetussa

Erona on edelleen se, että pas- siivilauseen propositionaalinen sisältö on yleensä sama kuin vastaavan aktiivilauseen, mutta käänteisen pääluokan lauseen sisältö on eri

Toivon, että tämä teksti löytää lukijansa niin seuratoiminnan, koulujen liikunnanopet- tajien ja rehtoreiden kuin urheilevien lasten vanhempienkin joukosta.. Lasten ja nuorten

Erilaisia