OSA III: Johtopäätökset ja yhteenveto
7 Johtopäätökset
7.1. Yrityksen kiinteistöjen johtaminen
Kova kilpailu yritysten välillä, jatkuvat muutokset ja kansainvälistyminen pakottavat yritykset miettimään kiinteistöjensä asemaa entistä tarkemmin. Kiinteistöjä ei enää haluta pitää rasitteina yritysten taseissa ja toisaalta kiinteistöjä tai tiloja pyritään pi
tämään käytössä vain juuri kullakin hetkellä tarvittava määrä kulujen minimoimik- seksi. Mitään reservejä ei haluta pitää varmuuden vuoksi. Suuretkin yritykset ovat luopuneet tai luopumassa kiinteistöjen omistamisesta kokonaan. Ainoastaan silloin, kun kiinteistöjen, toiminnan tai alueen erikoisluonteen vuoksi on mahdotonta vuok
rata sopivia kiinteistöjä, yritykset omistavat käyttämänsä kiinteistöt.
Yritysten kiinteistöjen hallinta tapahtuu yleensä suuremmissa yrityksissä joko itse
näisenä kiinteistöyksikkönä tai osana sisäistä palvelua. Sisäisen palvelun muita toi
mintoja ovat yleensä postitus-, aula-, kulunvalvonta-, arkistointi- ynnä muut vastaa
vat ydintoimintaa tukevat palvelut. Kiinteistö- tai sisäisen palvelun yksikkö koetaan usein yrityksen toiminnasta erillään olevaksi yksiköksi, vaikka se ei sitä saisi olla.
Myös yhteys yritysjohtoon on usein etäinen, vaikka kiinteistöyksikön toiminnasta raportoidaankin säännöllisesti.
Yritysten kiinteistöstrategiat toimivat usein yritysten ydintoiminnan strategian eh
doilla ja mitään varsinaista vuorovaikutusta näiden välillä ei käytännössä ole eivätkä yritysten kiinteistöhallinnasta vastaavat henkilöt pääse osallistumaan yrityksen stra
tegian laatimiseen. Kiinteistöstrategiaa tehtäessä on otettava kuitenkin huomioon tu
levat muutokset yrityksen toiminnassa, organisaatiossa ja koossa.
Tulevaisuudessa kiinteistöjen johtamisessa painottuvat neuvotteleminen ja sopimus
ten hallinta, työympäristön toiminnallinen suunnitteleminen, laadun hallinta, turvalli
suus- ja ympäristöasiat sekä toiminnan seuranta. Itsenäisten kiinteistöyksikköjen määrä vähenee entisestään, sillä yritysten kiinteistöjä hallitaan osana sisäisiä palve
luita. Vielä pidemmälle mennään, kun sisäiset palvelut yhdistetään muihin yrityksen ydintoiminnan tukipalveluihin, kuten henkilöstö- ja tietohallintoon sekä rahoitus- osastoon. Tällainen kokoonpano olisi ihanteellinen esimerkiksi työympäristöä kehi
tettäessä, koska siinä kuitenkin joudutaan ottamaan huomioon taloudelliset, tilahal- linnolliset, organisatoriset ja tekniset tekijät.
Käytännössä ylityksen kiinteistöjen johtaminen on Suomessa vielä kaukana kirjalli
suuden ihanteista. Toiminta keskittyy etupäässä operatiiviseen toimintaan, strategisen näkökulman jäädessä vähemmälle huomiolle. Näin ollen yrityksen kiinteistöjen stra
teginen hallinta on vielä alhaisella tasolla. Yrityksen sisäisten tukipalveluiden yhdis
tämisessä on sen sijaan jo otettu suurimmissa yrityksissä askelia kohti tehokasta ja toimivaa sisäisen palvelun mallia, jossa myös tilat ja niihin liittyvät palvelut ovat osana.
7.2. Työympäristö
Työympäristöllä on suuri merkitys työntekijöiden viihtyvyydelle ja sen seurauksena työntekijöiden tuottavuudelle. Koska työntekijöiden palkat ovat yleensä ylitysten suurin kuluerä, hyvin suunniteltuja toteutettu työympäristö on aina hyvä investointi.
Myös kova kilpailu hyvistä työntekijöistä on johtanut siihen, että työympäristöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Informaatio- ja kommunikaatioteknologia mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumat
toman työskentelyn ja antaa näin ollen työntekijöille mahdollisuuden valita parhaiten kulloiseenkin tilanteeseen sopivan työskentelytavan, mikä on omiaan tehostamaan työntekijän tuottavuutta. Työympäristöstä tulee laajempi ja kokonaisvaltaisempi osa työntekijöiden toiminta-aluetta ja toisaalta yritys on läsnä lähes kaikkialla työntekijän elämässä. Työympäristöä on siis entistä hankalampaa erottaa omaksi kokonaisuudek
seen. Työskentelyn muuttuessa ja monipuolistuessa työnantaja siirtää vastuutaan ja valtaansa entistä enemmän työntekijöille.
Fyysinen työympäristö muuttuu siten, että työntekijät voivat informaatio- ja kommu
nikaatioteknologian ansiosta työskennellä milloin ja missä vain. Kiinteää työaikaa tai -pistettä ei välttämättä enää ole. Työntekijöiden epämuodollisen kommunikoinnin on oltava mahdollisimman helppoa, mutta työntekijöille on myös taattava tarvittaessa työrauha. Vaikka informaatio- ja kommunikaatioteknologia kehittyy koko ajan, se ei silti korvaa samassa tilassa tapahtuvaa kahden keskistä kommunikointia. Istumajär- jestys ei enää ilmennä välttämättä yrityksen organisaatiota, vaan kulloinkin meneil
lään olevaa projektia, jonka tiimi pyritään saamaan mahdollisimman lähelle toisiaan juuri kommunikoinnin helpottamiseksi.
Toimitilojen ja niihin kuuluvan tekniikan on oltava muunneltavaa. Organisaatio, tuotteet, asiakkaat ja toimintatavat muuttuvat koko ajan ja tilojen on kyettävä mu
kautumaan yrityksen ydintoiminnassa tapahtuviin muutoksiin. Käytännössä tilan on oltava etupäässä avotilaa, johon voidaan pystyttää väliaikaisia, kevyitä väliseiniä tar
vittaessa. Toiminnan ja työskentelyn monipuolistuminen edellyttää entistä moni
puolisempia tiloja. Tarvitaan perinteisiä työpisteitä sekä avo- että huonetiloissa, neu
vottelu-, lepo-, virkistys-, projektitiimien työskentely-, asiakaspalvelu- sekä sisäisten palveluiden tiloja. Myös tiloilla on enemmän eri tyyppisiä käyttäjiä, kuten asiak
kaita, konsultteja, alihankkijoita ja palveluntarjoajia, yrityksen varsinaisten työnte
kijöiden lisäksi. Toisaalta yrityksissä on sellaisia työntekijöitä, jotka työskentelevät esimerkiksi asiakkaan tiloissa, ja tarvitsevat siksi erittäin harvoin yrityksen omia ti
loja.
Työympäristön merkitys yrityksen toiminnalle on käytännössä hyvin tiedostettu.
Yritykset haluavat säästää tilakustannuksissa, ja toisaalta ne haluavat tarjota työnte
kijöilleen kunnolliset puitteet tuottavalle työskentelylle. Suurissa ja perinteisissä yri
tyksissä tilakustannukset ovat tärkein seikka, miksi uusia toimintamalleja työympä
ristön hallinnassa halutaan soveltaa. Nopean kasvun aloilla eli lähinnä tietotekniikan yrityksissä on pula työntekijöistä, joten yritykset joutuvat panostamaan työntekijöi
den viihtyisyyteen, ja ne haluavat tarjota työntekijöilleen vaihtoehtoisia tapoja työs
kennellä.
7.3. Toimitilapalvelut ja niiden ulkoistaminen
Yritysten toiminnan jatkuva muutos ja sen vaatima joustavuus tiloilta ja tekniikalta koskee myös palveluita. Silloin kun tilat tai toiminta tiloissa muuttuvat, on niihin liittyvien palveluiden joustettava niiden mukana niin, ettei tilojen käyttö eikä käyttä
jien toiminta häiriinny lainkaan muutoksien vuoksi. Toisin sanoen sekä tilan että pal
veluiden on tuettava yrityksen ydinliiketoimintaa mahdollisimman hyvin ja huo
maamattomasti. Yleensä palveluiden olemassaolo ja tärkeys havaitaan yrityksessä vasta, kun niissä tapahtuu häiriöitä, jotka haittaavat yrityksen tai sen työntekijöiden toimintaa.
Toimitilapalveluilta vaaditaan luotettavuutta ja ammattitaitoa. Palveluiden tarjoajien on pystyttävä takaamaan, että ongelmatilanteita ei symry ja jos syntyy, niihin reagoi
daan nopeasti. Toimitiloissa nykyisin käytettävät materiaalit ja tekniset ratkaisut asettavat omat vaatimuksensa palveluhenkilöstön ammattitaidolle.
Toimitilapalveluiden hallinta on herkkää ja ammattitaitoa vaativaa toimintaa jatku
vasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palveluita ostettaessa tai ulkoistettaessa on tunnettava erittäin hyvin yrityksen oma ydintoiminta ja sen palveluille asettamat vaatimukset sekä toisaalta palveluihin liittyvät sopimusvaihtoehdot ja toimintaa seu- raavat mittarit. Viime kädessä palveluiden vastuut, tehtävät, riskien jako ja vaati
mustaso määritetään yrityksen ja palveluntarjoajan sopimuksessa. Palvelua ostetta
essa pääpaino on siinä, että palveluntarjoaja pystyy takaamaan omalta osaltaan sen, että yrityksen ydinliiketoiminta sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. Palvelujen os
taja edistää ensisijaisesti yrityksen ydintoimintaa ja toissijaisesti hankkii palveluita.
Suomessa palveluiden ulkoistaminen tai yhdistäminen sisäisten palveluiden yksi
köiksi on parhaillaan käynnissä. Yrityksillä on kasvava halu keskittyä ydintoimin
taansa. Palveluiden tarjoajat kehittävät uusia toimintamalleja ja palveluita jatkuvasti.
Varsinaisia strategisia alliansseja palvelun tarjoajien kanssa yritykset eivät kuiten
kaan ole vielä perustettu toimitilapalveluissa samaan tapaan kuin varsinaisessa ydin
toiminnassa on tehty. Tämä siksi, ettei toimitilapalveluilla nähdä strategista merki
tystä yrityksen toiminnalle. Tulevaisuudessa myös suomalaiset yritykset ymmärtävät toimitilapalveluiden merkityksen ydintoiminnalle kokonaisuudessaan.
7.4. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian muutoksen vaiku
tukset toimitiloihin ja niihin liittyviin palveluihin
Muutos informaatio-ja kommunikaatioteknologiassa vaikuttaa toimitiloihin ja niihin liittyviin palveluihin sekä suoraan että välillisesti organisaation, työympäristön ja toi
mintojen kautta. Muutoksen suorat vaikutukset on jätetty tässä tutkimuksessa käsit
telyn ulkopuolelle. Organisaatiot muuttuvat informaatio- ja kommunikaatioteknolo
gian vaikutuksesta siten, että ne muuttuvat jatkuvasti, informaatio organisaatiossa kulkee vapaasti ja nopeasti sekä vastuu ja kontrolli siirtyy työnantajalta tiimeille ja työntekijöille. Edellä mainitut muutokset organisaatiossa aiheuttavat sen, että työ- ajoilla ja työpisteen sijainnilla ei ole enää niin suurta merkitystä. Kuitenkin tästä johtuen toimitilojen ja palveluiden on toimittava joustavasti ja luotettavasti kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Toisaalta tilojen, kalustuksen ja palveluiden on mukauduttava organisaation rakenteen ja koon jatkuviin muutoksiin.
Työympäristö muuttuu siten, että lähes kuka tahansa voi työskennellä missä ja mil
loin tahansa, koska kehittynyt informaatio- ja kommunikaatioteknologia mahdollis
taa uusia työskentelymuotoja. Uudet työskentelymuodot edellyttävät tiloilta ja pal
veluilta joustavuutta ja muunneltavuutta. Toisaalta entistä monipuolisempi työympä
ristö kasvattaa tilojen käyttöastetta ja tiivistää työpisteitä. Monipuolisempi työympä
ristö tehostaa näin ollen tilankäyttöä sekä parantaa työntekijöiden tuottavuutta. Tä
män seurauksena säästetään tila-ja palkkakustannuksissa.
Yrityksen toiminnoissa tapahtuu muutoksia infonnaatio- ja kommunikaatioteknolo
gian vaikutuksesta niin, että ydintoimintaa tukevia toimintoja voidaan hajauttaa tai sähköistää. Puhelin- ja neuvontapalvelut voidaan siirtää pois ydintoiminnan lähei
syydestä esimerkiksi alueelle, jossa on edullisemmat palkka- ja vuokrakustannukset, toiminnan kuitenkaan kärsimättä hajauttamisesta lainkaan. Yrityksen asiakirjojen arkistointi-ja säilytyspalvelut voidaan muuttaa digitaalisiksi, jolloin kyseessä olevien toimintojen tilantarve vähenee huomattavasti.
8 Yhteenveto
Toimintaympäristön muutos pakottaa kiinteistöjen käyttäjät pohtimaan uusia, entistä parempia tapoja hallita toimitiloja ydinliiketoiminnan tukena. Muutos johtuu muun muassa informaatio- ja kommunikaatioteknologian mukaan tulosta liiketoiminnan päivittäisiin rutiineihin. Toisaalta kiristynyt kilpailu niin kotimaassa kuin ulkomailla, pyrkimys entistä joustavampaan tuotantoprosessiin, keskittyminen ydinliiketoimin- taan ja kiinteiden kulujen yhä suurempi osuus ovat saaneet käyttäjät kiinnittämään entistä enemmän huomiota toimitiloihinsa sekä niihin liittyviin palveluihin.
Yrityksen kiinteistöjen hallinnassa tärkeintä on tuottaa lisäarvoa ydinliiketoiminnalle siten, että yrityksen strategia ja kiinteistöhallinnon strategia tukevat toisiaan mahdol
lisimman hyvin. Yrityksen kiinteistöhallinto on kehittynyt pelkästä tilojen hankin
nasta ja hallinnoinnista strategiseksi kiinteistötoimintojen hallinnaksi yleensä osana yrityksen sisäisiä palveluita ja resursseja, jossa asiakkaina ovat yrityksen organisaa
tion eri osat. Nousevia trendejä kiinteistöhallinnossa ovat kiinteistötoimintojen tai niiden osien ulkoistaminen, mikä on seurausta ydinliiketoimintaan keskittymisestä, sisäisten palveluiden perustaminen, jossa yrityksen kiinteistöhallinto toimii samassa yksikössä henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon kanssa, sekä hallinnon mahdollisim
man suuri joustavuus, jotta tilat mukautuvat muutoksiin niin organisaatiossa kuin tuotantoprosessissa. Käytännössä yritykset pyrkivät toimimaan vuokratiloissa, jotka ovat mahdollisimman tehokkaat ja nykyaikaiset ja niitä on oltava juuri sopiva määrä.
Lähes kaikki tilapalvelut on ulkoistettu tai tullaan ulkoistamaan, mutta käytännön tila-ja sopimushallinto halutaan silti pitää edelleen keskitetysti omassa kontrollissa.
Työympäristön hallitseminen on osa yrityksen kiinteistöhallintoa. Työntekijöiden viihtyisyyden kannalta työympäristöllä on merkittävä välillinen merkitys yrityksen tuottavuuteen. Toisaalta työympäristö vaikuttaa muun muassa yrityksen imagoon ja työntekijöiden rekrytointiin, etenkin toimialoilla, joilla on pulaa työntekijöistä. Työ
ympäristön avulla tuotetaan parhaiten lisäarvoa yritykselle, kun työympäristön perus- resurssit eli työntekijät, tilat ja tekniikka ovat mahdollisimman hyvässä sopusoin
nussa keskenään. Tarve tehostaa tilankäyttöä, jotta säästettäisiin kustannuksia, on saanut aikaan uusia vaihtoehtoisia tilankäyttötapoja, kuten jaetut työpisteet, ryhmä- työskentelytilat, etätyöskentely, satelliittitoimistot ja virtuaalitoimistot, varsinkin kun nykyaikainen informaatio- ja kommunikaatioteknologia tukee näitä uusia työskente
lymuotoja. Työntekemisen ajalla, paikalla tai tavalla ei ole enää niin suurta merki
tystä kuin aikaisemmin.
Muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa toimitiloihin ja niihin liittyviin palveluihin siten, että niiltä vaaditaan joustavuutta ja luotettavuutta. Käyttäjät haluavat, että tiloja pystytään muuttamaan nopeasti toiminnan tai organisaation niin edellyttäessä. Näin ollen tilojen on oltava etupäässä avotilaa, johon voi taipeen mukaan tehdä muutoksia siirrettävien väliseinien ja kalustuksen avulla. Tilojen perusinfrastruktuurin on mah
dollistettava muuntelu eli myös sähkö-, puhelin- ja tietoliikenneverkon sekä valais
tuksen ja ilmastoinnin on oltava joustavia. Palveluiden osalta niiden luotettavuus ja henkilöstön ammattitaito korostuvat, koska yritysten liiketoimintaprosessit ovat ää
rimmilleen viritettyjä, eivätkä siten siedä häiriöitä missään tukipalveluissa. Uudet eri
koismateriaalit sekä tilojen ja laitteiden nykyaikainen tekniikka asettavat omat tiukat vaatimuksensa palvelun tarjoajien ammattitaidolle ja kyvyille.
Lähdeluettelo
Ahuja 1999
Aliuja, Parkash. Welcome to the inaugural edition of Location Matters: The Stephen Roulac Conversation. Vol. 1, no. 1, April 13, 1999.
http://www.roulac.com/locationmatters/0999.html Viitattu 21.9. 2000.
Alexander 1996
Alexander, Keith (editor). Facilities Management. Theory and Practice. E & FN Spon. London. UK. 1996. 155 s..
Arend 1998
Arend, Mark. A CRE Blueprint For the Next Millennium. Site Selection. July 1998.
S. 1-2. http://site.conwav.com/librarv/10041 .htm. Viitattu 19.9. 2000.
Asknew2000
Aksnew, Lee FI. Attracting, Training & Retaining People: What Part Does FM Play?
Charlotte, NC, US. 3-4.3. 2000.
Becker & al 1994
Becker, F., Quinn, K. L., Rappaport, A. J. & Sims, W. R.. Implementing Innovative Workplaces: Organizational Implications of Different Strategies excerpt). Cornell University International Workplace Studies Program. 1994. S. 1-6.
Becker & Steele 1995
Becker, Franklin & Steele, Fritz. Workplace by Design. Mapping the High-Perform
ance Workscape. Jossey-Bass Publishers. San Francisco. US. 1995. 216 s..
Bell 2000
Bell, John. Corporate Real Estate Industry Sets Course On Strategic Goals. National Real Estate Investor. May, 2000. S. 1-6.
Bergsman 1998
Bergsman, Steve. Use of CIR growing, but not as fast as outsourcing. National Real Estate Investor. Vol. 40, no. 9. September 1998. Atlanta. US. S. 124-132.
Bon 1992
Bon, Ranko. Corporate Real Estate Management. Facilities, vol. 10, No. 12, 1992, s.
13-17
Bon et al. 1994
Bon, Ranko.; McMahan, Jay & Carder, Paul. Property Performance Measurement:
From Theory to Management Practice. Facilities, vol. 12. No- 12, 1994. S. 18-24
Bradley & Woodling 2000
Bradley, Stephen & Woodling, Geoff. Accomodating future business intelligence:
new work-space and work-time challenges for amangement and design. Facilities, vol. 18, no. 3/4, 2000. S. 162-167.
Brown et al. 1993
Brown, Robert K. ; Arnold, Alvin L.; Rabianski, Joseph S.; Cam, Neil G.; Lapides, Paul D.; Blanchard, Scott B. & Rondeau, Edmond P.. Managing Corporate Real Es
tate. John Wiley & Sons, Inc. New York, US. 1993. 635 s..
Carder 1999
Carder, Paul. Knowledge-based FM: managing performance at the workplace inter
face. Facilities, vol. 13, no. 12. November 1995. S. 7-11.
Chilton & Baldry 1997
Chilton, J. J. & Baldry D.. The effects of integrated workplace strategies on commer
cial office space. Facilities. Vol. 15, no. 7/8, July/august 1997. S. 187-194.
Ciandella 1996
Ciandella, Donald, R.. Cutting costs mandates Outsourcing. Midwest Real Estate News. Vol. 12, no. 9. September 1996.
Gilleard & Ress 1998
Gilleard, John D. & Rees, David R. Alternative workplace strategies in Hong Kong.
Facilities Vol. 16, no. 5/6, may/j une 1998. S. 133-137.
Ewell 1997
Ewell, Miranda. Alternative office design make gains. The San Jose Mercury News.
August 11,1997. http://www.accesscom.com/~chan isd/altoffice.htm Viitattu 21.9.
2000.
Flynn 1998
Flynn, Michele J.. Are You The Corporate Real Estate Resource For Your Com
pany?. Facilities Design & Management, February 1998. S. 1-5.
GSA 1999
U.S. General Services Administration (GSA). Office of Govemmentwide Policy. Of
fice of Real Property. The Integrated Workplace. A Comprehensive Approach to de
veloping workspace. June 21, 1999. 126 s..
Harmon-Vaughan 1995
Harmon-Vaughan, Ben. Tomorrow’s workplace: anywhere, anytime. Facilities, vol.
13, no.4, april 1995. S. 6-13.
Heath et al. 1996
Heath, Paul; Castro, Denise Shay & O’Neal, Nancy. A model process for planning the integrated workplace. Facilities, vol. 14, no. 5/6, may/june 1996. S. 14-20.
Heath & Thorn-Silverton 1997
Heath, Paul & Thorn-Silverton, Lee. Addressing Change Through Alternative Work
place Strategies. Julkaistu FM Journalissa Toukokuu/Kesäkuu 1997.
<http://www.workplayce.com/pubact.html> Viitattu 10.8.2000.
Heikkilä et al. 2000
Heikkilä, Jaana; Kaleva, Hannaja Olkkonen, Olli. Tulevaisuuden työpaikka.
Toimitilakysynnän kehitysnäkymiä. Kiinteistötalouden insituutti. Helsinki. 2000. 43 s..
HEX 2000
HEX, Helsingin Pörssi Oy, listayhtiöt.
http://www.hex.fi/suomi/listavhtiot/type.html viitattu 27.11. 2000
Horgen et ai. 1999
Horgen, Turid H.; Joroff, Michael L.; Porter, William L. & Schön, Donald A.. Ex
cellence by Design. Transforming Workplace and Work Practice. John Wiley & Sons Inc. US. 1999. 281 s..
Hurtt 1988
Hurtt, S. M.. Real Estate: Liability or Asset? Real Estate Finance Journal, winter 1988. S. 61-71.
IDRC 1998
International Development Research Council (IDRC). Corporate Infrastructure Re
source Management: An Emerging Source of Competitive Adavnatge. Research Re
port. IDRC Foundation. Norcross. Georgia. US. 1998
IFMA
Facilities Management - Related Definitions. International Facility Management As
sociation (IFMA). http://www.ifma.org/fm/define.htm. Viitattu 25.9. 2000.
De Jonge 1994
De Jonge, Hans. The Future of Corporate Real Estate Management, paper presented at the IDRC Europe professional seminar, 29-30.9. 1994. Amsterdam
De Jonge 1996
De Jonge, Hans. De taegevoegde waarde van concemhuisvesting, NSC-conference.
15.10. 1996. Amsterdam.
De Jonge1997
De Jonge, Hans. Coiporate Real Estate Management, Management van bedrijfsvast- goed: Een bijdrage aan succesvol ondememen, NSC-conference 27.10. 1997.
Utrecht.
Joroff et al. 1993
Joroff, Michael L; Louargand, Marc; Lambert, Sandra & Becker, Franklin. Strategic Management of the fifth Resource: Corporate Real Estate. Report no. 49, Industrial Development Research Foundation. 1993
Joroff 2000
Joroff, Michael L.. Corporate Real Estate Management. Kalvokopiot. Corporate Real Estate-Seminaari. 2000
Kanter 1989
Kanter, R. Moss. When giants learn to dance. Simon & Schuster Inc., New York.
1989. S. 94-95.
Kaplan & Aronoff 1996
Kaplan, Audrey & Aronoff, Stan. Productivity paradox: worksettings for knowledge work. Facilities, vol. 14, no. Уд, march/april 1996. S. 6-14.
Krumm 1999
Krumm, Peter J. M. M.. Corporate Real Estate Management in Multinational Corpo
rations. A comparative analysis of Dutch corporations. PhD thesis, Delft University of Technology, ARKO Uitgeverij, 1999. 209 s..
Krumm, Dewulf & de Jon ge 1998
Krumm, Peter J. M. M.; Dewulf, Geert & de Jonge, Hans. Managing key resources and capabilities: pinpointing the added value of corporate real estate management.
Facilities, vol. 16, no. 12/13, december 1998, s. 372-379.
Lyne 1999
Lyne, Jack. Merger of Cyberspace, Physical Space Creating New Breed of Work
place, Experts Explain at ПЖС Congress in Boston. Report from the 1999 IDRC Spring World Congress in Boston, April 24-28, 1999. 7 s..
Manning & Roulac 1996
Manning, Christopher A. & Roulac, Stephen E.. Structuring the corporate real prop
erty function for greater ”bottom line” impact. The Journal ot Real Estate Research.
Vol. 12,no. 3. 1999. S. 383-396.
Manning & Roulac 1999
Manning, Chris & Roulac, Stephen E.. Corporate Real Estate Research within Acad
emy. Journal of Real Estate Research. Vol. 17, no. 3. 1999. S. 265-279.
Markland 1996
Markland, Martyn. The future of the office building. Facilities, vol. 16, no. 7/8, july/august 1998. S. 192-197.
McGregor 2000
McGregor, Wes. The future of workspace management. Facilities, vol. 18, nrn. 3/4.
2000. S. 138-143.
Monger 2000
Monger, Sam J.. Corporate Real Estate And Shareholder Value. Global Real Estate Now. Spring 2000. PricewaterhouseCoopers. London. S. 12-15.
Noha 1993
Noha, Edward A.. Benchmarking: The Search for Best Practices in Corporate Real Estate. The Journal of Real Estate Research. Vol. 8, no. 4. Fall 1993. S. 511-523.
Nourse 1989
Nourse, Hugh O.. Managerial Real Estate; Corporate Real Estate Asset Management.
Prentice Hall. 1989.
Nourse 1990
Nourse, Hugh O.. Corporate Real Estate Ownership as a Form of Vertical Integra
tion. Real Estate Review, Fall 1990. S. 67- 71.
Nourse & Roulac 1993
Nourse, Hugh O. & Roulac, Stephen E.. Linking Real Estate Decisions to Corporate Strategy. The Journal of Real Estate Research, vol. 8, no. 4, 1993, s. 475-494.
Ouye 1996
Ouye, Joe Akinori. Improving Productivity Through Integrated Workplace Planning.
Presented June 3, 1996 at the World Workplace ’96. 12 s..
Richards 1996
Richards, Geoffrey. How are alternative officing, outsourcing transforming facility management. National Real Estate Investor. Vol. 38, no. 7. July 1996. S. 64- 68.
Rothfeder 1999
Rothfeder, Jeffrey. I is for Infrastructure. What CIO’s can learn from the much-ma
ligned coiporate real estate guys. Executive Edge. Vol. 1, no. 3. April-May 1999.
Gartner Group.
http://www.ee-online.com/apr/apr feat 05 txt.htm Viitattu 18.9. 2000.
Schaefers 1999
Schaefers, Wolfgang. Corporate real estate management: Evidence from German companies. The Journal of Real Estate Research, vol. 17, no. 3, 1999, s. 301-320.
Scott 1997
Scott, Came Marston. Products of our environments. Office Systems. Vol. 14, no.6, June 1997. S. 20-22.
Stallworth & Kleiner 1996
Stallworth, Otto E. & Kleiner, Brian H.. Recent developments in office design. Fa
cilities, vol. 14, no. Уг, January/february 1996. S. 34-42.
Stocks 1998
Stocks, Martin. The virtual office - putting management ahead of facilities. Facili
ties. Vol. 16, no. 1/1. January/february 1998. S. 29-33.
Sullivan 1996
Sullivan, Kerry. Changing technology and forecasting office space requirements. Fa
cilities, vol. 14, no. 10/11, october/november 1996. S. 11-16.
Suyker1996
Suyker, J.. Bedrijfshuisvestingsbeheer in de praktijk: benchmarking en verbetering- sprogramma’s. Het Facility Management Handboek (Losbladig), Arko Uitgeverij, Nieuwegein.
Talouselämä 1999
Talouselämä-lehden 500-suurinta yritystä
(http://www.wow.fi/WOW/?path=500suurinta; viitattu 27.11. 2000)
Teoh 1992
Teoh, Wei Kium. Corporate Real Estate Asset Management. Master of Commerce and Management Thesis, Lincoln University, Canterbury, New Zealand. 1992.
Then 1999
Then, Damiy Shiem-Shin. An integrated resource management view of facilities management. Facilities, vol. 17, no. 12/13. 1999. S. 462-469.
Tuveson 1998
Tuveson, Kit. Facility management in the 21st century. Managing Office Technology, vol. 43, no. 4. May 1998. S. 14-15.
Tuveson 2000
Tuveson, Kit. The Owner’s View: How Architects Can Succeed in Facility Manage
ment. Conference report. Focus session 2. Your Facility Management Future: Value, Profit, and the Green Revolution. Charlotte, US. March 3-4, 2000. S. 1-2.
http://e-architect.com/pia/facmng/charlt%5Fc/session2.asp Viitattu 26.9. 2000.
Wenksterii 1998
Wenkstem, Thomas H. Tips for Forging Closer Ties. Jones Lang Wootton s Corpo
rate Leadership Forum, ”Focus on Innovation”. 19.11. 1998.
Workplace Forum
Workplace Forum Glossary http://www.workplaceforum.com/mcmber/glossary.html Viitattu 21.9. 2000.
Young 1995
Young, David P.. The relationship between electronic and face-to-face communica
Young, David P.. The relationship between electronic and face-to-face communica