Yrityksen kansainvälistyminen

Kansainvälistyminen kasvavan sitoutumisen prosessina sopeuttaa yrityksen strategiat, resurssit, rakenteen ja organisaation kansainväliseen toimintaympäristöön (Welch ja Luostarinen 1988, Calof ja Beamish 1995, Johanson ja Vahlne 1990) aikaan sidottuna prosessina (Johanson ja Vahlne 1977, Freeman 2000).

Globaalien osuus kansainvälisistä kasvaa. Kansainvälistyminen ja globalisaatio eroavat muista kasvustrategioista; niiden tavara-, palvelu- ja tietotaitotransaktiot ylittävät kan-salliset rajat. Tytäryhtiöriippuvuus ja kansainvälisen yrityksen arvoketju vaikuttavat osaltaan globalisaatiossa (Freeman 2000). Tutkimuksissa tarkastellaan mm kansainvä-listymisvaiheita, kasvupolkuja; niiden osa-alueiden vaihtumista / vaihtamista sekä kan-sainvälisen toiminnan lopettamista ja uudelleen aloitusta (mm. Äijö ym. 2005). Vaihe-mallien kriittinen tarkastelu 1990-luvulla korosti osaamis- ja tietointensiivisyyden vaa-timuksia ja mahdollisuuksia, asiakkaiden seuraamista kansainvälisille markkinoille sekä perinteisten tuotanto- ja palvelualojen yritysten käyttäytymiskaavojen eriytymistä.

Kasvuaikomus, kasvuintentio, pohjautuu kolmeen tekijään; erilaisiin ulkoisiin tekijöi-hin, henkilökohtaisiin hyötyihin ja sosiaalisiin normeitekijöi-hin, ei taloudellisiin tekijöihin ja yrittäjän kykyyn toimia yrityksen kasvaessa (Heinonen, toim. 2005 s. 79-). Kasvulle asettuu myös erilaisia ehtoja ; kasvuhalu, kasvukyky, jossa keskeistä johdon osaaminen (Penrose 1995) ja kasvumahdollisuus (Toivonen & Stenholm & Heinonen, Kasvun eri-laiset ehdot; teoksessa: Heinonen toim. 2005 s. 119-). Yleinen kasvuorientaatio ja kan-sainväinen kasvuorientaatio ovat osin päällekkäisiä; ne voidaan erottaa toisistaan (Num-mela ym. 2003). Kansainvälinen kasvuorientaatio sisältää kolme ulottuvuutta; kansain-välisyyden, kasvun ja orientaation (Heinonen & Nummela & Pukkinen teoksessa Hei-nonen toim. 2005). Kansainvälinen kasvu ja yrityksen kasvu eivät välttämättä korreloi positiivisesti (McDougall ja Oviatt 1996).

Perinteiset kansainvälistymismallit (taulukko 1) voidaan ryhmitellä prosessimalleihin:

U-ja I-mallit, eclectic mallit ja verkostolähestymiseen. Kansainvälisen yritystoiminnan

hallitsevat teoriat voidaan jakaa: 1) käyttäytymisteoriat ja 2) talouden käsitteitä käyttä-vät teoriat (Welch ja Luostarinen 1988, Oviatt ja McDougall 1994)

Käytösteorioihin kuuluvat vaihemallit (Johanson ja Vahlne 1977, Cavusgil 1980) ja verkostoteoriat (Johanson ja Mattson 1990), lisäksi mm. Dunningin OLI-kehys (Dun-ning 1980) ja vientijohtamiskirjallisuus (kts. Leonidou ja Katsikeas 1996). Talouspe-rusteiset sisältävät monopolistisen edun teorian (Hymer 1976), transaktiokustannusteo-rian (Buckley ja Casson 1976) ja oligopolistisen käytöksen teoriat (Knickerbocker 1973).

Tuotteen elinkaariteoria (Vernon 1966) ja verkostoteoria (Axelsson ja Easton 1992) selittävät kansainvälistymisen eri näkökulmista. Yritykset kansainvälistyvät saavutettu-aan siihen tarvittavan valmiuden ja halutesssaavutettu-aan kansainvälistyä. Mallien enemmistö seuraa elinkaariteoriaa. Deterministiset mallit perustuvat objektiiviseen tulkintaan to-dellisen ja inhimillisen luonteesta; kansainvälistyminen nähdään vastauksena sisäiselle ja/tai ulkoiselle ärsykkeelle.

Taulukko 1. Kansainvälistymisen lähestymistavat

MALLIRYHMÄ SISÄLLÖN KUVAUS VIITTEET

prosessimalli U-malli

kohteena suuret yritykset, niille ominaista kasvava kansainvälisen tiedon ja resurssisitoutumisen kumulatii-visuus, johon vaikuttavat vaiheittaiset päätökset

Johanson ja Wiedersheim-Paul 1975, Johanson ja Vahlne 1977, Johanson ja Mattsson 1988

prosessimalli

I-malli I-mallit eivät jaottele yrityksiä ja malleille ominaista

oppimisprosessia, johon liittyy innovaatio tai uusi idea Rogers 1995, Bilkey ja Tesar 1977

Eclectic mallit Eclectic mallit kohdistuvat suuriin yrityksiin ja malleille ominaista rationaalinen päätöksenteko ja ympäristöteki-jöiden tärkeys

Dunning 1988, Hill,Hwang ja Kim 1990

verkostolähesty-minen

kohdistuu sekä suuriin että pieniin yrityksiin; mallit kuvaavat toisen asteen kansainvälistymisen, tytäryhtiöi-den tärkeytytäryhtiöi-den resurssien kontrolloinnissa ja sisäänpäin toimintojen tärkeyden

Johanson ja Mattsson 1988, Welch ja Welch 1993

Mallien teoreettinen tausta löytyy johtamis- ja organisaatioteorioista; yrityksen käyttäy-tymisteoria (Cyert ja March 1963) ja kasvuteoria (Penrose 1995). Elinkaarimalleista mainittakoon mm. Adize (1988), Churchill (2000), Churchill ja Lewis (1983) sekä Äijö ym. (2005; taulukko 5). Aikadimension sisältämä kansainvälistyminen määritellään (mm. Welch ja Luostarinen 1988) ”kasvun aloitusprosessina kansainvälisissä operaati-oissa”, mm kasvuyritystoiminta ja kansainvälistyminen (Fletcher 1998). Oviatt ja Mc-Dougall (1998) loivat kansainvälisen yrittäjyyden kiihdyttämisen ymmärryskehyksen.

Kansainvälistymistä integroituna kasvuna ja kehityksenä ilmentää Luostarisen ja Hell-mannin (1993, taulukko 2) malli. Kansainvälistymisen vaiheita esitetään operaatioiden etenemisluetteloilla, luokituksilla ja erityisillä kansainvälistymismalleilla. Kansainvälis-tymisen deterministiseen selitykseen liittyy kasvun ja kehitKansainvälis-tymisen paradigma. Viennin

vaiheissa, kehitysketjuajattelussa, siirrytään lähimarkkinoilta kaukaisempiin maihin (taulukko 2).

Taulukko 2. Kansainvälistymisen piirteitä

KANSAINVÄ-LISTYMINEN

MALLI MALLIN KESKEISET PIIRTEET

kasvuna ja kehityksenä

Luostarinen 1980 neljä vaihetta, taustalla ulkomaisten operaatioiden diffuusioke-hitys ja yritystyypin kehittyminen, erityispaino tytäryhtiön käytölle

Luostarisen integroitu malli Luostarinen & Hellman 1993

vaiheet ja niiden osa-alueet, integroitu kokonaisuus, operaa-tiotapaan perustuva

Lehtonen 1976 vaiheiden kriteereinä operaatiomuoto, operaatioiden maantie-teellinen laajuus ja vientiorganisaatio

strategiana Luostarinen 1980, Äijö 1977 johdon tietoinen kansainvälistymisen tavoittelu oppimisena Johanson ja Wiedersheim-Paul

1975,

Johanson ja Vahlne 1977

- yritys valitsee markkinat

- yritys sitoutuu tietylle kansalliselle markkinalle Hyrenius ja Lagnevik 1977 syklinen oppimisprosessi, perustuu sisäiseen ja ulkoiseen

infor-maation keruuseen ja tulkintaan

Czinkota 1982 vienti oppimisen ja viennistä saatujen kokemusten näkökulmas-ta, vaiheiden erottelussa useita kriteereitä ja useita erilaisia paradigmoja

Hedlund ja Kverneland 1985 yrityksen voivat jättää jonkin vaiheen väliin

innovaationa Rogers 1995 kansainvälistymisen omaksumisprosessi, joka analoginen tuot-teen sopeutumisvaiheisiin

Andersen 1993 pääsitoutumisvaihe ja kasvavan kokemuksen sitoutumisvaiheet Barkema ym. 1996 erilliset vaiheet, myöhäisemmät edustavat kasvavaa sitoutumista

ulkomaan markkinaan verkostona/

systeeminä

Johanson ja Mattsson 1988 sisäisten resurssien kehittämisestä sitä enemmän ulkomailla mitä kansainvälistyneempi yritys on

Luostarinen 1980 taustateoriana; elementit ja niiden väliset yhteydet prosessina Äijö, Kuivalainen, Saarenketo,

Lindqvist ja Hanninen 2005

kansainvälistymispolut ja niiden vaihtaminen

Deterministisen tarkastelun, jossa kansainvälistyminen nähdään vastauksena sisäiselle ja/tai ulkoiselle ärsykkeelle, ja strategisen tarkastelun yhdistäminen vaikuttaa innovaa-tioparadigman syntyyn. Innovaatioperusteiset mallit muodostuvat identifioitavista vaiheista, joissa myöhäisempi taso osoittaa suurempaa sitoutumista ulkomaan markki-naan. Mallit perustuvat innovaation hyväksymisprosessiin (Rogers 1995). Kansainvä-listyminen on uudistesarja yritykselle.

Innovaatioperusteisen kansainvälistymismallin (I-malli) käsitteellisti Cavusgil (1980). Bilkey ja Tesar (1977), Reid (1981), Czinkota (1982) ja Cavusgil (1980) pitävät yrityksen kansainvälistymistä analogisena tuotteen sopeutumisvaiheisiin (Rogers 1995).

Ne rajoittuvat vientitoimintojen johtamiseen Cavusgilin mallin sisältäessä myös tunkeu-tumistavan. Mallit perustuvat tuotteen elinkaareen (Vernon 1966) ja pitävät seuraavaa vaihetta innovaationa yritykselle. Pääerot ovat vaiheiden määrä ja kuvaus. Innovaation hyväksymismallit sisältävät oppimisaspektin (Piercy 1981). Hyväksymisprosessi jaetaan päätöksen ja kasvavan kokemuksen sitoutumisvaiheisiin (taulukko 2, Andersen 1993).

Kansainvälistyminen kasvuna ja kehityksenä, oppimisena ja innovaationa näkökulmien ohella Äijön ym (2005) prosessinäkökulma on tämän tutkimuksen kannalta keskeinen.

Kansainvälistyminen kasvuna ja kehityksenä sekä innovaationa tarvitsevat vahvistuk-sekseen kansainvälistymisen oppimisena. Oppimisparadigmaa edustavat kehitysketjut (taulukko 2). Kansainvälistyminen on johdon oppimisprosessi henkilökohtaisena koke-muksena tai muodollisella oppimisella. Kansainvälistyminen kuvaa ylöspäin liikettä yksittäisessä yrityksessä tai yritysryhmien operaatioissa (Piercy 1981, Johanson ja Wie-dersheim-Paul 1975). Upsalan kansainvälistymismalli painottaa (Johanson ja Vahlne 1977) kasvavia ulkomaanmarkkinariippuvuuden institutionaalisia muotoja. Malli selit-tää kansainvälistymisen rakenteellisen suhteen ulkomaan markkinoiden palveluun vien-tiriippuvuutena (Reid 1983ab). Sivuutetaan jokin vaihe ja kansainvälistytään hankinnal-la ja yhteisyrityksillä pikemmin kuin investoimalhankinnal-la täysin omistettu myynti- tai tuotan-toyhtiö U-mallin mukaan (Reid 1983ab, Turnbull 1987, Hedlund ja Kvernelund 1985).

Uuden kansainvälistyjien ryhmän muodostavat born global yritykset, jotka syntyvät suoraan kansainvälisiksi, jopa globaaleiksi. Born global näkevät koko maailman mark-kinapaikkana. Niiden organisaation arvo on usein omistaja tai avainpäätöksentekijä.

Ympäristötekijät ovat tärkeät kansainvälistymisessä (Turnbull 1987). Born global unii-kit edut vaikuttavat enemmän kansainvälistymiseen (Cavusgil 1994, Harveston et.al.

2001). Vientiä edeltävä vaihe riippuu enemmän psykologisista tekijöistä kuin talouden olosuhteista (Bilkey ja Tesar 1977, Dichtl 1990). Yritykset ovat tärkeitä kahdesta syys-tä (Rennie 1993): kasvava kilpailukyky suurempia vastaan ja voitollisen, nopeasti kas-vavan globaalin liiketoimintasysteemin johtaminen.

Tämän tutkimuksen näkökulmasta kansainvälistyminen kasvuna ja kehityksenä, inno-vaationa ja oppimisena muodostavat kokonaistarkastelunäkökulman. Kasvu on kansain-välistymisen mahdollistaja sekä sen seuraus. Kasvu ja ennen kaikkea kansainvälistymi-nen merkitsevät pk-yrityksen näkökulmasta hyvin vahvaa innovaatioiden omaksumis-tarvetta. Siihen kokonaisuuteen yhdistyy oppiminen. Seuraavassa tarkastellaan osaami-sen ja tiedon johtamista edellä todetun tämän tutkimukosaami-sen kokonaistarkastelunäkökul-man kannalta