Lapin ammattikorkeakoulu on Pohjoista tekoa- strategiassaan sitoutunut yrittäjyy-den edistämiseen huomioimalla OKM:n ja Arenen suositukset jotka kehittävät yrit-täjyysmyönteistä ja yrittäjämäistä ammattikorkeakoulua. Alla on lueteltu toimenpi-teitä tavoitteiden saavuttamisen tueksi:
1. YRITTÄJÄMÄISTÄ AJATTELU- JA TOIMINTATAPAA TUKEVAN OPETUKSEN JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN.
• Pedagogisissa valinnoissa tiivistetään osaamis- ja ongelmaperustaisuutta kaikessa koulutuksessa osana OPS2017 prosessia. (liite 2)
• Opetusmenetelmällisiä valintoja tuetaan laajentamalla erilaisten aktivoivien työkalujen ja menetelmien käyttöä. (esimerkkejä kuvattu liitteessä 3)
• Verkostoitumisen tukeminen läpi koko organisaation: opiskelijat, opettajat, muu henkilöstö.
2. YRITTÄJYYSOSAAMISEN KEHITTÄMINEN SITEN, ETTÄ SIINÄ HUOMIOIDAAN OPISKELIJOIDEN AMMATILLISEN KASVUN JA HENKILÖKOHTAISTEN TAVOITTEIDEN NÄKÖKULMAT.
• Yrittäjyydessä tarvittavan osaamisen rytmittäminen koko opiskeluajalle.
• Y-HOPSin käyttöönotto ja opiskelijan ohjaus valitulla Y-polulla osana opintojen ohjausta.
• Opetushenkilöstön ja muun henkilöstön yrittäjyysosaamisen
kehittäminen systemaattisesti huomioiden oosaamiskartoitusten avulla saatu tieto.
• Työelämäyhteistyön tiivistäminen ja tuominen osaksi päivittäistä toimintaa.
3. UUDEN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN ERI TAVOIN.
• Opiskelijoille avataan mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä osana opintojaan.
Toiminta sidotaan osaksi Y-HOPSia ja Y-polkua.
• Opettajien sparraus yritystoimintaan osana strategian jalkautusta.
• Yhteistyön tiivistäminen alueen yritysten kanssa; yrittäjämentorit.
4. OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KEHITTÄMINEN
• Opiskelijoiden osallistaminen yritysyhteistyöhön osana opintojaan.
• Opettajien ja muun henkilöstön osaamisen hyödyntäminen yritysten kehittämisessä.
5 LOPUKSI
Lapin ammattikorkeakoulussa on kiinnitetty huomiota yrittäjyyden edistämiseen kaikilla sen tehtäväalueilla, mutta vielä on paljon tehtävää. Arvokasta tietoa toimin-tamme kehittämiseksi olemme saaneet opetus- ja kulttuuriministeriön arviointira-portista ja Arenen yrittäjyyssuosituksista. Pohjoista Tekoa –strategian toimeenpanossa olemme sitoutuneet kehittämään yrittäjämyönteistä ja yrittäjämäistä ammatti-korkeakoulua. Tällä tarkoitamme sitä, että yrittäjyydestä ja yrittävyydestä tulee kaik-kea toimintaa aidosti leimaava toimintamalli/-menetelmä. Siihen kuuluvat element-teinä osaamisen tunnistaminen yksilö ja organisaatiotasolla, verkostoitumisen tuke-minen ja verkostojen hyödyntätuke-minen sekä edellisten yhdistätuke-minen siten, että saadaan luotua uutta toimintaa rohkeasti ja innovatiivisesti ammattikorkeakoulun sisällä ja alueelle.
Vuoropuhelulla korkeakoulun, yritysten ja kolmannen sektorin välillä niin koti- kuin ulkomarkkinoilla, tavoitellaan positiivisia vaikutuksia maakunnan talouteen. Paran-tamalla omaa ja yritysyhteistyöverkoston toimijoiden kilpailukykyä saadaan aikaan uutta liiketoimintaa ja kannattavaa kasvua kaikille osapuolille. Kaikessa toiminnassa näkyvät maakunnan yritykset omine profiileineen. Kumppanuussopimukset muo-dostavat rungon vuoropuheluun alueen yritysten kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä kehitetään erityisesti pohjoisten rajanaapureiden kanssa. LAPIN AMK on mukana vientitoimintaa harjoittavien yritysten kehittämishankkeissa sekä viemässä omaa koulutustarjontaansa ulkomarkkinoille yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.
LÄHTEET
Alvarez SA, Barney JB.2010. Entrepreneurship and Epistemology: The Philosophy Underpinnings of the Study of Entrepreneurial Opportunities. The Academy of Management Annals 4(1): s. 557-583.
Alvarez, S. A., Barney, J. B. 2007. Discovery and creation: Alternative Theories of Entrepreneurial Action. Strategic Entrepreneurship Journal 1: s. 11¬-26.
Arenen yrittäjyys suositukset 12.3.2015. Viitattu 5.6.2016.
http://arene.fi/sites/default/files/PDF/2015/Arenen%20YS%2012032015.pdf
Dew D, Read S, Sarasvathy SD & Wiltbank R 2009. Effectual versus predictive logics in entrepreneurial decision-making: Differences between expert and novices. Journal of Business Venturing 24(4): s. 287 – 309.
European Commission 2008. Best Procedure Project: Entrepreneurship in Higher Education, Especially in Non-Business Studies. Final report of the expert group.
Directorate-General for Enterprise and Industry. March 2008.
Gibb, A. A. 1993. The Enterprise Culture and Education: Understanding Enterprise Education and its Links with Small Business, Entrepreneurship and Wider Educa-tional Goals.” InternaEduca-tional Small Business Journal Vol 11 No 3, s. 11–34.
Gibb, A.A. 2005. The Future of Entrepreneurship Education And Culture – Determi-ning the Coherent Policy and Practice.Teoksessa Kyrö, P. & Carriér, C. (toim.)The Dynamics of Learning Entrepreneurship in a Cross-Cultural University Context: s.
44 – 66. University of Tampere, Faculty of Education, Tampere.
Hannula, H.2012. Yrittäjyyskasvatusta kehittämässä. Teoksessa H,Kotila & K,Mäki (toim.) Ammattikorkeakoulupedagiikka 2. Helsinki:Edita Prima Oy. s. 229-242.
Hannula, H. 2015.Yrittäjyyskasvatus ammatillisen opettajankoulutuksen opetus-suunnitelmassa - Tapaustutkimus HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Acta Universitatis Tamperensis; 2089, Tampere University Press, Tampere 2015.
Viitattu 6.6.2016.
http://tampub.uta.fi/handle/10024/97967
Jack, S. L., and Anderson, A. R. 1999. Entrepreneurship education within the enter-prise culture: producing reflective practitioners. International Journal of Entrepre-neurial Behaviour and Research 5(3): s. 110–125.
Jussila,Eila, Hytönen, Jouni ja Salminen, Hannele (toim.) Yrittäjyyskasvatus ammatti-korkeakoulujen opetussuunnitelmissa-benchmarking hanke. Korkeakoulujen arviointineuvoston verkkojulkaisuja 3:2005. Viitattu 27.12.2010.
http://www.KKA.fi/pdf/muut/muut_julkaisut/KKA.net305.yritt.pdf5
Jylhä,E ja Viitala,R. 2006. Liiketoimintaosaaminen - Menestyvän yritystoiminnan perusta. Helsinki:Edita Publising Oy.
Kangastie, H. ja Mastosaari, P. 2016. Oppimisen organisointi-opas opettajille. Osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapin AMK:N julkaisuja C. Oppimateriaalit 1/2016.
Karppinen,A.2008. Opetussuunnitelma pedagogisen johtamisen tukena. Teoksessa A, Töytäri-Nyrhinen (toim.) Osaamisen muutosmatkalla s. 219-235. Edita Prima Oy, Helsinki.
Karjalainen,L ja Mastosaari,P. 2015. YHOT – Käsikirja yrittäjänä hankitun liiketoi-mintaosaamisen tunnistamiseen ammattikorkeakouluissa. Lapin ammattikorkea-koulun julkaisuja. Opetus ja oppiminen 3/2015. Viitattu 8.6.2016. https://publica-tions.theseus.fi/handle/10024/96810.
Kirzner, I. 1978. Competition and Entrepreneurship. Chicago, IL: The University of Chicago Press
Kolb, D. 1984. Experiential Learning. Experience as the Source of Learning and Development, Prentice-Hall, Englewood Cliffs, New Jersey.
Kolhinen,J. 2015. Yliopiston yrittäjämäisyyden sosiaalinen rakentuminen: case aalto-yliopisto. Väitöskirja. Acta Universitatis. Lappeenrantaensis 659. Viitattu 9.6.2016.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113824/Kolhinen%20A4.
pdf?sequence=2.
Konu, A & Kangastie, H. 2016. Opettajien osaamisen kehittäminen osana osaamisen strategista johtamista. Teoksessa H. Kangastie (toim.) Laadukasta oppimista ja osaamista Lapin ammattikorkeakoulussa. Sarja B. Raportit ja selvitykset 2/2016.
Viitattu 10.6.2016.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/105473/B2%202016%20Laadu-kasta%20oppimista%20ja%20osaamista.pdf?sequence=1 s. 133-143.
Kotila, H.2012. Oppimiskäsitykset ja oppiminen ammattikorkeakoulujen toimin-taympäristöissä. Teoksessa H. Kotila & K, Mäki(toim.) Ammattikorkeakoulupeda-gogiikka 2. EditaPrima Oy:Helsinki.
Kullaslahti, J.2014. Opetuksesta ja opiskelusta osaamiseen-kriteeristön tausta-ajatuk-sia. Teoksessa J. Kullaslahti & A, Yli-Kauppila (toim.) Osaamisperustaisuudesta tekoihin s. 47-50. Painosalama Oy, Turku.
Kyrö, P. 1997. Yrittäjyyden muodot ja tehtävä ajan murroksissa, Jyväskylä Studies in Computer Science and Economics and Statistics nr. 38, University of Jyväskylä.
Kyrö Paula, 2005. Yrittäjyyskasvatusta käsitteellistämässä. Teoksessa A. Heikkinen (toim.) Aikuiskasvatuksen tutkimuspolut. Kansanvalistusseura.
Vantaa:Kansanvalistusseura.
Kyrö P.2006. The continental and Anglo-American approaches to entrepreneurship education differences and bridges. In: Fayolle A & Klandt H (ed.) International Entrepreneurship Education, Issues and Newness. Edward Elgar. Cheltenham. UK.
Kyrö P. & Carriér C. 2005. Entrepreneurial learning in universities: Bridges across bor-ders. Teoksessa Kyrö, P. and Carriér, C. (toim.) The Dynamics of Learning Ent-repreneurship in a Cross-Cultural University Context. University of Tampere, Fa-culty of Education. s.14 – 43.
Kyrö, P. 2008. A Theoretical Framework for Teaching and Learning Entrepreneur-ship.” International Journal of Business and Globalisation Vol 2 No 1, s. 39–55.
Kyrö, P., Mylläri, J. & Seikkula-Leino J. 2008. Kognitiiviset, affektiiviset ja konatiiviset ulottuvuudet ja niihin liittyvät metavalmiudet yrittäjämäisessä oppimisessa. Liike-taloudellinen aikakauskirja no 3, s. 269-296.
Kyrö Paula, Lehtonen Heleena, Ristimäki Kari (toim.) 2007. Yrittäjyyskasvatuksen monia suuntia. Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja 5/2007. Tampere: Tampereen yliopisto.
Leskinen Pia-Leena, 2000. Yrittäjyyttä etsimässä – kokemuksia ja ajatuksia yrittäjyys-kasvatuksesta. Helsinki:Edita.
Linna,E. ja Kangastie,H.2016. Pohjoista tekoa-Lapin ammattikorkeakoulun strategia ja profiloituminen. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B Raportit ja selvitykset 1/2016.
Luukkainen,O ja Wuorinen,J.2002:Yrittävä elämänasenne. Jyväskylä;PS-Kustannus.
Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L ja Töytäri-Nyrhinen, A.2013 Pohjimmaiset oletuk-set ja muutostsunamit ammattikorkeakoulutyössä. Teoksessa L. Vanhanen-Nuuti-nen, K, Mäki, A, Töytäri-NyrhiVanhanen-Nuuti-nen, V, Ilves & V, Farin (toim.) Kiviä ja keitaita-ammattikorkeakoulutyö muutoksessa s. 83–102. Haaga-Herlia tutkimuksia 1/2013.
Multipront:Vantaa.
Mäkimurto-Koivumaa, S. & Puhakka, V. 2013. Effectuation and causation in entrep-reneurship education. International Journal of Entrepreneurial Venturing 5(1);
s. 68-83. DOI: 10.1504/IJEV.2013.051672.
Mitchelmore, S. & Rowley, J. 2010. Entrepreneurial competencies: a literature review and development agenda. International Journal of Entrepreneurial Behaviour &
Research 16(2): s. 92–111.
Morris, M. H., Webb, J. W., Fu, J. & Singhal, S. 2013. A Comptence-Based Perspective on Entrepreneurship Education: Conceptual and Empirical Insights. Journal of Small Business Management 51(3): s. 352–369.
Mäkimurto-Koivumaa, S. 2012. Effectuation in Embedded Entrepreneurship Educa-tion. Essays for Renewing Engineering Education at Kemi-Tornio University of Applied Sciences. Acta Univ. Oul. G57. Juvenes Print: Tampere.
Nummenmaa,A.2002.Ammattikorkeakoulu oppimisympäristönä. Teoksessa J-P, Lil-jander (toim.) Omalla tiellä. Ammattikorkeakoulu kymmenen vuotta.
Edita:Helsinki. s. 128-141.
Näsi Juha, Neilimo Kari, 2006. Mitä on liiketoimintaosaaminen. Helsinki:WSOY Pro.
OECD: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities. http://www.oecd.org/
site/cfecpr/EC-OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf Oivallus loppuraportti. 2011. Elinkeinoelämän keskusliitto.
Viitattu 5.6.2016. http://pda.ek.fi/www/fi/tutkimukset_julkaisut/2011/Oivallus-web-v4_final.pdf
Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevai-suuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18. Viitattu 5.6.2016. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/
okm18.pdf?lang=fi
Pihkala,Jussi.2008. Ammattikorkeakoulutuksen aikaiset yrittäjyysintentioiden muu-tokset. Opetusministeriön julkaisuja 2008:1. Viitattu 27.12.2010.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm01.
pdf?lang=fi
Peltonen, K., 2014. Opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiuksien kehittäminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Aalto Yliopisto.
Pihkala, T., Ruskovaara, E., Seikkula-Leino, J. & Pihkala, J. 2011. Yrittäjyyskasvatus monikerroksisena ilmiönä – kohti yrittäjyyskasvatuksen ohjausjärjestelmää. Teok-sessa U. Hytti, J. Heinonen & A. Tiikkala (toim.) Yrittäjämäinen oppiminen:
Tavoitteita, toimintaa ja tuloksia (20–37). Turku: Turun yliopisto.
Pirilä, K ja Konkka, J.2013. Innovaatiotoiminta. Teoksessa U, Vehkaperä, K, Pirilä ja M, Roivas (toim.) Innostu ja innovoi. Käsikirja innavaatioprojekteihin s.11–21. Met-ropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja Oiva oppimateriaalit 2013.
Poikela,E.2009.Oppimisen desing. Teoksessa L,Ruohonen ja L, Mäkelä-Marttinen (toim.) Kohti osaamisen ekosysteemiä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun jul-kaisuja.Sarja A Nro 24.KopiJyvä;Jyväskylä.s 10-17.
Rae, D. 2000. Understanding entrepreneurial learning: a question of how? Internatio-nal JourInternatio-nal of Entrepreneurial Behaviour & Research, 6(3): s. 145-159.
Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. Edita Prima.
Read, S., and Sarasvathy, S. D. 2005. Knowing What to Do and Doing What You Know: Effectuation as a Form of Entrepreneurial Expertise. The Journal of Priva-te Equity 9(81): s. 45–61.
Remes,L.2003. Yrittäjyyden kolme diskurssia. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.
Kasvatustieteiden tiedekunta.Viitattu 6.6.2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/
handle/123456789/13332/9513914267.pdf.
Ristimäki,K.2004. Yrittäjyyskasvatus. Hamina: Oy Kotkan Kirjapaino Ab.
Rovaniemen ammattikorkeakoulun yrittäjyystyöryhmän julkaisematon raportti 13-3-2009.
Ruohotie, P. & Koiranen, M. 2000. In the Pursuit of Conative Constructs into Entrep-reneurship Education. Journal of EntrepEntrep-reneurship Education Vol 3, 9–22.
Ruostesaari, M-L., Troberg, E. & Seikkula-Leino, J. 2011. Does entrepreneurship edu-cation as a part of corporate responsibility bring additional value to innovation
processes? ESC International Symposium on Corporate Responsibility and Innova-tion, Dijon, France, 6.-7.4.2011, Groupe ESC Dijon Bourgogne.
Sarasvathy, S. D. 2001. Causation and effectuation: Toward a theoretical shift from economic inevitability to entrepreneurial contingency. The Academy of Manage-ment Review 26(2): s. 243 – 263.
Savander-Ranne,C ja Lindfors,J. 2013.Oppimisympäristö ja oppiminen. Teoksessa Ke-hittyvät oppimisympäristöt C.Savander-Ranne,J,Lindfors, P,Lankinen, ja L.Lintula (toim.) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja.Taito-työelämäkirjat 5:2013.Helsinki:Unigrafia.
Schumpeter, J.A. 1934/1968. The Theory of Economic Development, Oxford Universi-ty Press, London.
Seikkula-Leino, J. 2008. Implementing Entrepreneurship Education Through Curri-culum Reform. Paper presented at the International Council for Small Business World Conference, June 22-25, 2008, Halifax, Nova Scotia, Canada.
Seikkula-Leino, J., Ruskovaara, E., Ikävalko, M., Mattila J. & Rytkölä, T. 2010. Promo-ting entrepreneurship education: the role of the teacher? Education and Training 52(2): s. 117-127.
Volume 52, Issue 2, Pages 117-127
Shane, S., Venkatamaran, S. 2000. The promise of entrepreneurship as a field of rese-arch. The Academy of management review 25(1): s. 217 -226.
Solomon, G. 2007. An examination of entrepreneurship education in the United States.
Journal of Small Business and Enterprise Development 14(2): s. 168 – 182.
Souitaris, V., Zebinati, S., Al-Laham, A. 2007. Do entrepreneurship programmes raise entrepreneurial intention of science and engineering students? The effect of lear-ning, inspiration and resources. Journal of Business Venturing 22: s. 566 – 591.
Suomen Yrittäjät 2015. Aluebarometri, Lappi. http://www.yrittajat.fi/File/941c5042-8a5f-4a41-b036-a212f6c97746/Alueraportti%20syksy%202015.pdf
Tilastokeskus 2016. Tilastotietoa yrityksistä Suomessa. http://www.stat.fi/til/yri.html Vehkaperä, U. 2013. Innovatiivisuus ja innovaatio. Teoksessa U, Vehkaperä, K, Pirilä
& M, Roivas (toim.) Innostu ja innovoi. Käsikirja innovaatioprojekteihin s.22–38.
Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja Oiva oppimateriaalit 2013.
Viklund,E.2015yrittäjyys ja opiskelu kulkevat käsi kädessä. Teoksessa H, Kotila &
K, Mäki (toim.) 21 tapaa tehodtaa korkeakouluopintoja s. 35-41. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Unigrafia,Helsinki
Vygotsky, L.S. 1978. Mind in society. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Ylinen, A. 2011. Opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiudet Etelä-Pohjanmaan lukioissa.
Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä Studies in Business and Economics 98.
Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.
Ylitalo, A. 2012. Aktivoivat opetusmenetelmät. Viitattu 10.6.2016 http://www.slideshare.net/aylitalo/aktivoivia-opetusmenetelmi
Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 2004:18. Viitattu 27.12.2010.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_169_
opm18.pdf?lang=fi
Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. Viitattu 6.6.2016. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Yrittajyyskasvatuksen_suun-taviivat.html
Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen tukeminen suomalaisessa korkeakoulussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:17. Viitattu 8.6.2016. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2015/liitteet/
tr17.pdf?lang=fi
Yrittäjyyden tukemisen hyvät käytänteet korkeakouluissa 2016. Opetus- ja kulttuuri-ministeriön julkaisuja 2016:14. Viitattu 8.6.2016.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm14.
pdf?lang=fi
Liite 1: MENESTYKSEKÄSTÄ START-UP TOIMINTAA OPETUKSEN JA TKI:N AVULLA
Lapin ammattikorkeakoulussa yrittäjyyttä ja palveluliiketoimintaa edistetään alueen työelämän tarpeiden mukaisesti. Henkilökuntaa kannustetaan ottamaan aktiivinen kehittäjärooli alueen yrityksissä niin opetuksen, tutkimus- ja kehitystoimen kuin palvelutuotannonkin areenoilla. Vahvuutena Lapin AMK:lla on alojen erikoispiir-teistä syntyneet, vahvat ja monipuoliset oppimisympäristöt sekä kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet.
OPETUS –välillinen aluevaikutus TKI ja palvelutoiminta-välitön aluevaikutus Kaikkien koulutusten opetussuunnitelmissa on sisällä ko
painoalan kompetenssit ja osaamistavoitteet vuodesta 2017 alkaen
TKI-toiminnalla tuetaan aktiivisesti alueen yritysten kehittämistä tk-toiminnalla.
Hanketoiminta on suunnattu painoalojen kärkien mukaisesti
Oppimisen organisointi tehty opiskelijakeskeisesti ja yrittävyyttä ja yrittäjyyttä edistäen (esim. projekti, sykli ja integroitumalli)
- vuodesta 2017 alkaen käytössä sellaiset organisointimallit, jotka tukevat opiskelijoiden yritys- ja työelämäyhteyksiä ja tukevat ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä
Opetus integroidaan vahvasti erilaisiin hankkeisiin ja toimeksiantoihin
-yhteensovittamista ohjataan ohjeistuksella
Oppimisympäristöt ovat aktivoivia ja yrittäjyyteen tukevia -sateenvarjon alle on koottu kaikki oppimisen tilat ja prosessit /täytyy tehdä
-Start UP toiminnan käyttöönotto kaikissa koulutuksissa Startup-kulttuuri ja startup-skene myös pohjoisen korkeakouluihin
Valmennusohjelma eli (esi)hautomo
-Iltaisin ja vklp, jotta olisi helposti yhteensovitettavissa opintojen kanssa
-Koostuu sparrauksesta, liiketoimintaosaamisen kehittämisestä sekä asiantuntijapuheenvuoroista -Mahdollisuus osallistua yrittäjyyttä tukeviin tapahtumiin meillä ja muualla
Tarvittaessa oppimisympäristöjen uudenlaiset mallit ja niiden kehittäminen
esim. Green Care, Startuphautomot jne Digitaalisuus, simulaatipedagogiikka oppimisessa
Innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä spinn-off prosessin kehittäminen yhteistyössä alueen yritysten kanssa
Työelämäläheiset toteutukset
-kumppanit aktiivisesti mukana/toteutuu totsujen kautta Kumppanuussopimukset kuntoon ja valinnat avainkumppanuuksista, joiden kanssa tehdään vuosittaiset toteutussuunnitelmat, opetus integroidaan työelämän ja yritysten kehittämiseen
Kehittävä arviointi-innnovaatiokompetenssin arviointityökalu otetaan käyttöön
Opettajien osaamisen kehittäminen
-osaamiskartoitukset ko painoalan osaamisen suhteen/
tekeillä eli tehdään keväällä pilottina Telulle ja jatkossa kaikille 2016-2017
painoalan osaamisalueet jo tehty ko kartoitukseen Osaamiskartoitukset ja osaamisen kehittämissuunnitelmat, kehityskeskustelujen kehittäminen kaikkien painoalan osaamisen osalta
Haetaan tk-rahaa myös oman toiminnan ja osaamisen kehittämiseen ko painoalan osaamisalueilla esim. tuotteistaminen, palvelumuotoilu, myynti ja markkinointi, yrittävyys ja yrittäjyysosaaminen, liiketoiminta ja johtamisosaaminen esim.
moninaisuusjohtaminen
Liite 2: KOULUTUKSEN ITSEARVIOINTI YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMASTA
TEEMA TOIMENPIDE NÄKYVYYS OPS2017
1. Yrittäjyyteen oppiminen Pedagogisten käytäntöjen kehittäminen tukemaan yrittäjämäistä toimintatapaa
Yrittäjyyden edistämisen ja seurannan ja arvioinnin kehittäminen
Aktivoivien menetelmien sisällyttäminen opetukseen
Y-HOPSin käyttöönotto Yrittäjyyden kokeiluympäristöjen saatavuus
Verkostoitumisen toteuttaminen ja tuki 2. Ammattikorkeakoulun
yrittäjyysosaamisen kehittäminen Koko henkilöstön yrittäjyysosaamisen kehittäminen
Innovaatiotoiminnan aktivointi 3. Alueen yritystoiminnan kehittäminen Uusien yritysten ja yrittäjien tukipalvelut
Olemassa olevan yritystoiminnan kehittämisen tukeminen Kansainvälistymisosaamisen kehittäminen
Liite 3: YRITTÄJYYDEN VUOSIKELLO
Tämän julkaisun tavoitteena on avata yrittävyyden ja yrittäjyyden määritelmää ja sitä kautta tukea yrittäjyyden edistämistä Lapin ammattikorkeakoulussa. Aihe on ajankohtainen ja merkityksellinen, sillä eri kouluasteilla on meneillään vahva panostus yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatustyöltä odotetaan paljon tilanteessa, jossa Suomen talous elää vaikeita aikoja. Koulut ja oppilaitokset eivät ole ainoita yrittäjyys-kasvattajia, mutta niillä on tärkeä rooli yrittäjämäisen yhteiskunnan kehittäjinä.
Julkaisu avaa opiskelijoille, opettajille, johdolle ja sidosryhmille ammattikorkea-koulumme linjauksia yrittäjyyden edistämiseksi.
www.lapinamk.fi