Persoonallisuuden tutkimuksessa ns. Big Five -teoria jakaa ihmisten persoonallisuuden viiteen piirteeseen, jotka ovat: Avoimuus uusille kokemuksille, tunnollisuus, sosiaalisuus, mukautuvuus ja tunne-elämän tasapaino. Yrityksen menestymistä on tutkittu laajasti yrittä-jän persoonallisten ominaisuuksien näkökulmasta. Vaikka tässä selvityksessä ei niihin sy-vennytä, tyypillisiä yrittäjän ominaisuuksia ovat: suoriutumisen tarve ja kunnianhimo, halu ottaa riskejä, innovatiivinen ajattelu, itsenäisyys, sisältäpäin ohjautuvuus, tehtäväsidonnai-nen itseluottamus. Nämä ominaisuudet eivät kuitenkaan takaa menestymistä, vaikka ne ovat yrittäjille tyypillisiä (Pyykkö 2011, 47-51.)
Yrittäjä haluaa pärjätä, uppoutuu työhönsä, on tavoitteellinen sekä kilpailunhaluinen. Yrit-täjäksi aikova haluaa haastavan työn, saada aikaan asioita sekä tehdä hyvää ja auttaa muita.
Työltään tällainen henkilö odottaa usein itsenäisyyttä, vastuuta, oman elämän kontrolloin-tia, omaehtoisuutta ja itsemääräämistä. Yrittäjyys koetaan osana omaa identiteettiä ja omanarvontunnetta. Yrittäjäksi ryhtyvä henkilö haluaa kokea olevansa merkityksellinen ja arvostettu, ansaita rahaa sekä on ensisijaisesti kiinnostunut yrittäjyydestä ja taloudesta.
(Viitala & Jylhä 2013, 30.)
Monet tutkimukset tukevat oletusta, että epävarmuutta sietävästä henkilöstä tulee todennä-köisemmin yrittäjä kuin henkilöstä, joka ei siedä epävarmuutta. Henkilökeskeinen lähes-tymistapa yrittäjyyteen ei kuitenkaan ole pystynyt selittämään sitä, miksi toiset ryhtyvät yrittäjiksi ja toiset mieluummin tekevät töitä muille. (Eckhardt 2003.)
Yrittäjyyden lähtökohtana on mahdollisuuksien havaitseminen ja niihin tarttuminen, mutta menestyminen edellyttää sitä, että mahdollisuuksia hyödyntävä toiminta pystytään organi-soimaan. (Viitala & Jylhä 2013, 30.)
Raatikainen listaa yrittäjäominaisuuksiksi seuraavia persoonallisia ominaisuuksia: oma-aloitteisuus, omasta elämästä vastaaminen, positiivinen, kiinnostunut toisista ihmisistä, johtajatyyppi, vastuunkantaja, organisointikykyinen, valmis pitkiin työpäiviin, päätöksen-tekokykyinen, luotettava, hyvämaineinen, kyky kestää muutosta, menestymisen tarve, luo-va, kekseliäs, joustaluo-va, rohkea, riskejä pelkäämätön, haasteita kaipaava kommunikointitai-toinen ja stressinsietokykyinen. Persoonallisuusominaisuuksien arviointi ei yksin riitä, vaan yrittäjäksi aikovan tulee arvioida kokonaistilannetta. Yrittäjäksi voi periaatteessa ryh-tyä kuka tahansa persoonallisista ominaisuuksista riippumatta, sillä yritystoiminnassa on-nistuminen riippuu monista eri tekijöistä. Kuvassa 1 on esitelty Raatikaisen kuvaama yrit-täjäksi ryhtymisen punnintaprosessi. (Raatikainen 2006, 21-22.)
Kuva 1. Yrittäjäksi ryhtymisen punninta Raatikaisen (2006, 22) mukaan.
Pyykön (2011) mukaan yksinyrittäjällä on neljä roolia ja päätehtävää, jotka ovat myyjäroo-li – lupausten antaminen, tekijäroomyyjäroo-li – lupausten lunastaminen, johtajan roomyyjäroo-li – kaikkea pitää johtaa ja sijoittajan rooli – jotain pitää jäädä. (Pyykkö 2011, 47-48.)
Sijoittajana yrittäjä hakee sitä, että raha ja/tai ihmiset tekevät hänelle tuottoa hänen puoles-taan. Sijoittaja joutuu miettimään riskin ja tuoton suhdetta sekä pyrkii tarttumaan mahdolli-suuksiin ja suojautumaan riskeiltä. Sijoittajalle yrityksen on tarkoitus olla rahantekokone.
Sijoittajan rooliin kuuluu myös irtautumissuunnitelma sekä positiivivessa, että negatiivi-sessa mielessä. Sijoittajana yrittäjän on pystyttävä lopettamaan kannattamaton toiminta, vaikka siihen liittyy voimakkaita tunnesiteitä. Sijoittajan roolissa toimiessaan yrittäjä hakee jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja liiketoiminnan ylläpitämiseksi tietää, että missä liiketoiminnassa ollaan mukana. Yrittäjä voi toimia rohkeasti toimitusjohtajana, mut-ta olla varovainen ja riskejä jakava sijoitmut-tajana. Usein kuitenkin oman liiketoiminnan rahoi-tustarpeet rajoittavat riskin jakamista useisiin instrumentteihin. Sijoittajalle kuuluu myös strategian laadinta. (Pyykkö 2011, 49-51.)
Johtajan roolissa yrittäjä vastaa siitä, että yritys toteuttaa laadittua strategiaa. Johtaja vastaa yrityksessä kaikesta ja sen tehtäviin kuuluu strategian ja operatiivisten asioiden lisäksi jo-kapäiväiset taktiset valinnat. Osa päivittäisistä johtajan tehtävistä on rutiiniluontoisia ja ne pyritäänkin tekemään yhä nopeammin ja halvemmalla. Tilannejohtamisen mallin mukaan johtajalla tulee olla neljää erilaista johtajuutta, jotka ovat inspiroiva, delegoiva, valmentava ja suora. Johtamisessa on tärkeää ymmärtää, että kaikissa ihmisissä on kasvuun uusiutumi-seen ja itsensä kehittämiuusiutumi-seen liittyvää motivaatiota. Jokaiselta löytyy myös itseä suojaavia taipumuksia, jolloin ei haluta luopua jo saavutetuista eduista vaan niitä pyritään valvomaan ja suojaamaan. Eri ihmiset ja tilanteet vaativat kuhunkin tilanteeseen sopivaa johtamisotet-ta. (Pyykkö 2011, 51-54.)
Tekijäroolissa yrittäjä pyrkii tekemään enemmän, tehokkaammin ja nopeammin siten saa-vuttamaan paremman tuloksen. Tekijänä yrittäjä johtaa esimerkillään ja pyrki luomaan yritykseensä aikaansaamisen kulttuuria. Yrittäjän pitää pystyä tekemään paljon oikeita asi-oita oikein ja löytää tasapaino tekemisen ja järjestämisen välillä. Yrityksen kasvu edellyt-tää painopisteen siirtämistä tekijäroolista johtajarooliin, asioita piedellyt-tää tehdä viisaammin.
Haasteena on keskittyä kriittisiin asioihin ja pidemmällä aikavälillä tulosta tuottaviin tehtä-viin. Rutiineja ja ei-kriittisiä tehtäviä ei tehdä vaan johdetaan. (Pyykkö 2011, 54-56.) Myyjärooli kuuluu yrittäjälle vääjäämättä, sillä ei ole yrittäjyyttä ilman myyntiä. Vaikka yrityksessä olisi erikseen markkinoinnista ja myynnistä vastaava henkilö tai henkilöitä, kuuluu yrittäjän vähintään tietää, miten ja miksi kauppoja syntyy. Yritys tarvitsee
maksa-via asiakkaita, joten terveessä yrityksessä koko ylin johto on hyvä myyntityössä. Tarvitta-essa toimitusjohtajan kuuluu laittaa koko arvovaltansa peliin myynnin edistämiseksi ja kauppojen aikaansaamiseksi. (Pyykkö 2011, 57.)
Ekonomisteille yrittäjä on henkilö, joka kokoaa resursseista, työvoimasta, materiaaleista ja muista omaisuuseristä yhdistelmän, joiden arvo kohoaa yhdistämisen seurauksena. Yrittä-jätyyppejä on Vesperin mukaan itsensä työllistävä yksityisyrittäjä, sarjayrittäjä, tiiminra-kentaja, riippumaton uudistaja, liiketoiminnan monistaja, mittakaavaetujen hyödyntäjä, pääoman kerääjä, liiketoiminnan ostaja. (Vesper 1990, 2-7.)
Pihkalan mukaan yrittäjyys ilmenee neljällä eri tavalla. Uutta luovassa yrittäjyydessä yrit-täjä käynnistää uuden innovatiivisen liiketoiminnan. Resursseja uudelleen suuntaavassa yrittäjyydessä markkinatietoa hyödynnetään yhdistämällä sitä yrittäjän muuhun tietämyk-seen. Resursseja suunnataan sinne, missä niistä voidaan saada mahdollisimman suuri tuot-to. Resurssien käyttöä tehostava uusi tulokas luo kilpailuetunsa ja tekee tuloksensa tehok-kuudellaan. Omega-yrittäjyys perustuu mahdollisuuskustannusten alentumiseen, joka pe-rustuu siihen, että kelvollista omaisuutta on saatavilla erittäin alhaiseen hintaan esimerkiksi konkurssin seurauksena. (Pihkala & Vesalainen 1999, 51-53.)
Luodessaan uutta liiketoimintaa yrittäjät hyödyntävät omia materiaalisia ja immateriaalisia resurssejaan ja markkinainformaatiota. Markkinainformaatioon kuuluu sekä kysyntä- ja kilpailu- että tarjontainformaatio. Liiketoimintamahdollisuuden elementit (kuva 2) voidaan jakaa neljään komponenttiin seuraavasti:
Kuva 2. Mahdollisuuden elementit (mukaillen Pihkala & Vesalainen 1999, 58).