OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
7. Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdat
Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (268/1999) perustuva menettely. Sen tarkoituksena on arvioida merkittävien hankkeiden ympäristövaikutukset, tut-kia mahdollisuudet haitallisten vaikutusten vähen-tämiseen sekä turvata kansalaisten osallistumismah-dollisuudet. Jos toiminnanharjoittaja päättää arvioin-nin jälkeen edistää hanketta, siihen on haettava ja saatava asianomaiset luvat ennen toteutukseen ryh-tymistä.
Tehtävänä on arvioida Humppilan ja Urjalan kun-tien rajalle sijoittuvan tuulivoimapuiston rakentami-sesta ja käytöstä aiheutuvat ympäristövaikutukset hankkeen ympäristössä YVA-lain ja -asetuksen edel-lyttämällä tavalla ja tarkkuudella.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä muun muassa
• Määritellään tarkasteltavan hankkeen toteutus-vaihtoehdot
• Kuvataan hankkeen keskeiset ominaisuudet, tek-niset ratkaisut ja vaiheistus
• Kuvataan vaikutusalueen ympäristön nykytila ja ominaispiirteet
• Arvioidaan odotettavissa olevat ympäristövaiku-tukset
• Selvitetään haitallisten vaikutusten lieventämis-mahdollisuudet
• Arvioidaan hankkeen toteuttamiskelpoisuus • Selvitetään mitä lupia hankkeen toteuttamiseksi
on haettava
• Esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seuran-taohjelmaksi
• Järjestetään osallistuminen sekä kuullaan asukkai-ta ja muiasukkai-ta hankkeen vaikutuspiirissä olevia asukkai-tahoja.
7.1 Arviointitehtävä
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioi-daan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arvioitavaksi tulevat ku-vassa 7-1 esitetyt vaikutukset sekä näiden keskinäi-set suhteet.
Jokaisella YVA-hankkeella on omat vaikutuksensa, jotka riippuvat hankkeen luonteesta, laajuudesta ja sijainnista. Tässä hankkeessa keskeisiä
ympä-Kuva 7-1 Arvioitavat ympäristövaikutukset (lähde: laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta, 2 §, 1.4.1999).
ristövaikutuksia olivat:
• Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Ŧ Tuulivoimaloiden näkyminen vapaa-ajan ja
va-kituisiin asuinkiinteistöihin
Ŧ Vaikutukset Venäjän kartanon kulttuurimaise-maan
Ŧ Vaikutukset Nuutajärven lasitehtaan kulttuuri-maisemaan
• Vaikutukset luontoon Ŧ Linnustovaikutukset
Ŧ Vaikutukset Sammakkolammin luonnonsuoje-lualueeseen
Ŧ Vaikutukset Kaakkosuo–Kivijärven Natura-alueeseen
• Sosiaaliset vaikutukset
Ŧ Vaikutukset asuinympäristön viihtyisyyteen Ŧ Meluvaikutukset
Ŧ Valon vilkkuminen ja voimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostus
Ŧ Vaikutukset virkistyskäyttöön
Ŧ Hankkeeseen liittyvät huolet ja odotukset Hankkeen vaikutukset ovat osittain pysyviä, osit-tain väliaikaisia ja ositosit-tain vain rakentamisen aikaisia.
Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat erityi-sesti virkistyskäyttöön ja liikenteeseen. Pysyviä vaiku-tuksia aiheutuu muun muassa maisemalle ja linnus-tolle.
7.2 Hankkeen vaikutusalue
Jokaisella vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalue.
Osa vaikutuksista rajoittuu rakennuskohteiden lähei-syyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Tästä johtuen tarkastelualueen laajuus riippuu tarkastelta-vasta ympäristövaikutuksesta.
Vaikutukset maisemaan: Tarkastelualue on laaja, se kattaa tuulivoimapuiston ympäristön noin 10–15 kilometrin säteellä.
Voimaloiden valon vilkkuminen ja voimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostus: Vaikutukset tarkas-tellaan siinä laajuudessa, jolla laskelmat osoittavat hankkeella olevan välkevaikutuksia.
Luontovaikutukset: Vaikutukset rajataan ensisijai-sesti rakennuspaikkoihin ja niiden lähiympäristöön.
Lisäksi vaikutustarkastelussa otetaan huomioon han-kealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat
luontokohteet. Alueen linnustoa tarkastellaan laa-jemmassa mittakaavassa. Pesimälinnuston lisäksi tar-kastellaan tiedossa olevia lintujen muuttoreittejä.
Meluvaikutukset: Vaikutukset tarkastellaan siinä laajuudessa, jolla laskelmat osoittavat hankkeella ole-van meluvaikutuksia.
Maankäyttö: Yhdyskuntarakennetta tarkastel-laan hankealuetta laajempana kokonaisuutena.
Virkistyskäytön kannalta tarkastelu kohdistetaan pääasiassa hankealueeseen.
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyy-teen: Vaikutuksia tarkastellaan laajemmalla alueella, mutta keskeisin huomio kohdistuu noin viiden kilo-metrin säteelle tuulivoimapuistosta.
7.3 Käytetty aineisto
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödyn-nettiin olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin kerättyä tietoa suunnittelualueesta, sen ympäristös-tä sekä hankkeen teknisisympäristös-tä toteutusvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.
Ympäristövaikutusten arviointi perustui seuraaviin aineistoihin ja menetelmiin:
• Arvioinnin aikana tarkennettuihin hankkeen suun-nitelmiin
• Olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin • Arviointimenettelyn aikana tehtyihin lisäselvityk-siin kuten melun leviämisen ja varjostuksen mal-lilaskelmiin, maastokartoituksiin, linnustoinven-tointeihin, asukashaastatteluun jne.
• Erilisiin vaikutusarvioihin, jotka kuvataan jäljem-pänä kunkin vaikutuksen osalta erikseen.
• Kirjallisuudessa esitettyihin vaikutusarvioihin vas-taavan tyyppisistä hankkeista.
• Tiedotus- ja yleisötilaisuuksissa ilmenneisiin asioi-hin
• Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoi-hin
• Muualla harjoitettavaa vastaavaa toimintaa koske-viin tarkkailutuloksiin ja käyttökokemuksiin Tässä arviointiselostuksessa kuvataan hankkeen vaikutukset ja sen tuomat muutokset vaikutusalueen olosuhteisiin ja sen läheisyydessä harjoitettavan ny-kyisen toiminnan vaikutuksiin.
7.4 Vaikutusten ajoittuminen
7.4.1 Tuulivoimapuiston elinkaari
Ympäristövaikutustensa suhteen tuulivoimapuiston elinkaari voidaan jakaa viiteen päävaiheeseen, jotka ovat:
1) Voimalarakentamisessa käytettävien materiaali-en ja raaka-aineidmateriaali-en tuotanto ja käsittely 2) Voimalakomponenttien valmistus
3) Tuulivoimapuiston rakentaminen suunnittelu-alueelle
4) Tuulivoimapuiston toiminta-aika (ml. huolto- ja korjaustoimenpiteet)
5) Tuulivoimapuiston poistaminen käytöstä ja sen eri rakenteiden hävittäminen
7.4.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksista ja ma-teriaalitarpeista suurin osa kohdistuu tuulivoima-laitosten ja sen oheisrakenteiden valmistukseen.
Tuulivoimalaitoksen rakenteet on tehty pääasiassa teräksestä, jonka lisäksi niiden konehuoneessa käy-tetään myös muun muassa alumiini- ja kuparikom-ponentteja. Voimalan lavat ovat yleensä lasikuitua, jonka raaka-aineita ovat lasi- ja polyesterikuitu.
Tarvittava metallien louhiminen ja käsittely kulut-taa energiaa ja raaka-aineita. Tuotantovaiheen ympä-ristövaikutuksia ovat muun muassa ilma- ja vesipääs-töt. Ympäristövaikutusten suuruuteen vaikuttavat voimalaitoskomponenttien tuottamisen osalta erityi-sesti käytetyt toimintatavat sekä käytettävän energi-an tuotenergi-antotapa. Mikäli metallien työstämisessä käy-tetty energia on pystytty tuottamaan käyttämällä esi-merkiksi uusiutuvia energianlähteitä, voidaan myös tuulivoimapuiston elinkaaren aikaisia ympäristövai-kutuksia osaltaan vähentää.
Kuva 7-2 Kaaviokuva tuulivoimapuiston elinkaaresta.
Tuulivoimalaitoksen rakentaminen kestää noin yh-den vuoyh-den. Rakentamisen aikaiset vaikutukset liitty-vät huoltoteiden, sähkönsiirron ja varsinaisten voima-laitosten rakentamiseen.
7.4.3 Käytönaikaiset vaikutukset
Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa suunnitel-lulle sijoitusalueelle perustetaan varsinaiset tuulivoi-malaitokset sekä niiden edellyttämät oheisrakenteet.
Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikai-sissa tuulivoimaloissa suhteellisen pitkä, mikä vähen-tää osaltaan tuulivoimalla tuotetun sähkön elinkaa-ren aikaisia ympäristövaikutuksia sekä parantaa sen tuotantotehokkuutta.
Käytön aikaiset vaikutukset alkavat kunkin alu-een valmistuttua. Voimalaitosten perustuksille ja tornille lasketaan noin 50 vuoden tekninen ikä.
Voimalaitoksen turbiini (konehuone ja siivet) käyttö-ikä on 20–30 vuotta. Erilaisilla modernisointitoimilla voidaan pidentää laitteiden käyttöikää, joten koko-naisuuden käyttöiäksi arvioidaan noin 50 vuotta.
7.4.4 Toiminnan lopettamisen vaikutukset Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoimapuistosta syn-tyvien laitteiden kierrättäminen ja jätteiden käsitte-ly. Tuulivoimapuiston elinkaaren aikana aiheutuvien ympäristövaikutusten kannalta voimala-alueen käy-töstä poiston ja erityisesti laitoskomponenttien hävi-tyksen merkitys on keskeinen. Sen jälkeen kun tuuli-voimalaitos on tullut teknisen käyttöikänsä päähän, se voidaan purkaa. Kokonaisuudessaan lähes 80 % prosenttia 2,5 MW suuruisessa tuulivoimalaitoksessa käytetyistä raaka-aineista pystytään kierrättämään.
Voimaloiden metallikomponenttien (teräs, kupari, alumiini, lyijy) osalta kierrätysaste on nykyisin jo hy-vin korkea, jopa lähes 100 %. Kierrätyksen kannalta
ongelmallisimpia ovat lavoissa käytetyt lasikuitu- ja epoksimateriaalit, joiden uusiokäyttö ei sellaisenaan vielä ole mahdollista. Näiden materiaalien energia-sisältö pystytään nykyisin kuitenkin hyödyntämään polttamalla ne korkeita lämpötiloja käyttävissä jät-teidenpolttolaitoksessa sekä käsittelemällä poltossa syntyvät jätteet asianmukaisessa käsittely- ja loppu-sijoituslaitoksessa.
Perustusten päälle voidaan rakentaa uusi, perustus-ten ominaisuuksiin sopiva voimalaitos. Perustukset voidaan myös purkaa käytön päätyttyä.