7.1 Arvioitavat vaikutukset
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan ny-kyisen toiminnan ja suunnitellun laajennuksen vaikutukset ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristövaikutuksia ei arvioida jo tapahtuneesta toiminnasta, mutta kaivoksen aiemmat vaikutukset näkyvät muun muassa kohonneina fl uoridi- ja sulfaattipitoisuuksina pintavesissä.
YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeeseen liittyvien toi-mintojen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jotka kohdistu-vat:
• ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
• maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhtei-siin ja luonnon monimuotoisuuteen
• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön
• luonnonvarojen hyödyntämiseen
• edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaiku-tussuhteisiin.
• Tässä hankkeessa ympäristövaikutusten arvioinnissa erityisen tarkastelun kohteena ovat toiminnan aiheut-tamat:
• vaikutukset luontoon
• vaikutukset maisemaan
• vaikutukset ihmisiin ja asuinympäristöön
7.2 Vaikutusten arvioinnissa käytettävä aineisto
Ympäristövaikutusten arvioinnissa kuvataan toiminnan ai-heuttamat vaikutukset ja niistä johtuvat muutokset alueen nykyisiin olosuhteisiin. Ympäristövaikutusten arviointi pe-rustuu:
• tehtyihin hankesuunnitelmiin
• olemassa oleviin selvityksiin kohteen ympäristön ny-kytilasta
• olemassa olevaan toimintaa, ympäristöä, päästöjä ja ympäristövaikutuksia koskevaan aineistoon
• arvioinnin aikana tehtäviin lisäselvityksiin
• kirjallisuuteen
• yleisötilaisuuksien ja kyselyiden/haastattelujen yhtey-dessä esiin tuleviin seikkoihin
• lausunnoissa ja mielipiteissä esitettäviin asioihin
• muualla harjoitettavaa vastaavaa toimintaa koskeviin tarkkailutuloksiin ja käyttökokemuksiin
• sekä näiden pohjalta eri menetelmin tehtäviin vaiku-tusarvioihin.
Tässä hankkeessa käytettävissä oleva keskeinen aineisto on esitetty luvussa 6.1. Eri vaikutusten arviointiin käytettä-vät menetelmät ja aineistot on esitetty tarkemmin luvuis-sa 7.3–7.13.
7.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään
Siilinjärven kaivoksen pitkän tähtäimen suunnitelma toi-minnan jatkamisesta edellyttää sivukivialueiden laajenta-mista ja siihen liittyviä maarakennustöitä. Eri tarkasteltavis-sa vaihtoehtojen edellyttämät maanrakennustyöt sekä niis-tä aiheutuvat vaikutukset kuvataan YVA-selostuksessa.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan alueel-le tehdyt tutkimukset ja niiden tuloksia esitetään kootus-ti YVA-selostuksessa. Lisäksi arvioidaan laajennushankkeen mahdolliset fysikaaliset tai kemialliset muutokset maa- ja kallioperään asiantuntija-arviona. Käytettävissä olevaa läh-tömateriaalia on riittävästi, eikä alueella ole tarvetta lisätut-kimuksiin, ellei arvioinnin kuluessa saatavien tietojen pe-rusteella tule muuta merkittävää esille.
7.4 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
7.4.1 Muodostuvien vesien määrän ja laadun arviointi
Siilinjärven kaivoksen alueella nykyisellään muodostuvat ja sieltä pois johdettavat vesimäärät ja niiden laatu sekä kulkeutumisreitit ovat hyvin tiedossa. Suoto- ja jätevesi-en laatua seurataan säännöllisesti useista
tarkkailupisteis-tä ja tarkkailutuloksia on olemassa pitkältarkkailupisteis-tä ajanjaksolta.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavien vaihto-ehtojen mukaisten toimintojen prosessit ja niiden veden-kulutus sekä vesipäästöt tunnetaan hyvin, jolloin muodos-tuvien vesien määrä ja laatu sekä vesistöön aiheutuva kuor-mitus voidaan arvioida luotettavasti. Arvioinnissa huomioi-daan mahdolliset muutokset vesien purkureiteissä.
7.4.2 Vaikutukset pintavesiin
Pitkäaikaisessa vesistövaikutusten tarkkailussa Siilinjärven kaivostoiminnan vaikutuksia on tarkkailtu kaikista ympä-röivistä vesistöistä. Tarkkailutulosten perusteella Siilinjärven kaivosalueen vesien vaikutus näkyy varsinkin Kolmisopessa, Pitkänlammessa, Syrjänlammessa ja Koivusenjoessa, jos-sa sulfaatti- ja fl uoridipitoisuudet ovat olleet korkeat.
Juurusvedessä vaikutukset ovat pienemmät.
Pintavesien osalta alueella on tehty runsaasti lisäselvityk-siä vuosien 2007–2011 aikana. Selvityksillä on tarkennettu alueen pintavesiolosuhteita, kaivos- ja rikastamoalueelta tapahtuvaa pintavesikuormitusta, kuormituksen vuoden-aikaista vaihtelua sekä kuormituksen vaikutusta purkuve-sistöissä. Lisäksi Sulkavanjärvessä on tehty kokeellinen sul-faattitutkimus vuonna 2012.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan alueel-le tehdyt useat selvitykset ja niiden tuloksia esitetään tar-kemmin YVA-selostuksessa. Arvioinnissa selvitetään tarkas-teltavien vaihtoehtojen mukaisten laajennusten aiheutta-mat muutokset purkuvesien määrässä ja laadussa. Tämän perusteella arvioidaan mahdolliset muutokset alapuolisissa vesistöissä asiantuntija-arviona. Arvioinnissa huomioidaan vastaanottavien vesistöjen ominaispiirteet, kuten luonnon-tilaisuus, humuspitoisuus, ravinnetaso, hydrologia, eliöyh-teisöt ja vesistön käyttötarkoitukset ja -arvot. Käytettävissä olevaa lähtömateriaalia on runsaasti, eikä alueella ole tar-vetta lisätutkimuksiin, ellei arvioinnin kuluessa saatavien tietojen perusteella tule muuta merkittävää esille.
7.4.3 Vaikutukset pohjavesiin
Pohjavesitarkkailupisteiden vedenlaatu on pääsääntöisesti täyttänyt talousveden laatuvaatimukset eikä pohjaveden laadussa ole toiminnan aikana tapahtunut olennaisia muu-toksia. Pohjavesivaikutusten arvioinnissa hyödynnetään tehtyjä selvityksiä huomioiden tarkasteltavien vaihtoehto-jen mukaiset laavaihtoehto-jennusalueet. Ihmisiin pohjaveden välityk-sellä mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia ja niiden mer-kitystä arvioidaan talousveden laatuvaatimusten ja -suosi-tusten perusteella huomioiden alueen pohjaveden nykyi-nen käyttö. Arvioinnissa huomioidaan lisäksi mahdollisten esimerkiksi polttonesteiden varastointiin liittyvien
vahin-kotilanteiden vaikutukset pohjaveden laatuun. Arviointiin on käytettävissä tutkimusaineistoa runsaasti, eikä lisätutki-muksiin ole tarvetta, ellei arvioinnin kuluessa saatavien tie-tojen perusteella tule muuta merkittävää esille.
7.5 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset
7.5.1 Pöly
Kaivostoiminnassa pölyämistä aiheuttavia toimintoja ovat muun muassa louhinta, maa-aineksen lastaus ja purkami-nen, kuljetus ja murskaus. Pölypäästöjen muodostuminen kaivosalueen toiminnoista on satunnaista ja sääolosuhteis-ta riippuvaissääolosuhteis-ta. Pölypäästöjen syntyminen ja niiden vaiku-tus lähialueen ilmanlaatuun on todennäköisesti suurimmil-laan keväisin lumien sulamisen jälkeen, jolloin kasvillisuu-den ja puuston depositio on vähäisimmillään.
Suurin osa kaivostoiminnan pölypäästöistä muodostuu suurista, yli 30 μm hiukkasista. Yleensä tuon kokoluokan hiukkasten kulkeutumismatka on luokkaa 30–90 m, joten ne poistuvat ilmakehästä todennäköisesti toiminta-alueel-la. Leviämislaskennoilla arvioidaan hengitettävien hiukkas-ten (PM10) leviämistä ympäristöön. Pölyn leviämislaskelmis-sa tarkastellaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia lähialueen il-manlaatuun. Käytettävissä olevaa lähtömateriaalia on riit-tävästi, eikä alueella ole tarvetta lisätutkimuksiin, ellei arvi-oinnin kuluessa saatavien tietojen perusteella tule muuta merkittävää esille.
7.5.2 Muut päästölähteet
Koneiden ja laitteiden käytössä muodostuvat päästöt ovat polttoaineen rikkipitoisuudesta aiheutuva SO2-päästö, epätäydellisestä palamisesta ja polttoaineen epäpuhtauk-sista johtuvat VOC- ja hiukkaspäästöt sekä typen oksidit.
Maansiirtokaluston ja raskaan liikenteen aiheuttamat ilma-päästöt arvioidaan laskennallisesti eri koneiden/ajoneuvo-jen ominaisilmapäästöjä koskevan käytettävissä olevan tut-kimustietouden perusteella.
7.5.3 Leviämislaskennat
Ilmapäästöjen leviäminen arvioidaan alueen päästöjen ominaispiirteiden ja tyypillisten sääolosuhteiden perus-teella. Leviämismallilaskennat tehdään EPA:n leviämismal-likokoelmaan ISC-AERMOD kuuluvalla Industrial Source Complex Short Term (ISCST3) leviämismallilla. Malli on ylei-sesti käytössä USA:ssa, Aasiassa ja Euroopassa epäpuhtauk-sien leviämislaskennassa. ISCST on niin sanottu gaussilai-nen malli, eli päästön oletetaan laimenevan normaalijakau-man mukaisesti pysty- ja sivusuunnassa, kun edetään
myö-tätuuleen päin. Vaaka- ja pystysuunnan standardipoikkea-mat kasvavat, kun etäisyys lähteestä kasvaa. Malli huomioi lähteeltä leviävän päästövanan laimenemista, korkeutta ja leviämistä laskiessaan päästökorkeuden ja päästön virtaus-nopeuden ja lämpösisällön. Pitoisuuksien leviämisen las-kennassa huomioidaan myös lähirakennusten vaikutus ja maaston korkeuserot.
Laskennoissa huomioidaan viivalähteinä kuljetusreitit, aluelähteenä kaivos- ja sivukivialueet sekä pistelähteenä karkeamurska sekä kiilletehtaan ja rikastamon piippupääs-töt. Tarkastelut tehdään tilanteeseen, jolloin toiminnot ovat yhtäaikaisesti käynnissä normaalinkaltaisessa tuotantoti-lanteessa, joten leviämislaskelmilla tarkastellaan toiminto-jen aiheuttamia maksimitilanteita. Päästökertoimissa huo-mioidaan vuosittaiset arviot muun muassa malmin, sivuki-ven ja pintamaan määristä. Rikastamoalueen piippupääs-töjen päästökertoimina käytetään mittaustuloksia.
Laskennoissa käytetään kolmen vuoden reaalisäädataa, joka on mitattu Kuopion Rissalan lentoasemalla vuosina 2007–2009. Laskentamalli käyttää epäpuhtauspitoisuuksi-en laskepäpuhtauspitoisuuksi-ennassa meteorologisepäpuhtauspitoisuuksi-en tilanteepäpuhtauspitoisuuksi-en tuntikeskiarvoja (ulkoilman lämpötila, tuulen nopeus, tuulen suunta, pilvi-syys, pilvien korkeus) ja laskee jokaiseen tarkastelupistee-seen kyseisessä säätilanteessa muodostuvan pitoisuuden.
Pitoisuudet normitetaan olosuhteisiin 20 °C ja 101.3 kPa.
Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon herkkien koh-teiden, kuten asutuksen tai luontoarvoltaan arvokkaiden alueiden sijainnit.
Pitoisuudet mallinnetaan tarkastelupisteittäin vuoden jokaiselle tunnille ja niistä lasketaan ilmanlaadun raja-arhin verrattavat vuorokausi- ja vuosikeskiarvot, jolloin voi-daan arvioida pölypäästöjen vaikuttavuutta ilmanlaatuun.
Ohje- ja raja-arvot on laadittu ilman pilaantumisen aiheut-tamien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi sekä kas-villisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Ilmanlaadulle olevat säädökset ovat vuonna 1996 annetut ohjearvot ter-veyden suojelemiseksi (480/1996) ja vuonna 2011 voimaan tullut ilmanlaatuasetus (38/2011). Leviämislaskelmien tu-loksia verrataan soveltuvilta osin Yaran tekemien ilmanlaa-dun seurantamittausten tuloksiin.
7.6 Toiminnassa syntyvä melu ja tärinä sekä niiden vaikutukset
7.6.1 Melu
Siilinjärven kaivoksen päivittäisistä toiminnoista eniten me-lua aiheuttavat louhoksella tapahtuvat kallioporaus ja maa-aineksen siirto dumppereilla. Lisäksi louhosalueella tapah-tuu räjäytyksiä noin 1–2 kertaa viikossa. Kaivos- ja tehdas-alueilla melua aiheuttavat pumput, puhaltimet ja
kuljetti-met. Tie- ja raideliikenteen meluvaikutukset ovat melko vä-häisiä pienistä liikennemääristä johtuen.
Toiminnoissa syntyvän melun leviäminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristön melutasoihin selvitetään las-kennallisesti. Selvitykseen käytetään laskentamallia, jol-la määritetään melun keskiäänitasot (LAeq) ympäristössä.
Ympäristömelun ohjearvoihin verrattavat melutasot kai-vosalueen ympäristössä arvioidaan Symo Oy:n kehittämäl-lä paikkatietoa hyödyntävälkehittämäl-lä NoiSy® melunlaskentaohjel-mistolla. Ohjelmistossa käytetään Kuopion yliopiston me-lulaboratoriossa kehitettyä melunlaskentamallia, jossa ha-jaantumisvaimennus on huomioitu palloaaltomallin kaisesti, ilman absorptiovaimennus ANSI -standardin mu-kaisesti, kasvillisuuden ja maanpinnan vaikutus sekä este-vaimennus standardin ISO 9613–2:1996 mukaisesti. Melun leviäminen lasketaan vähän ääntä vaimentavissa lämpöti-la- ja tuuliolosuhteissa. Tällöin äänen kaareutuvuussätee-nä käytetään 3 000 metriä vastaten sellaista myötätuulta tai positiivista lämpötilainversiota, joiden esiintymisen to-dennäköisyys on vähintään 10 % ajasta. Laskennan tulokset esitetään YVA-selostuksessa havainnollisina karttaesityksi-nä. Lisäksi mallinnuksessa huomioidaan liikenteen aiheut-tama melu hankealueella.
Laskennallisia melutasoja (keskiäänitasot) verrataan ym-päristölupamääräysten meluarvoihin sekä VNp 993/1992 mukaisiin melun ohjearvoihin huomioiden ympäristössä olevat melulle häiriintyvät kohteet ja herkät alueet. Lisäksi arvioidaan melun häiritsevyyttä.
7.6.2 Tärinä
Kaivostoimintaan liittyy keskeisesti louhintatyö ja siitä ai-heutuva räjäytysperäinen tärinä. Louhintaräjäytysten aihe-uttaman tärinän ja ilma-aallon painemittauksia on tehty kaivoksella vuodesta 1988 lähtien. Näissä mittauksissa on todettu joitakin raja-arvon ylityksiä vain tehtaan ja kaivos-alueen rakennuksissa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan alueelle tehdyt useat selvitykset ja niiden tu-loksia esitetään tarkemmin YVA-selostuksessa. Koska sivu-kivialueiden laajennukset eivät muuta merkittävästi raken-nuksiin aiheutuvan tärinän määrää, ei ympäristövaikutus-ten arvioinnissa ole tarpeen tehdä erillisiä tärinäselvityksiä.
Tärinän häiritsevyyttä arvioidaan sanallisesti aiempien tut-kimusten perusteella eri vaihtoehdot huomioiden.
7.7 Luontovaikutukset
Ympäristövaikutusten arviointia varten kerätään yhteen alueilla jo tehdyissä selvityksissä esitetyt tiedot muun mu-assa alueen luonto- ja metsätyypeistä, eliö- ja kasvilajeis-ta sekä muu saakasvilajeis-tavilla oleva tieto alueen luonnon
nykyti-lasta ja luontoarvoista. Luontovaikutusten arvioinnin poh-jaksi tehdään kaivoksen lähiympäristön luontoselvitykset Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n toimesta. Selvityksiin kuu-luvat kasvillisuus ja kasvupaikkatyyppien selvitykset (sisäl-tää luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit, metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain mukaiset suojeltavat kohteet) sekä liito-oravaselvitys.
Kasvillisuuden ja kasviston tutkimus tehdään kahdessa vaiheessa kesällä 2013. Ensimmäinen maastotyövaihe, ke-vätaspektin tutkimus, tehdään toukokuun loppupuoliskol-la ja varsinainen kasvisto- ja kasvillisuustutkimus heinä-elo-kuun vaihteessa. Alueen kasvillisuustyypit paikannetaan ja rajataan riittävän suurimittakaavaista karttaa ja ilmakuvaa apuna käyttäen. Rajaaminen tehdään kasvilajiston ja luon-totyypin perusteella.
Liito-oravakartoitus suoritetaan käymällä liito-oravalle soveltuvissa metsiköissä suunnittelualueella. Alueiden so-veltuvuus liito-oravalle määritetään. Soveltuvilta alueilta et-sitään liito-oravan jätöksiä ja sen mahdollisesti asuttamia, lain suojaamia kolopuita. Esiintymien rajat määritetään jä-tösten ja metsikön soveltuvuuden perusteella maastossa.
Samalla määritellään liito-oravan selvästi havaittavat kulku-reitit ja viheryhteystarpeet.
Mikäli kevään maastotöissä ilmenee, että myös muita lajiryhmiä olisi syytä selvittää, tehdään ne heti tarpeen il-metessä. Tarkasteltavien vaihtoehtojen mukaisten toimin-tojen luontoympäristöön mahdollisesti aiheuttamia muu-toksia arvioidaan em. ekologisten selvitysten sekä luvuissa 7.3–7.6 esitettyjen päästö- ja vaikutusarvioiden perusteella.
7.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön
Siilinjärven kaivos on huomioitu maankäytön suunnitte-lussa, eikä maankäytön muutoksille ole lähtökohtaisesti tarvetta. Alueen läheisyydessä on haja-asutusaluetta. YVA-menettelyssä arvioidaan suunnitellun sivukivialueiden laa-jennusten soveltuvuus alueen yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön sekä merkittäviin toimintoihin ja verkostoi-hin (muun muassa liikenneyhteydet sekä energia- ja ve-sihuoltoinfrastruktuuri). Siilinjärven kunnan kaavoitus on kiinteästi mukana hankkeen seurantaryhmässä.
Hankkeeseen liittyviä suunnitelmia verrataan alu-een suunniteltuihin maankäyttömuotoihin (kaavoi-tus). Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa arvi-oidaan maankäytön tavoitteiden toteutuminen alueel-la. Erityishuomio kiinnitetään hankealueen läheisyydessä mahdollisesti sijaitseviin herkästi häiriintyviin kohteisiin ja alueisiin. Arviointiselostuksessa käsitellään valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joilla voidaan katsoa olevan mer-kitystä tämän hankkeen kannalta. Näitä ovat ainakin
toimi-va aluerakenne ja luonnontoimi-varat.
7.9 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen
Alueen nykyisistä liikennemääristä on kerrottu kohdassa 4.5. Ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdoissa on sama vuosittainen tuotantomäärä, joten hanke ei tule vai-kuttamaan alueen liikennemääriin. Arviointiselostuksessa kuvataan toiminnasta aiheutuvat liikennemäärät sekä nii-den suuntautuminen kaivoksen alueella.
7.10 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
7.10.1 Sosiaaliset vaikutukset: elinolot, viihtyvyys, talous ja elinkeinot
Luvuissa 7.3–7.9 esitettyjen ympäristövaikutusten arvioin-tien tuloksia tarkastellaan paikallisten asukkaiden elinym-päristössä tapahtuvien muutosten ja siten elinolojen ja viihtyvyyden kannalta. Arvioinnin taustatiedoiksi kerätään suunnittelualueen ympäristöä koskevat keskeisimmät tie-dot, kuten tiedot lähimmästä asutuksesta ja muista häiriin-tyvistä kohteista, alueen taloudellisista ja sosiaalisista olo-suhteista, harjoitettavista elinkeinoista sekä virkistysalueis-ta.
Sosiaalisten vaikutusten arviointi toteutetaan hankkeel-le avattavalla internetkyselyllä, jota kautta asukkailla on mahdollisuus kertoa näkemyksiä ja kokemuksia hankealu-eeseen ja sen lähiympäristöön liittyen. Kysely hyödyntää paikkatietoaineistoa, jolloin kyselyyn vastaaja pystyy kartta-pohjalla täsmentämään esittämäänsä asiaa. Linkki kyselyyn ilmoitetaan YVA-menettelyä koskevan tiedotuksen yhtey-dessä. Lisäksi sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa hyödyn-netään yleisötilaisuuksissa jaettavia kyselylomakkeita sekä mahdollisia muita kyselyitä ja haastatteluja. Edellä maini-tuilla menetelmillä saatavan aineiston perusteella tehtä-vän sosiaalisten vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään STM:n opasta (1999).
7.10.2 Terveysvaikutukset
Kaivostoiminnalla voi olla merkitystä ihmisten terveyteen melun, pölyn, tärinän tai pinta- ja pohjavesien laadun vuok-si. Lisäksi toiminta voi aiheuttaa lähiympäristössä havaitta-vaa pölyämistä, melua ja tärinää, jotka vaikuttavat lähinnä asumisviihtyvyyteen. Sivukivialueilta voi syntyä päästöjä vesistöihin.
YVA-menettelyn aikana tarkastellaan alueella tehdyt sel-vitykset sekä pyritään tunnistamaan kaikki toiminnan
mah-dollisesti aiheuttamat välittömät ja välilliset terveyshaitat.
Muun muassa ilmanlaatuun, meluun, talousveteen, elintar-vikkeisiin, uimaveteen ja maaperän liittyy ohjearvoja ja tun-nuslukuja, joiden ylittyminen voi aiheuttaa terveyshaittoja.
Terveysvaikutukset arvioidaan vertaamalla kuhunkin edellä mainittuun tekijään kohdistuvia arvioituja ympäristövaiku-tuksia säädettyihin ohjearvoihin ja tunnuslukuihin.
7.11 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen
Merkittävimpiä kaivostoiminnan luonnonvarojen hyödyn-tämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat:
• hyödynnettävä malmi luonnonvarana
• kaivannaisjätteiden (rikastushiekan, sivukiven ja pinta-maiden) hyötykäyttö
• läjitysalueiden maisemoinnissa tarvittavat maa-ainek-set
• uusiutumattomien energialähteiden käyttö toiminnas-sa
Siilinjärven kaivostoiminta vaikuttaa luonnon mineraa-livarantojen hyödyntämiseen, sillä prosessoitavat malmi-määrät ovat suuria ja toiminnassa käytetään runsaasti vet-tä. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen kuvataan materiaalivirtoina. Muut toiminnan vaikutukset luonnon-varojen hyödyntämiseen ovat lähinnä välillisiä, esimerkiksi mineraalipölyn leviämisen vaikutuksesta marjastukseen tai metsätalouteen.
7.12 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön
Kaivoksella ja sivukivialueilla on pitkäaikainen maisemalli-nen vaikutus, jota piemaisemalli-nennetään jälkihoitotoimenpiteillä.
Hankkeen maisemavaikutuksia arvioidaan hankealuees-ta noin 10 km etäisyydelle ulottuvalla alueella. Maisema-analyysissä kuvataan maiseman ja kulttuuriympäristöjen piirteet selvitysalueella. Lähtötietoina käytetään muun mu-assa valtakunnallisia ja maakunnallisia maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä koskevia inventointeja sekä maakun-takaavoitusta varten laadittuja selvityksiä ja inventointeja.
Maisema-analyysiä täydennetään hankealueella ja sen ym-päristössä tehtävän maiseman havainnoinnin perusteella.
Laajennusalueiden näkyvyyttä maisemassa havain-nollistetaan valokuviin tehtävien kuvasovitteiden avulla.
Kuvasovitteisiin valitaan katselupisteet siten, että kuvilla voidaan havainnollistaa hankkeesta aiheutuvia vaikutuksia alueen asutukselle ja virkistyskäyttäjille. Kuvasovitteiden li-säksi hankkeen maisemavaikutusten arvioinnissa hyödyn-netään myös näkemäalueanalyysiä. Näkemäanalyysissa
mallinnetaan paikkatieto-ohjelman avulla alueet, joille li-säalueet tulevat näkymään ja alueet, joilla lili-säalueet toden-näköisesti eivät näy. Analyysissa otetaan huomioon maas-ton muodot ja puusto. Vaikutusten merkittävyyden arvioin-ti sekä laaja-alaiseen maisemakuvaan, että lähialueen mai-semaan suoritetaan em. tarkastelujen perusteella.
Vuonna 2004 tehdyssä YVA:ssa on inventoitu kaivosalu-een ja sen läheisyyden kulttuuri- ja arkeologiset kohteet.
Selvityksen mukaan kaivosalueella tai sen välittömässä lä-heisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti arvokkaita inventoituja maisema-alueita, pe-rinnemaisemia tai perinnebiotooppeja. Sieltä ei tunneta myöskään muinaismuistolain (295/1963) mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tar-kastellaan tehdyt selvitykset sekä päivitetään ne tarvitta-essa. Sivukivialueiden laajentamisen vaikutuksia arvioidaan arvokkaisiin maisema-alueisiin, muinaisjäännöksiin, nettuun kulttuuriympäristöön, vaalittavaan valtion raken-nusperintöön ja maailmanperintöön sekä kulttuurihistori-allisiin kohteisiin.
7.13 Riskit ja häiriötilanteet
Turvallisuus ja turvallinen toiminta kaikissa muodoissaan on Yarassa selkeästi toimintaa ohjaava tekijä. Yara Suomi Oy:llä on käytössä laajat ja kehittyneet riskienhallintame-netelmät ja kaikille Siilinjärven kaivoksen toiminnoille on tehty riskitarkasteluja sekä vaaranarviointeja erilaisilla me-netelmillä. Riskinarviointeja ja toimintamalleja onnetto-muustilanteiden varalle ylläpidetään ja kehitetään jatku-vasti. Merkittävimmiksi riskeiksi kaivoksella on luokiteltu tu-lipalot, avainlaitteiden rikkoutumiset, rakenteiden rikkou-tumiset (esimerkiksi patorakenteiden murtuminen) ja lii-kennevahingot.
Siilinjärven toimipaikka on sertifi oitu niin ympäristö-, turvallisuus- kuin laatujärjestelmästandardien mukaan (ISO 14001, ISO9001 ja OHSAS18001). Kaiken toiminnan perus-ajatuksena on jatkuva parantaminen. Toiminnassa sattunei-den poikkeamien (vahinkojen, vaaratilanteisattunei-den sekä vaa-rallisten olosuhteiden) ilmoittaminen ja niihin johtaneiden syiden selvittäminen on tärkeä osa jatkuvaa parantamista.
Poikkeamat voivat kohdistua turvallisuuteen, prosessitur-vallisuuteen, ympäristöasioihin sekä toiminnan laatuun tai tuotteisiin.
YVA-menettelyssä tarkastellaan kaivokselle tehdyt riski-en arvioinnit ja niidriski-en tuloksia esitetään tarkemmin YVA-selostuksessa. Mahdolliset vahingot ja niiden ympäristö-vaikutukset tarkastellaan kunkin ympäristövaikutusosa-alueen yhteydessä.
7.14 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi
Vaikutusalueen rajaus tehdään arvioitavan ympäristövaiku-tuksen ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi melu- ja pö-lyvaikutusten arviointi rajataan kokemusperäisesti kaivos-alueen lähivaikutusalueelle, joka on arviolta noin yhden ki-lometrin säteellä hankealueesta sijaitseva alue. Rajauksessa
huomioidaan erityisen häiriintyvät kohteet, kuten olemas-sa olevat tai suunnitellut asuinkiinteistöt, taajamat ja luon-nonsuojelualueet. Vesistövaikutusten arviointi kohdiste-taan vesien purkureitteihin. Maisemavaikutukset arvioi-daan noin 10 km säteellä kaivosalueesta. Vaikutusalueiden rajaukset on esitetty kuvassa 25.
Kuva 25. Siilinjärven kaivoksen lähivaikutusalueen rajaus (noin 1 km toiminnoista) ja vesistövaikutusalueen rajaus.
7.15 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Yhteisvaikutusten arvioinnissa huomioidaan kaivoksen ohella Yara Suomi Oy:n Siilinjärven muut toiminnot, joilla on osittain yhteinen vaikutusalue kaivos- ja rikastamotoi-minnan kanssa. Suurin osa alueella toteutetusta ympäris-tötarkkailusta (muun muassa pinta- ja pohjavesi- sekä il-mapäästöjen tarkkailu) koskee koko laitosintegraation ai-heuttamia vaikutuksia, jonka vuoksi aineistoa yhteisvaiku-tusten arviointiin on hyvin saatavilla. Lisäksi muun muassa vesistövaikutusten arvioinnissa huomioidaan alueen muut kuormituslähteet, kuten maa- ja metsätalous, turvetuotan-toalueet sekä Juurusveden osalta Siilinjärven kunnan jäte-vedenpuhdistamo. Arvioinnissa tullaan selvittämään, voiko jostakin tarkasteltavasta sivukivialueen laajennusvaihtoeh-dosta suorien vaikutusten lisäksi aiheutua yhdessä muiden lähialueen toimintojen kanssa kumuloituvia tai toisiaan vahvistavia ympäristövaikutuksia.
7.16 Käytettävissä oleva aineisto ja tarvittavat lisäselvitykset
Siilinjärvellä on harjoitettu kaivostoimintaa jo 1980-luvul-ta lähtien, eikä suunnitellut sivukivialueiden laajennukset merkittävästi muuta toimintaa. Alueella on tehty lukuisia ympäristöselvityksiä ja hankkeesta on saatavilla kattavasti lähtömateriaalia pitkältä ajanjaksolta (luku 6.1). Lisäksi YVA-hankkeeseen liittyen alueella tehdään tarvittavat erillissel-vitykset (kuten liito-orava- ja luontokartoitus), joilla täyden-netään alueella aikaisemmin tehtyjä selvityksiä.
Edellä mainittujen selvitysten lisäksi arvioinnissa käyt-tökelpoista tietoa on saatavissa muun muassa malmiesiin-tymän tutkimusaineistosta, luokiteltuja pohjavesialueita, suojelualueita ja muinaisjäännöksiä koskevista rekistereis-tä ja tietokannoista, vesistöjen yhteistarkkailun tulosaineis-toista sekä kansainvälisestä kaivannaisjätteiden parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevasta referenssiaineistosta.
Alueella ei toistaiseksi ole tarvetta muihin, kuin edellä mainittuihin lisäselvityksiin, ellei ympäristövaikutusten ar-vioinnin aikana tule esille seikkoja, jotka edellyttäisivät tar-kentavien tutkimusten toteuttamista.
7.17 Epävarmuustekijät ja oletukset
Ympäristövaikutusten arviointiin ja hankkeen suunnitte-luun vaikuttaa käytettyihin tietoihin ja menetelmiin liitty-vät epävarmuudet. Arviointiselostuksessa kuvataan olen-naisimmat hankkeeseen ja arviointimenetelmiin liittyvät oletukset ja epävarmuustekijät sekä esitetään arvio näiden vaikutuksesta tehtyihin johtopäätöksiin ja hankkeen toteu-tukseen.