Yritysten ympäristömyönteinen toiminta
Tässä tutkimuksessa selvitettiin henkilökohtaisin haastatteluin ympä-ristöasioissa aktiivisesti toimineiden pk-yritysten ekokilpailukeinojen käyttöä. Yhtenä tarkastelun kohteena oli ympäristöasioiden nykytila yrityksissä. Suurimmassa osassa tutkittuja yrityksiä johto on sitoutunut ympäristöasioihin ja ympäristöasiat ovat osa päätöksentekoa kahdessa yrityksessä kolmesta. Yli puolet tutkituista yrityksistä on määritellyt ympäristöön vaikuttavat toimintonsa ja riskinsä sekä asettanut itsel-leen ympäristöä koskevat tavoitteet ja luonut ympäristöasioiden hoi-don työnjaon. Yhtä moni on määritellyt toimenpiteet hätätilanteissa, ympäristöasioista tiedottamisen henkilöstölle ja muille sidosryhmille sekä henkilöstön ympäristöosaamisen tason ja koulutustarpeet. Puo-lessa yrityksistä on laadittu kirjallinen ympäristöpolitiikka ja rakennet-tu ympäristöhallintajärjestelmä tai päätetty sen rakentamisesta. Uuden henkilökunnan rekrytoinnissa ympäristöosaamisen huomioi kuiten-kin vain noin joka viides yritys. Yleensä ympäristöosaamisella on merkitystä vain päällikkötason henkilöstöä valittaessa. Yrityksille riit-tää se, että ne itse opastavat uuden työntekijän ympäristöasioihin.
Kahdessa kolmesta haastatellusta yrityksestä ollaan sitä mieltä, että yrityksellä on riittävästi resursseja ympäristöasioiden hoitamiseen.
Suurimmassa osassa tutkituista yrityksistä sähkön kulutus on tärkeä tekijä. Puolet yrityksistä on joutunut kiinnittämään huomiota myös fossiilisten polttoaineiden kulutukseen ja vaarallisten kemikaali-en käyttöön. Ilmaan, vetekemikaali-en ja maaperään tulevia päästöjä yrityksillä ei sen sijaan juuri ole ja meluakin yrityksistä syntyy lähinnä vain omiin tiloihin. Lähes kaikki haastatelluista yrityksistä ovat panostaneet kierrätykseen. Seuraavaksi eniten yritykset ovat pyrkineet jätteiden vähentämiseen sekä sähkön ja raaka-aineiden säästämiseen. Myös fos-siilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen ja ympäristöriskien
välttämiseen on keskitytty useissa yrityksissä. Veden kulutuksen, maa-perään joutuvien päästöjen ja ulkopuolisen melun vähentämiseen yri-tyksissä ei sen sijaan juurikaan ole kiinnitetty huomiota. Syynä on se, että tutkittujen yritysten toiminta ei juurikaan kuluta vettä eikä aiheuta melusaastetta tai päästöjä maaperään.
Kuljetuksessa ja varastoinnissa ympäristöä otetaan huomioon sel-västi muita toimintoja vähemmän. Ympäristöasiat vaikuttavat yrityk-siin eniten tuotannossa, raaka-aineiden hankinnassa ja jätteiden hävittämisessä. Seuraavaksi eniten yritykset ottavat ympäristöasioita huomioon kone- ja muissa hankinnoissa ja seuraavaksi markkinoinnis-sa ja myynnissä.
Kaksi kolmasosaa haastatelluista sanoo, että yrityksessä kehite-tään ympäristöasioita systemaattisesti. Samoin kaksi kolmasosaa tutki-tuista yrityksistä tiedottaa ympäristöasioistaan sidosryhmilleen. Suu-rin osa niistä tiedottaa asiakkailleen, osa myös muille, kuten ali-hankkijoilleen ja viranomaisille. Asiakkaille useimmat tiedottavat ak-tiivisesti, muille pyynnöstä.
Lähes kaikki yritykset pitävät ympäristökysymyksiä toiminnal-leen tärkeinä. Runsas kaksi kolmasosaa haastatelluista piti niitä merkittävinä ja neljä yritystä 54:stä erittäin merkittävinä. Pienille ja keskisuurille yrityksille ulkomaisten asiakkaiden vaatimusten merki-tys vaihtelee viennin osuudesta riippuen.
Yritysten motiivit ympäristöasioiden huomioimiselle
Useimmilla tutkituilla yrityksillä ympäristöasioiden hoitoon ovat vai-kuttaneet asiakkaat, joiden on uskottu arvostavan ympäristöasioiden hyvää hoitoa nyt tai tulevaisuudessa. Kahdella kolmasosalla yrityksistä myös johto ja henkilöstö ovat vaikuttaneet ympäristöasioihin ja puolel-la viranomaiset. Yrityksissä on haluttu varautua ennakolta viranomais-määräysten kiristymiseen. Ympäristölupia oli vain muutamilla tutki-tuista yrityksistä. Valikoidussa otoksessa lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset katsoivat olevansa ympäristöasioiden huomioon
ottamisessa kehittyneempiä tai vähintään yhtä kehittyneitä kuin saman-kokoiset kilpailijansa.
Tutkimukseen osallistuneiden yritysten tärkein motiivi ympäris-töasioiden huomioimiselle oli yrittäjien oma halu kehittää yrityksensä toimintaa ympäristömyönteisempään suuntaan. Ympäristöasioiden hoi-toa on tähän asti voimakkaimmin ohjannut oma halu 39 yrityksessä ja markkinat 36 yrityksessä 54:stä. Alle puolet yrityksistä mainitsee viranomaismääräykset yhtenä tärkeimpänä ympäristöasioita ohjan-neena tekijänä. Ympäristökilpailukeinojen käyttöönoton motiivina ei siis yleensä ole ollut markkinoiden määräämä välttämättömyys tai viranomaisten asettamat vaatimukset, kuten joidenkin aiempien tutki-musten perusteella olisi voinut olettaa. Tässä tutkimuksessa on huomat-tava, että kohteena oleva yritysjoukko on valikoitu, eikä tulosta voida yleistää koskemaan kaikkia pk-yrityksiä.
Aiemman tutkimuksen (Laurila & Sironen 1997) mukaan lainsää-däntö on yrityksissä pääasiallisin ympäristöasioita ohjaava tekijä. Sen sijaan Teollisuuden ja Työnantajien tutkimuksen (Penttinen 1997: 8) mukaan pkt-yritysten ympäristöasioiden hoitoon vaikuttaa eniten joh-don kiinnostus ja sen jälkeen vasta viranomaiset, lainsäädäntö ja asiak-kaat. Sama normiohjauksen vähäinen merkitys on huomattu pirkan-maalaisia ympäristöalan edelläkävijäyrityksiä koskevassa raportissa (Halme 1995: 12). Yrittäjät eivät kuitenkaan ole toimineet pelkästään pyyteettömästi ympäristön hyväksi, vaan ympäristökilpailukeinojen käyttöönotossa on pyritty tilanteeseen, jossa ”kaikki voittavat”. Toi-minnan uudelleenjärjestelyillä pyrittiin paitsi ympäristökuormituksen pienentämiseen, myös yritysten kustannusten keventämiseen ja yritys-kuvan parantamiseen erityisesti pitkällä aikavälillä.
Markkinoiden vaatimukset koetaan nykyisellään varsin vähäisik-si, vaikka nämä mainittiinkin usein yhdeksi keskeisistä motiiveista ympäristömyönteisemmän toimintatavan käyttöönotolle. Haastatellut yrittäjät odottavat markkinoiden vaatimusten kovenevan ja viranomais-määräysten tiukentuvan tulevaisuudessa. Yrittäjät haluavat varautua niihin jo nyt (kuva 1). Tarkoituksena on pysyä lainsäädännön edellä.
Kuva 1. Motiivit pk-yritysten ympäristömyönteiselle toiminnalle.
Yritykset odottavat ympäristöasioiden hyvältä huolehtimiselta paljon.
Ennen kaikkea yritykset uskovat niiden kautta pääsevänsä kustannus-säästöihin. Kustannussäästöjä syntyy, kun toiminnasta tulee entistä järjestelmällisempää, virheet ja hukkamateriaali vähenevät sekä ener-gian ja raaka-aineen kulutus pienenevät. Tavoitteena yrityksillä on kattaa ympäristöystävällisen toiminnan aiheuttamat kustannukset toi-minnan järkeistämisen ja säästöjen kautta.
Yritykset uskovat saavansa myönteistä imagoa ympäristöasioiden hyvän hoidon avulla. Tämän myötä kilpaileminen ja yhteistyö asiak-kaiden kanssa helpottuvat. Tähän mennessä yritykset ovat saaneet Tutkimuksen yritykset ovat edelläkävijöitä ympäristöasioissa ja pyrkivät säilyttämään asemansa myös tulevaisuudessa. Tulos myötäi-lee aiempaa Laurilan ja Sirosen (1997: 68) tutkimusta.
TOIMINTA
Halu pysyä
kilpailijoiden edellä
Varautuminen
viranomaismääräyksiin
Hyödyt - kustannussäästöt
- imago Asiakkaiden
vaatimukset Oma halu, kiinnostus
Tulevaisuusnäkökulma
Nykynäkökulma MOTIIVI
vielä erittäin vähän palautetta asiakkailtaan ja muilta sidosryhmiltä ympäristöasioihin liittyen. Vain muutamissa tapauksissa asiakkaat ovat tiedustelleet sitä, miten yritykset huolehtivat ympäristöstään.
Tutkimuksessa mukana olleet yritykset uskovat tilanteen tulevaisuu-dessa muuttuvan.
Ympäristöystävällisen toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen Tutkituista yrityksistä runsaalla puolella on kirjallisesti määritelty ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Suurimmalla osalla niistä on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja/tai ISO 9000 -sarjan mukainen laatujärjestelmä, joka sisältää myös ympä-ristöasiat. Kaupan alan yrityksillä on käytössään ketjun oma ympäristö-järjestelmä ja eräillä muilla yrityksillä oma ympäristö-järjestelmänsä, jonka ne kuitenkin useimmiten suunnittelevat sertifioivansa lähiaikoina. Osalla yrityksistä ei ole mitään järjestelmää, vaan ympäristöystävällinen toi-minta perustuu yritysten itselleen asettamiin vapaamuotoisiin tavoit-teisiin. Yleensä tällaiset ovat pieniä yrityksiä, kuten käsityö- ja tekstiili-alan yrityksiä, mutta joukossa on myös muutamia isoja yrityksiä, jotka ovat kokeneet ympäristöjärjestelmän tässä vaiheessa turhaksi ja käynnistämiskustannuksiltaan liian kalliiksi.
Haastateltujen yritysten ympäristöjärjestelmä on useimmissa ta-pauksissa ISO 14001:n mukainen. Järjestelmä on yleensä luotu yrityk-siin pääosin omin voimin, vaikka apuna on käytetty myös konsultteja.
Yleensä toiminnan käynnistämisessä tarvittavaa tietoa on kuitenkin ollut tarpeeksi saatavana. Järjestelmän luominen on kestänyt yrityksis-sä useimmissa tapauksissa vuodesta kahteen vuoteen.
Ympäristöasioiden huomioimiseen liittyviä ongelmia ovat yrityk-sissä olleet lähinnä rahallisten ja ajallisten resurssien puute. Alun rahallinen panostus ympäristöasioihin saadaan usein takaisin tehostu-neena toimintana ja säästöinä. Näitä syntyy alentuvien raaka-aine- ja jätehuoltokustannusten myötä. Haastatelluissa pk-yrityksissä ei myös-kään ole päätoimisia ympäristöasioista vastaavia henkilöitä, vaan
ympäristöasiat hoidetaan muiden töiden ohella. Toisena huomattava-na ongelmahuomattava-na yritykset kokevat muiden yrittäjien ja asiakkaiden välinpitämättömät asenteet ympäristöasioita kohtaan. Asiakkaiden vähäinen kiinnostus vaatia ympäristöasioiden huomioimista ja maksaa siitä ei kannusta yrityksiä hoitamaan ympäristöasioitaan.
Ne yritykset, joilla ei ole ympäristöjärjestelmää, ovat valinneet tiekseen yksittäiset ympäristöteot. Yleensä ne liittyvät uuden säästä-vämmän tekniikan käyttöönottoon ja kierrätykseen. Ensisijaisena ta-voitteena näillä yrityksillä ovat yleensä kustannussäästöt. Kyseiset yritykset eivät välttämättä edes tiedota ympäristöteoistaan kovin aktii-visesti. Niiden ympäristömyönteinen toiminta lähtee pyrkimyksestä kustannussäästöihin ja ympäristöä säästävään toimintaan. Tavoitteena on myös hyvän imagon rakentaminen ja ylläpitäminen.
Ympäristömyönteisen toimintatavan vakiinnuttaminen yrityksiin on lähtenyt tiedottamisesta henkilöstölle ja uusiin käytäntöihin koulut-tamisesta. Koulutus on ollut hyvinkin yksityiskohtaista ja tapahtunut lähes kädestä pitäen. Joissain yrityksissä ulkopuolinen kouluttaja on käynyt kertomassa käytännön toimista. Monissa yrityksissä henkilöstölle on annettu seikkaperäiset toimintaohjeet. Perinpohjaisella opastuksel-la ja säännöllisellä koulutukselopastuksel-la (etenkin järjestelmän hankkineissa yrityksissä) ympäristöasiat on vakiinnutettu käytännöksi. Työnteki-jöille on annettu maanläheinen perustelu siitä, miksi uusi toimintatapa on otettu käyttöön ja kerrottu, miten työ käytännössä tapahtuu.
Ympäristöjärjestelmä edellyttää ympäristöasioiden jatkuvaa ke-hittämistä. Yritykset asettavat itselleen ympäristötavoitteita ja päämää-riä, joiden saavuttamista yrityksissä seurataan ja joiden perusteella asetetaan koko ajan uusia tavoitteita. Ympäristöasioiden kehittäminen on yrityksissä jatkuva prosessi, jossa toiminnan periaatteita ja käytäntöjä kehitetään. Tavoitteena on ylläpitää toiminnan järkiperäisyys ja ympä-ristöystävällisyys myös tulevaisuudessa. Yritys hyötyy tästä kustannus-säästöinä ja hyvänä imagona sekä niiden mukanaan tuomina muina etuina. Ympäristöasioiden kehittäminen vaatii yrityksiltä jatkuvaa sään-nöllistä koulutusta ja tietoa uusista mahdollisuuksista.
Myös ne yritykset, joilla ei ole ympäristöjärjestelmää, pyrkivät ympäristömyönteisen toiminnan kehittämiseen. Niillä painotus kui-tenkin on erilainen. Ne tekevät ympäristötekoja aina, kun huomaavat siihen tulleen taloudellisesti kannattavan mahdollisuuden, eivät sa-malla tavalla systemaattisesti kuin yritykset, joilla on järjestelmä. Niillä kehitys painottuukin uusiin investointeihin tai toimintatapoihin. Kou-lutusta järjestetään säännöllisesti tai tarpeen mukaan, kun jotain uutta on yrityksessä otettu käyttöön.
Hyväksi havaitut toimintatavat
Suurin osa case-yrityksistä luottaa ympäristöjärjestelmään parhaana keinona kehittää yrityksen ympäristöasioita. Ympäristöjärjestelmän sanottiin kannustavan ja tuovan suunnitelmallisuutta ympäristöasioi-den hoitoon. Erään haastateltavan mukaan ympäristöasiat eivät kerta kaikkiaan voi toimia ilman ympäristöjärjestelmää. Ympäristöjärjes-telmän päämääränä ei kuitenkaan voi olla pelkästään sertifikaatin hankkiminen. Ympäristöjärjestelmän luomisen tulee pohjautua yrityk-sen omaan toimintaan.
Järjestelmän luomisen aluksi tehtävää ympäristökatselmusta pi-dettiin tärkeänä. Se auttaa parannusten suunnittelussa ja toteutuksessa sekä säästöjen saamisessa. Järjestelmällisyys eli muun muassa tavoittei-den, vastuiden ja valtuuksien määrittely helpottaa ympäristöasioiden hoitoa. Sertifikaatista puolestaan on hyötyä etenkin vientimarkkinoilla tai suurten asiakkaiden kanssa asioitaessa, sillä sen avulla voi helposti todistaa pyrkimyksen hyvään ympäristöasioiden hoidon tasoon. Ai-van pienille yrityksille ympäristöjärjestelmää pidetään liian raskaana ratkaisuna.
Hyvänä ekokilpailukyvyn välineenä tutkimuksen yrityksissä pi-detään myös Joutsenmerkin hankkimista omille tuotteille. Merkin avulla yritys voi helposti todistaa, että sen tuotteet ovat ympäristöystävällisiä.
Muutenkin yrityksissä muistutettiin siitä, että omasta toiminnasta kan-nattaa kertoa asiakkaille hyvinkin tarkasti niin.
Kuva 2. Ympäristömyönteisen toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen.
Omatoiminen suunnittelu - omaan osaamiseen perustuen - tukena konsulttiyrityksiä - apua vain kriittisiin vaiheisiin