• Ei tuloksia

Ympäristö muuttuu ja täydentyy – suojelua ja kehittämistä

In document Kulttuuriympäristöjen Häme (sivua 57-60)

ja kehittämistä

Arkeologinen kulttuuriperintö

Arkeologinen kulttuuriperintö eli kiinteät muinais-jäännökset ovat hämäläisten vanhinta historiaa.

Tutkimusmenetelmien ja tiedon lisääntyessä ku-va asutuksen leviämisestä, Hämeen asutusraken-teesta ja elinkeinohistoriasta kirkastuu. Paikat ja maisemat saavat uusia merkityksiä ja hämäläisen kulttuuriympäristön kiinnostavuus myös matkai-lukohteena lisääntyy.

Inventointimenetelmät ja metodit kehittyvät kaiken aikaa, ja tehtyjä inventointeja tulee johdon-mukaisesti päivittää ja täydentää. Kiinteitä mui-naisjäännöksiä on viime vuosina inventoitu Kanta-Hämeen länsiosissa, missä aiemmat inventoinnit olivat puutteellisia tai lähes kokonaan tekemättä.

Päijät-Hämeessä on maakuntakaavan selvityksenä päivitetty muinaisjäännösinventointeja.

Historiallisen ajan muinaisjäännösten kattava inventointi on Kanta- ja Päijät-Hämeessä tulevai-suuden tavoitteena. Kokonaiskuvan muodostami-seksi muinaisjäännösten inventointi tulisi tehdä riittävän laajoina aluekokonaisuuksina.

TAVOITETILA 2013 TOIMENPITEET KESKEISET TOIMIJAT

Arkeologinen inventointi etenee Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnissa

- täydennetään esihistoriallisen ajan muinaisjäännösinventointeja - inventoidaan historiallisen ajan muinaisjäännökset

Museoviraston Hämeenlinnan toi-misto

Päijät-Hämeen maakuntamuseo Hämeen ja Päijät-Hämeen liitot Kunnat

Maanomistajat Yhteisöt ja yhdistykset Hämeen ympäristökeskus Arkeologinen perintö tunnetaan ja

sen säilyminen turvataan maankäyt-töä suunniteltaessa

- tarvittaessa tehdään arkeologinen inventointi kaavoitettavilla alueilla - maankäytön suunnittelulla turva-taan arkeologisen perinnön ja mai-seman historian ymmärrettävyyden säilyminen

Arkeologisia kohteita hoidetaan ja niille opastetaan

- kartoitetaan ja hoidetaan kes-keisimmät eri aikakausien kohteet oppimis- ja matkailukohteiksi - tuotetaan opastusaineistoa Arkeologisesta kulttuuriperinnöstä

on ajantasaiset julkaisut

- toimitetaan maakunnalliset julkaisut arkeologisesta perinnöstä

Suunniteltaessa maankäyttöä tulee tuntea alueen mahdollinen arkeologinen perintö. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoitus perustuu riittäviin selvityksiin. Siksi maankäytön suunnit-telulla on mahdollista edistää mm. kulttuuriym-päristön arvojen säilymistä.

Pakaraisen hakamaata Lammilla. Kuva: Maritta Lieden-pohja-Ruuhijärvi

Maisema

Tavoitteena on hoitaa ja rakentaa Hämettä siten, että hämäläinen maisema koetaan vahvana ja sen omaperäisyys ja ymmärrettävyys säilyvät myös ympäristön muuttuessa. Hämäläisen maiseman rakenne, historia ja ominaispiirteet tulee ottaa

ny-TAVOITETILA 2013 TOIMENPITEET KESKEISET TOIMIJAT

Hämäläisen maiseman historia ja ominaispiirteet tunnetaan

- syvennetään maakunnallista maisematietoutta tutkimuksin ja selvityksin

- varaudutaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden uudelleen arviointiin

- kartoitetaan hämäläinen viljelyhis-toria ja vanhimmat viljelyalueet - päivitetään perinnemaisemaselvi-tyksiä tarpeen mukaan

Hämeen ja Päijät-Hämeen liitot Hämeen ympäristökeskus Museoviraston Hämeenlinnan toi-misto

Hämeen ja Päijät-Hämeen maakun-tamuseot Yhteisöt ja yhdistykset Maankäytön suunnittelussa ja

ra-kentamisen ohjauksessa maiseman ominaispiirteet ovat keskeisenä lähtökohtana

- kaavoitettavilla alueilla tehdään tarvittaessa maisemaselvitys - sovitetaan uusi rakentaminen kulttuurimaisemaan sen mittakaa-vaan ja rakenteeseen sopivalla luon-tevalla tavalla

- laaditaan arvokkaille maisema-alueille yleiskaavat

Arvokkaille maisema-alueille ja mai-semakokonaisuuksille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmia

- käynnistetään maisemanhoito-suunnitelmia

- selvitetään Vanajaveden laakson edellytykset maailmanperintökoh-teeksi

Maisemakohteita ja perinnemai-semia hoidetaan säännöllisesti ja asiantuntevasti

- kohdennetaan selvityksiä hoito- ja käyttösuunnitelmien pohjaksi - käynnistetään maisemanhoito-hankkeita

- tehostetaan maisemanhoidon neuvontaa

kyistä paremmin huomioon maisemaan kohdistu-vassa ja sitä pysyvästi muuttakohdistu-vassa toiminnassa.

Tavoitteeseen päästään syventämällä maisematie-toutta ja selvittämällä hämäläisen maiseman omi-naispiirteitä kulttuuriympäristön kehyksenä.

Kulttuurimaisemat ovat vuosikymmeniä, -satoja, jopa tuhansia vuosia jatkuneen työn ja elä-misen muovaamia maisemia. Maisema muuttuu koko ajan yhteiskunnan kehittyessä esimerkiksi teollisuuden, matkailun ja liikenteen vaikutukses-ta. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen vai-kuttavat merkittävästi maisemakuvaan. Hyvällä suunnittelulla uudet elementit, kuten taajamat, ra-kennukset ja liikenneväylät, voidaan sovittaa mai-semaan sopivalla ja sitä rikastuttavalla tavalla.

Maatalouden ja metsänhoidon tehostuminen sekä viljelymenetelmien ja -kasvien muuttuminen näkyy maaseudun maisemassa. Maatalouselinkei-non harjoittaminen on myös kulttuuriympäristön hoitoa. Perinnemaisema on usein esihistoriallinen asuinpaikka, jolloin hoitaminen edellyttää molem-pien arvojen tuntemusta. Myös puistot ja puutarhat ovat osa omaa aikaansa kuvastavaa maisemaa.

Loimijokilaakson kulttuurimaisemaa Jokioisilla.

Kuva: Annu Tulonen

Rakennettu ympäristö

Hämeessä on lukuisia rakennusperintökohteita ja arvokkaita rakennettuja ympäristöjä. Valtakunnal-lisesti ja maakunnalValtakunnal-lisesti arvokas rakennusperintö alueeltamme tunnetaan. Kuntien rakennusinven-tointi on viime vuosina ollut vilkasta ja tieto pai-kallisesti arvokkaasta rakennusperinnöstämme on lisääntynyt. Lähivuosien tavoitteena on kohden-taa rakennusinventointia Forssan seudun kuntiin.

Oman selvityskohteensa muodostavat Hämeelle tyypilliset rakennukset ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet, kuten kartanomiljööt puistoineen ja puutarhoineen sekä maantie- ja vesiliikenteen ympäristöt. Vanhimpien rakennusten arvostus alkaa olla itsestään selvää, mutta myös uudem-massa rakennuskannassa on varjelemisen arvoisia kohteita.

Kunnissamme ja kaupungeissamme on lukui-sia, vuosikymmenien takaisia asemakaavoja, jotka eivät edistä nykyisin arvostettujen kulttuuriympä-ristöjen säilymistä. Näiden vanhentuneiden asema-kaavojen päivittämisen aika on nyt. Suunnittelun suuri haaste on sovittaa omaa aikaamme laaduk-kaasti edustava uudis- ja täydennysrakentaminen olevassa olevaan ympäristöön sitä kunnioittaen ja täydentäen.

TAVOITETILA 2013 TOIMENPITEET KESKEISET TOIMIJAT

Rakennusinventointi on alueellisesti ja ajallisesti kattava ja Hämeelle tyypillisen rakennetun ympäristön teemainventointeja tehdään

- inventoidaan Forssan seudun kuntien rakennusperintö - laaditaan kartanoselvitys - aloitetaan 1940-1980-lukujen arkkitehtuurin inventointi - tehdään maantie- ja vesiliikenne-ympäristöjen inventointeja

Kunnat

Hämeen ympäristökeskus Hämeen ja Päijät-Hämeen liitot Hämeen ja Päijät-Hämeen maakun-tamuseot

Museoviraston Hämeenlinnan toi-misto Maankäytön suunnittelun

lähtökoh-tana ovat rakennetun kulttuuriym-päristön ominaispiirteet

- kaavoitettavilla alueilla tehdään tarvittaessa rakennusinventointi - sovitetaan lisärakentaminen ym-päristön mittakaavaan ja rakentee-seen sopivalla luontevalla tavalla - laaditaan arvokkaisiin kulttuuri-ympäristöihin yleiskaavat Taajamien rakennusperinnön

säi-lyminen on turvattu ajantasaisilla asemakaavoilla

- päivitetään vanhentuneet asema-kaavat asianmukaisin suojelumää-räyksin

Rakennusperinnön hoito ja kor-jaus on asiantuntevaa ja uudis- ja täydennysrakentaminen täydentää luontevasti kulttuuriympäristöä

- perustetaan korjausrakentamis-verkosto

- laaditaan rakennustapaohjeita kulttuuriympäristöihin

- edellytetään korkealaatuista suun-nittelua

- edistetään arkkitehtikilpailuja - osallistutaan arkkitehtuuripoliit-tisten ohjelmien tekemiseen

Riihimäen Allinna on rakennettu vuonna 1918 yksityista-loksi. Kuvassa on kulttuuriympäristöryhmän jäseniä.

Kuva: Annu Tulonen

3.4 Talous kuntoon –

In document Kulttuuriympäristöjen Häme (sivua 57-60)