1) maksullista toimintaa harjoittavan viras-ton toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot;
2) viraston tai laitoksen vastuulla toteutetta-vasta tutkimus- tms. yhteishankkeesta tai yh-teisestä toiminnasta tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta tai toi-minnasta aiheutuvat menot;
3) viraston tai laitoksen toimintaan liittyvät EU:lta saatavat tulot ja näihin tuloihin liittyvät menot;
4) viraston tai laitoksen lahjoituksena ja tes-tamentilla saamat varat sekä sponsoreilta saa-tavat tulot silloin, kun virastolla tai laitoksella on oikeus ottaa ne vastaan eikä kysymys ole vi-raston tai laitoksen tavanomaiseen toimintaan ja talouteen nähden epätavallisen suurista mää-ristä; ja
5) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai lai-toksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheu-tuvat menot.
Jos viraston tai laitoksen toiminnasta kerty-vistä tuloista vain osa on budjetoitu toiminta-menomomentille, jolle on momentin peruste-luiden päätösosassa merkitty myönnetyn net-tomäärärahaa, on asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa lisäksi yksilöity, mitkä tulot on momentille nettoutettu tai mitä tuloja ei ole momentille nettoutettu. Vastaa-vasti, jos nettobudjetoitaessa arvioitujen tulo-jen suuremman määrän johdosta
nettotuloar-viona talousarvioon otettava tulomomentti si-sältää vain osan viraston tai laitoksen toiminnasta aiheutuvista menoista, on asian-omaisen tulomomentin perusteluiden pää-tösosassa yksilöity, mitkä menot on momentil-le nettoutettu taikka mitä menoja ei silmomentil-le omomentil-le nettoutettu.
Nettobudjetoitavia tuloja eivät ole verot, ve-ronluonteiset maksut tai sakkomaksut. Netto-budjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla siirtomenot tai niiden palautukset lukuun otta-matta lain nojalla maksettavaa maksuvalmius-suoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen pa-lautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle val-tionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tulevaa määrää, eivätkä sijoitusmenot tai omaisuuden myyntitulot lukuun ottamatta osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitok-sen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuu-den hankintaa tai irtaimen omaisuuomaisuu-den myyn-tiä.
Nettobudjetoidun toimintamenomomentin menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosi-sällön mukaiset menot.
Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin ilman, että siitä on mainintaa luku- tai mo-menttiperusteluissa.
Menomomentteja koskevat yleiset määräykset Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi
tehtävän tai menojen laadun mukaan.
Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen toimin-tamenomäärärahat sekä eräät kulutusmenoihin luettavat projektiluonteiset määrärahat. Tehtä-vän mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyt-tää kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmu-kaisesti aiheutuviin menoihin, ellei talousarvi-osta muuta johdu.
Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat mo-menttien numerotunnukset):
1) kulutusmenot (01—29): menot, joiden vä-littömänä vastikkeena valtio saa varainhoito-vuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten työpanosta, tavaroita ja palveluksia,
2) siirtomenot (30—69): menot, joista valtio ei saa välitöntä vastiketta,
3) sijoitusmenot (70—89): menot, joiden vä-littömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikut-teisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana varainhoitovuonna, ja
4) muut menot (90—99): edellä mainittuihin pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten val-tionvelan hoitomenot.
Momentin määrärahaa saa käyttää ainoas-taan momentin numerotunnuksen osoittaman menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoi-hin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siir-tomenoihin eikä siirsiir-tomenoihin tarkoitettua määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin perusteluissa ole määrätty toisin.
Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintameno-momentin määrärahaa), vaikka kyseisen ylei-semmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos momentin perusteluissa on asiaa koskeva mai-ninta.
Määrärahat henkilöstön palkkaamiseen on budjetoitu pääsääntöisesti palkkausmomen-teille (01—03) ja toimintamenomomenpalkkausmomen-teille (21—27). Muun momentin määrärahaa saa-daan käyttää henkilöstön palkkaamiseen viras-toihin ja laitoksiin vain, jos palkkauksesta ja momentin määrärahalla palkattavien henkilöi-den enimmäismäärästä ilmaistuna henkilötyö-vuosina on maininta momentin perustelujen päätösosassa. Virkaan nimitettyjen virkamies-ten palkkauksiin ei saa käyttää muita kuin palkkaus- tai toimintamenomomentteja. Mil-loin määrärahaa saa käyttää palkkoihin tai palkkioihin, sitä käytetään myös näihin liitty-viin sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin ja muihin henkilösivumenoihin.
Menojen ja tulojen kohdentaminen va-rainhoitovuoteen kuuluviksi
Määrärahaa saa käyttää vain momentille so-vellettavan kohdentamisperusteen mukaan va-rainhoitovuoteen kohdentuviin menoihin.
Jos asianomaisen momentin perusteluiden päätösosassa ei ole toisin mainittu, on määrära-hat ja tuloarviot kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi valtion talous-arviosta annetun asetuksen 5 a ja 5 b §:ssä sää-detyillä perusteilla.
Vakiosisältöiset menomomentit
Toimintamenomomenteille ja momenteille 70, 74—75, 76 ja 77—79 on määritelty sellai-sia vakiosisältöisiä käyttötarkoituksellai-sia, joihin ao. momenteille budjetoituja määrärahoja saa käyttää ilman, että siitä on maininta ao. mo-mentin perusteluissa. Toimintamenomomo-mentin vakiosisältöä sovelletaan myös silloin, kun toi-mintamenot on nettobudjetoinnin johdosta budjetoitu tulopuolelle osaksi nettotuloarviota.
Määrärahoja käytettäessä momenttien perus-telut ovat vakiosisältömääritykseen nähden en-sisijaisessa asemassa. Siten momentin peruste-luissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sul-kemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla.
Jälkimmäisessä tilanteessa käyttötarkoitusten täydentäminen ilmaistaan em. momenteilla
"myös"- sanalla esim. seuraavasti: "Momentin määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsulien menoihin."
Toimintamenomäärärahat
Viraston toiminnasta aiheutuvat menot bud-jetoidaan yhtenä määrärahana menomomen-teille 21—27. Toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston tai laitoksen laissa tai asetuk-sessa säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutu-viin palkkausmenoihin ja muihin kulutusme-noihin, koneiden ja kaluston sekä muun aineel-lisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankintamenoihin sekä muihin viraston toi-minnasta välittömästi aiheutuneisiin menoihin, kuten leasingkorkoihin ym. korkomenoihin ja vahingonkorvauksiin.
Virastot ja laitokset voivat ilman niille ta-lousarvion yhteydessä erikseen myönnettyä valtuutta tehdä lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi välttämättä tarvittavia, ehdoil-taan ja laajuudelehdoil-taan viraston tai laitoksen talo-uteen ja toimintaan nähden tavanomaisia sopi-muksia ja sitousopi-muksia, joista voi aiheutua me-noja myös tulevina varainhoitovuosina.
Tällaiset sopimukset ja sitoumukset voivat
koskea kulutusmenon luonteisia eriä, esimer-kiksi vuokria ja tarvehankintoja.
Toimintamenomäärärahaa saa käyttää myös vähäisten, viraston tai laitoksen tavanomaiseen jatkuvaan toimintaan liittyvien ennakkomak-sujen maksamiseen.
Erillisinä menojen laadun mukaisina määrä-rahoina on budjetoitu siirtomenot, talonraken-nus- ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot ja osakkeiden ja osuuksien hankinta- ja lainan-anto- ym. finanssisijoitusmenot sekä eräät poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit.
Näihin ei siten saa käyttää toimintamenomää-rärahaa, ellei määrärahan perusteluissa ole toi-sin määrätty.
Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta mää-rärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksy-mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra-hoittamiseen sekä ao. hankkeiden tarjouksiin osallistumisen edellyttämään rahoitukseen.
Siltä osin kuin EU:n tuki kohdistuu arvonlisä-veromenoon ja on nettobudjetoitu toiminta-menomomentille, maksetaan arvonlisävero-menot toimintamenomäärärahasta asianomai-sen viraston ja laitokasianomai-sen käytössä olevan arvonlisäveromenomomentin sijasta.
Toimintamenomomentille nettobudjetoidaan virastolle työnantajana maksetut, mutta työnte-kijälle myönnetyt sairausvakuutuksen mukai-set sairaus- ja äitiyspäivärahat, työkyvyttö-myyseläke ja kuntoutusraha silloin, kun virasto maksaa työntekijälle palkan sairaus- ja äitiys-loman ajalta tahi työkyvyttömyyseläkeajalta tai kuntoutusrahakaudelta sekä saadut korva-ukset työterveydenhuollon kustannuksiin. Li-säksi toimintamenomomentille nettobudjetoi-daan viraston saamat kohdassa "Brutto- ja net-tobudjetointi" tarkoitetut irtaimen käyttöomaisuuden myyntituotot, korvaukset työpaikkaruokaloiden käytöstä ja viraston saa-mat vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä vi-raston saamat tulot sen toimitilojen satunnai-sesta luovuttamisatunnai-sesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia varten.
Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, mikäli viraston tai laitoksen maksullista
toi-mintaa ei ole budjetoitu omaksi momentik-seen.
Menojen laadun mukaiset momentit Kulutusmenot (01—29)
Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittö-mänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuon-na käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusme-noihin luetaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosi-aaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin sekä arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pi-toajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot sekä muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai toimintaan liit-tyvät menot, mikäli niitä ei ole luettava siirto-tai sijoitusmenoihin.
Kulutusmenoihin luetaan myös EU-ohjelmi-en vaatima tekninEU-ohjelmi-en apu.
Valtion henkilöstön palkkauksiin saa käyttää kulutusmenomomentteja seuraavasti:
a) toimintamenomomentteja ja erityisiä palkkausmomentteja (numerotunnus 01—03) ja
b) muita kulutusmenomomentteja työsopi-mussuhteisen henkilöstön ja valtion virka-mieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tar-koitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen ni-mitettyjen virkamiesten palkkauksiin, jos momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai pää-tösosassa on niin määrätty sekä
c) valtion virkamieslain mukaan valtioneu-voston käytettäväksi asetetun virkamiehen palkkaukseen kyseessä olevan hallinnonalan ministeriön toimintamenomomenttia.
Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauk-sia ei saa maksaa muilta kuin toimintameno- ja palkkausmomenteilta.
04—07. Eläkkeet
Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinai-set eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräivakinai-set
eläk-keet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustukset.
16—18. Puolustusmateriaalin hankkiminen Momenteille on merkitty puolustusmateriaa-lin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi momentille voidaan vähennyksenä merkitä vi-raston saamat puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä sopimussakot, vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluissa.
19. Arvonlisäveromenot
Momentille on merkitty virastojen ja laitos-ten kulutus- ja sijoitusmenoihin sisältyvät ar-vonlisäveromenot.
Siirtomenot (30—69)
Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille jul-kisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalo-uksille ja yleishyödyllisille yhteisöille makset-tavat valtionavut ja valtion välityksellä tapah-tuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtapah-tuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista väli-töntä tai suoranaista aineellista vastiketta, ku-ten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta.
Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtä-vien toteuttamista.
Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mu-kaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty merkitsemään eri momenteille kuin kulutuk-seen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa siirronsaajaryhmää, on esitetty jaottelu saaja-ryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitet-tuihin siirtoihin.
Momenteille 30—69 on budjetoitu korvauk-set liiketoimintaa harjoittaville yksiköille nii-den yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävis-tä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle.
Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanva-raiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri momenteille.
30—39. Valtionavut kunnille ja kuntayhty-mille ym.
Momenteille on merkitty kunnille ja kun-tayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavat valtionavut.
40—49. Valtionavut elinkeinoelämälle Momenteille on merkitty elinkeinoelämän edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksil-le ja yksityisilyrityksil-le elinkeinonharjoittajilyrityksil-le sekä yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym.
50—59. Valtionavut kotitalouksille ja yleis-hyödyllisille yhteisöille
Momenteille on merkitty siirrot kotitalouk-sille (yksityikotitalouk-sille kuluttajille) sekä valtionavut yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yh-distyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimer-kiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutki-muslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele liike- tai elinkeinoelämää.
60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle
Momentille on merkitty siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot kansaneläkelaitokselle.
61—62. EU:n rakennerahasto-osuudet ja vastaavat valtion rahoitusosuudet
Momenteille on budjetoitu varainsiirrot Eu-roopan unionin komission kanssa hyväksyttä-vien EU:n rakennerahastojen tavoite- ja yhtei-söaloiteohjelmien mukaisten valtion omien ja muiden hankkeiden EU:n rahoituksen suoritta-miseen. EU:n osallistuminen ohjelmiin on merkitty momentille 61 ja vastaava valtion ra-hoitus momentille 62. Kalatalouden ohjaami-sen rahoitusvälineen rahoitusosuus on poik-keuksellisesti budjetoitu momentille 62 (30.40.62).
63—65. Muut siirrot kotimaahan
Momenteille on merkitty sellaiset erittele-mättömät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa.
66—69. Siirrot ulkomaille
Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vas-tiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehi-tysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jä-senmaksut sekä muut sellaiset avustusluontei-set jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät toimintansa rahoitukseen tai välittävät edel-leen avustuksina kolmansille tahoille.
Sijoitusmenot (70—89)
Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolus-tusmateriaalin ja arvoltaan vähäisten tai talou-delliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot, talonra-kennusten sekä maa- ja vesirakenteiden raken-tamismenot, arvopapereiden, maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot sekä lainananto.
Reaalisijoitukset (70—79)
Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdal-la esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, kohdal-laitteiden ja kaluston hankintamenot on merkitty mo-menteille 70—73. Talonrakennukset on mer-kitty momenteille 74—75 ja muut rakennus-työt momenteille 77—79. Maa-alueiden, ra-kennusten ja kiinteistöjen ostomenot on merkitty momentille 76.
70—73. Kaluston hankinta
Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot on budjetoitu toimintamenomomentille (21—
27), on tälle yleensä sisällytetty myös
määrära-hat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan.
Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuk-sellinen hankintamenettely) voidaan momen-tilla erikseen määriteltävän kaluston hankinta-menot budjetoida momentille 70 (Kaluston hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää maini-tunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn hallinnonalan) toiminnan edellyttämien konei-den, laitteiden ja kaluston hankintamenoihin.
74—75. Talonrakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrära-hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukai-sista valtion uudisrakennustöistä ja rakennus-ten perusparannustöistä aiheutuviin tarpeelli-siin muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin ra-kentamismenoihin. Perusparannuksiksi katso-taan sellaiset muutos- tai korjaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo lisääntyy oleelli-sesti. Määrärahoja saa käyttää myös rakennus-ten turva- ja muista teknisistä järjestelmistä ai-heutuviin menoihin. Momenttien määrärahoja saa käyttää myös uudisrakennustöiden ja pe-rusparannustöiden suunnittelusta ja siihen liit-tyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin menoihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomo-mentille.
Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kus-tannusarviot vastaavat rakennuskustannusin-deksin pistelukua, joka ilmoitetaan kehyspää-töksen yhteydessä. Jos hankkeesta on tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu sopi-mukseen. Kustannusarviot eivät sisällä arvon-lisäveroa.
76. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt Momentille on merkitty maa-alueiden, ra-kennusten ja kiinteistöjen ostomenot.
77—79. Maa- ja vesirakennukset
Momenteille on merkitty ja niiden määrära-hoja saa käyttää niiden perusteluiden
mukais-ten muista valtion rakennustöistä kuin talonra-kennuksista aiheutuviin muun kuin vakinaises-ti virkaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenoihin ja muihin menoihin. Tällai-sia töitä voivat olla esim. yleisten teiden, rauta-teiden, satamien, kanavien ja siltojen rakenta-mis- ja peruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koskien ja vesiväyli-en perkaamis-, uittoväylivesiväyli-en rakvesiväyli-entamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt. Momenttien mää-rärahoja saa käyttää myös mainitunlaisten ra-kennustöiden suunnittelusta ja siihen liittyvien konsulttipalvelujen ostoista aiheutuviin me-noihin, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erit-telemätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toimintamenomo-mentille.
Lainat ja muut finanssisijoitukset (80—89) 80—86. Valtion varoista myönnettävät lai-nat
Momenteille on merkitty valtion varoista myönnettävät lainat.
87—89. Muut finanssisijoitukset
Momenteille on merkitty osakkeiden ja arvo-papereiden ostomenot, sijoitukset valtio-nenemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssi-sijoitukset.
Muut menot (90—99)
Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot sekä muut kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumattomat menot.
90—92. Valtionvelan korot
Momenteille on merkitty euro- ja valuutta-määräisen velan korot.
93—94. Valtionvelan nettokuoletukset ja ve-lanhallinta
Momenteille on merkitty euro- ja valuutta-määräisen velan nettokuoletukset, pääomatap-piot ja emissiotappääomatap-piot nettoutettuina.
95—99. Muut ja erittelemättömät menot Momenteille on merkitty edellä luokittele-mattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen tarkoitetut menot.