Kuva 7 havainnollistaa yksityisen sektorin velkaantumisen kehitystä vuosien 2000 ja 2016 välisenä aikana. Kuvasta on havaittavissa selvää nousujohteisuutta. Kuitenkin myös poikkeavaa kehitystä on havaittavissa. Espanjassa ja Portugalissa oli ennen finanssikriisiä voimakas kotimainen rahoitusbuumi, joka kääntyi laskuun finanssi- ja velkakriisin seu-rauksena. Molemmat maat kuuluivat niin sanottuihin kriisimaihin, joita lopulta tuettiin muiden euromaiden toimesta tukipaketeilla. Portugalin talouskriisi liittyi maan löyhään talouspolitiikkaan, kun taas Espanjassa talouskriisin syynä oli asuntomarkkinoiden kup-lan puhkeamisesta aiheutuneet luottotappiot pankeille. Akup-lankomaiden osalta yksityisen velkaantumisen kehitys eroaa puolestaan merkittävästi muiden maiden kehityksestä, sillä se on koko ajan ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla. Poikkeuksen kuviossa tarkastel-luista yhdeksästä euromaasta tekee Saksa, jolla yksityisen sektorin velkaantumisen kehi-tys on ollut hieman laskussa 2000-luvun alusta alkaen. Yleisesti kehityksessä näkyy het-kellinen tasaisempi vaihe finanssi- ja velkakriisin aikaan, jonka jälkeen nousujohteisuus jatku tasaisena, esimerkiksi Suomessa, Ranskassa ja Belgiassa.
Taulukossa 2 on esitetty tarkemmin kunkin euromaan yksityisen sektorin velkaantumisen kehitystä vuosien 2000–2016 välillä. Luvut on esitetty prosentteina BKT:stä.
Tarkastel-50
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Yksityisen sektorin velka prosentteina BKT:sta 2000-2016
Belgia Saksa Espanja Suomi Ranksa Italia Portugali Alankomaat Portugali
tavana ajanjaksona velkaantumisen kehityksessä on havaittavissa kolmen tyyppistä muu-tosta. Tyypillinen kehitys on nousujohteista, kuten jo kuvasta seitsemän voitiin havaita.
Tällaista kehitystä oli havaittavissa esimerkiksi Suomessa, jossa 2000-luvun alussa yksi-tyinen velkaantuminen oli 93,0 %, vuonna 2008 132,7 % ja vuonna 2016 149,2 %. Vas-taavanlaista nousujohteista kehitystä on havaittavissa myös Belgiassa, Virossa, Rans-kassa ja Italiassa. Joidenkin maiden osalta yksityisen sektorin velkaantumisen prosentti-osuus BKT:stä oli myös kokenut lievä laskua. Näin oli tapahtunut esimerkiksi Saksassa ja Maltalla. Kolmas havainto olivat joidenkin maiden poikkeuksellisen korkeat yksityisen sektorin velkaantumisen tasot. Kyproksella, Alankomaissa, Luxemburgissa sekä Irlan-nissa yksityisen sektorin velka vaihteli 200–350 prosentin tasolla suhteessa BKT:hen.
Näistä maista kolmessa velka oli pysytellyt korkealla tasolla koko tarkastelujakson ajan, mutta Irlannilla oli havaittavissa poikkeuksellisen voimakas nousu tälle tasolle.
Liettua * 35,6 %
* perustuu 2016 tietoihin, ** perustuu 2015 tietoihin
Taulukko 1. Kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin 2017 (Euroo-pan keskus(Euroo-pankki 2017)
Taulukossa 1 on esitetty tarkemmin yksityiseen sektoriin kuuluvien kotitalouksien velka-tasoja suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin vuonna 2017. Hieman alle puolilla euro-maista kotitalouksen velka on yli 100 prosentin tasolla. Näihin maihin lukeutuivat edellä esitettyjen neljän kärkipäätä yksityisen sektorin velkatasoissa pitävien maiden lisäksi Etelä-Euroopan maista Espanja, Portugali ja Kypros sekä Suomi ja Belgia. Korkein koti-talouksien velkaantuneisuus on selvästi Kyproksella ja Alankomaissa, jossa se on noin 200 prosentin tasolla suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Loput maat sijoittuvat 100–
160 prosentin välille.
Toisessa kategoriassa kotitalouksien velka 60–100 prosentin tasolla, olivat Italia, Slova-kia, Viro, Saksa, Itävalta, Kreikka ja Ranska. Näistä maista yläpäähän eli 90 prosentin tuntumaan sijoittuneet Ranska ja Kreikka ovat myös yksityisen sektorin velkaantumisen tarkastelussa samassa kategoriassa, sillä niiden yksityisen sektorin velka oli 120–140 pro-senttia BKT:stä. Ottaen huomioon, että lähes samat maat ovat sekä yksityisen sektorin velkaantumisen, että kotitalouksien velkaantumisen kärkipäässä vaikuttaisi siltä, että kor-kea yksityisen sektorin velkaantuminen heijastuu myös kotitalouksien korkor-keaan velkaan ja maat ovat suurin piirtein samassa järjestyksessä kummallakin mittarilla mitattuna. Näin ollen yksityisestä sektorista juuri kotitaloudet vaikuttaisivat olevan huomioitava asia nyt ja tulevaisuudessa. Kuten aluksi mainitsin, alhaisella korkotasolla on ollut oma vaikutuk-sensa kotitalouksien velan kasvuun ja lainarahan kysyntään. Kuitenkin yksityisen sekto-rin velkaantuminen on noussut tasaisesti jo 2000-luvun alusta alkaen. Etenkin kotitalouk-sien velkaantumiseen liittyy systemaattista riskiä. Ylivelkaantuneilla kotitalouksilla lai-nojen hoitaminen voi merkittävässä määrin vähentää käytettävissä olevia varoja kulutuk-seen, joka on tärkeä tekijä määrittämään BKT:n kasvua. Lisäksi on aina olemassa riski luottotappioista tai asuntomarkkinakuplan syntymisestä.
Taulukko 2. Yksityisen sektorin velka prosentteina BKT:stä vuosina 2000–2016 (Eu-rostat 2016a)
20002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016
Belgia114,1112,8111,8117120,7120,7122,6134,5162,7168,9164,4177185,5165,4166178,9189,2Itävalta121,1122,8122,2124,8122,9123,5122,3123,9126,7131,9132,3129,4128,2127,1124,9123,9124Kypros304,6274277,1258247,9266,5259,2265,5285306315,6321,6328,1340,1352,5353,5344,6Saksa123123,1122,1122,9118,9117114110,9109,7113106,7102,5101,8102,999,498,799,3Espanja102,5109,4116126137,3154,3177,3191,2195,7201,4200,3196,2187,8176,9165,5154,8146,7Viro5461,66874,885,496,6114123136,7153,2140,4120,4117,8115,9118115,2115,4Suomi9392,6101,2104,9107,6115,9119,2123,6132,7142,8148,9145,4148,6147,7149,6152,9149,2 Ranksa99103,4103,4103,4104,8109,2122,6115,6122,2130,5131,8135,3138,5137,7141,9143,7146,9Kreikka52,86063,867,973,685,792,5101,5133116,5128,1130,2131,5129,1128126,1124,7
Irlanti139,3137,4141,3149,5170,1190,6198,1236,4256,1257,2272,7279,1267,1279,4306,5278,1Italia75,879,782,786,389,896102,2109,7113,9122,5123,3122,7125,1121,6119115,3113,6Liettua30,129,329,734,940,450,262,474,776,783,374,567,461,156,353,954,756,2Luxempurg120,7150,1156,6217,1194,3181,4186,5315301330,8282,6282,9301,5310,7319,2354,2354,9Latvia46,647,550,453,26481,197,2102,6104,5125,4134115,397,992,696,288,988,3 Malta130,3137124,3119,3128,9133,7142,6146,7153,3168,1162,4159,8153,4143,9136125,9128,6Alankomaat206,3207,3208,9216212,4215,5215,3214,9216,3228,8225,8225225,9223,4225,7225,1221,5Portugali137,1149,8155,9162165,8171,4176,5185196,2204,2201,5204,1210,3202,4190,8179,7171,1Slovakia47,64851,64746,848,851,860,464,969,267,470,277,982,987,888,194,7Slovenia57,458,962,967,176,382,596,3105,6113,5115,1113112,3107,297,486,980,5
6.4. Julkisen sektorin velkaantuminen
Julkisen talouden terve ja kestävä pohja sekä riittävä perusylijäämä ovat edellytys sille, että pystytään torjua ja reagoida erilaisiin negatiivisiin shokkeihin, joille talous on jatku-vasti altis. Jos vakaata julkista rahoitusasemaa ei ole, talous on altis pienillekin negatiivi-sille vaikutuknegatiivi-sille, jotka voivat aikaansaada suuria notkahduksia ja suhdannevaihteluita aiheuttaen globaalissa ympäristössä vaaran myös muille valtioille. Julkinen velka voi osoittautua jo lyhyellä aikavälillä kestämättömäksi, ennen kun todellinen huoli väestön ikääntymisestä realisoituu. Vasta pitkällä aikavälillä väestön ikääntyminen, eläkkeet ja terveydenhuollon kustannukset nousevat avainasemaan ja voivat vaikuttaa julkisen talou-den kestävyyteen jos sen rahoitusasema ei ole vakaa. (Euroopan komissio 2016.)
Kun tarkastellaan julkista velkaa pidemmällä aikavälillä historian näkökulmasta, ei voida pitää yllätyksenä, että etenkään Etelä-Euroopan niin sanotut kriisimaat, Kreikka, Portu-gali ja Italia, eivät ole nykyisessä taloustilanteessa saaneet julkisen sektorin velkaantu-mista kuriin. Aiemmin julkisen sektorin velkaantuminen on käytännössä aina saatu hal-lintaan valuutan devalvaation tai rahapolitiikan keventämisen aikaansaaman talouskas-vun kautta. Euromailla ei ole kumpaankaan keinoa käytettävänään, sillä EKP:n rahapoli-tiikka on jo pitkään ollut erittäin kevyttä eikä valuutan devalvaatio ole mahdollista. IMF:n arvioiden mukaan euroalueen nykytilanteessa, jossa keskuspankki ei voi madaltaa enää korkoja ja jossa useat maat samaan aikaan kiristävät finanssipolitiikkaa, voivat budjetti-leikkaukset ja veronkorotukset heikentää talouskasvua niin paljon, että julkisen sektorin velkaongelmat pahenevat entisestään. (VaVM 2012.) Nämä havainnot tukevat myös Gua-jardon ym. (2011) aikaisemmin esittelemiäni havaintoja.
Kuva 8 esittää euromaiden julkisten talouksien nykyisiä velkaantumisasteita prosentteina BKT:stä vuonna 2017. Vertailuarvoksi olen valinnut kasvu- ja vakaussopimuksessa mää-ritetyn 60 prosentin ylärajan. Kuviosta on selvästi havaittavissa kolme maata, Kreikka, Italia ja Portugali, joiden julkinen velka on yli 120 prosenttia. Kreikan velka lähentelee jo 180 %:n rajaa. Seuraavaksi suurimmat tasot julkisessa velassa on Belgiassa, Kyprok-sella, Espanjassa ja Ranskassa, noin 100 prosentin tuntumassa.