Seuraavassa on esitetty yhteysviranomaisen lausunnossaan esittämän YVA-arviointiohjelman täydennystarpeet sekä kuvattu, miten lausunnossa esitetty on otettu ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioon.
Hankealueen osista käytettäviä nimityksiä on syytä yhtenäistää.
Hankealueen läntisestä osasta käytetään nimitystä Sora-Malmgård ja itäisestä osasta nimitystä Kallio-Malmgård.
Arviointiselostuksessa tulee esittää arvio toiminnan kestoajoista myös laajennusvaih-toehtojen VE1 ja VE2 osalta.
Arvio toiminnan kestoajoista kaikissa vaihtoehdoissa on esitetty kappa-leessa 5.
Vaihtoehtojen kuvausta ja pinta-alatietoja tulee tarkentaa.
Vaihtoehtojen kuvaus on tarkistettu ja epätarkkuudet pinta-alatiedoissa korjattu.
Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavan osalta tulee päivittää.
Ote Uusimaa-kaava 2050 –ehdotuksesta on esitetty kappaleessa 3.5.
Nykytilanteen kartoissa ja kuvauksissa on tärkeää esittää alueen muut toimijat, kuten lähellä sijaitseva maa-aineksenottoalue, Malmgårdin kartano ja viljellyt pellot.
Alueen muut toimijat on esitetty kappaleessa 3.5.
Arviointiohjelmassa ei ole selkeästi korostettu hankkeen kannalta merkittäviksi arvioi-tuja vaikutuksia.
Merkittävimmiksi arvioidut vaikutukset on nimetty kappaleessa 3.2. Arvi-oinnin yhteenveto on esitetty kappaleessa 8.
Arviointiselostukseen tulee liittää yhteenveto kaikista hankkeen vaatimista luvista ja lupaviranomaisista.
Yhteenveto luvista ja lupaviranomaisista on esitetty kappaleessa 6.2.
Meluvaikutusten arvioinnin yhteydessä tulee esittää ne keinot, joilla melun leviämistä ympäristöön voidaan kohtuullisin kustannuksin vähentää eri toiminnoista ja eri toimin-tavaiheissa.
Meluntorjunnan keinoja on kuvattu kappaleessa 7.1.2.
Meluselvityksessä kuvattavat tilanteet tulee perustella ja perustaa ottosuunnitelmiin ja hankkeiden suunniteltuun etenemiseen. Esitettävien laskentatilanteiden tulee kuvata melun leviämisen kannalta suotuisimpia tai häiriintyvien kohteiden kannalta huonoim-pia tilanteita. Laskennoissa tulee esittää aiheutuvat melutasot toiminta-alueen ympä-ristössä ilman meluntorjuntaa ja sen kanssa.
Meluselvityksessä tarkastellut tilanteet ja laskentaperusteet on kuvattu kappaleessa 7.1.2.
Räjäytyksistä tulee raportissa kertoa niiden arvioidut lukumäärät viikkotasolla. Räjäy-tysten osalta on myös hyvä kuvata, miten niiden aiheuttamaa meluhäiriötä pyritään vähentämään
Räjäytysten määrä on esitetty vaihtoehtojen kuvauksessa kappaleessa 5. Räjäytysten vaikutus keskiäänitasoon on merkityksetön (kpl. 7.1.2).
Arviointiselostuksessa tulee esittää laskennoissa käytettyjen laitteiden lähtömelutasot sekä laskennoissa käytetyt toiminta-ajat.
Lähtömelutasot ja toiminta-ajat on ilmoitettu kappaleessa 7.1.2, taulukko 8
Räjäytysten osalta on tarpeen kuvata, miten niiden aiheuttamaa tärinää voidaan tarvit-taessa vähentää, hallita ja seurata.
Tehtyjen mittausten perusteella räjäytykset eivät aiheuta tärinää häiriin-tyvissä kohteissa.
Pölymallinnuksen lähtötiedot tulee esittää arviointiselostuksessa riittävän yksityiskoh-taisesti. Arviointiselostuksessa tulee myös kuvata, miten pölyn leviämistä alueen ym-päristöön tullaan vähentämään ja vähennystoimien vaikutukset pölynleviämiseen. Pö-lyn osalta tulee vaikutusten kuvauksessa huomioida myös pöPö-lyn vaikutukset ympäröi-ville peltoalueille.
Edellä mainitut asiat on käsitelty kappaleessa 7.1.4.
Liikenneselvityksessä on hyvä arvioida eri vaihtoehtojen aiheuttamaa liikennemäärän kasvua ja avata sitä, mihin arviot perustuvat.
Liikennemäärät ja arviointiperusteet on esitetty kappaleessa 7.1.1.
Hankealueen ja seututien 167 liittymien turvallisuus ja mahdolliset parantamistarpeet on hyvä selvittää.
Liittymien turvallisuustilanne on kuvattu kappaleessa 7.1.1.
Hankevaihtoehtojen vaikutukset kirjoverkkoperhosen elinympäristöihin tulee huomi-oida. Arvioinnissa on tarpeen esittää arvio lahokaviosammaleen esiintymisestä alu-eella.
Kirjoverkkoperhonen ja lahokaviosammal on huomioitu kappaleessa 7.2.4.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös Djupgölenin arvojen tunnistamiseen.
Luontoarvojen osalta Djupgölen on huomioitu kappaleessa 7.2.4.
Mahdolliset vaikutukset Pernajanlahden ja Pernajan saariston Natura-alueeseen tulee tunnistaa ja arvioida.
Vaikutuksen Natura-alueeseen on arvioitu kappaleessa 7.2.3.
YVA-selostuksessa on esitettävä hankealueen alapuolisten vesien laskureitti ja esittää lyhyesti Koskenkylänjoen kalaston ja kalastuksen nykytila ja arvioida toiminnan kalata-loudellisia vaikutuksia.
Laskureitti ja vaikutukset kalastoon on arvioitu kappaleessa 7.2.3.
Selostuksessa tulee esittää selkeä ja yhtenäinen luontoselvitys ja vaikutusten arviointi.
Arvokkaat kohteet tulee esittää kartalla. Kartoilla tulee esittää myös tehtyjen selvitysten ja osaselvitysten maastokartoitusten aluerajaukset.
Luontoselvitys on kokonaisuudessaan arviointiselostuksen liitteenä 2.
Yhteenveto ja karttaesitys on kappaleessa 7.2.4.
Arviointiselostuksessa on esitettävä arvio toiminnan vaihtoehtojen vaikutuksista Kallio-Malmgårdin alueelta purkautuvan sekä poisjohdettavan veden määrään ja laatuun, eri-tyisesti typpi- ja kiintoainespitoisuuksiin. Arvio kiintoaineskuormituksesta ja sen vaiku-tuksesta louhosalueen itäpuoleisiin pelto-ojiin on tehtävä koskien sekä normaali- että rankkasadetilanteita.
Hankkeen pintavesivaikutukset on arvioitu kappaleessa 7.2.3. Arviointia tarkennetaan lupahakemusvaiheessa.
Arviointiselostuksessa tulee kuvata Kallio-Malmgårdin pintavesien purkureitit ja selos-tus/laskelma purkureittien ojien välityskyvyn riittävyydestä sekä selostus mahdollisista toimenpiteistä, jos ojien välityskykyä joudutaan kasvattamaan. Lisäksi on selostettava mahdollinen vaikutus Koskenkylänjokeen samoin kuin pintavesien tärkeimmät kulkeu-tumis- ja purkureitit Sora-Malmgårdin alueen ympäristössä.
Pintavesien purkureitit ja niihin kohdistuvat vaikutukset on esitetty kappa-leessa 7.2.3. Tarvetta ojien välityskyvyn kasvattamiseen ei ole tunnis-tettu.
Selostuksessa on esitettävä pintavesiin kohdistuvien haittojen lieventämiskeinot kuten hulevesien laskeutusaltaat, niiden sijainti ja rakenne sekä mahdollinen biosuodatus koskien sekä Kallio- että Sora-Malmgårdin alueita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimenpiteisiin, joilla ojavesien sameneminen, ojien liettyminen ja täyttyminen vähitel-len hienorakeisella kiviaineksella estetään. Kuvauksen tulee sisältää myös onnetto-muustilanteissa (esim. polttoainevuoto) aiheutuvien haittojen lieventämiskeinot.
Kiintoaineksen hallinta on todettu kappaleessa 7.2.3. Mahdollisten las-keutusaltaiden tehdään lupahakemusvaiheessa. Polttoaineisiin liittyvien vahinkojen hallinta on kuvattu kappaleessa 7.8.
Arviointiselostuksessa on kuvattava vesiseulonnan vesitaseita eri vaihtoehdoissa.
Seulonta toteutetaan kaikissa vaihtoehdoissa voimassaolevan vesita-lousluvan mukaisella tavalla.
Louhinnan aikana louhosta pidetään kuivana pumppaamalla. Arvioinnissa tulee esit-tää, minne vedet pumpataan ja paljonko niitä syntyy.
Louhoksen kuivatuksen toteutus ja vaikutusten arviointi on esitetty kap-paleissa 7.2.2 ja 7.2.3.
Arviointiohjelmassa vaihtoehdosta VE2 todetaan, että louhinnan jälkeen louhos täyttyy vedellä. Arviointiselostuksessa on kuvattava alueen jälkikäyttö ja lopputilanteen vaiku-tus pohjaveteen.
Louhoksen jälkikäyttö ja jälkihoito on kuvattu kappaleessa 5.3. Lopputi-lanteen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin on kuvattu kappaleessa 7.2.2.
Hankkeen vaikutuksia alapuolisiin vesimuodostumiin tulee arvioida laatutekijäkohtai-sesti (pohjaeläimet, kalat, päällyslevät, fysikaalis-kemialliset tekijät).
Hankkeen vaikutukset pintaveden määrään ja laatuun ovat vähäiset kai-kissa vaihtoehdoissa, jonka vuoksi laatutekijäkohtaiselle arvioinnille ei ole perusteita.
Suunnitellun kallionottoalueen laajennuksen läheisyydessä sijaitsee ladottu kivimuuri, joka liittyy todennäköisesti alueella sijainneisiin historiallisiin torppiin. Kivimuurin tarkka sijainti ja rakenne tulee dokumentoida ja samalla kartoittaa, onko sen lähiympäristössä mahdollisia muita historiallisen ajan asutuksen jäännöksiä.
Kivimuurin sijainti on todettu kappaleessa 7.3 ja sen tarkempi selvittämi-nen tehdään lupahakemusvaiheessa.
Maisemavaikutusten arvioinnissa on huomioitava puuston peitteisyydessä tapahtuvat vaihtelut ja varmistettava, että arviointi tehdään myös tilanteessa, jossa puuston peit-teisyys on vähäisin. Maisema-analyysissa tulee esittää myös toiminnan vaikutus mai-semaprofiilin muuttumiseen.
Toiminnan vaikutus maisemaprofiilin muuttumiseen on arvioitu mm. ha-vainnekuvien avulla. Puuston vaikutusta maisema-arviointiin on kuvattu kappaleissa 7.3 ja 7.9.
Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on kiinnitettävä arviointiohjel-massa esitettyä enemmän huomiota ihmisten elinoloihin ja niihin kohdistuviin vaikutuk-siin. Selostuksessa on esitettävä ihmisten terveyteen ja elinoloihin kohdistuvien haitto-jen vähentämiskeinot ja niiden suunniteltu toteuttaminen.
Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset on arvioitu kappaleessa 7.1.
Kappaleessa 7.2.2 on lisäksi arvioitu hankkeen vaikutukset vedenhankin-taan.