8 Vertaisarvioijat 45
8.8 Yhteistyö vertaisarvioinnin tukihenkilön kanssa
Vertaisarvioinnin tukihenkilö on ammatillisen koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen edustaja, joka toimii ensisijaisena yhteyshenkilönä koulutuksen järjestäjän ja vertaisarviointiryhmän välillä koko ver-taisarviointiprosessin ajan. Hän toimittaa tarvittaessa vertaisarviointiryhmälle lisäaineistoa ja vastaa vertaisarviointikäynnin käytännön järjestelyistä ja toteutuksesta, kuten haastateltavien kutsumisesta, tarvittavista tiloista ja varusteista, arviointikäynnin aikaisista kuljetuksista jne. Tukihenkilön päätehtä-vänä on varmistaa, että kohdeoppilaitoksen ja vertaisarviointiryhmän – ensisijaisesti sen koordinoi-jan – väliset viestintäkanavat toimivat tehokkaasti. Tukihenkilö ei ole vertaisarviointiryhmän jäsen;
hän ei siis tee arvioita tarkasteltavista aihepiireistä, eikä hän osallistu haastatteluihin tai vertaisarvi-ointiryhmän sisäisiin tapaamisiin.
kirJallisuus Ja lÄhtEEt
kirjallisuus
Allulli, Giorgio (2000): Le misure della qualità, Roma, SEAM.
Allulli, Giorgio; Grando, Tiziana (2004): Il progetto di Autovalutazione di Istituto 2001–2004, Provincia autonoma di Trento, Assessorato all’Istruzione e alle Politiche giovanili, Comitato Provinciale di Valutazione del Sistema Scolastico e Formatvo (ed.), Trento.
Basel, Sven (2004): Peer-Evaluation in beruflichen Schulen als Beitrag zur schulischen Qualitätsentwicklung. In: berufsbildung Heft 90 (2004), 43–45.
European Commission (1999): Evaluating quality in school education. A European pilot project. Final Report, Report prepared by John MacBeath, Denis Meuret, Michael Schratz, Lars Bo Jakobsen.
European Commission (2001): European Report on the Quality of School Education. Sixteen Quality Indicators, Report based on the work of the Working Committee on Quality Indicators.
Faurschou, Kim (2002): Quality management approaches for vocational education and training.
European Forum on Quality in VET, The Technical Group.
Faurschou, Kim (2003): Quality Standards and Norms in European VET, Technical Working Group on Quality in VET.
Gerriets, Elke; Giebenhain, Dagmar; Basel, Sven; Möller, Karl-Heinz (2004): Modellversuch eiver, 1. Zwischenbericht “Evaluation im Verbund als Beitrag zur Qualitätsentwicklung beruflicher Schulen in regionalen Bildungsnetzwerken”, Modellversuch des Hessischen Landesinstituts für Pädagogik, Wiesbaden.
Gutknecht-Gmeiner, Maria (2006): Externe Evaluierung durch Peer Review. Vergleichende Analyse gängiger Verfahren, Neudefinition von Peer Review sowie Einsatzmöglichkeiten für Qualitätssicherung und Qualitätsentwicklung in der beruflichen Erstausbildung. Doctoral Thesis, University of Klagenfurt.
Gutknecht-Gmeiner, Maria (2006): Peer-Review in der beruflichen Erstausbildung in Europa. In:
Basel, S., Giebenhain, D. und Rützel, J. (Hg.): Peer-Evaluation an beruflichen Schulen - Impuls für dauerhafte Schulentwicklung durch Öffnung nach Außen, Paderborn, 117–139.
Handbook for academic review (2000): published by the Quality Assurance Agency for Higher Education, Gloucester.
Handbook for academic review: England, 2004, for review of directly funded higher education in further education colleges (2004): published by the Quality Assurance Agency for Higher Education (www.qaa.ac.uk, 2.11.2004).
HM Inspectorate of Education (2002): How good is our school? Self-evaluation using quality indicators, Scotland.
Joint Committee on Standards for Educational Evaluation (1994): The programme evaluation standards. How to assess evaluations of educational programs, Thousand Oaks, Sage.
Keller, Hans (1999): Chancen, Möglichkeiten und Grenzen eines Peer Reviews, ms., Bülach.
Kozar, Gerhard (1999): Hochschul-Evaluierung - Aspekte der Qualitätssicherung im tertiären Bildungsbereich [= Schriftenreihe des Fachhochschulrats, Band 3], Vienna.
Peer Assistance and Peer Review. An AFT/NEA Handbook (1998), prepared for “Shaping the Profession that shapes the future”. An AFT/NEA Conference on Teacher Quality, Washington D.C.
(www.aft.org/pubs-reports/downloads/teachers/parhndbk.pdf, 24.2.2005).
Provincia Autonoma di Trento, Assessorato all’Istruzione e alle Politiche giovanili (2005): Strumenti per l’autovalutazione d’istituto, Trento.
Ravnmark, Lise-Lotte (2003): A European Guide on Self-assessment for VET-providers, Technical Working Group on Quality in VET.
Regulation of the FH Council on the Evaluation in the Austrian FH Sector 5/2004 (Evaluation Regulation 5/2004; EvalVO)
(http://www.fhr.ac.at/fhr_inhalt_en/00_documents/evaluation_regulation.pdf, 15.1.2005).
Leo-Rhynie, Elsa (1999): Gender mainstreaming in Education: A reference manual for governments and other stakeholders, London.
Seyfried, Erwin (2003): A limited set of coherent quality indicators proposed by the Technical Working Group on Quality.
Stamm, Margrit; Büeler, Xaver (1999), Peer Review an sechs Bernischen Schulen, Aarau.
Strahm, Peter (2004b): Manual Peer Review IPS 2004, ms., Bern.
Technical Working Group ‘Quality in VET’ (2004): Fundamentals of a ‘Common Quality Assurance Framework’ (CQAF) for VET in Europe. European Commission, Directorate-General for Education and Culture, Vocational training: Development of vocational training policy.
The Standing International Conference of Central and General Inspectorates of Education (SICI) (2003): Effective school self-evaluation (http://sici.org.uk/ESSE/index.htm, 31.3.2007).
Thune, Christian; Holm, Tine; Sørup, Rikke; Biering-Sørensen, Mads (2003): Quality procedures in European Higher Education. An ENQA survey, [=ENQA Occasional Papers 5], Danish Evaluation Institute, European Network for Quality Assurance in Higher Education, Helsinki.
sivustot
vertaisarviointi ja laatuteema
www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki www.peer-review-education.nett
www.aahe.org/teaching/Peer_Review.htm, 24.2.2005
www.qaa.ac.uk, 2.11.2004 www.eqavet.eu
www.inqaahe.nl, 5.11.2004
www.provost.wisc.edu/archives/ccae/MOO/index.html, 10.12.2004 http://www.heideschule.de/Peer_review.htm, 31.1.2005
http://s1.teamlearn.de/b-1-eiver, 17.2.2005 http://www.qibb.at, 31.3.2007
http://www.provincia.tn.it/istruzione/valutaz/, 31.10.2005
Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen
http://europa.eu.int/eur-lex/lex/en/treaties/dat/12002E/pdf/12002E_EN.pdf (esp. Articles 2 and 3), 07.04.2005
http://europa.eu.int/comm/employment_social/equ_opp/treaty_en.html, 07.04.2005 http://europa.eu.int/comm/dgs/education_culture/ega/index_en.html, 07.04.2005
http://www.coe.int/T/E/Human_Rights/Equality/02._Gender_mainstreaming/001_Factsheet.
asp#TopOfPage, 07.04.2005
Projektiraportit
Peer Review in initial VET
Gutknecht-Gmeiner, Maria (2005): Peer Review in Education: Part I: International Research and Analysis, Part II: Recommendations for the development of the European Peer Review Manual, Vienna.
Gutknecht-Gmeiner, Maria; Neubauer, Barbara (2005): Gender mainstreaming in the LdV Project Peer Review in initial VET. Tentative proposal for the implementation of gender mainstreaming in the European Peer Review Manual, based on the paper by Claudia Schneider “Grundlagen der geschlechtssensiblen Qualitätssicherung und –entwicklung in der beruflichen Erstausbildung.
Geschlechtergerechte Entwicklung des Peer Review Manuals” and discussions with Jutta Zemanek (HTL Spengergasse) and Viktoria Kriehebauer (College for Tourism Vienna 21), Vienna, April 2005.
Lassnigg, Lorenz; Stöger, Eduard (2005): Transnational Synopsis Report, Vienna.
Schneider, Claudia (2005): Grundlagen der geschlechtssensiblen Qualitätssicherung und
-entwicklung in der beruflichen Erstausbildung. Geschlechtergerechte Entwicklung des Peer Review Manuals, Vienna.
Speer, Sandra (2007): Evaluation report of the Leonardo da Vinci-Project Peer Review in Initial Vocational Education and Training, Köln.
Stöger, Eduard/Lassnigg, Lorenz (2007): Transfer Strategy Paper. Past and Future Dissemination Activities and Further Plans for Implementing the European Peer Review Procedure, Vienna.
kansalliset raportit
Stöger, Eduard; Lassnigg, Lorenz (2005): National Report Austria.
Kristensen, Ole Bech (2005): National Report Denmark.
Koski, Leena; Koski, Emilia (2005): National Report Finland.
Jakab, Tamás (2005): National Report Hungary.
Allulli, Giorgio; Tramontano, Ismene (2005): National Report Italy, with contributions from Lucio Reghellin (CNOS-FAP), Vittoria Gallina (INVALSI), Alessia Mattei (INVALSI), Luisa Palomba (Ministero del Lavoro), Maria Vittoria Marini Bettolo (Ministero dell’Istruzione dell’Università e della Ricerca), Antonio Pileggi (MIUR).
De Ridder, Willem (2005): National Report Netherlands.
Gomes da Costa, Rui (2005): National Report Portugal.
Balica, Magda; Fartusnic, Ciprian (2005): National Report Romania.
Strahm, Elisabeth and Peter (2005): National Report Switzerland.
Hollstein, Rick (2005): National Report United Kingdom.
peer review Extended –projekti
Gutknecht-Gmeiner, Maria (2007a): Peer Review and the CQAF. Peer Review as an innovative methodology for external evaluation in VET and its contribution to the further development of the
“Common QualityAssurance Framework” (CQAF). Contributions by Allulli, Giorgio; Koski, Leena;
Väyrynen, Pirjo; Molnar-Stadler, Katalin; Camps, Josep; Canyadell, Pere; Vienna.
Gutknecht-Gmeiner, Maria (ed.) (2007b): Implementing Peer Review as part of the CQAF.
Scenarios for Peer Review Implementation in Austria, Spain (Catalonia), Finland, Hungary, and Italy. Contributions by Koski, Leena; Molnar-Stadler, Katalin; Allulli, Giorgio; Tramontano, Ismene;
Camps, Josep; Canyadell, Pere; Vienna.
peer review Extended ii - projekti
Gutknecht-Gmeiner, Maria (ed.) (2008): Peer Review in der Berufsbildung. Projekte und Erfahrungen – ein Reader, Wien.
Gutknecht-Gmeiner, Maria (2009a): European Peer Training. Part I: Peer Competence Profile – European Peer Training Curriculum.
Gutknecht-Gmeiner, Maria (ed.) (2009b): European Peer Review Reader. Developments and experiences 2004-2009 Vienna
Klemenćić, Sonja; Možina, Tanja; Vilić Klenovšek, Tanja (2009): Peer Review Manual for Guidance in Adult Education. Adapted from European Peer Review Manual for initial VET, Ljubljana, June 2009.
sanasto
ammatillisen koulutuksen järjestäjä tai ammatillinen oppilaitos
Tässä vertaisarvioinnin oppaassa käsite ”ammatillisen koulutuksen järjestäjä tai ammatillinen oppilai-tos” kattaa ensisijaisesti oppilaitokset, jotka ovat vastuussa oppilaitostason laadun varmistamisesta ja kehittämisestä, mutta myös niiden ylläpitäjät siinä tapauksessa, että ne ovat laadun varmistamista ja kehittämistä koordinoivia tai toteuttavia tahoja. Termejä ”ammatillisen koulutuksen järjestäjä” ja
”ammatillinen oppilaitos” käytetään koko oppaassa synonyymeinä.
ammatillisen koulutuksen järjestäjän itsearviointi
Itsearviointi on ammatillisen koulutuksen järjestäjän itsensä toteuttama arviointi. Se on keskeinen oppilaitostason laadun varmistamisen ja kehittämisen edistämisessä Euroopassa. Itsearvioinnin teke-minen on vertaisarvioinnin toteuttamisen edellytys, sillä itsearviointiraporttiin kirjatut arviointitulokset muodostavat perustan vertaisarvioinnille.
ammatillisen koulutuksen laatu
”Laatu” on yleisluonteinen ja tilannesidonnainen käsite, joka voidaan rinnastaa tavoitteiden toteutu-miseen – laatu tarkoittaa siis koetun (toteuman) vertaamista odotuksiin (tavoitteisiin). Eurooppalaista vertaisarviointimenettelyä varten on määritetty keskeiset laadun osa-alueet eli arviointialueet, joiden avulla ammatillisen peruskoulutuksen laatua voidaan arvioida.
ammatillisen koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen johto
Ammatillisen oppilaitoksen johtamisesta vastaavat henkilöt, joita ovat esimerkiksi oppilaitosten rehto-rit, johtajat jne. sekä osastojen johtajat ja muut päälliköt (kuten talous- ja laatupäälliköt).
arvioinnin asiantuntija
Arvioinnin asiantuntija on vertaisarviointiryhmän jäsen, jolla on arvioinnin erityisosaamista ja asiantuntemusta. Vertaisarvioijan tehtävien hoitamisen lisäksi arvioinnin asiantuntija valmistelee vertaisarviointikäynnin kysymykset, vetää vertaisarviointiryhmän sisäisiä tapaamisia käynnin aikana ja toimii käynnin päätteeksi koulutuksen järjestäjän edustajien kanssa toteutettavan kommunikatiivi-sen validointitilaisuuden puheenjohtajana. Hän voi myös opastaa tai avustaa vertaisarviointiryhmän koordinoijaa vertaisarviointiraportin laatimisessa.
Eurooppalaisen vertaisarvioinnin koordinoijataho
Jos käytettävissä on sopiva järjestelmä ja riittävästi rahoitusta, vertaisarviointiverkoston koordinointia voi hoitaa jokin asiaan perehtynyt organisaatio tai yksikkö. Tässä oppaassa tällaista tukijärjestel-mää kutsutaan ”koordinoijatahoksi”. Etenkin laajojen (kansainvälisten) vertaisarviointiverkostojen hallinnointia varten on suositeltavaa perustaa koordinoijataho.
Koordinoijataho voi vastata esimerkiksi vertaisarviointien koordinoinnista ja organisoinnista, ja se voi olla joko ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkoston tai (julkisista varoista rahoitetun) ver-taisarvioinnin pilottihankkeen osanottajien perustama koordinointiyksikkö tai opetusviranomaisten perustama (enemmän tai vähemmän) riippumaton vertaisarviointiyksikkö.
Koordinoijatahon vaikutusvallan ja tehtävien laajuus voi vaihdella sen koostumuksen mukaan: se voi muun muassa käsitellä vertaisarvioijiksi hakevien hakemuksia, valita vertaisarvioijat etukäteen määri-tetyn profiilin mukaan, osoittaa kullekin ammatillisen koulutuksen järjestäjälle sopivat vertaisarvioijat,
laatia arviointiaikataulut, kerätä ja välittää tietoja, järjestää vertaisarviointikoulutusta ja opastaa koulutuksen järjestäjiä koko prosessin ajan.
Formatiivinen arviointi
Formatiivinen arviointi7tarkoittaa arvioinnin kohteen kehittämiseen tähtäävää jatkuvaa (ohjaavaa) arviointia. Kohteena voi olla esimerkiksi jokin laadun osa-alue, koko organisaatio, koulutusohjelma, hanke, tuote, toimenpide, toimintaperiaate tai yksittäinen henkilö. Eurooppalaisessa vertaisarvioin-nissa formatiivista arviointia käytetään eräiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien tai oppilaitosten osa-alueiden tai osastojen arvioinnissa.
Formatiivisen arvioinnin päätavoitteena on tukea jatkuvaa kehittämistä ja kestävää kehitystä (kun taas summatiivinen arviointi kohdistuu laadun varmistamiseen ja valvontaan). Sen avulla voidaan vaihtaa ja jakaa tietoa sekä tarjota palautetta henkilöstölle, opiskelijoille sekä muille toimijoille ja asianosaisille. Eurooppalaisessa vertaisarvioinnissa formatiivisen arvioinnin tulokset on tarkoitettu ensisijaisesti arvioinnin kohteena olevalle oppilaitokselle sisäisen laadun kehittämistyön tueksi.
itsearviointiraportti
Itsearviointiraportti on vertaisarvioinnin keskeinen tausta-asiakirja, joka sisältää ammatillisen koulutuk-sen järjestäjän ennen vertaisarviointia suorittaman itsearvioinnin tulokset.
Kommunikatiivinen validointi
Yhteiskuntatieteellisessä laadullisessa tutkimuksessa käytetään myös ns. kommunikatiivista validointia eli viestintään perustuvaa vahvistamista tulosten oikeellisuuden varmistamiseksi: tehdyistä huomi-oista pyydetään järjestelmällisesti palautetta eri sidosryhmiltä kerättyjen tietojen ja niistä tehtyjen tulkintojen kyseenalaistamiseksi. Kommunikatiivista validointia voidaan hyödyntää tarpeen mukaan vertaisarviointiprosessissa, mutta useimmiten sitä käytetään vertaisarviointikäynnin loppuvaiheessa esimerkiksi juuri ennen koulutuksen järjestäjän kanssa pidettävää palautetilaisuutta, sen aikana tai sen jälkeen.
”Kriittiset ystävät”
Vertaisarvioijien synonyymi.
opiskelijat (ammatillisessa koulutuksessa)
Käsitteellä ”opiskelijat” viitataan ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuviin henkilöihin.
Synonyymejä: oppilas ja oppija.
Sidosryhmät (ammatillisessa koulutuksessa)
Ammatillisen koulutuksen sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä ovat:
■
■ opiskelijat/tutkinnon suorittajat
■
■ oppilaitosten henkilöstö (johtajat, opettajat/kouluttajat, ohjaus- ja hallintohenkilöstö)
■
■ yritykset (ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyökumppaneina ja opiskelijoiden tulevina työnantajina)
■
■ ammatilliseen koulutukseen johtavaa opetusta (oppivelvollisuuskoulutusta) tai ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden (tavallisesti opisto- tai keskiasteen tai korkea-asteen) jatkokoulutusta tarjoavat oppilaitokset
7 Vrt. Glossar wirkungsorientierte Evaluation [Toimintalähtöisen arvioinnin sanasto], Univation-Institut für Evaluation, Dr. Beywl & Associates GmbH, Köln (2004) ja Nancy Van Note Chism: Peer Review of Teaching (1999) [Opettami-sen vertaisarviointi].
On erittäin suositeltavaa, että eri sidosryhmät osallistuvat koko arviointiprosessiin. Ensinnäkin laadu-kas arviointi edellyttää sidosryhmien mukanaoloa8. Lisäksi sidosryhmien merkitystä laadun varmista-misessa ja kehittämisessä on toistuvasti painotettu eurooppalaisen ja kansallisen tason ammatillisen koulutuspolitiikan keskeisenä linjauksena.
Summatiivinen arviointi
Summatiivisella arvioinnilla9 pyritään muodostamaan lopullinen arvio arvioinnin kohteen laadusta ja käyttökelpoisuudesta. Kohteena voi olla esimerkiksi jokin laadun osa-alue, koko organisaatio, koulutusohjelma, hanke, tuote, toimenpide, toimintaperiaate tai yksittäinen henkilö.
Laadunvalvontaan ja ulkoiseen tulosvastuuseen kohdistuvassa summatiivisessa arvioinnissa käytetään usein määrällistä ja vertailevaa tietoa, jonka pohjalta annetaan suosituksia mahdollisista toimista, kuten arvioinnin kohteen ylläpitämisestä, laajentamisesta tai supistamisesta. Siten summatiiviset arvioinnit tukevat myös poliittisten päättäjien ja rahoittajien päätöksentekoprosessia.
triangulaatio
Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa triangulaatiolla tarkoitetaan erilaisia menetelmiä ja lähteitä yhdistelevää menettelytapaa. Erilaisten menetelmien ja lähteiden hyödyntäminen tiedonkeruussa auttaa osaltaan takaamaan arvioinnin laadun niin puolueettomuuden, luotettavuuden kuin
paikkansapitävyydenkin kannalta. Keräämällä vertaisarviointikäynnin aikana erilaisia näkökulmia eri sidosryhmiltä vertaisarviointiryhmä kykenee muodostamaan tarkemman ja kattavamman kokonaiskuvan asiasta.
Vertaisarvioijat
Vertaisarvioijat ovat pääosin muiden koulutuksen järjestäjien tai oppilaitosten palveluksessa olevia kohdeoppilaitoksen henkilöstön kollegoja (opettajia, kouluttajia, johtajia, oppilaanohjaajia yms.).
He ovat oppilaitoksen ulkopuolisia henkilöitä, jotka työskentelevät vastaavassa ympäristössä ja ovat arvioitavan aihepiirin asiantuntijoita ja ammattilaisia. Arvioijat ovat itsenäisiä ja arvioivat vastaavalla organisaatiotasolla olevien henkilöiden toimintaa.
Vertaisarvioijia kutsutaan toisinaan myös ”kriittisiksi ystäviksi”.
Vertaisarvioinnin tukihenkilö
Vertaisarvioinnin tukihenkilö vastaa vertaisarviointikäynnin järjestelyistä ja sujuvuudesta kohdeoppilaitoksessa. Hän huolehtii vertaisarvioijien valinnasta ja kutsumisesta hyvissä ajoin, itsearviointiraportin valmistumisesta ja lähettämisestä vertaisarvioijille sekä vertaisarviointikäynnin valmisteluista ja toimii myös ensisijaisena yhteyshenkilönä koulutuksen järjestäjän ja
vertaisarviointiryhmän välillä koko vertaisarvioinnin ajan.
Vertaisarviointi
Vertaisarviointi on ulkoinen arviointi, jolla pyritään tukemaan laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa.
Ulkoisten asiantuntijoiden muodostama vertaisarviointiryhmä kutsutaan arvioimaan oppilaitoksen toimintojen – kuten opetuksen, eri osastojen tai koko oppilaitoksen koulutuksen – laatua. Yleensä vertaisarvioijat vierailevat kohdeoppilaitoksessa sitä arvioidessaan.
8 Vrt. Standards for Evaluation of Educational Programmes of the Joint Committee on Standards for Educational Evaluati-on (1994) [Koulutuksen arvioinnin standardikomitean koulutuksen arviointistandardit].
9 Vrt. Glossar wirkungsorientierte Evaluation [Toimintalähtöisen arvioinnin sanasto], Univation-Institut für Evaluation,
Vertaisarviointiraportti
Vertaisarviointiraportti on vertaisarvioijien laatima vertaisarvioinnin kirjallinen loppuasiakirja.
Tavallisesti raportin kirjoittaa vertaisarvioinnin koordinoija vertaisarvioijien muistiinpanojen ja sisäisten keskustelujen sekä kommunikatiivisen validoinnin tulosten pohjalta arvioinnin asiantuntijan avustamana. Kaikki vertaisarvioijat osallistuvat vertaisarviointiraportin laatimiseen, ja lopputuloksesta vastaa koko vertaisarviointiryhmä.
Vertaisarviointiverkosto
Vertaisarvioinnit toteutetaan useimmiten ammatillisen koulutuksen järjestäjien tai oppilaitosten ver-kostoissa. Verkosto on voitu perustaa nimenomaan vertaisarviointeja varten, tai jokin vakiintunut verkosto on voinut ryhtyä toteuttamaan vertaisarviointeja. Vertaisarviointiverkostot voivat tarjota arvokkaita keinoja hyvien käytäntöjen vaihtamiseen ja koko ammatillisen koulutussektorin yhteiseen kehittämistyöhön.
Vertaisarvioijaparit
Vertaisarvioijaparit ovat kahden vertaisarvioijan muodostamia tiimejä. Kaikkeen tiedonkeruuseen olisi hyvä osallistua aina kaksi vertaisarvioijaa. Tämä on oikeudenmukaisen ja tasapuolisen proses-sin keskeinen edellytys, koska subjektiivisten ja mielivaltaisten arvioiden todennäköisyys pienenee huomattavasti, kun arvioijia on kaksi (ns. kaksinkertaisen valvonnan periaate). Lisäksi kaksi henkilöä kykenee omaksumaan enemmän tietoa kuin yksi. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vertaisarvi-ointiryhmä jakautuu vertaisarvioijapareiksi, jotka toteuttavat samanaikaisesti eri tehtäviä tehostaen siten prosessin toteutusta.
VEtVET on lyhenne ammatillisen koulutuksen englanninkielisestä vastineesta ”Vocational Education and training”.
yleinen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys (CQaF)
Yleinen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys (Common Quality Assurance
Framework, CQAF) on kehitetty Euroopan komission toimeksiannosta korkean tason eurooppalaises-sa ammatillisen koulutuksen laadun teknisessä työryhmässä (Technical Working Group on Quality in VET).
Yleinen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys muodostaa ammatillisen koulutuksen laadun varmistamisen ja kehittämisen eurooppalaisen viitekehyksen, joka pohjautuu tärkeimpien nykyisten laadunvarmistusmallien keskeisiin periaatteisiin.
Viitekehykseen sisältyy
■
■ malli (neljä yhteistä avainkriteeriä)
■
■ järjestelmien arviointi- ja tarkistusmenetelmät, joissa painotetaan ulkoisella arvioinnilla täydennettävää itsearviointia
■
■ seurantajärjestelmä, joka laaditaan tilanteen mukaan joko kansallisella tai alueellisella tasolla ja johon yhdistetään mahdollisesti Euroopan tasolla tapahtuva vapaaehtoinen vertaisarviointi
■
■ mittausvälineet eli joukko vertailuindikaattoreita, jotka auttavat jäsenvaltioita toteuttamaan omien järjestelmiensä seurantaa ja arviointia kansallisella tai alueellisella tasolla.
Malli kattaa neljä laadunvarmistuksen avainkriteeriä, jotka ovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja tarkistus (palaute ja muutosmenettelyt).
Yhteiset avainkriteerit
arviointi tarkistus
(palaute ja muutosmenettelyt)
Suunnittelu (päämäärä ja
suunnitelma)
toteutus Vertaisarvioinnin
menetelmät
Lähde: TWG Quality in VET 2004, 5
lEonardo da VinCi -ohJElman pEEr rEViEw in initial VEt , pEEr rEViEw ExtEndEd Ja pEEr rEViEw ExtEndEd ii -proJEKtiEn Kumppanit
alankomaat
■
■ ROC Aventus (CP/OP)– Regional Training Centre Aventus; www.aventus.nl.
Espanja
■
■ Direcció General d’Ensenyaments Professionals, Artístics i Especialitzats, Departament
■
■ d’Educació, Generalitat de Catalunya (CP/DP), Ministry of Education (Catalan Government), General Direction of VET and Lifelong learning; www.xtec.es/fp/
■
■ IES Quercus (OP), Secondary School Quercus www.iesquercus.com
italia
■
■ Istituto per lo Sviluppo della Formazione Professionale dei Lavoratori (ISFOL) (CP) – Institute for the Development of Vocational Training for Workers; www.isfol.it.
■
■ Federazione Nationale Centro Nazionale Opere Salesiane – Formazione Aggiornamento Professionale (CNOS-FAP) (OP), CNOS-FAP National Federation; www.cnos-fap.it.
■
■ Istituto Professionale per l’Industria e l’Artigianato – I.P.S.I.A, Monza; www.ipsiamonza.it.
■
■ Istituto di Istruzione Superiore “don Milani – Depero” (OP) – Vocational Institute of Administration, Tourism and Leisure, Social Services and Arts; www.mide.it.
■
■ Centro Italiano Opere Femmilili Salesiane – Formazione Professionale (CIOFS-FP) Puglia (OP);
www.ciofsfppuglia.it.
itävalta
■
■ Österreichisches Institut für Berufsbildungsforschung (öibf) (Project Management/DP/CP)
■
■ Austrian Institute for Research on Vocational Training; www.oeibf.at
■
■ Institut für Höhere Studien (IHS) (DP) – Institute for Advanced Studies, Austria, Employment-Qualification-Innovation (EQUI); www.equi.at
■
■ Hertha Firnberg Schulen für Wirtschaft und Tourismus (OP) Hertha Firnberg Schools for Business and Tourism; www.hertha-firnbergschulen.at
■
■ Höhere Lehranstalt für Tourismus Wien 21 – School for Tourism Vienna 21, Austria;
www.tourismusschule.at.
■
■ Höhere Technische Lehr- und Versuchsanstalt für Textilindustrie und Datenverarbeitung
Spengergasse (OP) – Higher Technical Federal College and Research Institute for Textile Industry and IT, Austria; www.spengergasse.at.
■
■ TGM Höhere Bundeslehr- und Versuchsanstalt Wien 20 (OP) Institute of Technology Vienna www.tgm.ac.at
■
■ Bundeshandelsakademie und Bundeshandelsschule Wien 12 (OP) International Business College (ibc-:) Hetzendorf
www.ibc.ac.at
■
■ Berufsschule für Verwaltungsberufe Wien 5 (OP) Vocational School for Business Administration www.bs-wien.at
■
■ Höhere Bundeslehranstalt für Mode und Bekleidungstechnik sowie für künstlerische Gestaltung Herbststraße (OP) College of Fashion and Dressmaking, College of Arts and Crafts
www.herbststrasse.at
portugali
■
■ Instituto de Soldadura e Qualidade (ISE) (CP) – Welding and Quality Institute (ISQ) (CP);
www.isq.pt.
■
■ Centro de Formação Profissional para o Comércio e Afins (CECOA) (OP/DP/CP) – Vocational Training Centre for the Trade (CECOA), Portugal; www.cecoa.pt.
romania
■
■ Institutul de Stiinte ale Educatiei (ISE) (CP)– Institute of Educational Sciences ISE; www.ise.ro
■
■ Colegiul Tehnic de Posta si Telecomunicatii “Gh. Airinei” (OP) – “Gh. Airinei Technical College of Post and Telecommunication; www.ptcbuc.8k.com.
■
■ Universitatea Politehnica Bucuresti – Polytechnic University of Bucharest (PUB); www.pub.ro.
Saksa
■
■ Univation: Institut für Evaluation Dr. Beywl & Associates GmbH (EP) – Institute for Evaluation Dr. Beywl and Associates GmbH, Germany; www.univation.org
■
■ Berufliche Schulen Odenwaldkreis (BSO) (OP), Vocational Schools Odenwaldkreis;
www.bso-michelstadt.de Slovenia
■
■ Hansági Ferenc Vendéglátóipari és Idegenforgalmi Szakiskola és Szakközépiskola (OP)
■
■ Ferenc Hansági Technical and Professional School for Catering and Tourism www.hansagi.sulinet.hu
Suomi
■
■ Opetushallitus (OPH) (CP/DP) – Finnish National Board of Education (FNBE); www.oph.fi.
■
■ Ravintolakoulu Perho (OP) – Helsinki Culinary School; www.perho.fi.
■
■ Jyväskylän ammattiopisto, Palvelualojen oppilaitos (OP) – Jyväskylä Catering Institute; www.jao.fi.
■
■ Etelä-Karjalan ammattiopisto (OP) – South Carelia Vocational College; www.ekamo.fi.
Sveitsi
Erziehungsdirektion des Kantons Bern – Zentralstelle für Lehrerinnen- und Lehrerfortbildung - Educational Directorate Bern; www.erz.be.ch. IPS – “Intensivprojekt Schule”.
tanska
■
■ Syddansk Erhvervsskole Odense-Vejle (CP/OP), SDE College; www.sde.dk
■
■ Kold College (OP/DP); www.koldcollege.dk
■
■ Erhvervsskolen Nordsjælland (OP/DP); College of Technology and Business North Zealand www.esh.dk
tsekin tasavalta
■
■ Národní ústav odborného vzdeláváni (NUOV) (CP/DP) National Institute of Technical and Vocational Education; www.nuov.cz
turkki
■
■ Çanakkale Onsekiz Mart Universitesi (COMU) & Millî Eğitim Bakanlığı (CP/DP)
■
■ Çanakkale Onsekiz Mar University & Ministry of Education www.comu.edu.tr, www.meb.gov.tr
unkari
■
■ Pécsi Tudományegyetem Felnőttképzési és Emberi Erőforrás Fejlesztési Kar CP) – University of Pécs, Faculty of Of Adult Education and Human Resource Development; www.pte.hu
■
■ M & S Consulting Tanácsadó, Szolgáltató és Kereskedó Kft. (CP) M & S Consultancy, Service and Trading Ltd.
■
■ Hansági Ferenc Vendéglátóipari és Idegenforgalmi Szakiskola és Szakközépiskola (OP) Ferenc Hansági Technical and Professional School for Catering and Tourism
www.hansagi.sulinet.hu
yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti)
Aberdeen College (OP/CP/CP); www.abcol.ac.uk.
CP – Coordinating Partner DP – Development Partner OP – Operative Partner EP – Evaluation Partner
www.oph.fi