Yhteistyö - Alueellisen eKirjaston markkinointi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa

Opettajille suunnatut käyttökoulutukset e-aineistojen käyttöön olisivat ensiarvoisen tärkeitä, sillä opettajalla on suuri vaikutus siihen, mitä materiaaleja koulussa käytetään oppimisen tukena. Jos opettajat osaavat sujuvasti käyttää e-aineistoja, kykenevät he myös opastamaan oppilaitaan eKirjaston käytössä. Koulutuksia opettajille tulisi järjestää resurssien mukaan isommissa kirjastoissa. Koulujen verkkosivuille voisi laittaa linkkiä kirjaston e-aineistoihin, sekä kouluille voisi antaa jaettavaksi kirjanmerkkejä, sekä tulostettuja julisteita seinille ripustettaviksi.

”Mitä vahvemmat verkostot organisaatiolla on, sitä nopeammin tunnettavuus kasvaa.” (Keronen

& Tanni 2017, 99). Verkostojen merkitys kirjastolle on suuri, sillä kirjastojen käytössä ei ole valtavaa budjettia. Yhteistyö koulujen ja kerhojen kanssa eKirjastoa markkinoidessa toimisi hyvänä

kanavana välittää tietoa eteenpäin pienellä budjetilla. Esimerkiksi Rockwayn soitonopetuspalvelua voisi mainostaa muskareille ja nuokkareille, joissa palvelun käyttämisestä kiinnostuneita saattaisi olla. Kaikkea ei tarvitse mainostaa kaikille ja suunniteltu ja kohdennettu mainonta tehoaa yleensä paremmin kuin pelkät flyerit tai julisteet kirjaston tilassa.

Vaikka tiedotteita ja muita julkaisuja saakin ihmisten nähtäväksi ilman lehtijulkaisujakin, olisi kirjaston kannattavaa hyödyntää yhteistyötä toimittajien kanssa. Perinteisellä lehdellä on edelleen puolensa ja saa huomiota tärkeiltä yhteisöiltä ja sidosryhmiltä. Yhteistyöllä ja tiedottamalla lehdistöä potentiaalisista uutisaiheista, voidaan saada edes epäsuorasti tuotua kirjastoa esille, vaikka tapahtumien muodossa. On myös mahdollista, että jokin lehti haluaa tehdä jutun uudesta eKirjastosta, sillä uuden eKirjaston piiriin kuuluu suuri määrä kirjastoja ja näin ollen sen palveluiden saatavuus koskettaa monia. Kirjaston henkilökunnan kannattaakin aktiivisesti tehdä tiedotteita ja mainostaa eKirjastoa toimittajien suuntaan. Tavoittaakseen perinteisiä ja uudentyyppisiä lukijoita kannattaa hyödyntää kolmiulotteista lähestymistapaa eli lähettää tietoa uutistoimistoihin, julkaista lehdistöjen tekemiä julkaisuja kirjastosta kirjaston omilla sivuilla sekä lisätä linkkejä näihin julkaisuihin muillakin kirjaston käytössä olevilla kanavilla. Medialistojen laatiminen helpottaa ja nopeuttaa tiedotteiden lähettämistä eteenpäin. Koska nykypäivän toimittajat odottavat saavansa julkaisuehdotuksia sähköpostitse, voi nämä medialistat olla eri lehtien toimittajien sähköpostiosoitteita. Listoja voi myös olla useampi, eri listat esimerkiksi paikallisaiheita ja valtakunnallisia aiheita varten. (Dowd 2010, 46-48)

8 VUOSIKELLO

Vuosikello auttaa hahmottaan kirjastossa järjestettävien tapahtumien, tempausten, näyttelyiden, vierailujen ja markkinointiaiheiden ajankohtaa. Vuosikelloa tarkastelemalla voi hieman suunnitella omaa aikataulua ennakkoon markkinoinnin suhteen. E-aineistojen markkinointiin voi siten tehdä jo valmiiksi mainosmateriaalia ja valmiita mainoksia, joiden loppumuokkaukseen ei tuhraannu paljon aikaa. Jos tietty viikko, jolloin e-aineistoa olisi tarkoitus markkinoida, näyttää kiireiseltä, voidaan markkinointia siirtää esimerkiksi seuraavaan viikkoon. Markkinointivastuuta voidaan vaihdella työtovereiden kesken katsomalla kellä olisi eniten aikaa laatia julkaisu. Markkinointipäivät eivät siis ole kiveen hakattuja vaan suosituksia. Lihavoidut markkinointikohdat ovat erityisesti suositeltavia ja lihavoimattomat e-aineistojen markkinointiajankohdat vapaaehtoisia, jos resurssit riittävät.

Vuosikellon tekeminen on varsin helppoa vaikkapa Exceliä käyttämällä. Vuosikelloon merkitään kuukaudet sekä viikot, viikoille voidaan merkitä pyhäpäivät sekä muut juhlapäivät. Vuosikelloon kannattaa merkitä myös tärkeät vuosittaiset tapahtumat, kuten Seniorsurf, mediataitoviikko ja Taiteiden yö. Näiden avulla voi hahmottaa, millaista markkinointia minäkin viikkona voisi suorittaa.

Vuosikellon avulla myös e-aineistojen markkinoinnin ajankohtia on kätevä suunnitella, koska jo nopealla vilkaisulla näkee, onko markkinointi riittävää. Merkintöjä voi tarkentaa myös eri värisävyillä. Pyhäpäivät, jolloin kirjasto on kiinni, voidaan esimerkiksi kirjoittaa punaisella fontilla, jolloin kalenterista näkee suoraan, minä viikkona on ylimääräisiä vapaita ja näin ollen vähemmän työaikaa julkaisujenkin suunnitteluun.

Yleisten markkinointipäivien lisäksi vuosikelloon voidaan merkitä tarkennuksia, jolloin nostetaan esiin e-kirjaston uutuuksia. Syksyllä, koulujen alkaessa, olisi hyvä markkinoida myös e-muodossa olevia oppikirjoja. E-oppikirjoja voisi markkinoida myös joululoman jälkeen, kun koulut taas jatkuvat.

Joulun tienoilla nostetaan esiin joulu- ja talviaiheisia teoksia sekä musiikkiaineistoja. Tällaiset tarkennukset auttavat ennakoimaan markkinointia, kun tiedostetaan että kyseessä muutakin e-aineistomarkkinointia kuin ehkä tavallisesti on julkaistu.

Esimerkki vuosikellosta:

KK VKO PYHÄ/JUHLA/MARKKINOINTI VUOSI 2019

Tammi 1 Uuden vuoden pv, Loppiainen. Uuden vuoden toivotus someen.

eKirjaston markkinointia. Uutuuksien nostoa somessa. E-oppikirjojen markkinointia

Helmi 5

6 J.L.Runebergin pv. Saamelaisten kansallispv. eKirjaston markkinointia

7 Uutuuksien nostoa

Maalis 9 Kalevalan pv, suomalaisen kulttuurin pv. Kausimainosten vaihto kesäisiin

10 eKirjaston mankkinointia. Uutuuksien nostoa

12 Minna cantjin pv, tasa-arvon pv

13 eKirjaston markkinointia

Huhti 14 e-lehtien, kuten ruokalehtien markkinointia

15 Mikael Agricolan pv, suomen kielen pv. EKirjaston markkinointia, uutuuksia

16 Pitkäperjantai, pääsiäispv

17 Kansallinen veteraanipv, 2.pääsiäispv. EKirjaston markkinointia Touko 18 Vappu, suomalaisen työn pv

19 Eurooppapv, J.V.Snellmanin pv, suomalaisuuden pv, äitienpäivä.

20 eKirjaston markkinointia. E-lehtien merkkinointia esim. puutarha/rakennuslehdet

Kesä 22 Helatorstai. EKirjaston markkinointia, uutuuksien nostoa

25 Juhannus

26 eKirjaston markkinointia Heinä 27 Eino Leinon pv, runon ja suven pv

29 eKirjaston mankkinointia. Uutuuksien nostoa

Elo 31 eKirjaston markkinointia

32 YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen pv

34 eKirjaston markkinointia, uutuuksien nostoa, e-oppikirjojen markkinointia Syys 35 e-lehtien markkinointia esim. metsästyslehdet. Kausimainosten vaihto talvisiin

36 eKirjaston markkinointia, e-oppikirjojen markkinointia

39 eKirjaston markkinointia, uutuuksien nostoa Loka 40 eKirjaston markkinointia

41 Aleksis Kiven pv, suomalaisen kirjallisuuden pv

42 e-lehtien markkinointia esim. käsityölehdet

43 YK:n pv. EKirjaston markkinointia, uutuuksien nostoa Marras 44 Pyhäinpäivä

45 Ruotsalaisuuden pv, Kustaa Aadolfin pv, isänpäivä

46 eKirjaston markkinointia

47 Lapsen oikeuksien pv

Joulu 48 eKirjaston markkinointia, uutuuksien nostoa

49 Itsenäisyyspv, Jean Sibeliuksen pv, suomalaisen musiikin pv.

eKirjaston markkinointia: musiikkikirjasto, lasten/nuorten talvi/jouluaiheiset ekirjat

52 Joulu

Tammi 1 Uusi vuosi

Taulukko 5. Vuosikello

Uutta eKirjastoa kannattaa mainostaa jo ennen sen julkaisua, jotta eKirjaston muuttuminen ei tule käyttäjille täytenä yllätyksenä. Vaikka ilmoitukset eivät välttämättä saavutakaan kaikkia, olisi hyvä ilmoittaa tulevasta muutoksesta useampaan otteeseen, jotta mahdollisimman moni olisi asiasta tietoinen. Uuden eKirjaston kannalta markkinoinnin kattavuus on hyvin tärkeää varsinkin ensimmäisenä vuonna. Markkinoinnissa on hyvä muistaa ottaa huomioon kaikenlainen e-materiaali lehdistä äänikirjoihin sekä säännöllinen uutuuksien nostaminen somessa. Tiettyinä ajankohtina, kuten kesällä, eKirjastoa voidaan mainostaa vaikkapa lauseella ”Kirjoja mökille e-kirjan muodossa”. Syksyllä ja joulun pyhien jälkeen voidaan myös markkinoida e-muodossa olevien oppikirjojen olemassaolosta, sillä syksyisin tulee uusia opiskelijoita ja se voi olla uutta tietoa myös vakiintuneillekin kirjaston käyttäjille. Joulun jälkeen aiheesta voidaan taas tehdä tiedotuksia.

Kun vuosikellon toiminta-ajatukseen on tottunut ja merkintöjen tarkoitus on selvillä, voidaan tilan säästämiseksi jättää ylimääräisiä sanoja pois. Esimerkiksi ’eKirjaston markkinointia’ voidaan jatkossa merkitä vain ’eKirjasto’, sillä työntekijät tietävät jo sen tarkoittavan muistutusta eKirjaston markkinoinnin potentiaalisesta ajankohdasta. Tällainen yksinkertaistaminen voi tehdä

vuosikellosta myös silmäiltävämmän.

Esimerkki jatkovuosikellosta:

KK VKO PYHÄ/JUHLA/MARKKINOINTI VUOSI 2020

Tammi 1 Uudenvuodenpäivä

2 Loppiainen

3 eKirjaston ja e-oppikirjojen markkinointia, e-uutuuksien nostoa somessa

Helmi 5 e-lehdet

6 J.L.Runebergin pv, saamelaisten kansallispv. EKirjasto, e-uutuudet

Maalis 9 Kalevalan pv, suomalaisen kulttuurin pv. Kausimainokset kesäisiin

10 eKirjasto, e-uutuudet

11 e-lehdet/koti ja ruoka

12 Minna Canthin pv, tasa-arvon pv

13 eKirjasto Huhti 14

15 Mikael Agricolan pv, suomen kielen pv, pitkäperjantai, pääsiäispv. E-uutuudet

16 Pääsiäispv. EKirjasto

17 eKirjasto Touko 18

Vappu, suomalaisen työn pv, kansallinen veteraanipv. E-lehdet/ puutarha ja rakennus

19 Äitienpäivä. EKirjasto

20 J.V.Snellmanin pv, suomalaisuuden pv. Kaatuneiden muistopv

21 Helatorstai

22 eKirjasto, e-uutuudet

Kesä 23 Puolustusvoimain lippujuhlan pv, e-lehdet/puutarha ja rakennus ja kalastus

34 eKirjasto, e-oppikirjat, e-uutuudet

Syys 36 eKirjasto, e-oppikirjat, kausimainokset talvisiin

37 e-lehdet/ metsästys ja käsityöt

39 eKirjasto, e-oppikirjat Loka 40 eKirjasto

41 Aleksis Kiven pv, suomalaisen kirjallisuuden pv

43 YK:n pv. EKirjasto, e-uutuudet, e-lehdet/ käsityöt Marras 44 Pyhäinpäivä

45 Ruotsalaisuuden pv, Kustaa Aadolfin pv, Isänpäivä

46 eKirjasto, e-lehdet

47 Lapsen oikeuksien pv

48 eKirjasto, e-uutuudet

Joulu 49 Itsenäisyyspv. EKirjasto (musiikki, talvi/jouluaiheisia e-kirjoja/e-äänikirjoja)

50 Jean Sibeliuksen pv, suomalaisen musiikin pv. EKirjasto

52 Joulu 53 Uusi vuosi

Taulukko 6. Esimerkki jatkovuosikellosta

Vuosikellon teon alkuvaiheessa kannattaa ensin kirjata konkreettisesti suunnitelmat päivämäärineen paperille. Tällä tavalla helpotetaan omaa työtään, sillä tiedetään milloin mitäkin olisi tarkoitus tehdä. (Siniaalto 2014, 83)

9 POHDINTA

Olimme tyytyväisiä saadessamme opinnäytetyöaiheen, joka oli ajankohtainen sekä tarpeellinen.

Aihe tuotti kuitenkin myös epäilyksiä muun muassa laajuutensa vuoksi, ja epätietoisuus uuden eKirjaston sisällöstä loi myös omat haasteensa. Työtä helpotti suuresti se, että lähdekirjallisuutta markkinointiin liittyen oli tarjolla hyvin runsaasti. Hyvät kuvankäsittelytaidot tekivät mainosten luonnostelusta nopeaa, vaikeampi tehtävä oli saada kunnollisia ideoita aikaan.

Lähdekirjallisuuden sekä verkkosivujen avulla saimme kattavasti tietoa markkinointiin liittyvistä tärkeistä asioista kuten mainosasettelusta, värien merkityksestä sekä tekstin koosta ja määrästä.

Markkinointimateriaalien teossa meillä oli tiukin aikataulu, sillä niiden täytyi olla valmiita marraskuun 2018 loppuun mennessä, sillä uuden eKirjaston alkuperäinen julkaisuajankohta oli suunniteltu joulukuun loppuun. Markkinointimateriaaliesimerkkejä tehdessämme jouduimme pitkälti käyttämään väri- ja fonttiteemassa omia mieltymyksiämme lähteistä poimittujen ohjeistusten tuella, sillä eKirjaston lopullista ulkoasua ei oltu vielä päätetty mainosmateriaalien tekoon annetun aikarajan sisällä. Mainoksiin oli kuitenkin helppo tehdä tarpeellisia muutoksia ulkoasuteeman selvitessä.

Saimme mielestämme oikein hyviä ja monipuolisia mainoksia aikaan niin fyysisessä tilassa kuin sosiaalisessa mediassa markkinointiin. Lapsille suunnatuissa mainoksissa pyrimme huomioimaan visuaalisuuden merkityksen ja saamaan mainokset sen näköisiksi, että ne houkuttelisivat lapsia tarkastelemaan niitä lähemmin. Vaikka lapsi ei itse ymmärtäisi mainoksesta kuin kuvan, voi hänen huoltajansa innostua kokeilemaan huomattuaan mainoksen. Aikuisten mainoksissa pääpointti oli silmäiltävyydessä sekä houkuttelevassa ulkoasussa. Mietimme, että vaikka mainos saattaisi saada huomiota hyvin yksinkertaisella ja jopa tylsällä ulkonäöllään, se ei silti välttämättä houkuttele tutkimaan tarjontaa tarkemmin. Toiveenamme oli, että uusi eKirjasto hyödyntäisi edes jotain tekemistämme mainoksista tai että joku olisi ainakin saanut inspiraatiota niistä.

Vuosikelloa lähestyimme suunnitelmaa asiakkaiden näkökulmasta, mutta pyrimme huomioimaan myös kirjaston resurssit. Vuosikello julkaistiin keväällä 2019 Kirjastossa Tavataan -sivustolla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen yhteiseen käyttöön riisuttuna versiona. Toiveena on, että kun e-aineistojen markkinoinnista tulee rutiininomaisempaa, tulee vuosikelloon enemmän tehtäviä.

Kaiken kaikkiaan olemme tyytyväisiä työhömme, haasteista huolimatta. Vastaisuudessa tällaisiin hankkeisiin ja tehtäviin olisi hyvä olla tarkat ohjeet heti alussa, jotta projektissa ei menisi työtunteja hukkaan. Omasta hätäisyydestämme johtuen kaikkea ei tullut tehtyä niin huolella, kuin olisi voinut tehdä. Yhteiset ideointihetket kirjaston henkilökunnan kanssa olisivat voineet tukea työtämme, sillä se olisi saattanut poikia hieman erilaisia mainosluonnoksia.

LÄHTEET

Aluehallintovirasto. 2019. Verkkopalvelujen saavutettavuus. Viitattu 24.4.2019, https://www.avi.fi/web/avi/saavutettavuus

Bergström, S. & Leppänen, A. 2015. Yrityksen asiakasmarkkinointi. Edita Publishing oy.

Brown, E. 2018. How To Use The Rule Of Thirds To Make Your Family Insurance Logo Distinctive.

Viitattu 17.11.2018.

https://www.designmantic.com/blog/rule-of-thirds-family-insurance-logo/

Dowd, N., Evangeliste, M. & Silberman, J. 2010. Bite-sized marketing.London: Facet Publishing Juholin, E. & Luoma-Aho, V. 2017. Mitattava viestintä. Helsinki: Procom – viestinnän ammattilaiset ry

Kananen, J. 2018. Digimarkkinointi ja sosiaalisen median markkinointi.

Keronen, K. & Tanni, K. 2017. Sisältöstrategia : asiakaslähtöisyydestä tulosta. Helsinki: Alma Talent oy.

Kirjastot.fi. Kirjastojen hankerekisteri. Viitattu 12.9.2018.

https://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/alueellinen-ekirjasto

Koffert, S. 2014. Miten saada e-ainesto näkyväksi erilaisissa kirjastotiloissa? Viitattu 21.5.2019.

https://docplayer.fi/185064-Miten-saada-e-aineisto-nakyvaksi-erilaisissa-kirjastotiloissa-tekija-sanni-koffert-aaltopro.html

Kortesuo, K. 2010. Sano se someksi. Vantaa: Hansaprint Oy Kortesuo, K. 2014. Sano se someksi 2. Viro: Meedia Zone OÜ

Laine, L. 2011. Opinnäytetyö Värien viestit. Viitattu 5.10.2018.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29872/Laine_Lauramaria.pdf

Mendelsohn, J. & McKenna, J. 2010. Social Sharing Research Report. Chadwick Martin Bailey.

Viitattu 16.10.2018.

https://www.cmbinfo.com/cmb-cms/wp-content/uploads/2010/09/Social_Sharing_Research_Report_CMB1.pdf

Mialki, S. 2018. The Z-Pattern Layout: What It Is, Why It Works, and When to Use It. Viitattu 17.11.2018.https://instapage.com/blog/z-pattern-layout

Oulun kaupunki. Alueellinen e-kirjasto. Viitattu 21.05.2019.

https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/alueellinen-ekirjasto

Parviainen, T. 2015. (V)ihastuttava mainoskieli. Helsinki: Kauppakamari.

Potter, N. 2012. The Library Marketing Toolkit. London: Facet Publishing.

Rihlama, S. 1993. Värit ja kuviot ympäristövaikuttajina. Tikkurila Oy; Vantaa Siniaalto, M. 2014. Sosiaalisen median menestysreseptit. Helsinki: Kauppakamari.

Stribley M. 10 rules of composition all designers live by. Viitattu 20.3.2019.

https://www.canva.com/learn/visual-design-composition/

Suomen Digimarkkinointi Oy 2018. Artikkeli nuorten tavoittamisesta markkinoinnilla. Viitattu 20.9.2018. https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/miten-nuoret-tavoitetaan-markkinoinnilla.

Viewves 2017. Blogikirjoitus värien markkinoinnista visuaalisen markkinoinnin toimiston kotisivuilla.

Viitattu 5.10.2018. https://viewves.wordpress.com/2017/01/30/varit-markkinoinnissa/

York, A. Best Times to Post on Social Media : 2018 Industry Research. Sprout Social. Viitattu 16.10.2018.https://sproutsocial.com/insights/best-times-to-post-on-social-media/

LIITE 1

Raportti Kainuun ja Pohjois-pohjanmaan kirjastojen e-aineistojen markkinointikyselystä

RAPORTTI KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KIRJASTOJEN E-AINEISTOJEN MARKKINOINTIKYSELYSTÄ

KIRJASTO TIETOPALVELU

OULUN KAUPUNKI Sanna Rautio, OAMK, kirjasto- ja tietopalveluala, ammattiharjoittelun oppimistehtävä

28. ELOKUUTA 2018

JOHDANTO

E-aineistojen markkinointikysely lähetettiin 37 kirjastolle Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa e-aineistojen markkinoinnin nykytilannetta, kerätä markkinoinnin kehittämisideoita sekä kartoittaa avuntarvetta alueelliselta kehittämiskirjastolta.

Kyselyyn vastasi alusta loppuun yhteensä 22 kirjastoa. Osaan kysymyksistä tuli kuitenkin tätä enemmän tai vähemmän vastauksia, koska kysymyksiin oli mahdollista vastata myös ”en osaa sano” tai ohittaa kysymys kokonaan. Kysely sisälsi sekä monivalintoja että avoimia kysymyksiä.

Kysymyksiä oli yhteensä 14, jotka on listattu alla olevaan taulukkoon vastausmäärineen sekä en osaa sanoa -vastausten osuus kokonaismäärästä.

Kysymykset

3. Markkinoidaanko kirjastossanne e-aineistoja? 22

4. Minkälaisia markkinointimateriaaleja ja –tapoja käytätte kirjaston

tiloissa? 22

5. Minkälaisia markkinointimateriaaleja ja -tapoja käytätte sähköisesti? 22

6. Onko käytössänne muita markkinointimateriaaleja ja -tapoja, mitä? 6 1

7. Millaisia markkinointimateriaaleja toivoisitte käyttöönne? 19 3

8. Kuinka usein markkinoitte e-aineistoja? 21 1

9. Millaiset resurssit kirjastollanne on tällä hetkellä

e-aineistojen markkinointiin? 22

10 Onko markkinointi enemmän suunnitelmallista vai satunnaista?

Kerro esimerkkejä. 19

11 Oletteko tyytyväisiä kirjastonne nykyiseen markkinointitilanteeseen? 19 3 12 Oletteko saaneet asiakkailta palautetta e-aineistosta,

niiden markkinoinnista ja näkyvyydestä? Millaista? 19 4

13 Miten markkinointia voisi kehittää kirjastossanne? 19 5

14 Minkälaista apua toivoisitte alueelliselta kehittämiskirjastoltanne

e-aineistojen markkinointiin? 19 5

Kirjastokimppa-kysymyksessä oli viisi vastausvaihtoehtoa: Outi, Tiekkö, Kiri, Kainet ja ei kuulu kimppaan- vaihtoehto. Outi -kimppaan kuuluu 45,8%, Tiekköön 16,7%, Kiriin 4,2%, Kainet-kimppaan 20,8% vastanneista sekä 12,5% vastanneista ei kuulu mihinkään Kainet-kimppaan.

Kimppa Vastausmäärä

Kunnan asukasmäärissä oli valittavissa viisi vaihtoehtoa, joista kaksi pienintä asukasmääräluokkaa saivat suurimmat vastausprosentit.

Kirjastoilta kysyttiin, markkinoivatko he e-aineistoja, ja pyydettiin kertomaan tarkemmin syy, jos he eivät markkinoi. Vastanneista 86,4% markkinoi ja 13,6% ei markkinoi. Yksi kirjastoista kertoi, että he eivät tällä hetkellä markkinoi e-aineistoja, mutta suunnitelmissa on, toinen kirjasto kertoi tiedottavansa e-aineistosta kotisivuillaan, mutta muunlaista markkinointia ei e-aineistojen osalta ole, kolmas kirjasto mainitsee e-aineistosta joskus ohimennen.

Markkinointi Vastausmäärä

Vastaus-%

Kyllä 19 86,4

Ei 3 13,6

MARKKINOINTIMATERIAALIT- JA TAVAT

Markkinointimateriaalit- ja tavat- kysymys jaettiin kahteen kategoriaan, fyysisissä tiloissa tapahtuvaan markkinointiin sekä sähköiseen markkinointiin. Kysymyksissä oli sekä valmiita vastausvaihtoehtoja sekä avoin kenttä, mikäli listalta uupui jokin mahdollisesti käytössä oleva markkinointikeino. Myös kirjastot, jotka eivät markkinoi e-aineistoja, olivat valinneet molemmista markkinointikategoriasta vaihtoehtoja. Epäselvää on, tarkoittivatko kyseiset kirjastot, että markkinoivat muuta kirjaston aineistoa sekä tapahtumia valitsemillaan tavoilla ja materiaaleilla, sillä kyseisissä kysymyksissä ei painotettu e-aineistoja, vaikka koko kysely koskikin nimenomaan niitä.

Mahdollisesti nämä kirjastot myös ymmärsivät kysymyksen ”markkinoiko kirjastonne e-aineistoja”, siten että markkinoinnilla tarkoitetaan suppeampaa mittakaavaa, kuten lehtimainoksia.

Fyysisissä tiloissa tapahtuvaan markkinointiin oli listattu valmiiksi vaihtoehdoiksi julisteet, flyerit, infotaulut, esitteet ja asiakaspalvelutilanteet. Sähköisen markkinoinnin vaihtoehtoja olivat Facebook, Instagram, Twitter, kotisivut ja blogit. Molemmissa kysymyksissä oli myös ei mitään -vastausvaihtoehto. Fyysiseen markkinointiin viisi kirjastoa kirjasi lisävastauksen ja sähköiseen markkinointiin kaksi. Näissä lisävastauksissa oli pieni ristiriita, sillä osa fyysisten tilojen lisävastauksista kuului sähköiseen kategoriaan ja päinvastoin. Esimerkiksi yksi kirjasto vastasi sähköisesti tapahtuvaan markkinointikysymykseen muuna markkinointikeinona julisteet ja mainokset. Alla on taulukot sekä fyysisen että sähköisen markkinoinnin vastausprosenteista.

Taulukko fyysisissä tiloissa tapahtuvasta markkinoinnista

Taulukko sähköisestä markkinoinnista

Asiakaspalvelutilanteissa tapahtuva e-aineistojen markkinointi oli ylivoimaisesti käytetyin keino.

Asiakaspalvelutilanteissa asiakas saa henkilökohtaista opastusta sekä neuvontaa, mikä voi edesauttaa e-aineistojen kokeilua ja käyttöä. Esitteet, julisteet sekä flyerit osoittautuivat myös hyvin

54,5 54,5

Facebook Instagram Twitter Kotisivut Blogit Muu, mikä?

Ei mitään

%

käytetyiksi keinoiksi, joskin osa kirjastoissa pohti ettei asiakkaat välttämättä aina huomaa tai kiinnitä huomiota kyseisiin materiaaleihin. Infotauluja ei todennäköisesti löydy jokaisesta kirjastosta, joten on ymmärrettävää, että vain 27,3% valitsi tämän vaihtoehdon. Sähköisessä markkinoinnissa käytetyimmät kanavat ovat facebook sekä kotisivut, mutta myös Instagramia käytetään melko paljon. Twitteriä käytetään hyvin vähän, joka voi johtua resurssien vähäisyydestä, mutta kirjastot voivat myös pitää riittävänä facebook- ja Instagram-markkinointia. Syy eri sähköisten markkinointikanavien käyttöprosenttieroihin voi lisäksi vaikuttaa myös henkilökunnan osaaminen ja tietotaito kyseisillä saroilla. Osa voi esimerkiksi mieltää Facebookin käytön helpoksi, kun taas Instagramin käyttöominaisuudet eivät välttämättä ole täysin selvät. Muiksi markkinointikeinoiksi oli listattu paikallinen media, verkkosivulla olevat logot ja tiedotteet, tulostettu lista yleisöpäätteiden vieressä, tapahtumat, verkkokirjastosta linkki e-aineistojen esittelyyn, kirjastoauto, lehti-ilmoitukset, e-aineistojen markkinointimateriaali kirjastot.fi.ltä sekä tapahtumakalenteri.

Vastauksissa kysymyksiin ”miten kirjastossa tapahtuvaa markkinointia voisi kehittää” ja ”millaista apua kirjastot toivoisivat alueelliselta kehittämiskirjastolta e-aineistojen markkinointiin” nousi näkyvimmin esille valmiiden, ajantasaisten, yhteisten sekä selkeiden mainosmateriaalien toive sekä fyysiseen että somemarkkinointiin. Myös henkilökunnan kouluttamista ja ohjeistusta markkinointiin toivottiin. Valtaosa kirjastoista ei ole tyytyväinen markkinoinnin nykytilanteeseen ja resurssit ovat suurimmalla osalla vähäiset. Resurssien niukkuudesta huolimatta on hienoa huomata, että kirjastot pyrkivät silti jollain tapaa tuomaan myös e-aineistot asiakkaille näkyväksi ja toivovat markkinoinnin tilanteen kehittyvän parempaan suuntaan. Muutamalla kirjastolla oli mielestään kohtalaiset resurssit markkinointiin ja yhdellä ei resursseja lainkaan. Yksikään kirjasto ei myöskään ollut sitä mieltä, että resurssit olisivat hyvät tai erinomaiset. Resurssitilanteesta riippumatta kirjastot markkinoivat e-aineistoja enimmäkseen viikoittain. Osa kirjastoista markkinoi jopa päivittäin, mutta suuri vastausprosentti markkinoi myös harvemmin kuin kuukausittain. Useat kirjastot totesivat e-aineistojen kaipaavan lisää näkyvyyttä, sillä asiakaspalautteiden myötä on käynyt ilmi, että moni asiakas on yllättynyt e-aineistojen olemassaolosta. Vaikka palaute onkin ollut myönteistä, on harmillista, kuinka harvalla on tiedossa e-aineistojen olemassaolo.

Markkinointi Vastausmäärä Vastaus-%

Päivittäin 3 14,3

Viikoittain 8 38,1

Kuukausittain 3 14,3

Harvemmin 7 33,3

EOS -1

Vastausket yht. 21 100

14,3

38,1

14,3

33,3

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0

Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin

Markkinointi

Vastaus-%

Resurssitilanne Vastausmäärä Vastaus-%

Alle 3000 asukkaan kuntien kirjastojen markkinoinnin nykytilanne

Viisi kyselyn loppuun asti vastannutta kirjastoa kuuluu alle 3000 asukkaan kuntaan. Myös kuudes kirjasto oli valinnut tämän vaihtoehdon, mutta vastasi vain kahteen ensimmäiseen kysymykseen, joten kyseisen kirjaston tietoja ei voida tarkastella. Kaksi kirjastoa viidestä kuuluu Outi-kimppaan, yksi Kainet-kimppaan ja kaksi ei kuulu mihinkään kimppaan. Jokainen näistä kirjastoista mainostaa jollakin tavalla e-aineistoja.

Ei lainkaan Vähäiset Kohtalaiset Hyvät Erinomaiset

Resurssitilanne

vastaus-%

Kimppa Vastausmäärä

Kirjaston fyysisissä tiloissa tapahtuvasta markkinoinnista asiakaspalvelutilanteet oli käytetyin.

Osalla oli myös julisteita, esitteitä sekä flyereitä ja yksi vastaajista oli lisännyt muu-vaihtoehtoon tulostetun listan yleisöpäätteiden vieressä. Sähköisestä markkinoinnista Facebook ja kotisivut olivat käytetyimpiä, yksi vastaajista markkinoi myös Instagramin kautta.

Fyysinen markkinointi Vastausmäärä

Vastaus-% Sähköinen markkinointi Vastausmäärä

Kahdella kirjastolla markkinointiresurssit ovat vähäiset, mutta onnistuvat siitä huolimatta markkinoimaan e-aineistoja viikoittain. Markkinointi on lähinnä satunnaista, mutta yksi kirjasto mainitsee erikseen tapahtumien olevan suunniteltuja, kun taas asiakastilanteet ovat spontaaneja.

Kysymykseen ”oletko tyytyväinen markkinoinnin nykytilanteeseen” osa jätti vastaamatta, mutta kaikki vastanneet olivat tyytymättömiä nykytilanteeseen. Osa ei vastannut mitään kirjaston tilanteen kehittämistä koskevaan kysymykseen eivätkä, mitä apua kirjasto toivoisi kehittämiskirjastolta.

Vastanneet puolestaan toivoisivat valmiita materiaaleja, koulutuksia henkilökunnalle sekä markkinoinnin tehostamista aineiston näkyvyyden parantamiseksi.

Pienten (3001-9000 asukasta) kuntien kirjastojen markkinoinnin nykytilanne

Suuri osa kyselyyn vastanneista kirjastoista kuuluu 3001-9000 asukkaan kuntiin. Kirjastot jakautuvat kimppoihin alla olevan taulukon mukaisesti.

Kimppa Vastausmäärä

Vastaus-%

Outi 4 44,4

Tiekkö 2 22,2

Kiri 1 11,1

kainet 2 22,2

Ei kuulu kimppaan 0 0

Vastaukset yht. 9 100

Kahta kirjastoa lukuun ottamatta pienten kuntien kirjastot markkinoivat e-aineistoja. Toinen kirjasto, joka ei markkinoi, kuitenkin tiedottaa asiasta kotisivuillaan ja toisella kirjastolla on suunnitelmissa aloittaa e-aineistojen markkinointi. Joka tapauksessa myös nämä kirjastot olivat valinneet markkinointimateriaaleja- ja keinoja monivalintakysymyksissä. On aiheellista miettiä, olisivatko vastaustulokset erilaiset, jos markkinointimonivalintakysymykset olisi ollut esimerkiksi muodossa

”minkälaisia markkinointimateriaaleja ja –tapoja käytätte sähköisesti e-aineistojen markkinointiin?”.

Fyysisissä tiloissa tapahtuva markkinointi on selvästi monipuolisempaa kuin sähköinen markkinointi. Sähköisessä markkinoinnissa käytössä on pääasiassa Facebook, kotisivut sekä Instagram.

Fyysinen markkinointi Vastausmäärä

Vastaus-% Sähköinen markkinointi Vastausmäärä Vastaus-%

Julisteet 5 55,6 Facebook 8 88,9

Keskisuurten (9001-15 000 asukasta) kuntien kirjastojen markkinoinnin nykytilanne

Keskisuuriin kuntiin kuuluvista kirjastoista vastasi kyselyyn kolme, joista yksi kuuluu Outiin, yksi Tiekköön sekä yksi kirjasto ei kuulu kimppaan.

Kimppa Vastausmäärä

Kaksi kirjastoa markkinoi e-aineistoja, mutta yksi kertoo ainoastaan mainitsevan aiheesta asiakkailleen ohimennen. Jokainen kirjasto oli kuitenkin valinnut useita vaihtoehtoja sekä fyysisistä että sähköisistä markkinointivaihtoehdoista. Flyerit, julisteet sekä asiakaspalvelutilanteet ovat

In document Alueellisen eKirjaston markkinointi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa (sivua 36-64)