Yhteistoimintaverkostot osana METSO-ohjelmaa

3. Tulosten tarkastelua

3.4. Yhteistoimintaverkostot osana METSO-ohjelmaa

METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostoissa etsitään laajasti käyttöönotettavia, taloudellisesti kes-täviä ja sosiaalisesti hyväksytkes-täviä keinoja ja toimintamalleja metsäluonnon monimuotoisuuden tur-vaamiseksi. Verkostohankkeiden toimijatahot ja hankkeiden aihepiirit ovat selkeästi monipuolistu-neet vuosien kuluessa. Mukaan on tullut perinteisten metsä- ja ympäristöammattilaisten lisäksi esi-merkiksi terveys-, virkistys-, matkailu- ja riista-alan toimijoita. Hankkeet ovat edistäneet monimuo-toisuutta ja tiemonimuo-toisuutta METSOsta. Ne ovat monipuolistaneet metsäluonnon suojelun ja luonnon-hoidon toimintatapoja sekä toimineet esimerkkeinä luontoarvojen hyödyntämisestä paikallisten elinkeinojen tukena mm. luontomatkailussa. Viestintä on oleellisessa roolissa hankkeiden tulosten jalkauttamisessa, ja sosiaalisen median kautta voidaan saavuttaa myös aivan uusia kohderyhmiä.

Toimintamallien vakiintuminen käytäntöön ja jatkokehittäminen sekä erityisesti elinkeinoelä-män toimijoiden mukaan sitouttaminen on kuitenkin toistuvasti todettu verkostohankkeissa haas-teelliseksi. Elinkeinotoiminnan kehittäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen voi myös kestää usein yhtä hankekautta kauemmin. Kunnat ja kaupungit sekä valtakunnalliset luonnonvara-alan organisaa-tiot alueellisine toimijoineen ovat usein tärkeässä asemassa uusien toimintamallien tukijoina ja so-veltajina. Jo verkostohankkeiden suunnittelussa on hyvä pohtia koko hankkeen elinkaarta ja pyrkiä tunnistamaan ja sitouttamaan toimintaan jatkuvuuden kannalta oleelliset sidosryhmät.

3.5. METSO ja kunnat

Kunnissa ja seurakunnissa on kiinnostusta luontoarvojen turvaamiseen. Tietoisuus METSO-ohjelmasta on kunnissa lisääntynyt, mutta kuitenkin kunnissa ja seurakunnissa kaivataan edelleen lisää tietoa mm. arvokkaiden kohteiden luonnonhoidon mahdollisuuksista, suojelukorvauksista ja suojelun aiheuttamista käyttörajoituksista. Kuntien ja seurakuntien METSO-kohteet ovat usein kes-kimääräistä laajempia ja siten merkittäviä METSO-ohjelman vaikuttavuudelle. Kohteet ovat usein suhteellisen helposti saavutettavia ja virkistyskäyttöön soveltuvia (Anttila ym. 2016). Ne voivat lisätä kuntalaisten tietoisuutta METSO-ohjelmasta ja yleisesti monimuotoisuuden suojelusta. Kohteita voidaan hyödyntää myös koulujen ja päiväkotien toiminnassa, luontokasvatuksessa ja luontoharras-tuksen edistämisessä tai paikallisen matkailuelinkeinon tukena.

Viitteet

Anttila, S., Koskela, T., Löfström, I., Paloniemi, R. & Syrjänen, K. 2016. Luontoinventoinneista luonto-arvojen turvaamiseen. METSO-ohjelman toteutus kunnissa ja seurakunnissa. Suomen ympäris-tökeskuksen raportteja 2/2016. 58 s. Saatavissa:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159801/SYKEra_2_2016.pdf?sequence=1.

Anttila, S., Koskela, T., Syrjänen, K. & Kuusela, S. (toim.) 2017. METSO-tilannekatsaus 2016. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2025. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 35/2017. Luonnonvarakeskus. 30 s. Saatavissa:

http://jukuri.luke.fi/handle/10024/539263.

Anttila, S., Syrjänen, K. & Paloniemi, R. 2013. Kunnat ja seurakunnat METSOn toteuttajina. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 31/2013. Helsinki. 66 s. Saatavissa:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41713/SYKEra_31_2013.pdf?sequence=1.

Downey, M., Valkonen, S. & Heikkinen, J. 2017. Post-harvest natural regeneration and vegetation dynamics across forest gaps in Southern Finland (submitted manuscript).

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2016. METSO:n tilannekatsaus 2010. 2011. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Moniste. 25 s. Saatavissa:

http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7B26E53186-70C7-457D-8876-0159195CDC7A%7D/116642.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2016. METSO:n tilannekatsaus 2011. 2012. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Moniste. 36 s. Saatavissa:

http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7B2101C8A1-4464-4BA5-9A8A-9AFE257F2203%7D/116641.

Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden tur-vaamisen toimintaohjelma. 2002. Suomen ympäristö 583. 56 s. Saatavissa:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40596/SY_583.pdf?sequence=1.

Helin, T., Salminen, H., Hynynen, J., Soimakallio, S., Huuskonen, S. & Pingoud, K. 2016. Global warming potentials of stemwood used for energy and materials in Southern Finland: differentia-tion of impacts based on type of harvest and product lifetime. GCB Bioenergy 8: 334–345.

Honkaniemi, J., Ojansuu, R., Piri, T., Kasanen, R., Lehtonen, M., Salminen, H., Kalliokoski, T. & Mä-kinen, H. 2014. Hmodel, a Heterobasidion annosum model for even-aged Norway spruce stands.

Canadian Journal of Forest Research 44: 796–809.

Horne, P., Koskela, T. & Ovaskainen, V. (toim.) 2004. Metsänomistajien ja kansalaisten näkemykset metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 933. 110 s.

Hynynen, J., Ojansuu, R., Hökkä, H., Siipilehto, J., Salminen, H. & Haapala, P. 2002. Models for pre-dicting stand development in MELA system. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 835. 116 s.

Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/mt/2002/mt835.pdf.

Hynynen, J., Salminen, H., Ahtikoski, A., Huuskonen, S., Ojansuu, R., Siipilehto, J., Lehtonen, M., Rummukainen, A., Kojola, S. & Eerikäinen, K. 2014. Scenario analysis for the biomass supply po-tential and the future development of Finnish forest resources. Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 302. 106 p. Saatavissa:

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp302.pdf.

Hytönen, M. 2013. METSO-yhteistoimintaverkostojen seuranta 2012. Metsäntutkimuslaitoksen työra-portteja 270. 62 s. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp270.pdf.

Hytönen, M. & Rantala, M. 2013. Seuranta yhteistoimintaverkkohankkeiden tukena. Julkaisussa: Kos-kela, T. (toim.). Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen - Metlan

METSO-Junninen, K., Similä, M., Kouki, J. & Kotiranta, H. 2006. Assemblages of wood-inhabiting fungi along the gradients of succession and naturalness in boreal pine-dominated forests in Fennoscandia.

Ecography 29: 75–83.

Jutras, S., Hökkä, H., Alenius, V. & Salminen, H. 2003. Modelling mortality of individual trees in drained peatland sites in Finland. Silva Fennica 37(2): 235–251.

Koskela, T. 2011. Vapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen - metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja 216. 27 s. Saatavissa:

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp216.pdf.

Koskela, T. (toim.) 2013. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen - Metlan METSO-tutkimuksen 2009–2012 loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja 262. 50 s. Saatavis-sa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp262.pdf.

Koskela, T., Anttila, S., Syrjänen, K. & Kuusela, S. (toim.) 2015. METSO-tilannekatsaus 2014. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2025. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 28/2015. Luonnonvarakeskus. 53 s. Saatavissa:

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485986/luke-luobio_28_2015.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

Koskela, T., Kuusela, S., Syrjänen, K. & Anttila, S., (toim.) 2016. METSO-tilannekatsaus 2015. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2025. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 20/2016. Luonnonvarakeskus. 26 s. Saatavissa:

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/534118/luke-luobio_20_2016.pdf?sequence=1.

Koskela, T., Syrjänen, K., Loiskekoski, M. & Paloniemi, R. (toim.) 2010. METSO-ohjelman väliarvio 2010. Toimintaohjelman käynnistyminen 2008–2009. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2016. Helsinki. 68 s. Saatavissa:

http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7B89FCE531-6397-4606-A052-6DE2C0E79FF8%7D/116644.

Kuusela, S. 2016. METSO-hanketapaaminen 13.10.2016. Ympäristöministeriö. 4 s.

Kuusela, S., Hytönen, M. & Rantala, M. 2014. METSO-yhteistoimintaverkostojen seuranta 2013. Met-lan työraportteja 298. 50 s. Saatavissa:

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp298.pdf.

Kuusela, S. & Koskela, T. 2015. METSO-yhteistoimintaverkostojen seuranta 2014. Suomen ympäris-tökeskus & Luonnonvarakeskus. 10 s. Saatavissa:

http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7B1539A198-7CF4-4A47-BC85-F55D410FD2A0%7D/116645. (Viitattu 21.1.2017).

Kuusela, S. & Koskela, T. 2016. METSO-yhteistoimintaverkostojen seuranta 2015. Suomen ympäris-tökeskus & Luonnonvarakeskus. 11 s. Saatavissa:

http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7B2AA8500F-BC4E-404D-96D4-9C3C3CB9BF15%7D/118224. (Viitattu 21.1.2017).

Kuusela, S. & Koskela, T. 2017. METSO-yhteistoimintaverkostojen seuranta 2016. Suomen ympäris-tökeskus & Luonnonvarakeskus. 10 s. Saatavissa:

http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7B3BA4D3CF-54AE-49D9-B12C-834257373C6F%7D/127519.

Kuusela, S. & Rantala, M. 2013. METSO-yhteistutkimushankkeiden ja valtakunnallisten luonnonhoi-don kehittämishankkeiden vaikuttavuuden arviointi 2009–2012. Metsäntutkimuslaitoksen työra-portteja 274. 36 s. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp274.pdf.

Laita, A., Horne, P., Kniivilä, M., Komonen, A., Kotiaho, J., Lahtinen, M., Mönkkönen, M. & Rämö, A.

2012. METSO-ohjelman väliarvio 2012. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaoh-jelma 2008–2016. 63 s. Saatavissa:

http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7B9C59F8AD-1C03-4C94-8E29-19E910D71447%7D/116640.

Leppänen, M. & Pajunen, A. 2017. Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus. 297 s.

Metinfo – Motti-ohjelmisto. Luonnonvarakeskus. http://www.metla.fi/metinfo/motti/

Metinfo – SuojeluMotti-ohjelmisto. Luonnonvarakeskus. http://www.metla.fi/metinfo/motti/suojelu/

METSO-kätköily. 2017. Suomen metsäkeskus. Saatavissa: https://www.metsakeskus.fi/metso-katkoily (Viitattu 5.2.2017).

METSO-petolintuhanke. 2017. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Saatavissa:

http://www.luomus.fi/fi/metso-petolintuhanke (Viitattu 5.2.2017).

METSO tunnetuksi tuhansille maaseudun naisille. 2017. Saatavissa:

https://www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/metso-tunnetuksi-tuhansille-maaseudun-naisille-4314 (Viitattu 5.2.2017).

Metsälaidunhanke. 2017. WWF Suomi. Saatavissa: https://wwf.fi/alueet/suomi/metsalaidunhanke/

(Viitattu 5.2.2017).

Metsänomistajien luontoverkosto. 2017. Länsi-Suomen luontoarvoyhdistys Koppelo ry. Saatavissa:

http://metsanomistajienluontoverkosto.blogspot.fi/ (Viitattu 6.2.2017).

Mäkinen, H., Hynynen, J., Siitonen, J. & Sievänen, R. 2006. Predicting the decomposition of Scots pine, Norway spruce, and birch stems in Finland. Ecological Applications 16: 1865–1879.

Nevalainen, S. 2017. Comparison of damage risks in even- and uneven-aged forestry in Finland. Sil-va Fennica vol. 51 no. 3, article id 1741. 28 p.

Nordic bioeconomy - 25 cases for sustainable change. 2017. Nordic Council of Ministers. 74 p. Saa-tavissa: https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1065456/FULLTEXT01.pdf. (Viitattu 17.2.2017).

Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P, Lehtonen, H. & Tolonen, A. (toim.) 2011. Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus.

Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 67. 162 s. Saatavissa:

http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/mt/ymparistoopas2011.pdf.

Päivinen, J. & Otsamo, A. 2015. METSO-hallitusohjelman toteutus Metsähallituksessa. Julkaisussa:

Koskela, T., Anttila, S., Syrjänen, K. & Kuusela, S. (toim.) 2015. METSO-tilannekatsaus 2014.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2025. Luonnonvara- ja biota-louden tutkimus 28/2015: 16–19. Luonnonvarakeskus. Saatavissa:

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485986/luke-luobio_28_2015.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

Rantala, M., Hytönen, M. & Koskela, T. 2012. METSO-yhteistoimintaverkostojen seuranta 2011. Met-säntutkimuslaitoksen työraportteja 233. 32 s. Saatavissa:

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp233.pdf.

Rantala, M., Kuusela, S., Syrjänen, K. & Anttila, S. (toim.) 2014. Etelä-Suomen metsien monimuo-toisuuden toimintaohjelma 2008–2020. METSOn tilannekatsaus 2013. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja 293. 39 s. Saatavissa:

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp293.pdf.

Rantala, M., Leskinen, L.A., Hujala, T. & Kurttila, M. 2011. Arvio METSO-ohjelman yhteistoimintaver-kostohankkeiden vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja 202. 29 s. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp202.pdf.

Riistametsänhoidon edelläkävijät. 2017. Suomen riistakeskus. Saatavissa:

http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmien-toimeenpano/riistametsanhoidon-edellakavijat/ (Viitattu 5.2.2017).

Salminen, H., Lehtonen, M. & Hynynen, J. 2005. Reusing legacy FORTRAN in the MOTTI growth and yield simulator. Computers and Electronics in Agriculture 49(1): 103–113.

Siitonen, J., Penttilä, R. & Ihalainen, A. 2012. METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Metsätieteen aikakauskirja 4/2012: 259–

283. Saatavissa: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff124259.pdf.

Sirkiä, S. 2013. METSO-yhteistoimintaverkostot 2012 – raporttien yhteenveto. Suomen ympäristökes-kuksen raportteja 14/2013. 28 s. Saatavissa:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38882/SYKEra_14_2013.pdf?sequence=1 Suihkonen, L., Ahtikoski, A., Hänninen, R., Hynynen, J. & Loiskekoski, M. 2011. Määräaikaiset

suoje-lukorvaukset ja laskennalliset tulonmenetykset vapaaehtoisessa metsien monimuotoisuuden

tur-Valkonen, S., Koskinen, K., Mäkinen, J. & Vanha-Majamaa, I. 2011. Natural regeneration in patch clear-cutting in Picea abies stands in Southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 26(6): 530–542.

Valkonen, S. & Siitonen, J. 2016. Tree regeneration in patch cutting in Norway spruce stands in northern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 31: 271–278.

Valtioneuvoston periaatepäätös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta 2008–

2016. 2008. 13 s. Saatavissa: http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7BA51BCBD0-0CAB-47B9-8F3B-C7482A8DDFF4%7D/115128 (Viitattu 27.1.2017).

Valtioneuvoston periaatepäätös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman jatkami-sesta 2014–2025. 2014. 18 s. Saatavissa: http://www.ym.fi/download/noname/%7BE4BA4C28-3815-4E62-87B5-AF9226CF749C%7D/100323 (Viitattu 27.1.2017).

Valtioneuvoston periaatepäätös toimintaohjelmasta Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. 2002. 17 s.

http://ym.multiedition.fi/fi/hankkeet/Aineistot_toimenpiteiden_seuranta/Valtioneuvoston_periaatep

aatos_toimintaohjelmasta_Etela-

Suo-men_Oulun_laanin_lansiosan_ja_Lapin_laanin_lounaisosan_metsien_monimuotoisuuden_turvaa miseksi_2002.pdf

Varpu-luonnonhoitoverkosto Vakka-Suomeen. 2017. Saatavissa:

http://www.ravakka.fi/leader_ravakka/yhdistyksille/ymparisto/varpu (Viitattu 5.2.2017).

Yli-Kojola, H. 2005. Metsikkö- ja puutuhojen ennustemallit. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 948.

122 s. http://urn.fi/URN:ISBN:951-40-1989-X

Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suosituk-set. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

Liite 1

Luonnonvarakeskuksen METSO-hankkeet kaudella 2013–2016

Hankeryhmän tavoite

Luonnonvarakeskuksessa (vuoteen 2015 Metsäntutkimuslaitos) vuosina 2013–2016 toimineiden Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn (2008–2025) seuranta- ja tut-kimushankkeiden tavoitteena oli tuottaa ja raportoida tietoa ohjelman tavoitteiden toteutumisesta, vaikutuksista ja kehittämistarpeista sekä sosioekonomisesta että ekologisesta näkökulmasta. Tulok-sia voivat hyödyntää METSO-ohjelman hallinto- ja toteuttajatahot, sidosryhmät, tutkijat, metsän-omistajat ja muut kansalaiset. Vuonna 2017 Lukessa on jatkettu METSO-seurantaa ja tutkimusta.

1 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO 2008–2025) seuranta ja vaikutukset

Ohjelman käytännön seuranta

Seurannan tehtäviin kuuluu METSO-ohjelman edistymisen, onnistumisten ja haasteiden raportointi ja ohjelman kehittäminen. Käytännön seurantatyötä tehdään tiiviisti yhteistyössä Suomen ympäris-tökeskuksen (SYKE) kanssa. Vuosittain julkaistaan METSOn tilannekatsaus sekä METSO-yhteistoimintaverkostojen seurantaraportti yhteistyössä SYKEn kanssa. Seurantatyöhön kuuluu myös mm. METSO-seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen, sidosryhmäyhteistyö sekä aihepiirin seuranta- ja tutkimustulosten viestintä.

Hankkeessa tutkitaan mm. monimuotoisuuden turvaamisen keinojen kehittämistarpeita, met-sänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta sekä monimuotoisuuden turvaamisen kustannusvai-kuttavuutta. Puuntuotannollisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi on mahdollista Motti-ohjelmistolla tehtävien puuston kehitysennusteiden avulla. Hankkeessa käytetään ja kehitetään Suo-jelumotti-ohjelmistoa, jonka avulla voidaan laskea, paljonko alueen määräaikaisesta suojelusta koi-tuu nettotulojen menetyksiä verrattuna tilanteeseen, jossa alueen puustoja kasvatettaisiin ja käsitel-täisiin normaalina talousmetsänä metsänhoitosuositusten mukaisesti.

METSO-kohteiden inventoinnit

Hankkeen tarkoituksena on selvittää METSO-ohjelmaan sisällytettyjen kohteiden ekologista laatua niiden puustotunnusten ja lajiston avulla. Hankekaudella tavoitteena on ollut erityisesti selvittää METSO-kohteiden laadun ja niillä esiintyvän uhanalaisen lajiston esiintymisen alueellista vaihtelua sekä METSO-valintaperusteiden toimivuutta. Hankkeessa selvitettiin myös kirjanpainajatuhojen esiintymistä METSO-kohteilla verrattuna varttuneisiin talousmetsiin.

2 Monimuotoisuuden ja puuston kehitys metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvissa käsittelyissä

Hankkeen tarkoituksena on luoda puitteet luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvan

metsänkäsit-Puuston kehityksen seuranta

Häiriödynamiikkaan perustuvien pienipiirteisten menetelmien toimivuus sekä tutkimusalueiden puuston rakenteen ja dynamiikan vähittäinen muutos ovat hankkeen keskeisiä tutkimuskohteita. Eri tavoin käsiteltyihin metsiköihin perustetaan pysyvien seurantakoealojen verkosto. Niiden puuston kehitystä ja uudistumista seurataan intensiivisin mittauksin. Samalla koealat muodostavat rungon muille tutkimuksille, joissa käytetään hyväksi tarkkoja, pitkäaikaisia puustotietoja. Tuloksia on jo saatu mm. metsän uudistumisesta, kasvillisuuden kehityksestä ja tuulituhoista.

Lajistoseuranta

Hankkeen perustamisvaiheen aikana on kerätty tutkimusalueiden lajistosta riittävät aineistot pitkän aikavälin seurantaa varten. Samalla on käynnistetty eri hakkuumenetelmien lajistovaikutusten seu-ranta. Erityisen kiinnostuksen kohteena on se, mitkä ovat hakkuussa poistettavan ja toisaalta sääs-tettävän elävän ja kuolleen puuston määrän sekä uudistamisessa käytettävien pienaukkojen koon vaikutukset lajistoon. Hakkuiden aikaansaamat muutokset lajistossa muutamien ensimmäisten vuo-sien jaksolla riippuvat lähes pelkästään metsikkötason käsittelystä sekä paikalla olevasta lajistosta.

Maisematason vaikutukset lajistoon alkavat oletettavasti näkyä vasta parin ensimmäisen vuosikym-menen kuluessa.

Julkaisuja hankekausilta 2009–2012 ja 2013–2016 sekä vuodelta 2017:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159801/SYKEra_2_2016.pdf?sequence=1.

Downey, M., Valkonen, S. & Heikkinen, J. 2017. Post-harvest natural regeneration and vegetation dynamics across forest gaps in Southern Finland (submitted manuscript).

Eerikäinen, K., Valkonen, S. & Saksa, T. 2014. Ingrowth, survival and height growth of small trees in uneven-aged Picea abies stands in southern Finland. Forest Ecosystems 1(5). 10 p. Saatavissa:

http://www.forestecosyst.com/content/1/1/5.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2016. METSO:n tilannekatsaus 2010. 2011. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Moniste. 25 s.

http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7B26E53186-70C7-457D-8876-0159195CDC7A%7D/116642.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2016. METSO:n tilannekatsaus 2011. 2012. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Moniste. 36 s.

http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7B2101C8A1-4464-4BA5-9A8A-9AFE257F2203%7D/116641.

Hekkala, A-M, Ahtikoski, A., Päätalo, M-L, Tarvainen, O., Siipilehto, J., Tolvanen, A. 2016. Restoring volume, diversity and continuity of deadwood in boreal forests. Biodiversity and Conservation.

25(6): 1107–1132.

Hujala, T., Hamunen, K., Hytönen, M., Koskela, T., Kumela, H., Kurttila, M. & Rantala, M. 2013. Met-sänomistajien näkökulma ja METSO-palvelujen kehittäminen. Julkaisussa: Koskela, T. (toim.).

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen - Metlan METSO-tutkimuksen 2009–

2012 loppuraportti. Metlan työraportteja 262: 33–37.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp262.pdf.

Hujala, T., Hamunen, K., Koskela, T., Kurttila, M. & Rantala, M. 2013. METSOn ja metsänomistajan kohtaaminen: monimuotoisuuden turvaamisen motiivit ja tyytyväisyys. Julkaisussa: Koskela, T.

(toim.). Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen - Metlan METSO-tutkimuksen 2009–2012 loppuraportti. Metlan työraportteja 262: 13–15.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp262.pdf.

Hujala, T. & Kurttila, M. 2010. Facilitated group decision making in hierarchical contexts. In: Kilgour, D.M. & Eden, C. (eds.). Handbook of Group Decision and Negotiation, Advances in Group Deci-sion and Negotiation Vol. 4. Springer Netherlands, p. 325–337.

Hujala, T., Kurttila, M., Korhonen, K., Hänninen, H. & Pykäläinen, J. 2010. Metsänomistajien päätök-sentekotilanteet: kohti uudistuvia metsäsuunnittelupalveluja ja suojelupäätösten tukea. Metsän-tutkimuslaitoksen työraportteja 177. 40 s.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp177.pdf.

Hujala, T., Kurttila, M., Korhonen, K. & Pykäläinen, J. 2010. Reasoning of family forest owners - sur-vey of forest management and biodiversity protection problems. Scandinavian Forest Economics 43: 146–160.

Hujala, T., Kurttila, M., Pykäläinen, J. & Saaristo, L. 2014. Biodiversity-oriented planning and man-agement of Finnish small-scale forests – overcoming the challenges of fragmented land and poor cost-efficiency. In: Kawasaki, A. (ed.) IUFRO 3.08 & 6.08 Joint Conference: Future Directions of Small-scale and Community-based Forestry, Proceedings. pp. 128–137.

Hujala, T. & Rantala, M. (toim.) 2012. METSO-opas metsäalan toimijoille. Metsäntutkimuslaitos, Van-taa. 44s. http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7BCAF56FCF-E78C-4ED7-941A-7A1DE5C02F4C%7D/116612.

Hujala, T. & Rantala, M. 2012. Hyvät käytänteet ja linkkejä. Julkaisussa: Hujala, T. & Rantala, M.

(toim.). METSO-opas metsäalan toimijoille. Metsäntutkimuslaitos, s. 38–44.

http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7BCAF56FCF-E78C-4ED7-941A-7A1DE5C02F4C%7D/116612.

Hujala, T., Rantala, M. & Korhonen, K. 2012. METSOn esitteleminen metsänomistajalle. Julkaisussa:

Hujala, T. & Rantala, M. (toim.). METSO-opas metsäalan toimijoille. Metsäntutkimuslaitos, s. 9–

11. http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7BCAF56FCF-E78C-4ED7-941A-7A1DE5C02F4C%7D/116612.

Hujala, T., Tikkanen, J., Kurttila, M., Leskinen, P. & Leskinen, L.A. 2009. Adaptive consultation: a tool for recognizing family forest owners' amenity values. In: Kathryn Piatek, Ben Spong, Steve Harri-son, and David McGill (ed.). Proceedings of the 2009 IUFRO 3.08 Small-Scale Forestry Sympo-sium. p. 104–113.

Hytönen, M. 2009. Ekosysteemilähestymistapa metsien hoidossa ja käytössä – kirjallisuusselvitys.

Metlan työraportteja 139. 132 s. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2009/mwp139.pdf.

Hytönen, M. 2011. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ekosysteemilähestymistavan avulla. Met-sätieteen aikakauskirja 2/2011: 150–157.

https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6639.pdf.

Hytönen, M. 2012. The role of concepts in reforming practical forestry in Finland - from social sustain-ability to ecosystem approach. In: Toppinen, A., Karppinen, H. & Kleemola, K. (eds.). Proceed-ings of the Biennial Meeting of the Scandinavian Society of Forest Economics, Hyytiälä, Finland, May 2012. Scandinavian Forest Economics 44: 51–59.

Hytönen, M. 2013. METSO-yhteistoimintaverkostojen seuranta 2012. Metsäntutkimuslaitoksen työra-portteja 270. 62 s. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp270.pdf.

Hytönen, M. 2015. Yksityismetsien luontoarvot ja niiden taloudellinen hyödyntäminen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2015. 105 s. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/518878.

Hytönen, M. & Rantala, M. 2013. Seuranta yhteistoimintaverkkohankkeiden tukena. Julkaisussa: Kos-kela, T. (toim.). Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen - Metlan METSO-tutkimuksen 2009–2012 loppuraportti. Metlan työraportteja 262: 21–23.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp262.pdf.

Hänninen, R. 2013. METSO 2008–2016 ohjelman vaikutukset koko kansantalouteen jäävät pieniksi.

Jonsson, B. G. & Siitonen, J. 2013. Managing for target species. In: D. Kraus & F. Krumm (eds.). In-tegrative approaches as an opportunity for the conservation of forest biodiversity. European For-est Institute, Freiburg. p. 134–143.

Jonsson, B.G., Stokland, J.N. & Siitonen, J. 2012. The value and future of saproxylic diversity. In:

Stokland, J.N., Siitonen, J. & Jonsson, B.G. (eds.). Biodiversity in Dead Wood. Cambridge Uni-versity Press, Cambridge, UK. p. 402–412.

Kallio, M. 2011. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen välilliset vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen. Metsätieteen aikakauskirja 2/2011: 158–162.

Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A., Primmer, E. & Rinne, J. 2011. Monia hyötyjä metsistä - ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.

64 s.

Koivula, M., Hallman, E., Kouki, J., Kuuluvainen, T., Siitonen, J. & Valkonen, S. 2012. Luonnonmet-sän inspiroimaa metLuonnonmet-sänhoitoa tutkitaan aluetason koejärjestelyllä. Metsätieteen aikakauskirja 1/2012: 23–31. https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5848.pdf.

Koivula, M., Kuuluvainen, T., Hallman, E., Kouki, J., Siitonen, J. & Valkonen, S. 2014. Forest man-agement inspired by natural disturbance dynamics (DISTDYN) – a long-term research and devel-opment project in Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 29(6): 579–592.

Korhonen, K., Hujala, T. & Kurttila, M. 2013. Diffusion of voluntary protection among family forest owners: Decision process and success factors. Forest Policy and Economics 26: 82–90.

Korhonen, K., Kurttila, M. & Hujala, T. 2011. Family forest owners' voluntary biodiversity protection - Decision support network, satisfaction and perceived difficulties. In: Hartebrodt, C. & Howard, C.

(eds.). 2011 IUFRO Small Scale Forestry Conference: Synergies and Conflicts in Social, Ecologi-cal and Economic Interactions. Universität Freiburg & FVA Baden-Württemberg, Freiburg. p.

101–106.

Korhonen, K., Rantala, M. & Kurttila, M. 2012. METSOn myönteiset rinnakkaisvaikutukset. Julkaisus-sa: Hujala, T. & Rantala, M. (toim.). METSO-opas metsäalan toimijoille. Metsäntutkimuslaitos, s.

33–37. http://www.metsonpolku.fi/download/noname/%7BCAF56FCF-E78C-4ED7-941A-7A1DE5C02F4C%7D/116612.

Koskela, T. 2011. Vapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen - metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja 216. 27 s.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp216.pdf.

Koskela, T. 2013. Käytännön näkökulmia METSOn toteutuksesta. Julkaisussa: Koskela, T. (toim.).

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen - Metlan METSO-tutkimuksen 2009–

2012 loppuraportti. Metlan työraportteja 262: 19–20.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp262.pdf.

Koskela, T. 2013. Metlan METSO-seuranta ja tutkimus. Julkaisussa: Koskela, T. (toim.). Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen - Metlan METSO-tutkimuksen 2009–2012 lop-puraportti. Metlan työraportteja 262: 10–12.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp262.pdf.

Koskela, T. (toim.) 2013. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen - Metlan METSO-tutkimuksen 2009–2012 loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja 262. 50 s.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp262.pdf.

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485986/luke-luobio_28_2015.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

Koskela, T., Hänninen, R. & Ovaskainen, V. (toim.) 2010. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK) -tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslai-toksen työraportteja 158. 122 s. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp158.pdf.

Koskela, T., Kumela, H., Hujala, T., Kurttila, M. & Korhonen, K. 2012. Metsänomistajan näkökulma.

In document Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen – Luken METSO-tutkimuksen 2013–2016 raportti (sivua 40-54)