Määrällisesti suurten instituutioiden, kuten koulujen ja päiväkotien, tulisi olla ensimmäisiä ha-vaitsemaan yhteiskunnan normien muutoksia ja soveltaa niitä toimintoihinsa. Näin he voivat omalta osaltaan saavuttaa vaikutusvyöhykkeen yhteiskunnallisella tasolla. Ympäristökasvatus on nostettu monissa strategioissa yhdeksi laajentamisen arvoiseksi asiaksi. Kasvatusinstituutioille olisi otollinen aika toteuttaa syvällisemmin tätä yhteiskunnallista ”herätystä”. Yhtenä keinona täyttää tämä vaatimus on tuoda omaan yksikköön ympäristökasvatuksen työkalu, Vihreä lippu -sertifikaatti. Vihreä lippu -ympäristökasvatusohjelman tavoitteena on parempi ympäristöarki koulujen ja päiväkotien organisaatioissa. Pelkästään tiedon lisääminen ei ole nykyaikana enää keino lisätä osallistumista vaan tarvitaan todellisia keinoja toteuttaa ympäristökasvatusta. Lasten ja nuorten osallistuminen ja usko omiin kykyihinsä ovat avainasemassa Vihreän lipun päämäärän eli ympäristövastuullisen yksikön luomisessa.
Koulujen ja päiväkotien tulisi olla perustellusti edelläkävijöitä ympäristöasioiden arvostamisessa.
Näin ei aina kuitenkaan ole, vaan ympäristöasioita käsitellään usein läpäisyperiaatteella. Vihreä lippu -ohjelma ja Vihreä lippu -edistäjän tuoma tuki ovat tervetulleita toimia koulujen ja päivä-kotien organisaatioihin juuri todellisten malliesimerkkien muodossa. Ympäristöarvojen ja tavoit-teiden tulisi näkyä jokaisen koulun ja päiväkodin toimintakulttuurissa. Vihreä lippu -ohjelman
kehittäminen on tärkeää, koska se luo järjestelmällisyyttä ja konkreettisia keinoja. Näitä asioita tutkimukseen osallistuneet puolsivat.
Haastatteluiden ja muiden tutkimukseni aikana käytyjen keskusteluiden perusteella löysin Vihreä lippu -osallistujista piirteitä, jotka tukivat ennakkokäsityksiäni Vihreän lipun toiminnoista. Osal-listujien arki kouluissa ja päiväkodeissa osoittivat toisaalta minulle, että halua on parantaa oman yksikön ympäristöä, koska se yhtenäistää yksikön ilmapiiriä. Tutkimukseni tuloksista voidaan johtaa huomio, että Vihreä lippu -ohjelma ja -edistäjän työ koetaan tärkeiksi, mutta ajan ja pai-kan löytäminen näiden toiminnalle tuo haasteita.
Vihreä lippu -edistäjän työ on monipuolista ympäristökasvatuksen saralla, mutta työn toteuttami-selle on olemassa tiettyjä ehtoja. Työ on osa-aikaista ja riippuen taustaorganisaatiosta, jossa edis-täjä työskentelee, erilaatuista. Kaikki edisedis-täjät eivät voi toteuttaa esimerkiksi edisedis-täjäsopimuk- edistäjäsopimuksessa vaadittavaa infotilaisuutta vuosittain, koska resurssit eivät anna periksi. Vihreä lippu -edistäminen vie yleistä ympäristökasvatusta eteenpäin monen eri linkin kautta. Siksi tätä työtä tehdään, vaikkakin epäsäännöllisin ja epätarkoin määräyksin. Monet edistäjät ottavat itse aikaa tähän työhön (päätyönsä ohella), koska kokevat, että tämä on tärkeää. Työnantajat eivät ole aina välttämättä samaa mieltä.
Vihreä lippu edistäjä on ympäristökasvatuksen yhdyshenkilö, joka vie tietoa Vihreä lippu -ohjelmasta, toisten yksiköiden projekteista ja toimintatavoista. Edistäjä tukee myös kasvatushen-kilökunnan ohella muuta henkilökuntaa, kuten siivoajia ja vahtimestareita. Tavoitteena on sitout-taa koko henkilökunta mukaan toiminsitout-taan. Tämä on keino, jolla edistäjä voi todella autsitout-taa Vih-reä lippu -osallistujia. Olla mukana pitämässä koulutuksia ammattiryhmään katsomatta. Edistäjä toimii myös innostajana (ks. Kurki 2000) ympäristökasvatuksen saralla, jonka tavoitteena on tuoda eri aloja yhteen sopivaksi kokonaisuudeksi. Edistäjien monipuolisesta koulutustaustasta on usein hyötyä tässä.
Hallinnon tasolle ohjelman saattaminen ja sieltä tuen ulottaminen ruohonjuuritasolle nähdään edistäjän töistä merkittävimpänä, mutta ei tällä hetkellä juurikaan toteutettavissa olevana vaihto-ehtona. Rahkeet viedä eteenpäin tätä sanomaa muualle kuin Vihreä lippu -osallistujille, ja
mah-dollisille osallistujille, ovat erittäin pienet tai olemattomat. Tähän syyksi paljastui edistäjyyden työn hetkittäisyys ja osa-aikaisuus.
Edistäjä ei ole itse mukana koulujen ja päiväkotien arkityössä, joten hän ei voi mennä lausumaan jokaiseen yksikköön miten ohjelmaa tulee toteuttaa. Tarkoituksena on luoda puitteet hyvälle ym-päristökasvatustyölle ja on koulu- tai päiväkotiyksikön oma tehtävä soveltaa ohjelma arkeen so-pivaksi. Säännöllisten koulutusten sekä muiden tilaisuuksien järjestämisen kautta edistäjä tukee parhaiten kasvatusinstituutioita ympäristökasvatustyössä. Parhaiten Vihreä lippu -edistäjä voi toimia osallistujia tukien ollessaan diplomaattinen, mutta ei liian virallinen. Rento ja innostava ote neuvontaan kannustaa osallistujia ottamaan paremmin yhteyttä ja kysymään apua. Tätä käy-tetään, eri tilaisuuksissa tulleiden kommentteihin pohjaten, liian vähän hyväksi. Osallistujia olisi tärkeä rohkaista enemmän kysymään edistäjiltä neuvoa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Vihreä lippu -edistäjän rooliin kuuluu olla osallistujia varten, vaikkakin tiettyjen ehtojen puitteissa. Kou-lujen ja päiväkotien tulisi nähdä Vihreä lippu -edistäjä lisäresurssina pyrkiessään ympäristöystä-vällisempään toimintaan.
Tutkimuksessani huomasin, että edistäjä pystyy toiminnallaan välittämään toimintakulttuuria, jossa on tilaa määrittää uusiksi yksikön tapoja toimia. Siihen tarvitaan joskus vain yksikön sään-nöllinen huomioon ottaminen. Edistäjä on yhteydessä Vihreä lippu -yksiköihin ja päinvastoin.
Toimijoiden muut työt voivat helposti haudata Vihreä lippu -ohjelman toiminnot toisten asioiden alle ilman säännöllistä esillä pitämistä. Kannustava ja positiivinen vuorovaikutus on Vihreä lippu -ohjelman onnistumisen edellytys. Vihreä lippu -osallistujilta odotetaan ympäristömyönteistä asennetta ja oman kasvatusroolinsa muuttamista viimeistään nyt ympäristökasvatukselliseen suuntaan, jotta Vihreä lippu -ohjelmalle on jalansijaa yksikössä. Moni haastateltava näki opetta-jan tai päiväkodin kasvatushenkilökunta olevan ympäristökasvattaopetta-jana jo heidän rooliinsa yh-teiskunnan vaikuttajina nähden. Haastateltavat uskoivat, että kollegat tulevat mukaan huomates-saan positiivisia tuloksia yksikön arjessa. Yhdessä ympäristökasvatuksen edistäminen on mie-lekkäämpää. Lapset ja nuoret ovat mukana vaikuttamassa yksikön asioihin ja kasvattajat luovat edellytykset tälle olemalla esimerkkinä ja luottamalla heihin.
Vihreä lippu ohjelma antaa välineet tarkastella oman yksikön toimia ja tavoitteita. Vihreä lippu -ohjelman toteuttaminen yksikössä voi henkilöityä tiettyihin työntekijöihin, mutta tutkimus osoitti, että tärkeintä koko yhteisön kannalta olisi toimia vastuita jakaen. Toisaalta Vihreä lippu -ohjelmasta nousi myös usein keskustelua, onko ohjelma liian raskasta toteuttaa, jotta saadaan kaikkien mielenkiinto pysymään. Lopputulos kuitenkin oli, että ohjelma koetaan kokonaisuutena sen arvoiseksi, että pienet vastoinkäymiset eivät haittaa, vaan ovat jopa kehittämisen kannalta tarvittavia. Vihreä lippu on keino sosiaalistaa kasvatusyksikön toimintakulttuuri ympäristökasva-tuksen sisältöihin. Yhdessä tekeminen mahdollistaa myös yksikön ympäristövastuullisuuden saavuttamisen.
Tutkimukseeni osallistuneet henkilöt olivat myönteisiä ympäristöasioiden uudelleen järjestelyyn.
Tämä aiheuttaa lievää epäilystä tulosten yleistettävyydestä. Kuinka suuri prosenttimäärä kaikista Vihreä lippu -osallistujayksiköiden henkilökunnasta ajattelee näin? Tosin jo se, että monet ovat lähteneet mukaan ohjelmaan, kertoo sitoutumisesta.