Tyypin 2 diabeteksen esiaste tunnistettavissa
11. Yhteiskunnan valmiudet kansansairauksien ehkäisyyn 2000-luvun Suomessa
11. Yhteiskunnan valmiudet
konkreettinen terveyden edistäminen, ja laajaan yhteistyöhön tähtäävä ohjelma toi-mii kehyksenä yhteiskunnan eri osa-alueilla kehitettävälle terveyden edistämiselle. Joka-päiväisen elämän toiminnan kentät ovat ohjelmassa avainasemassa. Valtioneuvosto suosittelee, että eri tahot, keskushallinto, kunnat, tutkimuslaitokset ja järjestöt sisäl-lyttävät ohjelman periaatteet omiin suunni-telmiinsa. Ohjelman lisäksi hallitus käyn-nisti syksyllä 2001 kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaami-seksi. Projektin toimenpide-esitykset vuo-siksi 2002–2007 julkistettiin huhtikuussa 2002, ja ensimmäiset hankemäärärahat jaettiin helmikuussa 2003.
■
Valtionhallinnon rooli terveyden edistämisessä
Terveyden edistämisen korkein valtion hal-linnon viranomainen on sosiaali- ja ter-veysministeriö, jonka alaisuudessa toimivat Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja Stakes. Ministeriön asiantuntijaeliminä toimivat Kansanterveyden neuvottelukunta, Työterveyshuollon neuvottelukunta ja Ter-veyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta.
Kullakin laitoksella ja neuvottelukunnalla on terveyden edistämiseen ja kansansaira-uksien ehkäisyyn liittyviä tehtäviä. Läänien sosiaali- ja terveysosastoilla on alueellinen vastuu sosiaali- ja terveyspolitiikan toteutu-misesta ja terveyden edistämisestä.
Terveyden edistämisen keskus toimii osaltaan terveyden edistämiseen tähtäävi-en projektitähtäävi-en järjestölinkkinä valtionhal-lintoon, koska se saa ministeriöltä vuosit-tain toimintaansa tukea, ja se tekee järjes-töjen hankkeita koskevat esitykset minis-teriön terveyden edistämisen vuotuisia määrärahoja jaettaessa.
Valtakunnallisten ravitsemussuositus-ten tuottamisesta ja niiden toteutumisen seurannasta vastaava Valtion
ravitsemus-neuvottelukunta toimii maa- ja metsäta-lousministeriön alaisena. Liikuntaan liittyvä valtion hallinnon toiminta tapahtuu puo-lestaan opetusministeriössä. Liikuntalaki määrittelee täsmällisesti ministeriön, lääni-en ja kuntilääni-en roolit liikunnan edistämiselääni-en ja toteuttamiseen liittyvässä toiminnassa.
Myös eduskunnan valvonnassa toimivalla Kansaneläkelaitoksella on terveyden edistä-miseen liittyviä tehtäviä.
Teoriasta käytäntöön
Terveyden edistäminen ei ole jäänyt val-tionhallinnon tasolla pelkästään lakipykä-liksi, poliittisiksi dokumenteiksi eikä hyllyl-lä pölyttyviksi ohjelmiksi. Kansanterveys-laitos on kehittänyt erinomaisia terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä seuranta-menetelmiä ja Stakes yhteistyössä kuntien ja Kuntaliiton kanssa Terve kunta- ym. hy-vinvointiohjelmia sekä seurantamenetelmiä kuntien, koulujen, koululaisten hyvinvointi-hankkeiden arvioimiseen.
Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma on auttanut yli 40-vuotiaita aloittamaan liikkuvan ja liikunnal-lisen elämäntavan jo useiden vuosien ajan.
KKI-ohjelma on eri ministeriöiden (ope-tusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristö-ministeriö) välisen rahoituksellisen ja toi-minnallisen yhteistyön kautta saanut aikaan lähes 700 tuetun paikallishankkeen verkos-ton, jota tuetaan alueellisilla ja valtakunnal-lisilla toimenpiteillä.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmis-teli Sydänliiton ja laajan asiantuntijajoukon kanssa Toimenpideohjelman suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi 1997, ja se seurasi myös tiiviisti Diabetek-sen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (Dehkon) valmistumista Kansanterveyden neuvottelukunnan alaisen sydän- ja diabe-tesjaoksen välityksellä 1998–2000.
Terveys 2015 -ohjelma ja Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi antavat lähivuosina kehykset valtion ja kuntien terveyden edistämistoi-mintaan.
Terveysliikunta on viime vuosina syn-tynyt käsite, jonka edistämiseen sosiaali- ja terveysministeriö on tuottanut Terveyslii-kunnan paikalliset suositukset yhteistyössä Sydänliiton ja UKK-instituutin kanssa vuonna 2000. Vielä paljon tuntuvampi pa-nostus oli Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan nimeäminen. Toi-mikunnan mietintö konkreettisine toimin-ta- ja resurssiesityksineen valmistui vuoden 2001 lopulla. Esitysten mukaisesti ministe-riöön perustettiin terveyttä edistävän lii-kunnan erikoissuunnittelijan toimi sekä neuvottelukunta (2002). Vuonna 2002 Val-tioneuvosto teki periaatepäätöksen terveyt-tä edisterveyt-tävän liikunnan kehitterveyt-tämisesterveyt-tä.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on meneillään kaksi liikuntaan ja liikkumisym-päristöön liittyvää ohjelmaa. Kävelypoliitti-sen ohjelman tarkoitukKävelypoliitti-sena on edistää toi-mia, joilla lisätään kävelyn suosiota arkipäi-vän matkantekomuotona ja parannetaan jalankulkuympäristön viihtyisyyttä, turvalli-suutta ja esteettömyyttä. Pyöräilypoliittinen ohjelma taas pyrkii edistämään pyöräilyä kestävän kehityksen mukaisena ja terveelli-senä liikuntamuotona. Ohjelman toteutuk-sessa on mukana myös ympäristöministeriö.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut ravitsemuspoliittisen toimintaoh-jelman vuonna 1998 julkaistujen kansallis-ten ravitsemussuosituskansallis-ten toteuttamiseksi.
■
Kuntien hyvinvointipoliittisista ohjelmista ryhtiä
kehittämistyöhön
Kuntien tehtävät terveyden edistämisessä määritellään selkeästi muun muassa perus-tuslaissa, kansanterveyslaissa, kuntalaissa, liikuntalaissa ja työterveydenhuoltolaissa.
Kuntien terveyden edistämisen välineitä ovat sosiaali- ja terveystoimi, liikuntatoimi ja opetustoimi, kunta työnantajana ja kunta joukkoruokailun järjestäjänä. Kunnat osal-listuvat moniin valtakunnallisiin projektei-hin ja ohjelmiin, joiden ansiosta yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Stakes ja Kuntaliitto ovat yhteistyössä kannustaneet ja auttaneet maamme kuntia 1990-luvulta lähtien luomaan hyvinvointi-poliittisia ohjelmia kunnan toimintojen järjestelmälliseen kehittämiseen ja arvioin-tiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialue kuuluu ohjelmien keskeisiin sisältöihin.
Ohjelmiin liittyy määräaikaisten hy-vinvointiselontekojen laatiminen. Viime aikoina monessa kunnassa on myös tuotet-tu erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä raportteja. Hyvinvointistrategioi-den merkityksen painottaminen jatkuu Ter-veys 2015 -ohjelman lanseerauksen yhtey-dessä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes ja Kuntaliitto ovat laatineet Hyvinvointi-osaaminen kunnissa -kuntatyökirjan apuvä-lineeksi hyvinvoinnin ja terveyden edistä-miseen.
Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -oh-jelman pohjalta syntyi Terveyden edistämi-nen kunnassa -projekti (Terve kunta), jossa seitsemän kokeilukuntaa osallistui kaksi-vuotiseen projektiin 1994–1995. Projektin tavoitteena oli tehostaa valtakunnallisen terveyspolitiikan toteutumista kunnissa, arvioida toimintaohjelmien tarvetta kun-nissa, käynnistää kuntakohtaisia toiminta-ohjelmia kansanterveydellisten tavoitteiden saavuttamiseksi, lisätä terveysnäkökohtien painoarvoa kunnallisessa päätöksenteossa, edistää hallintokuntien välistä yhteistyötä terveyden edistämisessä sekä arvioida teh-tyä työtä.
Projektiin osallistuneissa kunnissa to-teutettiin kahden vuoden kuluessa yli 40 kehittämishanketta. Kuntien kokemusten
pohjalta laadituissa suosituksissa (liite 2) korostettiin kunnallisen terveyspoliittisen ohjelman tärkeyttä, tarvetta laaja-alaiseen keskusteluun terveysarvoista kunnan johdos-sa, johdon sitoutumisen tärkeyttä sekä tiedo-tuksesta, verkostoitumisesta ja yhteistyöstä saatavia hyötyjä. Projektin pohjalta ovat syn-tyneet Terve kunta -verkosto, vuotuiset Ter-ve kunta -päivät sekä TerTer-ve koulu -hanke.
■
Perusterveydenhuolto väestön terveyden edistäjänä
Perusterveydenhuolto, neuvolajärjestelmä, kouluterveydenhuolto sekä opiskelija-, va-rusmies- ja työterveyshuolto ovat terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyn peruspilareita. Perusterveydenhuollossa on kautta aikojen tehty myös ehkäisevää työtä, vaikka siihen tarvittava resurssointi on vuo-desta toiseen jäänyt sairaanhoidon jalkoi-hin. Terveydenhoitajat jakavat asiakaskon-takteissaan säännöllisesti järjestöjen tuotta-maa materiaalia, tiedottavat kansansairauk-sien ehkäisyyn liittyvistä asioista, järjestävät painonhallintakursseja ja osallistuvat mah-dollisuuksiensa mukaan valtakunnallisten ja paikallisten kampanjoiden toteuttamiseen myös terveyskeskuksissa.
UKK-instituutin arvioinnin mukaan etenkin perusterveydenhuollon lääkärit ovat ottaneet Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman, Dehkon, vastaan varsin hyvin, ohjelmaan on perehdytty, ja se on saa-nut aikaan toimintatapojen muutosta terve-yskeskuksissa. Jo vuoden 2001 aikana toteu-tetun tyypin 2 ehkäisyä pohjustaneen, terve-ydenhuollolle suunnatun viestintäkampanjan aikana voitiin myös todeta, että terveyskes-kusten kiinnostus tyypin 2 diabeteksen eh-käisyyn on suurta, ja konkreettisten ohjeiden toteuttamiseen ollaan valmiita. Kiinnostus on sen jälkeen lisääntynyt entisestään, mikä johtuu erityisesti Dehkon ja alueellisten dia-beteshankkeiden tarjoamasta koulutuksesta.
■
Työterveyshuolto tavoittaa 80 prosenttia työikäisestä
väestöstä
Työterveyshuollon piiriin kuuluu noin 80 prosenttia Suomen 2,3 miljoonasta työtä tekevästä eli 1,8 miljoonaa ihmistä. Palkan-saajien osalta kattavuus on nykyisin 90 pro-senttia, yrittäjien osalta noin 50. Työterve-yshuolto käsittää lakisääteisesti terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn täh-täävän toiminnan, jota työterveydenhuolto-laki (2002) entisestään korostaa. Lain kes-keisiin tavoitteisiin kuuluu työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen niin, että työura jatkuu vanhuuseläkeikään asti.
Vapaaehtoisesti työnantajat voivat järjestää työntekijöilleen myös sairaanhoi-topalveluja, joiden piirissä on jo 84 prosent-tia palkansaajista. Työterveyspalveluista 40 prosenttia toteutuu perusterveydenhuollon ja 60 prosenttia yksityisten työterveyden-huoltopalvelujen kautta.
Kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon kannalta tärkeintä työterveyshuollon toi-mintaa ovat erilaiset terveystarkastukset sekä niihin liittyvä elintapaohjaus, painon-hallintakurssit sekä -kampanjat. Perustar-kastuksiin kuuluvat työhöntulotarkastus ja määräaikaistarkastukset, joita toteutetaan esimerkiksi osasto- tai ammattikohtaisesti tai sovitun käytännön mukaisesti ikäryh-mittäin.
Tarkastukset toimivat kutsuperiaat-teella ja tavoittavat hyvin kohderyhmän.
Nykyisissä tarkastuksissa selvitetään yleensä tarkastettavalla itsellään ja lähisuvulla tode-tut sairaudet, tode-tutkitaan verenpaine ja paino-indeksi sekä usein myös verensokeri ja ve-ren rasva-arvot. Tarkastusten tekemisestä vastaavat työterveyshoitaja ja -lääkäri.
Työterveydenhuollon tekemät terve-ystarkastukset toimivat jo nykyisellään jos-sain määrin tyypin 2 diabeteksen sekä sy-dän- ja verisuonitautien riskitekijöiden
seu-lana, ja valmiudet tarkastusten kehittämi-seksi määrätietoisempaan riskiryhmien seu-lontaan ovat olemassa. Terveystarkastusten perusteella työterveyshuollolla on hyvät mahdollisuudet järjestää tiettyihin riskiryh-miin kuuluvien jatkoseuranta, suurelta osin työterveyshoitajien voimin tehtävä ravitse-mus- ja liikuntaohjaus sekä painon ja ve-renpaineen hoito-ohjelma. Pääosalla työ-terveyshuollon yksiköitä on myös seuranta-tarkoituksiin sopivat ATK-järjestelmät.
■
Järjestöillä laaja palvelujen kirjo, innostusta ja osaamista
Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysjärjestöt sekä liikunta- ja urheilujärjestöt ovat tänä päivänä monipuolisesti toimivia, ammatti-taitoisesti johdettuja organisaatioita, joiden panos terveyden edistämisessä on ratkaise-van tärkeä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen jäsenistöön kuuluu 1,5 miljoonaa suoma-laista, ja liikunta- ja urheilujärjestöjen toi-mintaan osallistuu 800 000 suomalaista.
Raha-automaattiyhdistys rahoittaa sosiaali-ja terveysjärjestöjen erilaisia hankkeita, sosiaali-ja liikuntajärjestöt saavat toimintaansa tukea veikkausvaroista ja opetusministeriöltä. Yh-teistyötä yli toimintasektoreiden tehdään entistä enemmän, jotta saadaan näkyvyyttä ja mittavuutta hankkeiden toteuttamiseen.
Terveyspoliittinen ilmapiiri ja valmiudet kannustavat kansansairauksien tehokkaa-seen ehkäisyyn.
■
Tutkimus tukee terveyden edistämistä
Suomen Akatemia käynnisti vuonna 2001 Terve-ohjelman, joka on terveyden edistä-misen tutkimusohjelma vuosiksi 2001–
2004. Ohjelmassa on neljä kokonaisuutta:
terveyden edistämisen politiikka, lähiyhtei-söt, työterveys sekä lapset ja nuoret. Tärke-ää tietoa on odotettavissa esimerkiksi nuo-riin liittyvistä kolmesta tutkimuksesta, Päi-jät-Hämeen yhteisöinterventiotutkimuk-sesta ja Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksesta. Tutkimusohjelmaa koordinoi Suomen Syöpäyhdistys, ja tutki-musta tukevat Suomen Akatemian lisäksi Työsuojelurahasto, liikenne- ja viestintämi-nisteriö ja Syöpäsäätiö.
Hyvät seurantajärjestelmät
Suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia seu-rataan monin tavoin. Kansanterveyslaitos tuottaa säännöllisesti ja määrävuosina eri-laisia väestön terveyttä käsitteleviä tutki-musraportteja: FINRISKI-tutkimukset viiden vuoden välein (tuorein 2002), Terve-ys 2000, Aikuisväestön terveTerve-yskäyttäytymi- terveyskäyttäytymi-nen ja terveys (vuotuiterveyskäyttäytymi-nen), Eläkeikäisten terveyskäyttäytyminen ja terveys (joka toi-nen vuosi) ja Ravitsemuskertomus (joka toinen vuosi). Stakesin raporteissa käsitel-lään muun muassa kuntien hyvinvointistra-tegioiden ja perusterveydenhuollon toimin-tojen kehittymistä, ja viime aikoina Stakes on raportoinut tuloksia erityisesti nuorten hyvinvointia ja terveyttä koskevista selvi-tyksistään.
Sekä Kansanterveyslaitoksen että Sta-kesin tutkimukset, selvitykset ja raportit luovat kaikki ajan tasalla olevaa kuvaa suo-malaisten hyvinvointi- ja terveystilanteesta ja kehityssuunnista. Terveyden edistämi-seen tehty työ on tuottanut monilta osin positiivisia tuloksia, mutta samalla nykyai-kaan liittyvät uudet uhat romuttavat aiem-pia saavutuksia. Uusia keinoja ja välineitä tarvitaan kansanterveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
■
Suomella hyvät valmiudet tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Suomi on 1970- ja 1980-luvuilla osoittanut Pohjois-Karjala -projektillaan kykenevänsä tehokkaaseen ja laaja-alaiseen terveyden edistämiseen ja sepelvaltimotaudin ehkäi-syyn. Nyt, 2000-luvun alkupuolella yhteis-kuntamme on tiedollisesti, taidollisesti ja resursseiltaan moninkertaisesti kehitty-neempi. Terveyspoliittinen ilmapiiri, kan-santaloudelliset näkökohdat ja laajojen toi-mijajoukkojen olemassa olevat valmiudet
tarjoavat kaikki mahdollisuudet suuria vä-estöryhmiä koskevien kansansairauksien, kuten lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien tehokkaaseen ehkäisyyn.
Valtakunnallista koordinointia kuiten-kin tarvitaan: terveyden edistämiseen täh-täävien projektien, ohjelmien ja hankkeiden määrä niin viranomaisten, kuntien kuin järjestöjenkin taholla on lukuisa. Resurssien ja viestien yhdistäminen sopivilta osin mahdollistaa laajamittaisen, todellisia tu-loksia tuottavan terveyden edistämisen.