Verkoston osien kriittisyyden arviointiin kehitetty verkosto-RCM-menetelmä koostuu vika-, vaikutus- ja kriittisyysanalyysista sekä kriittisimpien verkoston osien kunnossapi-tostrategian valinnasta. Jotta verkoston osien kunnossapitotarvetta voitaisiin arvioida tehokkaasti, on verkosto jaettava ns. arvioitaviin yksiköihin eli sellaisiin osiin, jotka todennäköisesti saneerattaisiin tai joihin kohdistettaisiin muuta kunnossapitoa samalla kerralla. Näiden yksiköiden kriittisyysarvioiden perusteella voidaan tehdä keskinäisiä vertailuja kunnossapidon kiireellisyydestä ja siten priorisoida kohteiden kunnossapito-tarpeet tarkoituksenmukaisesti.
Kriittisyyden määrittäminen ei ole aina yksiselitteistä. Erityisesti viemäriverkoston vi-kojen kriittisyyden arviointi on usein ongelmallista: Vaikka viemäriputkessa onkin tu-kos, asiakasnäkökulmasta vesihuolto tukoskohtaa ylempänä toimii ja ongelma näkyy vain osalla viemärilinjassa kiinni olevilla asiakkailla. Taajama-alueella myös viemäritu-koksen aiheuttamat kustannukset vaihtelevat suuresti jo arvioitavien putkilinjojen sisäl-lä: tukos putkilinjan toisessa päässä aiheuttaa aivan erilaisia vaikutuksia esim. kellarei-den tulvimisen suhteen kuin sama tapahtuma putkilinjan toisessa päässä. Samanlaisia ongelmia saattaa tulla katkosaikoja arvioitaessa: lasketaanko katkosaika siitä, kun kat-kos on ilmoitettu vesilaitokselle, siihen, kun se on täydellisesti korjattu ja liikenne toi-mii normaalisti? Koska verkosto-RCM:n tarkoituksena ei ole tuottaa absoluuttisia arvo-ja tapahtumien esiintymisaarvo-jankohdasta tai seurausten vakavuudesta vaan vertailuarvoarvo-ja eri arvioitavien yksiköiden välillä, kuvattu ongelma ei aiheuta vakavia ongelmia arvi-ointiin. Analysointia aloitettaessa on kuitenkin arvioinnin oletukset ja perusperiaatteet lyötävä lukkoon. Jos näkökulmaa tai arviointitapaa muutetaan kesken analysoinnin, arviot eivät ole vertailukelpoisia ja tulokset voivat siten olla epäluotettavia.
Analysoinnin varsinaisten tulosten eli kriittisyysarvioiden lisäksi analyysiprosessin ai-kana havaitaan verkkotietojärjestelmään tehtyjä virheellisiä kirjauksia ja niitä saadaan korjattua. Myös tietojen vaihdossa analyysitilanteet, joissa on läsnä edustajia monilta eri vesilaitosorganisaation tahoilta, ovat arvokkaita. Tällaisen ns. hiljaisen tiedon keräämi-sessä ja sen siirtämikeräämi-sessä eläkkeelle siirtyviltä työntekijöiltä nuoremmille analyysi-istunnot ovat varsin tehokas väline.
Analyysin tulokset perustuvat pääosin arvioinnissa mukana olleiden henkilöiden henki-lökohtaisiin kokemuksiin ja mielipiteisiin, joten tulosta ei voida pitää absoluuttisen oi-keana. Tällä hetkellä verkoston analysoinnissa paras tietämys verkoston kunnosta ja odotettavissa olevasta käyttöiästä löytyy kuitenkin kokeneelta ja ammattitaitoiselta hen-kilökunnalta, koska tietojärjestelmiin tallennetun tapahtumatiedon määrä ei vielä ole riittävä tarkkojen analyysien tekemistä varten.
19
Verkosto-RCM-analyysin ei ole tarkoitus olla kertaluonteinen toimenpide, vaan sen on tarkoitus toimia jatkuvana pitkän tähtäimen kunnossapitotöiden työkaluna. Analyysi tulisi siis päivittää tietyin väliajoin, esim. 3–5 vuoden välein, jolloin alueen kuntoa voi-daan arvioida entistä tarkempien toteumatietojen perusteella ja lisääntyneen verkoston käyttöikätietämyksen valossa. Tulevaisuudessa on mahdollista, että verkosto-RCM-työkalun kaltainen verkoston arviointimenettely integroidaan verkkotietojärjestelmän osaksi, jolloin analysoitavasta alueesta voidaan tehdä alustava arviointi automaattisesti ja arviointiprosessissa tarvittava henkilötyömäärä vähenee oleellisesti.
Lähdeluettelo
IEC 60812. 2006. Analysis techniques for system reliability – Procedure for failure mode and effects analysis (FMEA). Geneve: International Electrotechnical Commission. 93 s.
SFS-IEC 50-191. 1996. Sähköteknillinen sanasto. Helsinki: Suomen Standardisoimis-liitto. 143 s.
SFS-IEC 60300-3-11. 2001. Luotettavuuden hallinta. Osa 3–11: Sovellusohje. Toimin-tavarmuuskeskeinen kunnossapito. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto. 90 s.
Taustatietoa
SFS-IEC 60300-3-9. 2000. Luotettavuusjohtaminen. Osa 3: Käyttöopas. Luku 9:
Teknisten järjestelmien riskianalyysi. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto. 47 s.
1/1
Liite 1: Verkosto-RCM – analyysilomake-esimerkki
Arvioitavan yksikön perustiedot
Vikaantumis-skenaario Kriittisyyden arviointi
RCM
Arvioitava
yksikkö Putki-tyyppi (vesi/
viemäri)
Asennus-vuosi Putki-
Vian kriittisyyden arvioinnin osatekijät Kunnossapi-tostrategia: olevien teollisuuden, laitosten tms. katkos-ten ja laatuhäiriöiden
sietokyky
Taloudelliset vaikutukset (vesilaitoksen kuuntelua ei kannata järjes-tää ->
vikaperustai-nen kunnossa-pito. Ilmenee parhaiten, jos vuoto tulee pintaan.
Aikataulutettu vuotokuuntelu ei varsinaisesti toimi, koska normaali vioit-tumistapa valu-rautaputkelle on katkeaminen.
Kuvataan linja (TV-kuvaus) ja päätetään
Linjan alapäässä tapahtuva romah-taminen aiheut-taa enemmän kellareiden tulvi-misia.
Tehtaankatu vesi 1995 SGB 200 160 vuoto syöpymä
A K2 M1 T1 L1
Tehtaankatu viemäri 1995 pvc 250 1400 tukkeu-tuminen vars. putki vanhaa
V 225 130 vuoto
kat-keaminen
B K2 M2 T1 L1
Betonoitu v. 1994
2/1
Liite 2: Kriittisyysmatriisit katkoksen ajallisen pituuden suhteen
VESI Kriittisy
ys kasv aa
K4. Vesihuollon keskeytyksen pituus
yli 1 vrk 0 0 0 0
K3. Vesihuollon keskeytyksen pituus
8h-1 vrk 0 0 0 0
K2. Vesihuollon keskeytyksen pituus
4-8h 0 0 0 0
K1. Vesihuollon keskeytyksen pituus
alle 4h 0 0 0 0
A. Vika ilmenee yli 20 vuoden kuluttua
B. Vika ilmenee 10-20 vuoden kuluttua
C. Vika ilmenee 2-10 vuoden välillä
D. Vika ilmenee seuraavan 2 vuoden
aikana
VIEMÄRI Kriittisyys kasv aa
K4. Vesihuollon keskeytyksen pituus yli
1 vrk 0 0 0 0
K3. Vesihuollon keskeytyksen pituus
8h-1 vrk 0 0 0 0
K2. Vesihuollon keskeytyksen pituus
4-8h 0 0 0 0
K1. Vesihuollon keskeytyksen pituus alle
4h 0 0 0 0
A. Vika ilmenee yli 20 vuoden kuluttua
B. Vika ilmenee 10-20 vuoden kuluttua
C. Vika ilmenee 2-10 vuoden välillä
D. Vika ilmenee seuraavan 2 vuoden
aikana
3/1
Liite 3: Kriittisyysmatriisit vian vaikutusalueella olevien ihmisten määrän suhteen
VESI Kriittisyys k
asvaa
M4. vaikutusalueella yli
1000 ihmistä. 0 0 0 0
M3. vaikutusalueella
200-1000 ihmistä 0 0 0 0
M2. vaikutusalueella
20-200 ihmistä 0 0 0 0
M1. vaikutusalueella
max. 20 ihmistä 0 0 0 0
A. Vika ilmenee yli 20 vuoden kuluttua
B. Vika ilmenee 10-20 vuoden kuluttua
C. Vika ilmenee 2-10 vuoden välillä
D. Vika ilmenee seuraavan 2 vuoden
aikana
VIEMÄRI Kriittisyys kasv aa
M4. vaikutusalueella yli
1000 ihmistä. 0 0 0 0
M3. vaikutusalueella
200-1000 ihmistä 0 0 0 0
M2. vaikutusalueella
20-200 ihmistä 0 0 0 0
M1. vaikutusalueella
max. 20 ihmistä 0 0 0 0
A. Vika ilmenee yli 20 vuoden kuluttua
B. Vika ilmenee 10-20 vuoden kuluttua
C. Vika ilmenee 2-10 vuoden välillä
D. Vika ilmenee seuraavan 2 vuoden
aikana
4/1
Liite 4: Kriittisyysmatriisit teollisen toiminnan viansietoherkkyyden suhteen
VESI Kriittisyys kasvaa
T3. Katkoksia ei sallita
lainkaan 0 0 0 0
T2. Katkoksia/
laatuhäiriöitä sallitaan vain tiettyinä vrk-/vko
aikoina
0 0 0 0
T1. Tavanomainen katkosten/
laatuhäiriöiden sieto 0 0 0 0
T0. Ei teollisuutta tai
laitoksia alueella 0 0 0 0
A. Vika ilmenee yli 20 vuoden kuluttua
B. Vika ilmenee 10-20 vuoden kuluttua
C. Vika ilmenee 2-10 vuoden välillä
D. Vika ilmenee seuraavan 2 vuoden
aikana
VIEMÄRI Kriittisyys kasvaa
T3. Katkoksia ei sallita
lainkaan 0 0 0 0
T2. Katkoksia/
laatuhäiriöitä sallitaan vain tiettyinä vrk-/vko
aikoina
0 0 0 0
T1. Tavanomainen katkosten/
laatuhäiriöiden sieto 0 0 0 0
T0. Ei teollisuutta tai
laitoksia alueella 0 0 0 0
A. Vika ilmenee yli 20 vuoden kuluttua
B. Vika ilmenee 10-20 vuoden kuluttua
C. Vika ilmenee 2-10 vuoden välillä
D. Vika ilmenee seuraavan 2 vuoden
aikana
5/1
Liite 5: Kriittisyysmatriisit vesilaitokseen talou-dellisesti vaikuttavien tekijöiden suhteen
VESI Kriittisyys k asvaa
L4. Ympäristö- tai
Henkilövahinko 0 0 0 0
L3. Korjaus-kustannukset max.
5.000€ 0 0 0 0
A. Vika ilmenee yli 20 vuoden kuluttua
B. Vika ilmenee 10-20 vuoden kuluttua
C. Vika ilmenee 2-10 vuoden välillä
D. Vika ilmenee seuraavan 2 vuoden
aikana
VIEMÄRI Kriittisy
ys k asvaa
L4. Ympäristö- tai
Henkilövahinko 0 0 0 0
L3. Korjaus-kustannukset max.
5.000 € 0 0 0 0
A. Vika ilmenee yli 20 vuoden kuluttua
B. Vika ilmenee 10-20 vuoden kuluttua
C. Vika ilmenee 2-10 vuoden välillä
D. Vika ilmenee seuraavan 2 vuoden
aikana