kuvaavana ominaisuutena. Siinä korostuvat perheeseen liittyvät tekijät kuten perheen rakenne, toimivuus, keskinäisen vuorovaikutuksen vastavuoroisuus, perheenjäsenten keskinäinen suhde sekä perheen ja yhteiskunnan välinen suhde. Aiempien tutkimusten mukaan keskeisiä lapsiperheiden terveyteen liittyviä tekijöitä ovat perheen rakenne sekä perheen vuorovaikutukseen, kehittymiseen, selviytymiseen, integriteettiin ja perheen terveyteen liittyvät prosessit. Perheillä on aktiivinen rooli ja vastuu omasta terveydestä ja tehdyistä terveysvalinnoista.
Tässä tutkimuksessa perheen terveys ymmärrettiin sekä subjektiivisesta että systeemisestä näkökulmasta. Tutkimukseen osallistuvat lapsiperheet saivat itse määrittää ja arvioida perheen terveyttä omasta subjektiivisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa tehtyjä valintoja ohjasi perheen terveyden systeeminen näkökulma. Lapsiperheet ja niihin kuuluvat perheenjäsenet nähtiin kokonaisuutena, jossa perheiden erilaiset rakenteet ja vuorovaikutukselliset prosessit vaikuttavat eri tavoin perheen terveyteen ja hyvinvointiin.
Perhe ei ole yhteiskunnasta erillään, vaan monet yhteiskunnan rakenteelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset muovaavat lapsiperheiden elämää, heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Niiden aiheuttamat haasteet aiheuttavat perheille uusia tarpeita, joihin perhepalveluilla tulisi vastata. Lapsiperheiden terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen edellyttävät perheitä huomioivaa työskentelytapaa. (Kuvio 3.)
Ryhmät ovat yksi lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia edistävä toimintamuoto, joissa tavoitellaan vanhemmuuden tukemista, vanhempien voimavarojen tunnistamista ja vahvistamista, pulmatilanteiden ratkaisemista, vuorovaikutuksen parantamista, sosiaalisen tuen tarjoamista sekä vanhempien tiedon lisäämistä. Ryhmät ovat joko vertaisryhmiä tai ohjattuja ryhmiä. Vanhemmat osallistuvat ryhmiin saadakseen sosiaalisia kontakteja ja vähentääkseen yksinäisyyden tunnetta. Osallistumiseen vaikuttaa myönteisesti osallistujien tyytyväisyys ja heikentävästi vanhempien kiireet ja heikentyneet voimavarat. Lisäksi ryhmätilojen sijainnilla, tapaamisten säännöllisyydellä, ryhmänjäsenyyden kestolla ja jäsenten verkostoitumisella on todettu olevan merkitystä vanhempien osallistumisessa ryhmiin. (Kuvio 3.)
Aiempien tutkimusten mukaan onnistuneen ryhmätoiminnan edellytyksenä on ryhmien turvallisuus, vanhempien yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunne, ryhmien vapaaehtoisuus, vanhempien saamat tiedolliset ja sosiaaliset virikkeet sekä ryhmien jatkuvuus. Ryhmiin osallistuvat vanhemmat odottavat ryhmänohjaajilta ryhmien muodostamista, toiminnan ja ohjelman suunnittelua, sisällön tuntemista sekä kokonaisvastuun ottamista ryhmistä. Ryhmänohjaajien ohjaustaidot, erilaiset ohjausmenetelmät ja onnistunut ohjausprosessi edistävät vanhempien osallistumista ja sitoutumista ryhmien toimintaan. Keskeistä ohjausprosessin onnistumiselle on sen informatiivisuus, toiminnallisuus ja vuorovaikutuksellisuus. Ryhmät tarjoavat vanhemmille tiedollista, henkistä ja käytännöllistä tukea. Ryhmissä vanhemmat saavat vaihdettua omia kokemuksia muiden samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Sen lisäksi vanhemmat saavat tietoa ja tukea sekä virkistäytymistä lapsiperheiden arjesta. Samalla vanhempien sosiaalinen verkosto laajenee. Ryhmätapaamiset tuovat
vanhemmille lisääntynyttä varmuutta omasta toiminnastaan, mikä parhaimmillaan lisää itsetuntoa ja vahvistaa vanhemmuutta. Ryhmissä olevien lasten sosiaaliset ja emotionaaliset taidot kehittyvät muiden lasten kanssa toimiessa. Aiemmissa tutkimuksissa ryhmien on todettu lisäävän vanhempien, erityisesti äitien psykososiaalista terveyttä. (Kuvio 3.)
Vanhempainryhmistä on vähän aikaisempaa tutkimustietoa ja se on pääosin kuvailevaa.
Tutkimusten kohteina on ollut pääasiassa erityistuen tarpeessa olevia vanhempia ja heidän lapsiaan, ensimmäisen lapsen vanhempia tai perhevalmennukseen osallistuneita vanhempia. Siitä huolimatta tutkimuksissa on todettu, että kaikki vanhemmat tarvitsevat tukea jossain vaiheessa omaa vanhemmuuttaan. Ryhmien myönteisistä vaikutuksista on olemassa tutkimusnäyttöä, mutta ryhmien vaikutuksista perheen terveyteen ja sen edistämiseen tiedetään vähän. Tutkimuksessa lapsiperheiden terveyden muutoksia tarkasteltiin perheen toimintatyylin, vanhemmuuden kokemisen ja ryhmästä saadun tuen näkökulmista, sillä nämä terveyden osa-alueet kuvasivat lapsiperheiden selviytymis- ja vuorovaikutusprosesseja sekä niihin saatua tukea ryhmästä.
Kuvio 3. Yhteenveto tutkimuksen teoreettisista lähtökohdista
5 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ryhmien ja ryhmiin osallistuvien vanhempien taustatekijöitä ja ryhmien tavoitteita, kuvata ryhmien sisältöä, ohjausmenetelmiä ja toimintaa sekä niihin liittyviä mekanismeja. Lisäksi tarkoituksena oli arvioida lapsiperheiden terveyden muutoksia vanhemmuuden näkökulmasta, ryhmien tavoitteiden toteutumista sekä ryhmien vaikuttavuutta edistäviä konteksteja, mekanismeja ja seurauksia. Tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin realistista arviointia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät ryhmissä saavat aikaan muutoksia, kenelle ja missä olosuhteissa. Tutkimuksessa tuotetun tiedon avulla voidaan lapsiperheille suunnattuja ryhmiä kehittää vastaamaan paremmin erilaisten lapsiperheiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Tutkimuksessa lapsiperheiden terveyden muutosten tarkastelu rajattiin perheen toimintatyyliin, vanhemmuuden kokemiseen ja vanhempien ryhmästä saamaan tukeen. Tutkimus kuuluu preventiivisen hoitotieteen tutkimusalueeseen.
TUTKIMUSKYSYMYKSET:
1. Kuvata ryhmien ja ryhmiin osallistuvien vanhempien taustatekijöitä ja ryhmien tavoitteita
• Millaiset piirteet kuvaavat ryhmien ja niihin osallistuvien vanhempien perheiden kontekstia?
• Millaisia tavoitteita vanhempainryhmille on asetettu?
2. Kuvata ryhmien sisältöä, ohjausmenetelmiä ja toimintaa sekä niihin liittyviä mekanismeja
• Mitkä ovat vanhempainryhmien sisällöt ja ohjausmenetelmät?
• Millaisia ryhmätoimintaa edistäviä ja estäviä mekanismeja on vanhempainryhmissä?
3. Arvioida lapsiperheiden terveyden muutoksia vanhemmuuden näkökulmasta
• Miten lapsiperheiden toimintatyyli, vanhemmuuden kokemus ja vanhempainryhmistä saatu tuki muuttui ryhmien aikana?
4. Arvioida ryhmien tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta edistäviä konteksteja, mekanismeja ja seurauksia
• Miten tavoitteet toteutuivat vanhempainryhmien aikana?
• Mitkä tekijät vanhempainryhmissä saivat aikaan muutoksia, kenelle ja missä olosuhteissa?
6 Tutkimuksen menetelmälliset ratkaisut ja toteutus
6.1 TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEET RYHMÄT
Tutkimukseen osallistui 16 vanhempainryhmää neljästä itäsuomalaisesta organisaatiosta vuosina 2008-2009. Organisaatiot olivat evankelisluterilainen seurakunta, kolmen vapaaehtoisjärjestön yhteistyössä toteutettu perhekeskus, kunnan ja kahden vapaaehtoisjärjestön yhteinen perhekeskus sekä vanhempien perustama vertaistukiyhdistys. Kaikista organisaatiosta oli mukana vähintään kaksi ryhmää tässä tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistuneet ryhmät muodostuivat seitsemästä perheryhmästä, neljästä perhekerhosta, kolmesta vanhempien vertaistukiryhmästä sekä yhdestä äitien ryhmästä, imetystukiryhmästä ja liikuntaryhmästä. Kaikkiaan ryhmiin osallistui tutkimusajankohtana 345 vanhempaa, joista 113 osallistui tutkimukseen.
(Taulukko 1.)
Suurin osa ryhmistä oli sekä vanhemmille että alle kouluikäisille lapsille. Kahdessa ryhmässä oli lasten osallistuminen rajattu siten, että lapsille oli joko järjestetty oma rinnakkaisohjelma ryhmätapaamisten ajaksi viereiseen tilaan tai ainoastaan vauvaikäiset lapset saivat osallistua vanhempien kanssa. Lasten osallistumisen rajaaminen oli perusteltua, sillä molemmissa ryhmissä käsiteltiin vanhemmuuteen liittyviä haastavia asioita sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. (Taulukko 1.)
30 Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneet ryhmät (1/2) Ryhmä RyhmämuotoKohderyhmäTavoite/tavoitteet/toiminta Ryhmän koko** (vastaajat/ osallistujat) Kokoontumisen ajankohta, tiheys ja kesto
Kokoontumistila ja sijainti 1 Perheryhmä (Suljettu, muodostettu ryhmä)
Yhden vanhemman perheetTarjota työkaluja omaan kasvuun ja uusia näkökulmia perheen arkeen. Antaa eväitä parempaan itsetuntemukseen vanhempina Jakaa kokemuksia vanhemmuuden iloista ja haasteista luottamuksellisesti pienryhmässä 6-8 (8/8) Iltaisin kerran viikossa 2 tuntia 6 viikon ajan
Perhekeskus kuntakeskustass 2 Perhekerho (Puoliavoinryhmä*)Alle kouluikäiset lapset ja heidän vanhemmat
Lapsilla ja vanhemmilla on mahdollisuus hiljentyä, laulaa ja leikkiä yhdessä. Viettää kahvihetki vanhemmuuden kysymysten äärellä.
10 kahdessa eri ryhmässä (5/30) Aamupäivisin joka toinen viikko 1,5 hSeurakunnan tilat kuntakeskustass 3 Perhekerho (Puoliavoinryhmä*)Alle kouluikäiset lapset ja heidän vanhemmat
10 kahdessa eri ryhmässä (6/20) Aamupäivisin joka toinen viikko 1,5 hSeurakunnan tilat Kyläkeskustassa 4 Perhekerho (Puoliavoinryhmä*)Alle kouluikäiset lapset ja heidän vanhemmat
10 kahdessa eri ryhmässä (6/16) Aamupäivisin joka toinen viikko 1,5 hSeurakunnan tilat Kyläkeskustassa 5 Perheryhmä; Sisarusryhmä (Avoin ryhmä)
Alle 3-vuotiaat lapset, sisarukset ja heidän vanhemmat Tuetaan ja autetaan toinen toistaan vastavuoroisesti vertaisuuden avulla 8-12 (10/53)Aamupäivisin joka viikko 2 h Perhekeskus kuntakeskustass 6 Perheryhmä (Avoin ryhmä)9-24 kk:n ikäiset lapset ja heidän vanhemmat
6-8 (11/36)Aamupäivisin joka viikko 2 h Perhekeskus kuntakeskustass 7 Perheryhmä (Avoin ryhmä)6-12 kk:n ikäiset lapset ja heidän vanhemmat
6-10 (19/45)Aamupäivisin joka viikko 2 h Perhekeskus kuntakeskustass 8 Perheryhmä (Avoin ryhmä)Alle 6 kk:n ikäiset lapset ja heidän vanhemmat
4-8 (6/37)Aamupäivisin joka viikko 2 h Perhekeskus kuntakeskustass
31 Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneet ryhmät (2/2) Ryhmä RyhmämuotoKohderyhmäTavoite/tavoitteet/toiminta Ryhmän koko** (vastaajat/ osallistujat) Kokoontumisen ajankohta, tiheys ja kesto Kokoontumistila ja sijainti 9 Vauvaperheiden ryhmä (Avoin ryhmä)
Alle 1-vuotiaat lapset ja heidän vanhemmat Vertaisryhmätoimintaa ja tukea vanhemmuuteen6-14 (8/10)Aamupäivisin joka toinen viikko 2 hPerhekeskus kuntakeskustassa 10Perhekerho (Avoin ryhmä)Alle 3-vuotiaat lapset, sisarukset ja heidän vanhemmat
5-12 (8/10)Aamupäivisin joka viikko 2 h
Kunnan tilat kyläkeskustassa 11Liikuntaryhmä (Puoliavoinryhmä)Alle kouluikäiset lapset ja heidän isät Vapaamuotoista liikunnallista toimintaa isille ja lapsille 8-14 (6/14)Iltaisin joka viikko 1 h Kunnan tilat kunnan laitaosassa 12Vanhempien ja lasten kohtauspaikka (Avoin ryhmä)
Kaikki lapsiperheet Tutustua toisiin vanhempiin ja lapsiin; keskustelua, leikkiä ja muuta toimintaa
9-15 (9/12)Iltaisin joka viikko 2 h Kunnan tilat kuntakeskustassa 13Äitienryhmä (Avoin ryhmä)Äidit Keskustella äitien kesken haastavista ja aroista aiheista5-15 (5/12)Iltaisin joka viikko 2 h Kunnan tilat kuntakeskustassa 14Vanhempien vertaistukiryhmä (Avoin ryhmä)
Äidit sekä heidän puolisot ja lapsetKeskustella vanhemmuudesta ja lapsiperheen elämästä6-12 (3/12)Iltaisin joka viikko 2 h Kunnan tilat kuntakeskustassa 15Imetystukiryhmä (Avoin ryhmä)Odottavat ja imettävät äidit ja heidän puolisot sekä lapset
Antaa tietoa ja tukea imetykseen6-12 (1/12)Iltaisin joka viikko 2 h Kunnan tilat kuntakeskustassa 16Odottavien vanhempien vertaistukiryhmä (Avoin ryhmä)
Odottavat äidit ja heidän puolisot, odotusvaiheesta kiinnostuneet ja kaikki pienten lasten vanhemmat
Keskustella odotuksen ja syntymän ihmeestä12-18 (2/12)Iltaisin joka viikko 2 h Kunnan tilat kuntakeskustassa *Puoliavoinryhmä on tässä yhteydessä ryhmä, johon ei voi tulla vapaasti. Ryhmiin joko ilmoittaudutaan etukäteen tai ollaan järjestävän yhdistyksen jäsen ** Ryhmän koko kertoo keskimääräisen osallistujamäärän ryhmässä. Vastaajat ilmoittavat kuinka monta ryhmästä osallistui tutkimukseen. Osallistujat on ryhmiin osallistuneiden kokonaismäärä, mikä oli ilmoitettu eri tavoin organisaatioiden dokumenteissa. Osassa ilmoitettu määrä kuvasi kaikkia vuoden aikana ryhmissä käyneitä vanhempia ja osassa määrä oli keskimäärin per kerta. Kahden ryhmän arviot perustuvat vanhemmilta saatuun kokemukselliseen tietoon.
6.2 AINEISTONKERUU JA AINEISTOT