Tässä diplomityössä tutustuttiin diagnostiikkayrityksen nimikkeisiin ja tilausprosessin sekä varastonohjauksen problematiikkaan. Työn tavoitteena oli luoda tilausprosessia ja varastonohjausta helpottava malli, nimikkeiden ja yrityksen antaman rajauksen nimissä. Mallin luonnin ja toimivuuden kannalta tavoitteena oli palvelutason ylläpitäminen ja varastoon sitoutuneen pääoman minimointi. Myös tuotevalikoima sekä kunkin tuotteen menekki tuli huomioida mallia valittaessa.
Mallia luodessa oli myös tieto siitä, että kausituotteiden määrä yrityksen tuotevalikoimassa tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Tutkimuskysymys oli seuraava: ”Millä menetelmin ja parametrein varastoa tulee hallita, jotta saavutetaan haluttu palveluaste sekä minimoidaan tuotehävikki?” ja tämä kysymys oli jaettu puolestaan tarkempiin alakysymyksiin: ”mitkä varastonohjausmallit sopivat parhaiten kohdeyrityksen käyttöön?” ja ”kuinka kausivaihtelu tulee ottaa huomioon varastonohjauksessa?”
Diplomityöraportin teoriaosuudessa tarkasteltiin varastonohjauksen vaikuttavia tekijöitä ja sitä, mitä varastonohjauksella voidaan saavuttaa. Teoriasta nousi esille tiettyjä reunaehtoja, jotka tuli ottaa huomioon mallin suunnittelussa ja luonnissa.
Tällaisia reunaehtoja oli muun muassa nimikkeiden kysynnän erilaiset muodot sekä eri palvelutasojen asettamat reunaehdot. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös strategisiin valintoihin, joita yrityksen tulee varastonohjaukseen liittyen tehdä.
Kun teorian tuomista reunaehdoista sekä valintojen strategisesta merkityksestä saatiin ymmärrys, kerättiin tietoa eri varastonohjausmenetelmistä. Raporttiin valittiin luonnollisesti ne, jotka tukivat tutkimuskysymystä ja vastasi parhaiten kohdeyrityksen tarpeita niihin vallitsevine reunaehtoineen. Valinta tehtiin sekä oman tietämyksen nojalla, että kirjallisuuteen tutustumalla.
Teoriaosuutta voidaan pitää kohdeyrityksen kannalta kattavana, sillä se auttaa hahmottamaan tilannetta ja ratkaisujen merkityksiä laajemmin. Tämän lisäksi se antaa mahdollisuuden teoriassa nykytilanteen parantamiseen ja tarjoaa pohjan sekä
keinoja myös jatkuvaan parantamiseen. Lähdetarkastelua voidaan pitää kyllin kattavana, sillä lähteitä on tämän tutkimuksen kannalta käytetty eri aikajaksoilta suhteellisen kattavasti. Lähteet on valittu niin, että tekstissä on luotu ensiksi käsitys perusteoksista ja mahdollisuuksien mukaan avattu aihetta lisää uudemmalla tutkimustiedolla esimerkiksi syvemmällä strategisella tarkastelulla.
Tutkimuksen empiirinen osuus pohjautuu aiemmin tutkimuksessa esitettyihin teorioihin. Niiden valossa, empiiriselle osuudelle annetut tavoitteet tutkimukselle asetetut reunaehdot huomioiden, saatiin täytettyä. Datankeruu ja nimikkeistön analysointi antoivat hyvän pohjan ja asetti tiettyjä vaatimuksia varastonohjausmallille.
Tutkimuksen aihe sekä tutkimuskysymykset vastasivat yrityksen todellista tarvetta.
Näin ollen voidaan sanoa, että tutkimuksen validiteetti on hyvä. Tutkimuksessa saatiin vastaukset asetettuihin kysymyksiin. Jos tutkimuskysymyksissä ei olisi otettu huomioon kausivaihtelevia tuotteita, olisi validiteetti kärsinyt nyt ja vielä enemmän tulevaisuutta ajatellen, sillä yrityksen kausivaihteleva nimikkeistö tulee lisääntymään. Kausivaihtelevien tuotteiden puuttuminen tutkimuksesta olisi johtanut todennäköisesti myös huomattavasti yksinkertaisempaan malliin ja tuloksiin.
Tutkimuskysymysten spesifiointi pk-yritykselle ei todennäköisesti olisi tuonut tutkimukselle lisäarvoa, vaan ainoastaan rajannut käytettävää teoriaa ja asettanut tarpeetonta lisähaastetta tutkimuksen edistymiselle.
Reliabiliteetti tutkimuksen tarkastelujakson aikana on hyvä. Markkinoiden kehittyminen sekä liiketoiminnan kasvu saattavat puolestaan vaikuttaa tutkimuksen stabiliteettiin heikentävästi, mikäli tarkastelujaksoa vaihdellaan. Hyödyntämällä teoriaa eri lähteistä samoine reunaehtoineen, tulisi tutkimuksessa päästä samaan lopputulokseen. Tämän vuoksi tutkimuksen konsistenssia voidaan pitää teorian valossa hyvänä.
Tutkimuksessa luotu malli on helposti käyttöön otettavissa. Implementointi vaatii työntekijöiden perehdyttämistä, mutta sen käyttö ja ylläpito ovat kohtuullista ja sen tuomat käytännön sekä taloudelliset hyödyt yritykselle mitattavissa.
Merkittävimmät tulokset voidaan kuitenkin nähdä ja mitata vasta kuukausien päästä menetelmän käyttöönotosta.
Tämän tutkimuksen jatkotoimenpiteinä olisi suotavaa hyödyntää käsiteltävää ja tuotettavaa dataa etenkin strategisessa suunnittelussa ja myynnin johtamisessa yrityksen tuotevalikoiman kasvaessa entisestään. Oleellista on myös nyt luodun mallin iteratiivinen kehittäminen ja optimointi jatkuvan oppimisen ohella, jotta malli palvelisi liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Kokonaisuudessaan tutkimuksessa on vastattu sille asetettuun tavoitteeseen. Työn tulos on yksinkertainen, optimoitavissa oleva, sekä ylös että alaspäin skaalattava kokonaisuus. Tutkimuksessa luotua mallia voidaan hyödyntää samankaltaisissa yrityksissä soveltuvin osin.
LÄHTEET
Chopra, S. & Meindl, P. 2001. Supply Chain Management - Strategy, Planning, and Operation. New Jersey, Prentice Hall. 457 s.
Christopher, M. 1998. Logistics and Supply Chain Management – Strategies for Reducing Cost and Improving Service. 2. painos. Pearson Education Limited. 294 s
Ettl, M., Feigin, G.E., Lin, G.Y. & Yao, D.D. 2000. A supply network model with base-stock control and service requirements, Operations Research, vol. 48, num 2, Mar/Apr 2000. S. 216-232
Frey, K. & Gordon, L. A. 1999. ABC, Strategy and Business Unit Performance.
International Journal of Applied Quality Management. Vol. 2, num 1, S. 1-23.
Happonen, A. 2011. Muuttuvaan kysyntään sopeutuva varastonohjausmalli.
Väitöskirja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Lappeenranta, Digipaino. 180 s.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/72646/isbn%209789522651952.pdf?
sequence=1
Harris, F.W. 1913. How Many Parts To Make At Once, Factory, The Magazine of
Management, vol.10, num 2, February 1913. 152 s.
Harrison, A. & van Hoek, R. 2011. Logistics Management & Strategy - Competing Through the Supply Chain. Edinburgh, FT Prentice Hall. 360 s.
Hokkanen, S. & Virtanen, S. 2012. Varastonhoitajan käsikirja. Tallinna, Sho Business Development Oy.
Jeffery, M.M., Butler, R.J. & Malone, L.C. 2008. Determining a cost-effective customer service level, Supply Chain Management: An International Journal, Vol.
13, num 3, 2008. s. 225 - 232
Liang, Y. 1997. Towards the development of an intelligent inventory management system. Submitted in Partial Fulfilment for the Degree of Doctor of Philosophy, April, 1997. The University of Salford. Time Research Institute. 263 s. Saatavissa:
http://usir.salford.ac.uk/14812/1/DX199575.pdf
Maness, T. & Zietlow, J. 2002. Short term Financial Management. 2.ed. Lontoo, Thomson Learning Inc. 627 s. ISBN 0-03-031513-1
Radasanu, A.C. 2016. Inventory Management, Service Level and Safety Stock.
Journal of Public Administration, Finance and Law. Issue 9/2016. 145-153.
http://www.jopafl.com/uploads/issue9/INVENTORY_MANAGEMENT_SERVI CE_LEVEL_AND_SAFETY_STOCK.pdf
Roeloffzen, M.W.H. 2007. Trade-off between service and inventory costs.
Rationalizing safety stock settings within NXP Semiconductors. University of
Twente. Eindhoven, NXP B.V. 106 s.
http://essay.utwente.nl/58169/1/scriptie_M_Roeloffzen.pdf
Sakki, J. 1997. Logistinen Prosessi: ohjaus – yhteistyö – lisäarvo. Espoo, Jouni Sakki Oy. 196 s.
Sakki, J. 2009. Tilaus-toimitusketjun hallinta, B2B - vähemmällä enemmän.
Helsinki, Jouni Sakki Oy. 221 s.
Salmivuori, J. 2010. Vaihto-omaisuuden hallinta pk-yrityksessä. Helsinki, Helsingin seudun kauppakamari/ Helsingin kamari Oy ja Jyrki Salmivuori. 85 s.
Waters, D. 2009. Supply chain management - An introduction to Logistics, Second Edition. New York, Palgrave Macmillan. 511 s.