Kaikkiin lopullisiin huoltokortteihin lisättiin myös tilaa tarkastuspäivämäärälle, sekä tar-kastajan nimelle, koska nämä puuttuivat. Päivämäärän koettiin olevan tärkeä, sillä sen perusteella voitiin nähdä, milloin apuväline on viimeksi tarkastettu.
8 Yhteenveto ja pohdinta
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda huoltokortit helpottamaan SOLIA:n urheilun ja liikunnan apuvälineiden kunnon arvioimista ja huollon tarpeen kartoittamista. Tarkoituk-sena oli myös tehdä SOLIA:n apuvälineistä vastaavan Jukka Parviaisen työtä suju-vammaksi siten, että hän saisi tietoa kaikista toimipisteistä ja niiden apuvälineiden kun-nosta sekä uusimistarpeesta huoltokorttien avulla. Opinnäytetyö toteutettiin ja kehitet-tiin yhteistyössä SOLIA:n työntekijöiden kanssa, ja näin saakehitet-tiin laadittua huoltokortit jokaiselle välineelle. Toiminnassa edettiin kehittämistutkimuksen periaatteiden mukai-sesti siten, että tutkimusongelmat valittiin yhteistyökumppanin tarpeiden pohjalta. Huol-tokortit laadittiin teorian pohjalta ja testattiin käytännössä, minkä jälkeen niitä tarkennet-tiin ja kehitettarkennet-tiin tulosten perusteella.
8.1 Huoltokorttien toimivuus
Tässä luvussa pohdimme vastausta kysymykseen, miten huoltokortit vastasivat annet-tuun kehittämistehtävään eli SOLIA:n urheilun ja liikunnan apuvälineiden kunnon sään-nölliseen ja systemaattiseen arviointiin.
Vakiintuneita ja yhtenäisiä apuvälineiden arviointilomakkeita tai arviointimenetelmiä ei kerätyn etukäteisaineiston mukaan vaikuttanut olevan, joten huoltokorttien kehittämis-työ oli tarpeellinen ja perusteltu. Opinnäytekehittämis-työntekijöiden laatimien huoltokorttien toimi-vuutta testattaessa kävi ilmi, että urheilun ja liikunnan apuvälineet olivat lähes samalla tavalla arvioituja SOLIA:n työntekijöiden ja opinnäytetyöntekijöiden arviointeja verrates-sa. Kaikista 124 välineestä, joista löytyi arvio molempien osapuolten toimesta, 101 vä-linettä (81 %) oli arvioitu samalla tavalla. Tämän tuloksen perusteella voidaan olettaa, että huoltokortit ovat suhteellisen samalla lailla ymmärrettävissä SOLIA:n kolmen vas-tanneen toimipisteen sekä opinnäytetyöntekijöiden kesken ja soveltuvat annettuun teh-tävään, varsinkin kun arvioinneissa ilmenneitä eroja on otettu huomioon ja korjattu
lo-33
pullisia huoltokortteja kehitettäessä. Lopullisia huoltokortteja laadittaessa on pyritty kriittisesti pohtimaan sitä, mistä erot arvioinneissa ovat voineet johtua. Arviointien eroa-vuuksien syitä löydettiin sekä arviointien ohjeistuksen puutteesta (esim. pyörän polke-minen arviota tehdessä), korteista (esim. jalkatuki käsipyörässä), arviointikäytänteistä (esim. asioiden yhdistäminen, syy-seuraus ajattelutapa, kuten pyörätuolissa jarrujen toimivuus voi olla yhdistettävissä renkaiden tyhjyyteen) että inhimillisistä tekijöistä (esim. kiire ja kokemus).
SOLIA:n työntekijät hoitavat urheilun ja liikunnan apuvälineiden vuokraustoimintaa oman työnsä ohella, joten saattoi olla, että arviot ovat heidän puoleltaan osin kiireellä tehtyjä. Tämä on voinut johtaa puutteisiin välineiden arvioinneissa, esimerkiksi saattoi olla, että pyörillä ei ollut poljettu arviota tehdessä. Toisaalta tämä saattoi johtua myös siitä, että missään ohjeessa tai saatekirjeessä ei lukenut, että pyöriä olisi poljettava niiden testaamiseksi. Toisaalta myös opinnäytetyöntekijät tekivät samantyyppisiä epä-tarkkoja arviointeja, jotka johtivat joidenkin asioiden huomioimatta jättämiseen; esimer-kiksi puhallustikan terävyyden tai pyörän renkaan kulumisen väärin arviointiin.
Huoltokortit ymmärrettiin kuitenkin pääosin samalla tavalla. Eroja ilmeni eniten pyörien huoltokorteissa, joista eriäviä vastauksia oli 11 kortissa. Niiltä osin kun eroja arvioin-neissa tuli, pyrittiin huoltokorttia kehittämään ja tarkentamaan väärinymmärrysten vält-tämiseksi tulevaisuudessa.
Arvioita tehtäessä heräsi kysymys, oliko välineitä huollettu työntekijöiden ja opinnäyte-työntekijöiden arviointien välissä, sillä aikaa oli kulunut arviointien välillä kuukaudesta lähes kahteen kuukauteen. Ainakin yhdessä toimipisteessä saatiin tieto, että näkö-vammaiskivääri oli huollettu arvioiden välissä. Tämä on osaltaan saattanut vaikuttaa eriävään tulokseen, mutta toisaalta oli hienoa huomata, että toimipisteiden työntekijät olivat oma-aloitteisesti huoltokorttiarviointien perusteella toimittaneet välineitä huoltoon.
Urheilun ja liikunnan apuvälineen kunnon arviota tehdessä tulee arvioinnin tekijän oma-ta kokemusoma-ta ja ymmärrystä sekä itse apuvälineestä että sen huollosoma-ta. Näiden puute voi vaikuttaa kuntoarvion tekemiseen niin, että esimerkiksi syy ja seuraus suhde jäävät näkemättä. Muun muassa pyörätuolin jarrun voi luulla olevan viallinen, vaikka kyseessä olisikin renkaan ilmanpaineen vähyys. Työntekijöiden tarvittava perehdyttäminen ja kouluttautuminen urheilun ja liikunnan apuvälineisiin, niiden toimintaan ja
ominaisuuk-34
siin sekä huoltokorttien käyttöön ovat tarpeellisia. Sen avulla voidaan huomattavasti vaikuttaa huoltokortin arviointitulokseen. Tätä osa-aluetta ei oltu huomioitu tässä kehit-tämishankkeessa, mikä saattoi osaltaan vaikuttaa eriäviin arviointeihin. Huoltokorttien tarkoituksena on palvella myös jatkossa mahdollisesti vasta-aloittelevia työntekijöitä, sillä ne toimivat myös niin sanottuina muistilistoina siitä, mitä välineestä tulee tarkastaa.
8.2 Kehittämistehtävän arviointia ja jatkotutkimuksen aiheita
Tausta-aineistoa apuvälineiden huollosta ja niiden huollon aikavälistä oli saatavilla hy-vin niukasti. Tämä johti siihen, että opinnäytetyöntekijät joutuivat soveltamaan pyörän ja pyörätuolin huolto-ohjeita urheilun ja liikkumisen apuvälineisiin. Lisäksi muiden huol-tokorttien laadinnan tukena oli SOLIA:n työntekijöiltä saatu tieto urheilun ja liikunnan apuvälineistä. Apuvälineiden huoltoväliä pohdittaessa kirjallisuudessa puhutaan vuosi-huolloista, eli esimerkiksi pyörätuoli ja pyörä tulisi huoltaa vähintään kerran vuodessa ja useammin, jos väline menee rikki (PT-keskus n.d.; Jones 2008). Suomessa toimivat kunnalliset apuvälinelainaamot huoltavat välineensä tarvittaessa tai niiden palautuessa lainasta tai pidempiaikaisessa käytössä olevat välineet, kuten pyörätuolit, vuoden vä-lein. Näin ollen voidaan suositella, että myös SOLIA:n liikunnan ja urheilun apuvälineet huollettaisiin vähintään kerran vuodessa ja huollon tarve arvioitaisiin huoltokorttien avulla aina, kun väline palautuu lainasta.
Kehittämistyön onnistumiseksi prosessiin valitaan mukaan ne henkilöt, joita kehittämis-työ koskee. Tällä tavoin heidät pyrittiin sitoutumaan muutoksen toteuttamiseen ja vä-hentämään mahdollista muutosvastarintaa. (Kananen 2012: 70). Opinnäytetyön kohde-ryhmäksi valittiin kaikki SOLIA:n toimipisteissä työskentelevät henkilöt. He tekevät vuokraustyötä oman työnsä ohella, joten kiire ja lyhyt työaika saattoivat mahdollisesti vaikuttaa vastausten määrään ja laatuun. Yhden toimipisteen vastauksia ei saatu, ja tämän pohdittiin johtuvan edellä mainitusta syystä.
Koska opinnäytetyö on tehty yhteistyössä työelämän edustajan kanssa, opinnäytetyön prosessin aikana on otettu huomioon SOLIA:n tarpeet, toiveet ja aikataulut. Opinnäyte-työssä tai opinnäytetyön esityksessä ei mainita yksittäisen toimipisteen tuloksia, vaan kaikki toimipisteistä saadut tulokset laskettiin yhteen ja verrattiin niihin tuloksiin, joita opinnäytetyöntekijät olivat saaneet. Koska toimipisteitä ja työntekijöitä on vähän, oli riski, että yksittäisen arvioijan henkilöllisyys paljastuisi, jos tulosten raportointi vietäisiin
35
toimipistetasolle. Yksittäisten arviointien tulos ei myöskään ollut kiinnostuksen kohtee-na, vaan tarkoituksena oli laatia SOLIA:lle niin selkeät huoltokortit, että niihin jäisi mah-dollisimman vähän tulkinnan varaa.
Kehittämistyön jatkoaiheena on noussut esiin idea huoltokorttien siirtämisestä tabletti-tietokone sovellukseksi. Tämän avulla voitaisiin nopeuttaa huomattavasti huoltokorttien täyttämistä ja se olisi myös ekologisempi vaihtoehto paperien sijaan. Myös tiedonsiirto SOLIA:n toimipisteiden ja apuvälineistä vastaavan Jukka Parviaisen välillä olisi hel-pompaa ja nopeampaa.
Opinnäytetyö antoi opinnäytetyöntekijöille ammatillisesti valtavasti uutta tietoa urheilun ja liikunnan apuvälineistä sekä tulevaisuutta varten varmuutta niiden kanssa toimimi-seen ja niiden huoltamitoimimi-seen. Kehittämistyön aihe koettiin tekijöiden mielestä tärkeäksi ja hyödylliseksi, sillä vastaavaa huoltokorttimallia ei opinnäytetyössä tehdyn selvityksen mukaan ole ja näin ollen opinnäytetyöntekijät pääsivät kehittämään uutta menetelmää.
Huoltokorteista on hyötyä sekä apuvälineitä vuokraaville että apuvälineitä hankkiville, jotka voivat tarkkailla apuvälineen kuntoa huoltokortin avulla.
36
Lähteet
Van den Akker, Jan – Gravemeijer, Koeno – McKenney, Susan – Nieveen, Nienke.
2006. Educational design research. New York: Routledge.
Apuvälinelainsäädäntö. 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti.
<http://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/apuvalineet/apuvalinelainsaadanto> Luettu 19.11.2014.
Apuvälineet. 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti.
<https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/apuvalineet> Luettu 22.4.2015.
Haavisto, Matleena – Himanen,Outi. 2010. Pyörätuolin hankintaprosessi – opas fy-sioterapeuteille ja fysioterapeuttiopiskelijoille. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Opin-näytetyö.
Heikkinen, Hannu L. T. 2006. Toimintatutkimuksen lähtökohdat. Teoksessa: Heikkinen, Hannu – Rovio, Esa – Syrjälä, Leena (toim.) Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Helsinki: Kansanvalistusseura, 16−38.
Heikkinen, Hannu. L. T. – Kontinen, Tiina. – Häkkinen, Päivi 2006. Toiminnan tutkimi-sen suuntaukset. Teoksessa: Heikkinen, Hannu – Rovio, Esa – Syrjälä, Leena (toim.) Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Helsinki:
Kansanvalistusseura. 39−76.
Hiltunen, Nuutti – Ikävalko, Henna – Parviainen, Jukka – Saari, Aija 2012. Leikki, liikun-ta ja harrasliikun-taminen. Teoksessa: Salminen, Anna-Liisa. Apuvälinekirja. Kouvola: Kehi-tysvammaliitto ry. 162–179.
Hokkanen, Simo – Virtanen Seppo 2012. Varastonhoitajan käsikirja. Sho Business Development Oy.
Huovinen, Terhi – Niemelä, Satu – Rintala, Pauli 2012. Soveltava liikunta. Liikuntatie-teellinen Seura ry.
Ikävalko, Henna. 2014. Vapaa-ajan apuvälineet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Verkkodokumentti. Päivitetty 17.6.2014. <https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/apuvalineet/vapaa-ajan-apuvalineet> Luettu 22.4.2015.
Jones, Calvin C. 2008. Big blue book of bicycle repair. 2nd. Edition. Park Tool Compa-ny. USA.
Kananen, Jorma. 2012. Kehittämistutkimus opinnäytetyönä. Kehittämistutkimuksen kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 134.
Kuutamo,Osku – Hölsömäki, Heidi 2005. Soveltavan liikunnan apuvälineet. Helsinki.
Suomen Invalidien Urheiluliitto ja Edita Publishing Oy.
37
Parviainen, Jukka. 2015. Apuvälineneuvoja. Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA. Helsinki. Suullinen tiedonanto 6.5.
PT-Keskus. PT-keskus on myös määräaikaishuoltoja. Lisää käyttöikää, turvallisuutta, säästöä ja helppoutta.
Pönkä, Harto. 2009. Oppimisen design-tutkimus. Oulun yliopisto. Verkkodokumentti.
<http://www.slideshare.net/hponka/oppimisen-designtutkimus> Luettu 21.10.2014 Reeves, Thomas C. 2006. Design research from a technology perspective. Teoksessa:
van den Akker, Jan – Gravemeijer, Koeno – McKenney, Susan – Nieveen, Nienke.
Educational design research. New York: Routledge. 52–66.
Rothsten,Tiia. 2014. Tyytyväisyyskysely liikunnan apuvälineiden (SOLIA) vuokraukses-ta palveluiden kehittämiseksi. Haaga- Helia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Vieru-mäen yksikkö. Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma.
Salminen, Anna-Liisa. Apuvälinekirja. 2012. Kehitysvammaliitto ry.
SOLIA varausjärjestelmä. n.d. Verkkodokumentti. <solia.ntg.fi/index.php> Luettu 22.4.2015
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovu-tuksesta 1363/2011. Annettu Helsingissä 19.12.2011.
Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta. Solia. Verkkodokumentti
<www.vammaisurheilu.fi/palvelut/solia> Luettu 2.10.2014.
Suomen Kuntaliitto. 2004. Apuvälinepalvelunimikkeistö. Verkkodokumentti.
<http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/nimikkeistot-luokitukset/kuntoutus-erityistyontekijoiden-nimikkeistot/Documents/Apuv%C3%A4linepalvelunimikkeist%C3%
B6_2004.pdf> Luettu 23.11.2014.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. Apuvälineen käyttöturvallisuus ja käyttökuntoi-suus. Vaatimukset apuvälinetoiminnalle. Verkkodokumentti.
<http://www4.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/apuvalinepalvelut/ohjeita/prosessi/apu valineen_kayttoturvallisuus> Luettu 19.11.2014.
Toimintakykyyn liittyvän kuntoutuksen ohjeet. 2013. 3.5 omatoiminen harjoittelu ja so-veltavan liikunnan välineet. Vakuutuskuntoutus VKK ry. Verkkodokumentti. Päivitetty 6.5.2013. <www.vkk.fi/ohjeet_ja_lomakkeet/Toimintakykyohje.pdf> Luettu 22.4.2015 Työtäri, Outi. Koistinen, Anna-Kaisa. Mustonen, Minna. Leivo, Harri 2012. Liikkuminen.
Teoksessa: Salminen, Anna-Liisa. Apuvälinekirja. Kehitysvammaliitto ry. 111–147.
38
Välineet.fi. 2015. Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry, SOLIA, Malike, Pajulah-ti. VerkkodokumentPajulah-ti. <www.valineet.fi> Luettu 22.4.2015.
Liite 1