• Ei tuloksia

Brains on Art on taidekollektiivi, jossa työskentelee taiteen, tieteen ja teknologian alan opiskelijoita. Kollektiivi toimii pääosin taiteen ken-tällä, mutta esittelee teoksiaan niin taide- kuin tiedeyleisöille. Ryhmän interaktiiviset installaatiot hyödyntävät muun muassa aivotutkimuksen välineitä vuorovaikutuksen synnyttäjänä teoksen ja katsojan välille.

BoA:n teokset ovat taidetta, joka hyödyntää uutta teknologiaa. BoA käyttää tieteellisiä ja teknologisia välineitä taiteellisina työkaluina käsitellessään esimerkiksi tieteen esiintuomia kulttuurisia muutoksia, mutta myös tieteeseen suoraa liittymättömiä aiheita. Tieteellisen tie-don tuottajaksi teoksista ei ole, vaikka teosten tekoprosessista saattaa olla tieteen ja teknologian opiskelijoille myöhemmin hyötyä myös omassa tutkimuksessaan. Tieteellisen tiedon hyödyntämistä teoksissa voisi jatkossa lisätä ja tieteen ja taiteen dialogia syventää. Töiden jat-kokehittämisessä on myös parantamisen varaa – tällä hetkellä tiukat aikataulut ja resurssit rajoittavat mahdollisuuksia työstää teoksia eteenpäin.

Yhteiset keskustelut taiteen ja tieteen suhteesta luovat pohjan BoA:n työskentelylle. Alojen välinen kitka ylläpitää keskustelua ja vie pro-jektia eteenpäin. Vaikka tieteen ja taiteen dialogia on vaikea saavuttaa, taiteen tekeminen yhdessä tuo kaikille osapuolille uusia kokemuksia ja näkökulmia aiheeseen. Alojen välinen yhteistyö vaatii ennakkoluu-lottomuutta ja rohkeutta, eikä yhteistyö tarkoita omista käsityksistään luopumista. Aalto-yliopiston kontekstissa taidetta ja tiedettä yhdistä-vät avaukset ovat toistaiseksi jättäneet toivomisen varaa, sillä monia-lainen yhteistyö vaatii usein enemmän aikaa ja heittäytymistä kuin mitä kurssien puitteissa pystytään tarjoamaan.

siin tutustuminen ja niillä leikkiminen ovat tärkeä osa luovaa prosessia.

Sosiaalinen ulottuvuus ja yhdessä tekeminen vahvistavat osaltaan moti-vaatiota työskennellä ryhmässä. Osalle ryhmän jäsenistä projekti toimii myös oman identiteetin rakentajana. Ryhmä toimii perinteistä taiteilija – toteuttajat -jakoa demokraattisemmin. Jokainen ryhmän jäsen pääsee vaikuttamaan teoksiin ideointitasolta lähtien ja yhteiset keskustelut teosten teemoista ja tekniikoista vaikuttavat lopputulokseen. Tekijöiden käsitys taidemaailmasta ja sen toimintatavoista on syventynyt projektin aikana uusien kokemusten myötä.

BoA ei ole yksin kiinnostuksessaan yhdistää tiedettä, taidetta ja teknolo-giaa. Teknologiset ja tieteelliset edistysaskeleet ovat vaikuttaneet kulttuu-riimme kiihtyvällä tahdilla teollistumisesta lähtien ja taiteilijat ovat osal-taan käsitelleet tieteen esiin tuomia ajatuksia ja vaikuttaneet kulttuuriseen muutokseen yhdistämällä eri näkökulmista tulevia ajatuksia keskenään.

Viimeaikoina etenkin aivotutkimus on ollut pinnalla uuden tieteellisen tiedon tuottajana ja kuluttajahintaiset EEG kypärät ovat mahdollistaneet aivotutkimuksen välineiden käytön myös taiteellisina työkaluina.

Opinnäytetyöni kohdistuu yksittäiseen taideprojektiin, eivätkä sen tulok-set ole sellaisinaan yleistettävissä muihin projekteihin. Lisää tutkimusta tarvittaisiin vastaavien projektien toimintatavoista, tieteen alan ihmisten motivaatiosta niissä ja eri tieteen ja taiteen alojen yhteistyöstä. Myös Aalto-yliopiston tapa yhdistää taidetta ja tiedettä ansaitsisi tarkempaa tarkastelua ja kehittämistä. Ryhmämuotoisen ja monialaisen taiteenteke-misen laajempaa tutkimusta kaivataan. Tieteen ja taiteen maailmanku-vien eroista ja kahden kulttuurin kysymyksestä on jo kirjoitettu lukuisia artikkeleja, mutta harvempi kirjoittaja on toistaiseksi tarkastellut erojen näkymistä ja niiden vaikutuksia aloja yhdistävissä taideprojekteissa. Tässä opinnäytteessä on avattu kysymystä yhden tapauksen kannalta, mutta laa-jentamisen varaa jää edelleen. Koska BoA jatkaa taiteellista toimintaansa, voi tieteen ja taiteen suhteen kehittymistä projektin piirissä seurata myös jatkossa.

Lähteet

Aalto-yliopisto (2010): Aalto-yliopistossa tutkitaan aivojen toimintaa monitieteisessä tutkimusryhmässä. Aalto-yliopiston uutinen. Viitattu 23.7.2015, http://www.aalto.fi/fi/current/current_archive/news/2010-03-15/

aivoAALTO (2015): Publications. aivoAALTO –sivu. Viitattu 23.7.2015, http://neuro.hut.fi/aivoaalto/publications.html

Anttila, Pirkko (2006): Tutkiva toiminta ja Ilmaisu, Teos, Tekeminen.

Hamina: Ataktiimi.

Benjamin, Walter (1999): Illuminations. London: Pimlico.

Bourdieu, Pierre (1986): The Forms of Capital. Teoksessa: Szeman, Imre & Kaposy, Timothy 2011 (toim.) Cultural Theory: An Anthology.

Chichester: Wiley-Blackwell, 81-93.

Ede, Siân (2005): Art & Science. London: I.B. Tauris & Co.

Gere, Charlie (2002): Digitaalinen kulttuuri. Turku: Faros-kustannus.

Hannula, Suoranta, Vadén (2003): Otsikko Uusiksi. Taiteellisen tutkimuksen suuntaviivat. niin & näin –lehden filosofinen julkaisusarja. Tampere: 23o45.

Hannula, Suoranta, Vadén (2014): Artistic research methodology:

Narrative, Power and the Public. New York: Peter Lang.

Hämäläinen, Soili (2003): Taidekorkeakoulujen jatkotutkinnot taiteen ja tieteen välimaastossa. Teoksessa: J. Varto, M. Saarnivaara & H.

Tervahattu (toim.) Kohtaamisia taiteen ja tutkimisen maastoissa.

Hamina: Akatiimi, 60-68.

Kristeller, Paul Oskar (1951): The Modern System of the Arts: A Study in the History of Aesthetics Part I. Julkaisussa: Journal of the History of Ideas (Vol. 12, No. 4). Philadelphia: University of Pennsylvania, 17-46.

Liukas, Linda & Mykkänen, Juhani (2014): Koodi2016 – Ensiapua ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa. Helsinki: Koodi2016.

Lévy-Leblond, Jean-Marc (1994): Brief Encounters: A Physicist Meets Contemporary Art. Julkaisussa: Leonardo, Vol 27, 1994.

London: MIT Press, 211-217.

McLuhan, Marshall & Fiore, Quentin (1967): The Medium is the Massage. An Inventory of Effects. London: Penguin.

A. Mills, G. Durepos & E. Wiebe (2010): Encyclopedia of Case Study Research. London: SAGE.

Niiniluoto, Ilkka (2000): Kulttuuri: yksi, kaksi vai kolme? Tieteessä tapahtuu 2/2000. Viitattu 20.7.2015, http://www.tieteessatapahtuu.

fi/002/niiniluoto.htm

Ojanen, Mikko & Suominen, Jari (2005): Erkki Kurenniemen säh-kösoittimet. Julkaisussa: Musiikki 3/2005, 15-44. Turku: Suomen mu-siikkitieteellinen seura, 15-44.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014): Opetusministeri Kiuru:

Ohjelmointi peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin. Tiedote.

Viitattu 1.7.2015, http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2014/01/

Koodauskoulu.html?lang=fi

Snow, C.P. (1998): Kaksi kulttuuria, Helsinki: Terra Cognita.

Straebel, Volker & Thoben, Wilm (2014): Alvin Lucier’s Music for

Vadén, Tere (2003): Kokemuksellinen demokratia ja tutkimuksen avoimuus ja kriittisyys. Teoksessa: J. Varto, M. Saarnivaara & H.

Tervahattu (toim.) Kohtaamisia taiteen ja tutkimisen maastoissa.

Hamina: Akatiimi, 80-91.

Vadén, Tere (2014): Taiteellinen tutkiminen. Kurssimateriaali Moodle-sivulla. Viitattu 18.8.2015, https://moodle.aalto.fi/mod/page/view.

php?id=79093

Vilkka, Matti (2003): Puhdas tieto ja mailman tahrat. Teoksessa: J.

Varto, M. Saarnivaara & H. Tervahattu (toim.) Kohtaamisia taiteen ja tutkimisen maastoissa. Hamina: Akatiimi, 40-46.

Wallenstein, Sven-Olov (2001): Taide ja tutkimus. Teoksessa: S.

Kiljunen & M. Hannula (toim.) Taiteellinen tutkimus. Helsinki:

Kuvataideakatemia, 29-47.

Wilson, Stephen (2002): Information arts: intersections of art, science and technology. London: MIT Press.

Wilson, Stephen (2010): Art + Science Now! London: Thames &

Hudson.

LIITE 1

Haastattelukysymykset

Hei, teen opinnäytetyötäni työnimellä Aivotaidetta: Brains on Art –tai-deprojekti tieteen ja taiteen välimaastossa. Opinnäytetyöhöni liittyen kerään kirjallisesti haastatteluja kaikilta Brains on Art (tästä eteenpäin myös BoA) ryhmän jäseniltä. Toivon, että kirjallisesti toteutetussa haastattelussa teillä on aikaa miettiä kysymyksiä ja rakentaa vastauk-senne juuri sellaisiksi kuin haluatte. Tarkoituksenani on analysoida vastauksia ja keskusteluttaa niitä keskenään sekä kontekstualisoida niitä muuhun alalla käytyyn keskusteluun. Toivon, että vastaatte tee-moiteltuihin kysymyksiin kokonaisilla lauseilla, kappale tai pari kysy-mystä kohti. Jos tuntuu, että jotain olennaista jäi kysymysten ulkopuo-lelle, haastattelun lopussa on tilaa vapaalle sanalle.

Kysymyksiä on yhteensä 13 ja ne on jaoteltu neljään kategoriaan: mo-tivaatio työskennellä projektissa, käsitykset taiteesta, tieteen ja taiteen suhde projektissa ja työskentelyn arki, käytänteet ja dialogisuus.

Toivoisin, että voisitte palauttaa täytetyn lomakkeen 14.2.2015 men-nessä osoitteeseen kasperi.maki-reinikka@aalto.fi.

Motivaatio

Miksi lähdit mukaan BoA-projektiin?

Miten projekti on vastannut odotuksiasi?

Taide

Minkälaisia ennakkokäsityksiä sinulla oli taiteesta?

Miten käsityksesi ovat muuttuneet projektin aikana?

Tieteen ja taiteen suhde

Miten tieteen ja taiteen yhteistyö on mielestäsi näkynyt BoA-projek-tissa?

Mikä on mielestäsi tieteen ja taiteen suhde projektissa?

Pitäisikö suhdetta muuttaa?

Työskentelyn käytännöt

Miten kuvailisit teosten syntyprosessia?

Mikä on roolisi ryhmässä?

Pystytkö mielestäsi vaikuttamaan teoksiin ja produktioihin?

Miten olet pystynyt hyödyntämään osaamistasi projektissa / oletko oppinut jotain uutta?

Vapaa sana