Tulkitsen, että harjoitteluprosessin ja elämäntilanteen mahdollisten epämiellyttävien ja turhautumisen tunteiden tunnustamisen jälkeen soitettava sävellys ja ryhmätuntiopetus voivat antaa samastumisen kokemuksia, jotka aikaansaavat yhteistä mielihyvää.
Tärkeiksi muodostuvat nähdäkseni oppimisprosessin aikana ilmaistut positiiviset tunteet ja luottamus tulevaisuuteen. Narratiiviset ulottuvuudet ovat välttämättömiä, jotta
ihminen voi työstää aktiivisesti psykologisia ja sosiaalisia ilmiöitä, todentuntuisia tarinoita ja niiden eri malleja (vrt. Bruner 2003; Hänninen 1999).
Välitön tunnesuhde osoittautui ryhmähaastattelun perusteella nähdäkseni kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi hyvään kasvatukseen ja myötätuntoiseen muusikkouteen.
Tulkitsen välittömän tunnesuhteen käsittävän sen, että empatia, kuunteleminen ja ihmisen kohteleminen arvokkaana persoonana luovat turvallisen ja rauhallisen mielen opettajalle ja oppijalle ja laajentavat sitä kautta tunteiden, kokemisen ja luovuuden mahdollisuuksia.
Yksinäisyys arkisessa työskentelyssä osoittautui esiintyvän pianistin yhdeksi haasteeksi.
Sen vastavoima on toisen persoonan kokemus, joka voi toteutua esimerkiksi
pianotunnilla opettajan, muusikon ja säveltäjän välillä (vrt. Stump 2010). Ajattelen, että edellytyksenä toisen persoonan kokemukseen kasvatustyössä on kuitenkin aito
kohtaaminen kokonaisvaltaisesti (4ECS). Siihen kuuluu yhä syvenevä, historiallisesti inspiroitunut ja arvotietoinen tutustuminen niin opettajaan, oppijaan kuin säveltäjään ja tämän sävellyksiin sekä kulttuuriseen traditioon. Esimerkiksi Mendelssohnin musiikin yhteydet kristilliseen maailmankatsomukseen ja retoriseen traditioon osoittautuivat kirjallisuuden pohjalta vahvoiksi.
Tämän tutkielman keskeinen anti oli mielestäni se, että pianoluokan välittävä ja kokonaisvaltaisesti ihmiselämää jakava ilmapiiri luo myötätuntoa, rauhaa ja toivoa
oppimisympäristöön. Tärkeä päämäärä on siten dialoginen vuorovaikutus, kuten Buber (1923/1993) ja Bahtin (1991) sen kuvaavat. Sävellyskin voi olla näkemykseni mukaan osa trilogista tilaa, jossa polyfoninen empatia tulee tunnetuksi. Sitä kautta oppija voi tarkastella omaa elämäntarinaansa ja ymmärtää paremmin myös muiden tarinoita.
Mielestäni sävellys voi tarjota avartavia näkökulmia kunnioittaviin ja kertomuksellisiin keskusteluhetkiin pianotunnilla. Ajattelen, että jokainen meistä kaipaa osallisuutta suureen kertomukseen. Opettaja voi juuri sävellyksen kautta haastaa oppijan näkemään myös toisenlaisen todellisuuden, joka on yhtä todellinen kuin Mendelssohnin
(1861/1863) kirjeiden kuvaus tämän musiikki-ihanteiden sanomattomasta aitoudesta.
Improvisointi eli oman musiikin tekeminen tarjoaa puolestaan mahdollisuuden ideoida ja toteuttaa luovuutta.
Jos kasvatuksen arvoperustana on rakkaus, koko nietzscheläinen ja postmoderni
kritiikki kasvatuksesta vallantahtona menettää mielestäni merkityksensä Taylorin (1989;
1998) merkitysnäkökentän nojalla. Rakkauden nimissä ei voida tietenkään sallia kaikkea. Siksi Schlererin (1913–16/1980) kuvaama rakkauden järjestys (ordo amoris) on nähdäkseni välttämätöntä, jotta pyhyys ja kunnioitus ohjaavat kaikkia muita rakkauden muotoja. Onneksi kasvaminen on elinikäistä ja myötätuntoa saa opetella jakamaan läpi elämän (Pessi et al. 2017).
Tässä tutkielmassa on tarkasteltu muutaman oppijan ja vain yhden opettajan
näkökulmaa. Aiheita jatkotutkimukseen voisivat olla esimerkiksi useampien opettajien kokemukset sävellysten narratiivisuuden myötävaikutuksesta soitonopetukseen,
oppijoiden kokemukset muiden säveltäjien välittämästä mielihyvästä ja itsetuntemuksen syvenemisestä sekä 4E-kognition tätä tutkielmaa laajemmat sovellutukset
klaveerisoitinten opetuksessa.
LÄHTEET
Painetut lähteet
Ahlvik, C. & Paakkanen, M. 2017. Itsemyötätuntoa työelämään. Teoksessa A. B. Pessi, F. Martela & M. Paakkanen (toim.) Myötätunnon mullistava voima. Jyväskylä: PS-kustannus. 151–165.
Ahonen-Eerikäinen H. 1998. ”Musiikillinen dialogi” ja muita musiikkiterapeuttien työskentelytapoja ja lasten musiikkiterapian muotoja. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Almén, B. 2008. A Theory of Musical Narrative. Bloomington: Indiana University Press.
Anttila, E. 2003. A Dream Journey to the Unknown: Searching for Dialogue in Dance Education. Acta Scenica 14. Helsinki: Theatre Academy.
Aristoteles. 1997. Retoriikka. Runousoppi. (Suom. Paavo Hohti, Päivi Myllykoski).
Helsinki: Gaudeamus.
Auerbach, E. 1946/1992. Mimesis. Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa.
Tampere: SKS.
Augustinus, A. 2003. Tunnustukset: Confessiones. (Suom. Otto Lakka). Helsinki: Sley-kirjat.
Bach, C. P. E. 1753/1982. Tutkielma oikeasta tavasta soittaa klaveeria. (Suom. Paavo Soinne). Helsinki: Suomen Musiikkitieteellinen Seura.
Bahtin, M. 1991. Dostojevskin poetiikan ongelmia. (Suom. Paula Nieminen ja Tapani Laine). Helsinki: Orient Express.
Bartel, D. 1997. Musica poetica: musical-rhetorical figures in German baroque music.
Lincoln and London: University of Nebraska Press.
Bartels, D. 2019. Regarding young musicians as ethical and aesthetic practitioners: A new reading of phronēsis. Philosophy of Music Education Review 27(1), 37–50.
Biblia Germanica 1545. Die Bibel in der deutschen Übersetzung Martin Luthers Ausgabe letzter Hand. Stuttgart: Deutsche Bibelgesellschaft.
Botstein, L. 2001. Neoclassicism, Romanticism, and Emancipation: The Origins of Felix Mendelssohn's Aesthetic Outlook. Teoksessa D. Seaton (toim.) The Mendelssohn Companion. London: Greenwood Press.
Boyatzis, R. E. 2008. Competencies in the 21st Century. Journal of Management Development 27(1), 5–12.
Broad, C. D. 1985. Ethics. Dordrecht: Martinus Nijhoff Publishers.
Bruner, J. 1996. The Culture of Education. Cambridge, London: Harvard University Press.
Bruner, J. 2003. Self-Making Narratives. Teoksessa R. Fivush & C. A. Haden (toim.) Autobiographical Memory and The Construction of a Narrative Self. London: Lawrence Erlbaum Associate.
Buber, M. 1923/1993. Minä ja Sinä. Helsinki: WSOY.
Budziszewski, J. 2011. Tätä emme voi olla tietämättä. (Suom. Tapio Puolimatka).
Helsinki: Uusi Tie.
Burns, D. P. & Rathbone, A. 2010. The Relationship of Narrative, Virtue Education, and an Ethic of Care in Teaching Practice. Education 16(2), 123–135.
Carr, D. 2000. Professionalism and Ethics in Teaching. London: Routledge.
Catalano, R. F., Berglund, M. L., Ryan, J. A. M., Lonczak, H. S. & Hawkins, J. D.
2004. Positive Youth Development in the United States: Research Findings on Evaluations of Positive Youth Development Programs. Julkaisussa Annals of the American Academy of Political and Social Science Annals 591, 98–202.
Chafe, E. 2014. J. S. Bach´s Johannine Theology: The St. John Passion and the Cantatas for Spring 1725. Oxford: Oxford University Press.
Cherniss, C. 2004. Intelligence, Emotional. Teoksessa C. Spielberger (toim.) Encyclopedia of Applied Psychology. New York: Elsevier. 315–328.
Christensen, T. 1995. Introduction. Teoksessa N. Baker & T. Christensen (ed.)
Aesthetics and the Art of Musical Composition in the German Enlightenment: Selected Writings of Johann Georg Sulzer and Heinrich Christoph Koch. Cambridge: Cambridge University Press. 3–24.
Clarke, E. 2019. Empathy and the ecology of musical consciousness. Teoksessa R.
Herbert, D. Clarke & E. Clarke (toim.) Music and Consciousness 2. Worlds, Practices, Modalities. Oxford: Oxford University Press. 71–92.
Clement, A. 1999/2017. Der dritte Teil der Clavierübung von Johann Sebastian Bach:
Music – Text – Theologie. Bonn: Musikverlag Dr. J. Butz.
Cole, P. M., Martin, S. E. & Dennis, T. A. 2004. Emotion regulation as a scientific construct: methodological challenges and directions for child development research.
Child Development 75(2), 317–333.
Comenius, J. A. 1928/1957. Suuri opetusoppi. Porvoo: WSOY.
Cross, I., Laurence, F. & Rabinowitch, T-C. 2012. Empathy and Creativity in Group Musical Practices: Towards a Concept of Empathic Creativity. Teoksessa G. E.
McPherson & G. F. Welch (toim.) The Oxford Handbook of Music Education, Volume 2. Oxford: Oxford University Press.
Cygnaeus, U. 1910. Uno Cygnaeuksen kirjoitukset Suomen kansakoulun perustamisesta ja järjestämisestä. Helsinki: Kirjayhtymä.
Davidsson, H. 2014. Mendelssohn's Sonatas, Op. 65, and the Craighead-Saunders Organ at the Eastman School of Music: Aspects of Performance Practice and Context.
Teoksessa T. Jürgen (toim.) Mendelssohn, the organ, and the music of the past:
constructing historical legacies. Rochester, NY: University of Rochester Press.
Davies, S. 2010. Emotions expressed and aroused by music: philosophical perspectives.
Teoksessa P. N. Juslin & J. A. Slopoda (toim.) Handbook of Music and Emotion. New York: Oxford University Press.
Day-O'Connell, S. 2014. The Singing Style. Teoksessa D. Mirka (toim.) The Oxford Handbook of Topic Theory. New York: Oxford University Press. 238–258.
Deleuze, G. 1992. Autiomaa. Helsinki: Gaudeamus.
Derrida, J. 1978. Writing and Difference. Chicago: University of Chicago Press.
Diekelmann, N. & Diekelmann, J. 2009. Schooling learning teaching: Toward narrative pedagogy. Bloomington, IN: iUniverse.
Dirst, M. 2012. Engaging Bach: The Keyboard Legacy from Marpurg to Mendelssohn.
Cambridge: Cambridge University Press.
Durlak, J. A., Weissberg, R. P., Dymnicki, A. B., Taylor, R. D. & Schellinger, K. B.
2011. Child Development 82(1), 405–428.
Dysthe, O. 1996. Det flerstämmiga klasrummet. Lund: Studentlitteratur.
Eerola, T., Vuoskoski, J. K. & Kautiainen, H. 2016. Being Moved by Unfamiliar Sad Music is Associated with High Empathy. Frontiers in Psychology 7, 1176.
Elias, M. J., Zins, J. E., Weissberg, R. P., Frey, K. S., Greenberg, M. T., Haynes, N. M., Kessler, R., Schwab-Stone, M. E. & Shriver, T. P. 1997. Promoting Social and
Emotional Learning. Guidelines for Educators. Alexandria, Virginia USA: Association for Supervision and Curriculum Development.
Elliott, D. J. & Silverman, M. 2015. Music Matters. A Philosophy of Music Education.
Second Edition. Oxford: Oxford University Press.
Elliott, D. J., Silverman, M. & McPherson, G. E. 2019. Philosophical and Qualitative Perspectives on Assessment in Music Education: Introduction, Aims, and Overview.
Teoksessa D. J. Elliott, M. Silverman & G. E. McPherson (toim.) The Oxford Handbook of Philosophical and Qualitative Perspectives on Assessment in Music Education. New York: Oxford University Press. 3–26.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1999. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä:
Gummerus.
Fagius, H. 1995. The organ works of Mendelssohn and Schumann and their links to the classical tradition. Teoksessa S. Jullander & H. Davidsson (toim.) Proceedings of the Göteborg International Organ Academy: 1994. Göteborg: University of Göteborg.
Feder, G. 2001. On Felix Mendelssohn Bartholdy's Sacred Music. Teoksessa D. Seaton (toim.) The Mendelssohn Companion. London: Greenwood Press.
Fivush, R. & Neisser, U. 1994. The Remembering Self. Construction and Accuracy in the Self-Narrative. Cambridge: Cambridge University Press.
Forkel, J. N. 1788. Allgemeine Geschichte der Musik. Vol. 1. Leipzig: Schwickert.
Frankfurt, H. G. 1971. Freedom of the Will and the Concept of a Person. Journal of Philosophy 68. 5–20.
Frankfurt, H. G. 1999. Necessity, Volition, and Love. Cambridge: Cambridge University Press.
Fredrickson, B. 2011. Positivity: Groundbreaking Research to Release Your Inner Optimist and Thrive. Oxford: Oneworld.
Freeman, M. 2013. Storied persons: the double triad of narrative identity. Teoksessa J.
Martin & M.H. Bickhard (toim.) The Psychology of Personhood. 223–241.
Gadamer H. 2005. Hermeneutiikka. Tampere: Vastapaino.
Gadamer, H-G. 1986. The Relevance of the Beautiful and Other Essays. Cambridge University Press.
Gadamer, H-G. 2004. Truth and Method. London: Continuum.
Garner, P. W. 2010. Emotional Competence and its Influences on Teaching and Learning. Educational Psychology Review 22(3), 297–321.
Genette, G. 1997. The Work of Art. Immanence and Transcendence. Ithaca: Cornell University Press.
Gergen, K. 1999. An invitation to social construction. London: Sage.
Goleman, D., Boyatzis, R. & McKee, A. 2013. Primal Leadership: Unleashing the Power of Emotional Intelligence. Brighton: Harvard Business Review Press.
Goodson, I. F. & Gill, S. R. 2011. Narrative Pedagogy: Life History and Learning. New York: Peter Lang.
Grabócz, M. 1986. Morphologie des oeuvres pour piano de Liszt. Budapest: MTA Zenetudomanyi Intezet.
Haavio, M. 1948. Opettajapersoonallisuus. Jyväskylä: Gummerus.
Hakkarainen, K. & Paavola, S. 2009. Toward a trialogical approach to learning.
Teoksessa B. Schwarz., T. Dreyfus. & R. Hershkowitz (toim.) Transformation of Knowledge Through Classroom Interaction. New York: Routledge. 65–80.
Hall, S. 1999. Identiteetti. Tampere: Vastapaino.
Hari, R. 2003. Sosiaalisen kognition hermostollinen perusta. Duodecim 119(15), 1465–
1470.
Harnoncourt, N. 1986. Puhuva musiikki. Helsinki: Otava.
Hatten, R. S. 2004. Interpreting Musical Gestures, Topics, and Tropes: Mozart, Beethoven, Schubert. Bloomington: Indiana University Press.
Hatten, R. S. 2018. A Theory of Virtual Agency for Western Art Music. Bloomington:
Indiana University Press.
Helkama, K. 2002. Lapsen moraalinen kehitys. Teoksessa J. Sinkkonen (toim.) Pesästä lentoon. Kirja lapsen kehityksestä kasvattajalle. Helsinki: WSOY. 121–135.
Helkama, K., Myllyniemi, R. & Liebkind, K. 2001: Johdatus sosiaalipsykologiaan.
Helsinki: Edita.
Hering, C. G. (toim.) 1825. Allgemeines Choralbuch. Leipzig: Gerhard Fleischer.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2006. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara P. 2005. Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Gummerus.
Hirvensalo, S. 2018. Enempää en mielestäni voisi ymmärtää: luokanopettajien
näkemyksiä ja kokemuksia sosioemotionaalisesta tuesta yleisopetuksessa. Väitöskirja.
Annales Universitatis Turkuensis C 462. Turku: Turun yliopisto.
Hoffman, M. L. 2000. Empathy and Moral Development: Implications for Caring and Justice. Cambridge: Cambridge University Press.
HTK 2013. Hyvä tieteellinen käytäntö. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Hänninen, V. 1999. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 696. Tampere: Tampere University Press.
Jahn, M. 2007. Focalisation. Teoksessa D. Herman (toim.) The Cambridge Companion of Narrative. Cambridge: Cambridge University Press.
Junttila, N., Voeten, M., Kaukiainen, A. & Vauras, M. 2006. Multisource Assessment of Children's Social Competence. Educational & Psychological Measurement 66(5), 874–
895.
Kaukiainen, A., Junttila, N., Kinnunen, R., & Vauras, M. 2005. MASK – monitahoarviointi sosiaalisesta kompetenssista. Turku: Turun yliopisto.
Kauppinen, E. 2010. Opettajien tunnenarratiivit ja niiden rakenneanalyysi – musiikin ja matematiikan aineenopettajien opettajuus ja elämänkulku. Väitöskirja. Acta
Universitatis Tamperensis 1522. Tampere: Tampere University Press.
Kekäle, J. 2007. Postmoderni isyys ja uskonnollisuus – tarinallinen näkökulma.
Väitöskirja. Joensuun yliopiston teologisia julkaisuja nro 19. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Keltikangas-Järvinen, L. 2003: Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys. Helsinki:
WSOY.
Kimber, Marian Wilson. 2001. ”For art has the same place in your heart as mine":
Family, Friendship, and Community in the Life of Felix Mendelssohn. Teoksessa D.
Seaton (toim.) The Mendelssohn Companion. London: Greenwood Press.
Kleinig, J. W. 2000. The Mystery of Doxology. Teoksessa P. T. McCain & J. R.
Stephenson (toim.) Mysteria Dei: Essays in Honor of Kurt Marquart. Fort Wayne:
Concordia Theological Seminary Press. 129–147.
Kleinig, J. W. 2017. Hebrews. Concordia Commentary Series. Saint Louis: Concordia Publishing House.
Kramer, R. 2008. Unfinished Music. New York: Oxford University Press.
Kristeva, J. 1992. Muukalaisia itsellemme. Helsinki: Gaudeamus.
Kristeva, J. 2016. New Humanism and the Need to Believe. Teoksessa R. Kearney & J.
Zimmermann (toim.) Reimagining the Sacred. New York: Columbia University Press.
Krueger, J. 2011. Extended cognition and the space of social interaction. Consciousness and Cognition 20(3), 643-657.
Krueger, J. 2019. Music as affective scaffolding. Teoksessa D. Clarke, R. Herbert & E.
Clarke (toim.) Music and Consciousness II. Oxford: Oxford University Press. 55–70.
Kurkela, K. 1993. Mielen maisemat ja musiikki: Musiikin esittämisen ja luovan
asenteen psykodynamiikkaa. Musiikin tutkimuslaitoksen julkaisusarja nro 11. Helsinki:
Sibelius-Akatemia.
Kuusinen, K-L. 2011. Terapeuttinen vuorovaikutus. Teoksessa S. Kähkönen, I. Karila,
& N. Holmberg (toim.) Kognitiivinen psykoterapia. Hämeenlinna: Duodecim. 39–49.
Lappalainen, K., Hotulainen, R., Kuorelahti, M. & Thuneberg, H. 2008. Vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen sosio-emotionaalista kompetenssia rakentamassa.
Teoksessa K. Lappalainen, M. Kuittinen & M. Meriläinen. (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Kasvatusalan tutkimuksia 41. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura.
111–131.
Laukvik, J. 2000. Orgelschule zur historischen Aufführungspraxis : Grundzüge des Orgelspiels unter Berücksichtigung zeitgenössischer Quellen in 3 Teilen. 2, Orgel und
Orgelspiel in der Romantik von Mendelssohn bis Reger und Widor. Stuttgart: Carus-Verlag.
Leaver, R. A. 1985. J. S. Bach and Scripture: Glosses from the Calov Bible Commentary. Saint Louis: Concordia Publishing House.
Lehtola, J. 2009. Oskar Merikannon perintö suomalaiselle urkutaiteelle. Helsinki:
Sibelius-Akatemia.
Lehtonen, K. 2004: Maan korvessa kulkevi… Johdatus postmoderniin musiikkipedagogiikkaan. Turku: Turun yliopisto.
Lehtonen, K. 2007. Musiikin symboliset ulottuvuudet. Suomen musiikkiterapiayhdistys.
Levenson, R. W. 1994. Human emotion: A functional view. Teoksessa P. Ekman & R.
J. Davidson (toim.) The nature of emotion: Fundamental questions. New York, NY:
Oxford University Press. 123–126.
Levenson, R. W. 1999. The intrapersonal functions of emotion. Cognition and Emotion 13, 481–504.
Levinson, J. 2006. Philosophical Aesthetics: An Overview. Teoksessa J. Levinson (toim.) The Oxford Handbook of Aesthetics. Oxford: Oxford University Press. 3–20.
Lewis, C. S. 1982. Neljä rakkautta. Helsinki: Kirjaneliö.
Lilius, J. M., Worline, M. C., Dutton, J. E., Kanov, J. M. & Maitlis, S. 2011.
Understanding Compassion Capability. Human Relations 64(7), 873–899.
Lilja-Viherlampi, L-M. 2007: "Minunkin sisällä soi!" - musiikin ja sen parissa toimimisen terapeuttisia merkityksiä ja mahdollisuuksia musiikkikasvatuksessa.
Väitöskirja. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 24. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Lindberg, S. 2010. Tietämättömän opettajan oppitunti. Tiede & edistys 35(4), 277–284.
Little, M. & Jenne, N. 2001. Dance and the Music of J. S. Bach. Expanded edition.
Bloomington and Indianapolis: Indiana University Press.
Little, Wm. A. 2011. Mendelssohn in Birmingham 1837 und 1840 – der Komponist als Organist. Teoksessa A. Hartinger, C. Wolff & P. Wollny (toim.) ”Diess herrliche, imponirende Instrument”. Die Orgel im Zeitalter Felix Mendelssohn Bartholdys.
Göttingen: Breitkopf & Härtel.
Lohmann, L. 1982. Studien zu Artikulationsproblemen bei den Tasteninstrumenten des 16–18. Jahrhunderts. Regensburg: Gustav Bosse Verlag.
Lohmann, L. 1995. Hugo Riemann and the Development of Musical Performance Practice. Teoksessa S. Jullander & H. Davidsson (toim.) Proceedings of the Göteborg International Organ Academy: 1994. Göteborg: University of Göteborg.
López-Íñiguez, G. 2019. Epiphonies of Motivation and Emotion Throughout the Life of a Cellist. Action, Criticism, and Theory for Music Education 18(2), 157–189.
Lyotard, J-F. 1985. Tieto postmodernissa yhteiskunnassa. Tampere: Vastapaino.
Lyytinen, P. & Lyytinen, H. 2002. Tiedollinen kehitys lapsuudessa. Teoksessa Sinkkonen, J. (toim.) Pesästä lentoon. Kirja kehityksestä kasvattajalle. Helsinki:
WSOY. 87–120.
MacIntyre, A. C. 2006. Ethics and Politics. Cambridge: Cambridge University Press.
Mann, R. C. 2001. The Organ Music. Teoksessa D. Seaton (toim.) The Mendelssohn companion. London: Greenwood Press.
Marsh, K. 2019. Music as dialogic space in the promotion of peace, empathy and social inclusion. International Journal of Community Music 12(3), 301–316.
Martin, J. & Bickhard, M. H. Introducing persons and the psychology of personhood.
Teoksessa J. Martin & M. H. Bickhard (toim.) The Psychology of Personhood. 223–
241.
Mayer, J. D., Salovey, P., Caruso, D. & Cherkasskiy, L. 2011. Emotional intelligence.
Teoksessa S. B. Kaufman & R. J. Sternberg (toim.) The Cambridge Handbook of Intelligence. Cambridge: Cambridge University Press.
McAdams, D. P. 1996. Personality, Modernity, and the Storied Self: A Contemporary Framework for Studying Persons. Psychological Inquiry 7(4), 295–321.
Mendelssohn Bartholdy, F. 1861. Letters of Felix Mendelssohn Bartholdy from Italy and Switzerland. Boston: Oliver Ditson – Co. New York: C. H. Ditson – Co.
Mendelssohn Bartholdy, F. 1863. Letters of Felix Mendelssohn-Bartholdy from 1833 to 1847. London: Longman, Green, Longman, Roberts, & Green.
Meyer, L. B. 1956. Emotion and Meaning in Music. Chicago: University of Chicago Press.
Mintz, D. 2001. Mendelssohn as Performer and Teacher. Teoksessa D. Seaton (toim.) The Mendelssohn Companion. London: Greenwood Press.
Mirka, D. 2014. Introduction. Teoksessa D. Mirka (toim.) The Oxford Handbook of Topic Theory. New York: Oxford University Press. 1–57.
Määttä, K. & Uusiautti, S. 2013. Many Faces of Love. Rotterdam: Sense Publishers.
Neff, K. 2003. Development and validation of a scale to measure self-compassion. Self and Identity 2(3), 223–250.
Neff, K. 2008. Self-compassion: Moving beyond the pitfalls of a separate self-concept.
Teoksessa H. A. Wayment & J. Bauer (toim.) Transcending self-interest. Psychological explorations of the quiet ego. Washington DC: APA. 95–105.
Niedenthal, P. M., Barsalou, L. W., Winkielman, P., Krauth-Gruber, S. & Ric, F. 2005.
Embodiment in Attitudes, Social Perception, and Emotion. Personality and Social Psychology Review 9(3), 184–211.
Niedenthal, P. M. 2007. Embodying emotion. Science 316(5827), 1002–1005.
North, A. C. & Hargreaves, D. J. 2008: The Social and Applied Psychology of Music.
Oxford: Oxford University Press.
Nussbaum, M. C. 2001. Upheavals of Thought: The Intelligence of Emotions. New York: Cambridge University Press.
Nussbaum, M. C. 2011. Talouskasvua tärkeämpää. Helsinki: Gaudeamus, Helsinki University Press.
Ojanen, M. 2014. Positiivinen psykologia. Helsinki: Edita.
Ojanen, M. 2019. Voiko persoonallisuus muuttua? Jyväskylä: PS-kustannus.
Ojutkangas, K., Larjavaara, M., Miestamo, M. & Ylikoski J. 2018. Johdatus kielitieteeseen. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Olan, E. L. & Mishra, R. 2018. Narrative Pedagogy as a Mindful Contemplative Practice: Discovering Preservice Teachers’ Mindful Presence. Teoksessa Byrnes, Dalton & Dorman (toim.) Impacting Teaching and Learning: Contemplative Practices, Pedagogy, and Research in Education. Maryland, NY: Rowman and Littlefield
Publishers. 67–77.
Pavlicevic, M. 1997. Music Therapy in Context: Music, Meaning and Relationship.
London: Jessica Kingsley Publishers.
Pessi, A. B. & Martela, F. 2017. Myötätuntoista ihmistä ja työelämää etsimässä.
Teoksessa A. B. Pessi, F. Martela & M. Paakkanen (toim.) Myötätunnon mullistava voima. Jyväskylä: PS-kustannus. 12–34.
Pisto, T., Jääskeläinen, V., Ruokonen, I. & Ruismäki, H. 2016. Instrument teacher's narrative identity and professional growth. Procedia: Social and Behavioral Sciences 217, 443–451.
Poikkeus, A-M. 2011. Itsesäätely sosiaalisten taitojen ja suhteiden perusta. Teoksessa T.
Aro, & M-L. Laakso (toim.) Taaperosta taitavaksi toimijaksi: itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. 80–104.
Puolimatka, T. 2002. Opetuksen teoria: konstruktivismista realismiin. Vammala:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Puolimatka, T. 2011. Kasvatus, arvot ja tunteet. Helsinki: Suunta-kirjat.
Pursi, A. 2019. Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä: aikuisen roolit ja pedagogiset käytänteet varhaiskasvatuksen taaperoryhmässä.
Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuosina 1933 ja 1938 sekä vuonna 1992 käyttöön ottamat suomennokset. Helsinki: Suomen Pipliaseura.
Rabinowitch, T-C., Cross, I. & Burnard, P. 2012. Musical Group Interaction,
Intersubjectivity and Merged Subjectivity. Teoksessa D. Reynolds & M. Reason (toim.) Kinesthetic Empathy in Creative and Cultural Practices. Bristol: Intellect Press. 109–
120.
Rantala, K. 2014. Narratiivisuus musiikkikasvatuksessa. Tapaustutkimus
musiikkileikkikoulupedagogiikasta. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1913.
Tampere: Tampere University Press.
Rauhala, L. 2005. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino.
Ridley, A. 1995. Music, Value, and the Passions. Ithaca: Cornell University Press.
Roller, M. B. 2018. Models from the Past in Roman Culture: A World of Exempla.
Cambridge: Cambridge University Press.
Ropo, E. & Huttunen M. 2013. Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa. Tampere: Tampere University Press.
Rose, S. 2019. Musical Authorship from Schütz to Bach. Cambridge: Cambridge University Press.
Rose-Krasnor, L. & Denham, S. 2009. Social-emotional Competence in Early Childhood. Teoksessa K. H. Rubin, W. M. Bukowski, & B. Laursen (toim.) Social, Emotional, and Personality Development in Context. Handbook of Peer Interactions, Relationships, and Groups. New York: The Guilford Press. 162–179.
Salmivalli, C. 2008. Kaverien kanssa: vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä:
PS-kustannus.
Savolainen, R. 2006. Sivistyksen voimalla: J. V. Snellmanin elämä. Helsinki: Edita.
Scheler, M. 1913–1916/1980. Der Formalismus in det Ethik und die materiale Werthetik. Ges. Werke Bd. II. Bern–Munchen.
Schiavio, A & van der Schyff, D. 2018. 4E Music Pedagogy and the Principles of Self-Organization. Behav Sci (Basel) 8(8), 72.
Seppänen, A. M., Pessi, A. B., Grönlund, H. & Paakkanen, M. 2017. Myötätunto – ihmisyyteen vastaaminen. Teoksessa A. B. Pessi, F. Martela & M. Paakkanen (toim.) Myötätunnon mullistava voima. Jyväskylä: PS-kustannus. 35–53.
Silbiger, A. 1984. Esipuhe. Teoksessa M. Weckmann: Four Sacred Concertos. Madison:
A-R Editions, Inc.
Singer, T. & Klimecki, O. M. 2014. Empathy and Compassion. Current Biology 22(18), 875–878.
Sinkkonen, J. & Kalland, M. 2003. Johdanto: Ihminen tarvitsee toisten läheisyyttä ja turvaa. Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland, Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Helsinki: WSOY. 7–11.
Smith, G. D. & Silverman, M. 2020. Eudaimonia: Flourishing through Music Learning.
Teoksessa G. D. Smith & M. Silverman. Eudaimonia: Perspectives for Music Learning.
New York: Routledge.
Solasaari, U. 2003. Rakkaus ja arvot kasvattavat persoonan – Max Schelerin kasvatusfilosofiaa. Väitöskirja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 187. Helsinki: Yliopistopaino.
Solomon, R. 1993. The Passions. Emotions and the Meaning of Life. Indianapolis:
Hacket Publishing.
Springer, C. P. E. 1996. Reflections on Lutheran Worship, Classics, and the Te Deum.
Logia Journal of Lutheran Theology 5(4), 29–42.
Steiner, G. 1991. Real Presences. Is there anything in what we say? London: Faber and Faber.
Stump, E. 2010. Wandering in Darkness: Narrative and the Problem of Suffering.
Oxford: Oxford University Press.
Stüwe, H. M. 2008. Preface. Teoksessa F. Mendelssohn Bartholdy. Sieben Characterstücke op. 7. Sechs Kinderstücke op. 72. Kassel: Bärenreiter.
Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M. & Lahikainen, A-R. 2011. Arjen sosiaalipsykologiaa. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Tarasti, E. 1994. A Theory of Musical Semiotics. Bloomington: Indiana University Press.
Tarasti, E. 2002. Signs of Music. A Guide to Musical Semiotics. Berlin: Mouton de Gruyter.
Taylor, C. 1989. Sources of the Self. The Making of the Modern Identity. Cambridge:
Cambridge University Press.
Taylor, C. 1998. Autenttisuuden etiikka. Helsinki: Gaudeamus.
Thompson, E. 2004. Life and Mind: From Autopoiesis to Neurophenomenology. A Tribute to Francisco Varela. Phenomenology and the Cognitive Sciences 3(4), 381–398.
Thompson, E. 2007. Mind in Life. Biology, Phenomenology, and the Sciences of the Mind. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.
Thompson, E. 2020. Why I Am Not a Buddhist. London: Yale University Press.
Todd, R. L. 1983. Mendelssohn's Musical Education. Cambridge: Cambridge
Todd, R. L. 1983. Mendelssohn's Musical Education. Cambridge: Cambridge