Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä kirjallisuuskatsaus vertaisryhmävaikutusten parissa tehtävään tutkimukseen yleisellä tasolla, esitellä joitain tutkimuksia hieman yksityiskohtaisemmin ja lisäksi löytää tarkempia vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
Miten vertaisryhmävaikutukset ilmenevät?
Voidaanko yksiselitteisesti osoittaa erilaisten sosiaalisten ilmiöiden, kuten esimerkiksi koulumenestyksen tai päihteiden käytön, johtuvan juuri vertais-ryhmävaikutuksista?
Kuinka vertaisryhmävaikutusten parissa tehtävää tutkimustyötä voitaisiin hyödyntää yhteiskunnallisessa päätöksenteossa?
Tutkimus eteni muutto-ohjelmien ja sattumanvaraisten ryhmien tutkimisesta syntymäajankohdan vaikutukseen ja koululaitoksen parissa tehtävään tutki-mukseen sekä pyrki nostamaan esille joitakin ekonometrisia ongelmia vertais-ryhmävaikutustutkimuksen parissa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa löydetyt kvalitatiiviset vertaisryhmävaikutukset suhteessa eri ilmiöihin on koottu tau-lukkoon 9. Siihen on koottu siis ilmiöitä, joihin vertaisryhmävaikutuksilla on ollut tutkimuksen mukaan vaikutusta. Tarkemmat tulokset ja merkitsevyydet ilmiöiden suhteen löytyvät aiemmin tekstistä.
TAULUKKO 9
Tutkimuksesta löydetyt ilmiöt ja ihmissuhteet, joihin vertaisryhmävaikutuksilla on vaikutusta
Syntymäajankohdan vaikutus oppimistuloksiin
Sukulaiset Läheiset ystävät Riskikäyttäytyminen*
Aikaisempi koulutus Opinnoissaan menestyneet koulutoverit
*Riskikäyttäytymiseen sisältyvät lisääntyneet seksisuhteet sekä erilaisten päih-teiden käyttö
Huomioita: Taulukkoon on merkitty ilmiöt, joiden osalta on löydettävissä korrelaatiota vertaisryhmävaikutusten osalta. Taulukossa esiteltyjen ilmiöiden tarkempi kuvaus ja tarkemmat tulokset löytyvät omista kappaleistaan aiemmin tekstistä sekä liitteistä
Vertaisryhmävaikutuksia voidaan havaita useissa eri tilanteissa ja niitä on myös tutkittu hyvin laajalti. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ver-taisryhmävaikutuksilla on merkitystä jokapäiväiseen elämään ja valintoihin.
Positiivisesti vaikuttavat muun muassa aikaisempi koulutus ja opinnoissaan menestyneet opiskelijatoverit. On todettu, että ihmisten käyttäytyminen, heidän läheistensä tekemät valinnat ja jopa fysikaaliset ominaisuudet alkavat muistut-taa ajan mitmuistut-taan toisiaan. On myös nähtävissä, että vertaisryhmävaikutukset ovat suurimmillaan parhaiden ystävien kesken. Näin ollen täysin satunnaisesti valikoituneet ryhmät vaikuttavat toisiinsa vain vähän ja läheisemmät ryhmät enemmän. Erilainen riskikäyttäytyminen, kuten seksuaalisuhteiden lisääntymi-nen tai päihteiden käyttö näyttäisi lisääntyvän nuorten parissa vertaisryhmä-vaikutuksista johtuen. Vertaisryhmävaikutuksia esiintyy myös syntymäajan-kohdan perusteella. Alkuvuonna syntyneet oppilaat menestyvät ensimmäisillä luokka-asteilla loppuvuonna syntyneitä paremmin, mutta nuoremmat kirivät eroa kiinni ikävuosien karttuessa. Tällöin nuoremmat ovat ikään kuin kilpailu-tilanteessa ja tulevat verratuksi aiemmin syntyneisiin luokassa, jotka asettavat tavoitteet nuorempien oppilaiden oppimisen suhteen. Voidaan siis ajatella, että tilanne on samankaltainen kuin oppilaiden suhteen, jotka pääsevät opiskele-maan etevämpien seurassa ja hyötyvät siten heidän seurastaan parempien op-pimistulosten muodossa.
Kritiikkiä vertaisryhmävaikutusten tutkimuksen menetelmistä on myös esitetty. Angristin (2013) mukaan 2SLS- ja OLS arviot antavat erilaiset tulokset,
kun tutkitaan vertaisryhmävaikutuksia, vaikka muuten niiden antamat tulokset olisivatkin yhtenevät. Siten, jos tilanteessa ei ole mitään, mikä aiheuttaisi eron OLS- ja 2SLS-arvioille, tulokset aiheutuvat nimenomaan vertaisryhmävaikutuk-sista. On olemassa voimakkaita mekaanisia ja tilastotieteellisiä menetelmiä, joil-la voidaan yhdistää tutkittavista yksilöistä saatu aineisto tutkimusryhmään.
Tällä tavoin ei voida kuitenkaan päätellä mitään sosiaalisista vuorovaikutus-suhteista tai ryhmien ja yksilöiden välisistä vertaisryhmävaikutuksista. Koska mekaaniset ja tilastotieteelliset menetelmät antavat näennäisiä korrelaatioita ja mahdollistavat tutkimustulosten manipulaation ekonometrista tutkimusta suo-ritettaessa vertaisryhmävaikutusten suhteen, on tutkimustulosten analysoinnis-sa oltava äärimmäisen kriittinen. Angristin (2013) mukaan viimeaikainen em-piirinen tutkimus vertaisryhmävaikutusten todellisista kausaalisista vaikutuk-sista on tämän vuoksi ollut vähäistä.
On huomattu, että vertaisryhmävaikutuksista tehtävän tutkimuksen avul-la voidaan keskimääräisesti ennakoida ihmisten käyttäytymistä ja reaktioita tutkittaviin ilmiöihin. Tämän vuoksi tutkimusta on mahdollista hyödyntää myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi kouluasteittain tehtä-västä tutkimuksesta on löydettävissä toistuvia ilmiöitä, jotka mahdollisesti viit-taavat todellisiin sosiaalisiin kausaalisuhteisiin. Oppilaat hyötyvät oppimispro-sessissa lahjakkaampien oppilaiden seurasta omien tulostensa paranemisen suhteen, joten esimerkiksi ryhmäjaolla voidaan siten vaikuttaa oppimistuloksiin.
Toisaalta häiriökäyttäytyminen saattaa lisääntyä ryhmän sisäisesti, eivätkä ver-taisryhmävaikutukset ole siten aina pelkästään positiivisia. Kokkelenbergin &
Christyn (2008) mukaan on havaittu, että luokkakoon kasvulla on negatiivinen vaikutus oppilaiden suoriutumiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että liian suuret luokkakoot vaikuttavat negatiivisesti opiskelijoiden suoriutu-miseen ja niillä on siten pidemmällä aikavälillä haitallisia vaikutuksia myös kansantaloudellisesti, vaikka hetkittäinen säästö voitaisiinkin saavuttaa luok-kakokoa kasvattamalla.
Vertaisryhmävaikutuksia on siis löydettävissä, mutta niiden tutkimuksen suhteen on oltava äärimmäisen tarkkana, koska ekonometrisesti tulokset saat-tavat näyttäytyä siten, että väärien johtopäätösten tekeminen mahdollistuu.
Tutkittavana ilmiönä vertaisryhmävaikutukset ovat erittäin hedelmällinen lisä perusteluihin yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta, mutta koska aina ei voida olla täysin varmoja siitä johtuvatko tutkittavat ilmiöt nimenomaan ver-taisryhmävaikutuksista vai muista kausaalisista vuorovaikutussuhteista, on varottava liian yleisten johtopäätösten tekemistä yksittäisestä tutkimuksesta yleiseen ilmiöön ilman vakuuttavaa lisätutkimusta aiheesta tai ilmiöstä.
LÄHTEET
Acemoglu, D., Angrist. J., 2001. How Large are Human-Capital Externalities?
Evidence from Compulsory-Schooling Laws. NBER Macroeconomics Annual, ed. by Bernanke B. S. & Rogoff, K., vol (15) pp. 9 – 74. MIT Press.
Ammermueller, A. & Pischke, J. 2006. Peer effects in European primary schools:
Evidence from PIRLS .
Angrist, J. D. 2008. Does teacher testing raise teacher quality? Evidence from state certification requirements. Economics of Education Review (5), 483.
Angrist, J. D. 2013. Explaining Charter School Effectiveness. American Economic Journal: Applied Economics (4), 1.
Angrist, J.D. 2013. The Perils of Peer Effects. National Bureau of Economic Research. Working Paper 19774.
Angrist, J. D 2010. When opportunity knocks, who answers? : new evidence on college achievement awards. Cambridge, Mass:ID: NEWPC; ID: Primo Central Index (Ex Libris).
Angrist, J. D. & Krueger, A. B. 2001. Instrumental Variables and the Search for Identification: From Supply and Demand to Natural Experiments. Journal of Economic Perspectives 15 (4), 69-85.
Arteaga, I., Humpage, S., Reynolds, A. J. & Temple, J. A. One Year of Preschool or Two–Is It Important for Adult Outcomes? Results from the Chicago Longitudinal Study of the Child-Parent Centers. Economics of Education Review (0).
Barnett, W. S. 1992. Benefits of Compensatory Preschool Education. Journal of Human Resources 27 (2), 279-312.
Barnett, W. S. 1995. Long-term effects of early childhood programs on cognitive and school outcomes. The Future of Children, 5, 25–50.
Becker, G. S., & Murphy, K. M., 2001. Social Economics: Market Behavior in a Social Environment. Harvard University Press.
Bedard, K. & Dhuey, E. 2006. The persistence of early childhood maturity:
International evidence of long-run age effects. The Quarterly Journal of Economics 121 (4), 1437-1472.
Bell, J. F., & Daniels, S. 1990. Are summer-born children disadvantaged? The birth date effect in education. Oxford Review of Education, 16(1), 67–80.
Betts, J. R., & Shkolnik, J. L. 1999. Key difficulties in identifying the effects of ability grouping on student achievement. Economics of Education Review, 19(1), 21–26.
Bougheas, S., Nieboer, J. & Sefton, M. 2013. Risk-taking in social settings: Group and peer effects. Journal of Economic Behavior & Organization 92 (0), 273-283.
Boardman, A. E., & Murnane, R. J. 1979. Using panel data to improve estimates of the determinants of educational achievement. Sociology of Education, 52, 113–121.
Boozer, M., & Cacciola, S. E. 2001. Inside the ’Black Box’ of Project Star:
Estimation of Peer Effects Using Experimental Data. Yale Economic Growth Center Discussion Paper 832.
Brock, W., & Durlauf, S. 2001. Discrete Choice with Social Interactions. The Review of Economic Studies, 68(2), 235–260.
Brunello, G., De Paola, M. & Scoppa, V. 2010. Peer effects in higher education:
Does the field of study matter? Economic inquiry 48 (3), 621-634.
Cahan, S., & Cohen, N. 1989. Age versus schooling effects on intelligence development. Child Development, 60(5), 1239–1249.
Carbonaro, W. & Workman, J. 2013. Dropping out of high school: Effects of close and distant friendships. Social science research 42 (5), 1254-1268.
Card, D. 1995. Earnings, Schooling, and Ability Revisited. Research in Labor Economics, ed. by S. Polachek, vol. 14. JAI Press. in Angrist, 2013
Card, D. 2001. Estimating the Return to Schooling: Progress on Some Persistent Econometric Problems. Econometrica 69 (5), 1127–1160.
Card, D. & Giuliano, L. 2013. Peer Effects and Multiple Equilibria in the Risky Behavior of Friends. Review of Economics & Statistics 95 (4), 1130-1149.
Carrell, S. E., Fullerton, R. L. & West, J. E. 2009. Does your cohort matter?
measuring peer effects in college achievement. Journal of Labor Economics 27 (3), 439-464.
Carrell, S. E., Malmstrom, F. V., West, J. E., 2008. Peer Effects in Academic Cheating. The Journal of Human Resources, 43(1), 173–207.
Cascio, E., & Schanzenbach D. W. 2007. First in the class? Age and the education production function. NBER Working Paper 13663.
Case, A., & Katz, L. 1991. The company you keep: The effects of family and neighborhood on disadvantaged youths. National Bureau of Economic Research Working Paper 3705.
Coleman, J. et al., 1966. Equality of educational opportunity. Washington, DC:
US Department of Health, Education, and Welfare.
Crane, J., 1991. The epidemic theory of ghettos and neighborhood effects on dropping out and teenage child rearing. American Journal of Sociology 56, 1226–1259.
Crépon, B., Duflo, E., Gurgand, M., Rathelot, R. & Zamora, P. 2013. Do labor market policies have displacement effects? Evidence from a clustered randomized experiment. The Quarterly Journal of Economics 128 (2), 531-580.
Currie, J. & Yelowitz, A., 2000. Are Public Housing Projects Good for Kids?
Journal of Public Economics 75 (1), 99–124.
Cyrenne, P. & Chan, A. 2012. High school grades and university performance:
A case study. Economics of Education Review 31 (5), 524-542.
Datar, A. 2006. Does delaying kindergarten entrance give children a head start?
Economics of Education Review 25, 43–62.
DeCicca, P. & Smith, J. 2013. The long-run impacts of early childhood education:
Evidence from a failed policy experiment. Economics of Education Review 36 (0), 41-59.
Deming, D. J. 2011. Better Schools, Less Crime?. Quarterly Journal of Economics 126 (4), 2063-2115.
Doris, A., O’Neill, D. & Sweetman, O. 2013. Gender, single-sex schooling and maths achievement. Economics of Education Review 35 (0), 104-119.
Duncan Early Childcare Research Network & Duncan, G.J. 2003. Modeling the impacts of child care quality on children’s preschool cognitive development. Child Development, 74(5), 1454–1475.
Eisenberg, D., Golberstein, E. & Whitlock, J. L. 2013 Peer Effects on Risky Behaviors: New Evidence from College Roommate Assignments. Journal of health economics (0).
Eisenkopf, G. 2010. Peer effects, motivation, and learning. Economics of Education Review 29 (3), 364-374.
Epple, D. & Romano, R. E. 1998. Competition between Private and Public Schools, Vouchers, and Peer-Group Effects. American Economic Review 88 (1), 33-62.
Evan, W. M. 1963. Peer-group interaction and organizational socialization: A study of employee turnover. American Sociological Review , 436-440.
Ficano, C. C. 2012. Peer effects in college academic outcomes – Gender matters!
Economics of Education Review 31 (6), 1102-1115.
Foster, G. 2006. It's not your peers, and it's not your friends: Some progress toward understanding the educational peer effect mechanism. Journal of Public Economics 90 (8-9), 1455-1475.
Gibbons, S. & Telhaj, S. 2006. Peer effects and pupil attainment: Evidence from Secondary school transition.
Ginther, D., Itaveman, R. & Wolfe, B. 2000. Neighborhood attributes as determinants of children's outcomes: how robust are the relationships?
Journal of Human Resources 35 (4).
Goering, J., Stebbins, H., Haghighi, A., Siewert, M. 1995. Promoting Housing Choice in HUD’s Rental Assistance Programs. Washington, DC: U.S.
Department of Housing and Urban Development. in Jacob, 2004.
Gormley, W. T. & Gayer, T. 2003. Promoting school readiness in Oklahoma: An evaluation of Tulsa’s Pre-K program. Washington, DC: CROCUS.
Gormley, W. T., Gayer, T., Phillips, D. & Dawson, B. 2004. The effects of universal Pre-K on cognitive development. CROCUS Working Paper #1, DC
Gould, E. D., Lavy, V. & Paserman, M. D. 2004. Immigrating to opportunity:
Estimating the effect of school quality using a natural experiment on Ethio-pians in Israel. The Quarterly Journal of Economics 119 (2), 489-526.
Goux, D. 2007. Close Neighbours Matter: Neighbourhood Effects on Early Performance at School.(Author abstract)(Report). Economic Journal, Oct, 2007, Vol.117(523), p.1193(23) 117 (523), 1193.
Graham, B. S. 2008. Identifying social interactions through conditional cariance restrictions. Econometrica 76 (3), 643-660.
Han, L. & Li, T. 2009. The gender difference of peer influence in higher education. Economics of Education Review 28 (1), 129-134.
Hanushek, E. A., Kain, J. F., Markman, J. M. & Rivkin, S. G. 2003. Does peer ability affect student achievement? Journal of Applied Econometrics 18 (5), 527-544.
Hanushek, E. A. 1979. Conceptual and Empirical Issues in the Estimation of Educational Production Functions. The Journal of human resources 14 (3), 351-388.
Henry, G. T., Henderson, L. W., Ponder, B. D, Gordon, C. S, Mashburn, A. &
Rickman, D. K. 2004. Report of the findings from the early childhood study: 2001– 2002. Atlanta, GA: Georgia Office of School Readiness and the National Institute for Early Education Research.
Henry, G. T. & Rickman, D. K. 2007. Do peers influence children's skill development in preschool? Economics of Education Review 26 (1), 100-112.
Hoxby, C. 2000. Peer effects in the classroom: Learning from gender and race variation. Working paper 7867.
Hoxby, C. M. & Weingarth, G. 2007. Taking race out of the equation: School reassignment and the structure of peer effects. Education 18, 2005.
Jacob, B. A. 2004. Public Housing, Housing Vouchers, and Student Achievement: Evidence from Public Housing Demolitions in Chicago. The American Economic Review 94 (1), 233-258.
Kawaguchi, D. 2004. Peer effects on substance use among American teenagers.
Journal of Population Economics 17 (2), 351-367.
Kaufman, J. E. & Rosenbaum J. E. 1992. The Education and Employment of Low-Income Black Youth in White Suburbs. Educational Evaluation and Policy Analysis 14 (3), 229-240.
Black Youth in White Suburbs.” Educational Evaluation and Policy Analysis 14(3): 229-240.
Kiss, D. 2013. The impact of peer achievement and peer heterogeneity on own achievement growth: Evidence from school transitions. Economics of Education Review 37, 58-65.
Kling, J. R., Liebman, J. B. & Katz, L. F. 2007. Experimental Analysis of Neighborhood Effects. Econometrica 75(1), 83–119.
Kokkelenberg, E. C., Dillon, M. & Christy, S. M. 2008. The effects of class size on student grades at a public university. Economics of Education Review 27 (2), 221-233.
Kremer, M. & Levy, D. 2008. Peer effects and alcohol use among college stu-dents. The Journal of Economic Perspectives 22 (3), 189.
Leuven, E., Lindahl, M., Oosterbeek, H., & Webbink, D. 2010. Expanding schooling opportunities for 4-year-olds. Economics of Education Review, 29(3), 319–328.
Ludwig, J., Ladd, H., Duncan, G. 2000 The Effects of Urban Poverty on Educational Outcomes: Evidence from a Randomized Experiment.
Brookings-Wharton Conference on Urban Affairs, in Jacob, 2004.
Magnuson, K. A., Ruhm, C. & Waldfogel, J. 2007. Does prekindergarten improve school preparation and performance? Economics of Education Review 26 (1), 33-51.
Manski, C. F. 1993. Identification of endogenous social effects - the reflection problem. Review Of Economic Studies 60 (3), 531-542.
Martin, R. P., Foels, P., Clanton, G., & Moon, K. 2004. Season of birth is related to child retention rates, achievement, and rate of diagnosis of specific LD.
Journal of Learning Disabilities, 37(4), 307–317.
Mayer, S.E., & Knutson D. 1997. Does age at enrollment in first grade affect children’s cognitive test scores? JCPR working paper
McEwan, P. J. 2003. Peer effects on student achievement: evidence from Chile.
Economics of Education Review (2), 131.
Moffitt, R. 2001. Policy Interventions, Low-level Equilibria, and Social Interactions. In Steven Durlauf and Peyton Young, eds., Social Dynamics Cambridge, MA: MIT Press.
Mora, T. & Oreopoulos, P. 2011. Peer effects on high school aspirations:
Evidence from a sample of close and not-so-close friends. Economics of Education Review 30 (4), 575-581.
Neiman, L. J. 1954. The influence of peer groups upon attitudes toward the feminine role. Social problems 2 (2), 104-111.
Oosterbeek, H. & van Ewijk, R. 2013. Gender peer effects in university:
Evidence from a randomized experiment. Economics of Education Review (0).
Oreopoulos, P. 2003. The Long-Run Consequences of Living in a Poor Neighborhood. Quarterly Journal of Economics 118 (4), 1533–75.
Orr, L., Feins, J. D., Jacob, R., Beecroft, E, Sanbonmatso, L., Katz, L. F., Liebman, J. B. & Kling, J. R. 2003. Moving to Opportunity Interim Impacts Evaluation. U.S. Department of Housing and Urban Development.
Peisner-Feinberg, E. S., & Burchinal, M. R. 1997. Relations between preschool children’s child care experiences and concurrent development: The cost quality, and outcomes study. Merrill-Palmer Quarterly 43(3), 451–477.
Reynolds, A. J. 2000. Success in early intervention: The Chicago child– parent centers. Lincoln, NE: University of Nebraska Press.
Reynolds, A. J., Temple, J. A., Robertson, D. L., & Mann, E. A. 2001. Long term effects of an early childhood intervention on educational achievement and juvenile arrest: A 15-year follow-up of low-income children in public schools. Journal of the American Medical Association, 285, 2339–2346 Rhine, R. J. 1960. The effect of peer group influence upon concept-attitude
development and change. The Journal of social psychology 51 (1), 173-179.
Rivkin, S. G. 2001. Tiebout sorting, aggregation and the estimation of peer group effects. Economics of Education Review 20 (3), 201-209.
Robertson, E. 2011. The effects of quarter of birth on academic outcomes at the elementary school level. Economics of Education Review 30 (2), 300-311.
Sacerdote, B. 2001. Peer Effects with Random Assignment: Results for Dartmouth Roommates. Quarterly Journal of Economics 116 (2), 681-704.
Schaie, K. W. 1959. The effect of age on a scale of social responsibility. The Journal of social psychology 50 (2), 221-224.
Schneeweis, N. & Zweimüller, M. 2012. Girls, girls, girls: Gender composition and female school choice. Economics of Education Review 31 (4), 482-500.
Schweinhart, L. J. & Weikart, D. P. 1997. The high/scope preschool curriculum comparison study though age 23. Early Childhood Research Quarterly, 12(2), 117–143.
Soetevent, A. R. 2006. Empirics of the Identification of Social Interactions; An Evaluation of the Approaches and Their Results*. Journal of Economic Surveys 20 (2), 193-228.
Steinberg, L. & Monahan, K. C. 2007. Age differences in resistance to peer influence. Developmental psychology 43 (6), 1531.
Strain, M. R. 2013. Single-sex classes & student outcomes: Evidence from North Carolina. Economics of Education Review 36 (0), 73-87.
Summers, A. A. & Wolfe, B. L. 1977. Do schools make a difference. American Economic Review, 67, 639–652.
Sumter, S. R., Bokhorst, C. L., Steinberg, L. & Westenberg, P. M. 2009. The developmental pattern of resistance to peer influence in adolescence: Will the teenager ever be able to resist? Journal of adolescence 32 (4), 1009-1021.
Sund, K. 2009. Estimating peer effects in Swedish high school using school, teacher, and student fixed effects. Economics of Education Review 28 (3), 329-336.
Thomas, J. L. 2012. Combination classes and educational achievement.
Economics of Education Review 31 (6), 1058-1066.
Vardardottir, A. 2013. Peer effects and academic achievement: a regression discontinuity approach. Economics of Education Review 36 (0), 108-121.
Wallingford, E. L., & Prout, H. T. 2000. The relationship of season of birth and special education referrals. Psychology in the Schools, 37(4), 379–387.
Wilson, W. J., 1987. The truly disadvantaged. Chicago: University of Chicago Press.
Zimmer, R. W. & Toma, E. F. 2000. Peer effects in private and public schools across countries. Journal of Policy Analysis and Management 19 (1), 75-92.
Zimmerman, D. J. 2003. Peer effects in academic outcomes: Evidence from a natural experiment. Review of Economics and Statistics 85 (1), 9-23.
LIITTEET
Liite 1
TAULUKKO 10 Tilastoyhteenveto
Ikä koulun alkaessa Syntymäneljännes Kaikki
TAULUKKO 10 (jatkuu) Huomioita: Keskihajonta on suluissa ja se on raportoitu matematiikalle ja lukemiselle. Kes-kivirheet on raportoitu ikäeroissa esikoulun alkaessa. Päiviä vanha esikoulun alkaessa on mitattu esikoulun alkamispäivän ja syntymäpäivän erotuksena. Matematiikan ja lukemisen tulokset on mitattu keskihajontana, jossa keskiarvo on 0 ja keskihajonta 1. Oppilas on mer-kattu luokan kerranneeksi vain, jos hän on kerrannut luokan esikoulun alkamisen jälkeen ja on ollut jatkuvasti mukana normaalissa koulujärjestelmässä. Taustatietojen tilastomuut-tujat on arvioitu oppilaiden keskuudessa, jotka suorittivat matematiikan ja lukemiset testit kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. F-arvot ja p-arvot on mitattu, jos kes-kiarvoprosentit ovat erilaiset syntymäneljännesten kesken.
(Robertson, 2011)
Liite 2
TAULUKKO 11
OLS-arviot iän vaikutuksesta matematiikan tuloksiin
Muuttuja Kolmas luokka Viides luokka
(1) (2) (3) (4) (5) (6)
OLS-arviot iän vaikutuksesta matematiikan tuloksiin
Muuttuja Kahdeksas luokka
Koulumuuttujia? Ei Kyllä Kyllä Vuosimuuttujia? Ei Ei Kyllä
(jatkuu)
TAULUKKO 11 (jatkuu)
N 1607 1607 1607
R2 0,011 0,151 0,191
Huomioita: Matematiikan tulokset on mitattu keskihajontapisteina, joissa keskiarvo on 0 ja keskihajonta on 1. Ikä on mitattu päivän tarkkuudella koulun alkaessa. Keskihajonnat on merkitty sulkuihin. Sarakkeisiin (1), (4) ja (7) on merkitty OLS – arviot iän vaikutuksista matematiikan tuloksiin ISAT(International Students Admissions Test) kokeissa. Sarakkei-siin (2), (5) ja (8) on merkitty ainoastaan vuosimuuttujat. SarakkeiSarakkei-siin (3), (6) ja (9) on mer-kitty sekä koulu – että vuosimuuttujat yhdessä oppilas- ja perhemuuttujien kanssa.
**Merkitsevyys 1 % tasolla.
* Merkitsevyys 5 % tasolla.
(Robertson, 2011)
Liite 3
TAULUKKO 12
OLS-arviot iän vaikutuksesta lukemisen tuloksiin
Muuttuja Kolmas luokka Viides luokka
(1) (2) (3) (4) (5) (6)
OLS-arviot iän vaikutuksesta lukemisen tuloksiin
Muuttuja Kahdeksas luokka
Koulumuuttujia? Ei Kyllä Kyllä
(jatkuu)
TAULUKKO 12 (jatkuu)
Vuosimuuttujia? Ei Ei Kyllä
N 1604 1604 1604
R2 0,006 0,104 0,144
Huomioita: Lukemisen tulokset on mitattu keskihajontapisteina, joissa keskiarvo on 0 ja keskihajonta on 1. Ikä on mitattu päivän tarkkuudella koulun alkaessa. Keskihajonnat on merkitty sulkuihin. Sarakkeisiin (1), (4) ja (7) on merkitty OLS – arviot iän vaikutuksista matematiikan tuloksiin ISAT kokeissa. Sarakkeisiin (2), (5) ja (8) on merkitty ainoastaan vuosimuuttujat. Sarakkeisiin (3), (6) ja (9) on merkitty sekä koulu – että vuosimuuttujat yhdessä oppilas- ja perhemuuttujien kanssa.
**Merkitsevyys 1 % tasolla.
* Merkitsevyys 5 % tasolla.
(Robertson, 2011)
Liite 4
TAULUKKO 13
Arviot syntymäneljännesten vaikutuksista matematiikan tuloksiin
Muuttuja Kolmas luokka Viides luokka
(1) (2) (3) (4) (5) (6)
Toinen syntymäneljännes -0,172* -0,192** -0,170** -0,089 -0,132* -0,127 joulukuusta-helmikuuhun (0,069) (0,067) (0,066) (0,069) (0,064) (0,063) Kolmas syntymäneljännes -0,172* -0,168* -0,157* -0,118 -0,177** -0,160*
maaliskuusta-toukokuuhun (0,070) (0,068) (0,067) (0,068) (0,063) (0,063) Neljän syntymäneljännes -0,158* -0,195** -0,172** 0,001 -0,070 -0,054 toukouusta-elokuuhun (0,067) (0,065) (0,064) (0,066) (0,062) (0,062) Kustannettu lounas - - -0,072 - - -0,123*
(0,068) (0,063)
Mies - - -0,006 - - -0,093*
(0,046) (0,044)
Musta - - -0,563** - - -0,405**
(0,102) (0,098)
Latino - - -0,270** - - -0,195*
(0,098) (0,096)
Monirotuinen - - -0,202 - - -0,251
(0,194) (0,187)
Vanhemmat - - 0,170** - - 0,087
yhdessä (0,055) (0,052)
Koulumuuttujia? Ei Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä
Vuosimuuttujia? Ei Ei Kyllä Ei Ei Kyllä
N 1687 1687 1687 1729 1729 1729
R2 0,005 0,086 0,121 0,003 0,145 0,166
Muuttuja Kahdeksas luokka
(7) (8) (9)
Toinen syntymäneljännes -0,094 -0,078 -0,044 joulukuusta-helmikuuhun (0,070) (0,065) (0,064) Kolmas syntymäneljännes -0,149* -0,131* -0,107 maaliskuusta-toukokuuhun (0,070) (0,066) (0,064) Neljän syntymäneljännes -0,001 -0,010 0,022 toukouusta-elokuuhun (0,070) (0,065) (0,064)
(jatkuu)
TAULUKKO 13 (jatkuu)
Kustannettu lounas - - -0,168**
(0,061)
Mies - - -0,107*
(0,046)
Musta - - -0,475**
(0,092)
Latino - - -0,109
(0,091)
Monirotuinen - - -0,201
(0,209)
Vanhemmat - - 0,058
yhdessä (0,054)
Koulumuuttujia? Ei Kyllä Kyllä
Vuosimuuttujia? Ei Ei Kyllä
N 1607 1607 1607
R2 0,004 0,147 0,187
Huomioita: Matematiikan tulokset on mitattu keskihajontapisteina, joissa keskiarvo on 0 ja keskihajonta on. Keskihajonnat on merkitty sulkuihin. Syntymäneljännekset on sisällytetty apumuuttujiin syntymäneljänneksessä 1 (syyskuusta marraskuuhun). Nämä oppilaat edus-tavat vanhimpia luokallaan. Sarakkeisiin (1), (4) ja (7) on merkitty OLS – arviot iän vaiku-tuksista matematiikan tuloksiin ISAT kokeissa. Sarakkeisiin (2), (5) ja (8) on merkitty aino-astaan vuosimuuttujat. Sarakkeisiin (3), (6) ja (9) on merkitty sekä koulu – että vuosimuut-tujat yhdessä oppilas- ja perhemuuttujien kanssa.
**Merkitsevyys 1 % tasolla.
* Merkitsevyys 5 % tasolla.
(Robertson, 2011)
Liite 5
TAULUKKO 14
Arviot syntymäneljännesten vaikutuksista lukemisen tuloksiin
Muuttuja Kolmas luokka Viides luokka
(1) (2) (3) (4) (5) (6)
Toinen syntymäneljännes -0,180** -0,210** -0,205** -0,145* -0,98** -0,193**
joulukuusta-helmikuuhun (0,069) (0,068) (0,068) (0,069) (0,065) (0,065) Kolmas syntymäneljännes -0,179* -0,174* -0,169* -0,085 -0,134* -0,125 maaliskuusta-toukokuuhun (0,070) (0,069) (0,068) (0,068) (0,065) (0,064) Neljän syntymäneljännes -0,217** -0,243** -0,218** -0,105 -0,166** -0,152*
toukouusta-elokuuhun (0,068) (0,066) (0,066) (0,066) (0,063) (0,063) Kustannettu lounas - - -0,149* - - -0,140**
(0,070) (0,064)
Mies - - -0,204** - - -0,148**
(0,047) (0,045)
Musta - - -0,284** - - -0,305**
(0,105) (0,100)
Latino - - -0,204* - - -0,237*
(0,101) (0,098)
Monirotuinen - - 0,008 - - 0,309
(0,198) (0,191)
Vanhemmat - - 0,198** - - 0,135*
yhdessä (0,056) (0,053)
Koulumuuttujia? Ei Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä
Vuosimuuttujia? Ei Ei Kyllä Ei Ei Kyllä
N 1680 1680 1680 1730 1730 1730
R2 0,007 0,055 0,084 0,003 0,105 0,130
Muuttuja Kahdeksas luokka
(7) (8) (9)
Toinen syntymäneljännes -0,158* -0,143* -0,123 joulukuusta-helmikuuhun (0,070) (0,067) (0,066) Kolmas syntymäneljännes -0,074 -0,052 -0,047 maaliskuusta-toukokuuhun (0,070) (0,067) (0,066) Neljän syntymäneljännes -0,018 -0,028 -0,010 toukouusta-elokuuhun (0,069) (0,066) (0,065)
(jatkuu)
TAULUKKO 14 (jatkuu)
Kustannettu lounas - - -0,173**
(0,063)
Mies - - -0,288**
(0,047)
Musta - - -0,382**
(0,095)
Latino - - -0,187
(0,094)
Monirotuinen - - -0,149
(0,219)
Vanhemmat - - 0,018
yhdessä (0,055)
Koulumuuttujia? Ei Kyllä Kyllä
Vuosimuuttujia? Ei Ei Kyllä
N 1604 1604 1604
R2 0,004 0,104 0,144
Huomioita: Lukemisen tulokset on mitattu keskihajontapisteina, joissa keskiarvo on 0 ja
Huomioita: Lukemisen tulokset on mitattu keskihajontapisteina, joissa keskiarvo on 0 ja