Tutkielman alussa tavoitteeksi määriteltiin vastaaminen siihen, millä tavalla yritysten raportoima taloudellinen informaatio muuttuu IAS 17 -standardin uudistuksen myötä, ja mitä vaikutuksia tällä taloudellisen informaation muutoksella tulee puolestaan ole-maan. Tämän tutkimusongelman alle listattiin luvussa 1.2 muutamia apukysymyksiä, joita käsiteltiin sittemmin tutkielman luvuissa 2-4. Tässä tutkielman viimeisessä pää-luvussa tiivistetään tutkielman sisältöä kertaamalla muun muassa standardimuutok-sen alkuperäinen tarve, eli koko muutosprojektin käynnistäneet syyt, ja arvioimalla standardiluonnosta, säilyttäen kuitenkin koko ajan päätavoitteena päätutkimuson-gelmaan vastaamisen.
Vuokrastandardin muutoksen taustalla on ennen kaikkea tavoite parantaa vertailu-kelpoisuutta vuokrien kirjanpidossa. Suurimpana vertailuvertailu-kelpoisuutta heikentävänä tekijänä todetaan olevan vuokrien tulkinnanvaraisen luokittelun kahteen täysin eri ta-valla kirjattavaan vuokraluokkaan. Teoriassa vuokrien luokitteluperusteet saattavat vaikuttaa selkeiltä, mutta kun luokittelupäätösten tekijöinä ovat kilpailullisilla markki-noilla toimivat yritykset, ei ikinä tulla saavuttamaan tilannetta, jossa luokittelu tapah-tuisi täysin samalla tavalla ja samoin perustein jokaisessa vuokranottajayrityksessä.
Monilla eri markkinoilla ja monilla toimialoilla on toteutettu hypoteettisesti operatiiviset vuokrat kapitalisoivia empiirisiä tutkimuksia, jotka näyttävät toteen sen faktan, että vuokravastuita ei tällä hetkellä ole helppo tulkita tilinpäätöstiedoista (mm. Fülbier et al., 2008; Lander & Auger 2008; Goodacre, 2003). Tutkielman empiirisessä osiossa haastateltavilta vuokranottajayrityksiltä kysyttyyn kysymykseen nykyisen IAS 17 -standardin puutteita koskien saadut vastaukset osoittavat kuitenkin, etteivät standar-dia käyttävät yritykset ole havainneet juurikaan puutteita nykyisessä kirjauskäytän-nössä. Nykyisen standardin puutteet ja näin ollen uuden standardin tarpeen voidaan-kin tällä perusteella todeta olevan lähtöisin ennen kaikkea tilinpäätöstietojen lukijoi-den puolelta.
Uuden vuokrien kirjanpitomallin kehittäminen on kestänyt pitkään (1996-2011), ja ke-hitysprojekti on osoittautunut vaikeaksi standardinlaatijoille. Keke-hitysprojektin tämän-hetkinen tulos, eli standardiluonnos IAS 17, tarjoaa selvästi edeltäjästään poikkeavan
näkökulman vuokrien kirjanpitoon. IASB:n ja FASB:n kehittämä uutta kirjanpitomallia on käsitelty tarkemmin luvussa 3.1 ja sen voidaan lyhyesti todeta perustuvan vuokri-en kohde-etuudvuokri-en käyttöoikeuksivuokri-en kirjaamisevuokri-en. Tutkielman haastatteluosiossa uu-den vuokrien kirjanpitomallin toimivuutta, eli sitä ovatko standardinlaatijat onnistuneet vuokrastandardille asetettujen tavoitteiden mukaisen mallin luomisessa, pyrittiin sel-vittämään vuokranottajayritysten ja tilintarkastajan kommentteja analysoimalla. Haas-tatteluun vastanneet vuokranottajat kertoivat standardiluonnoksessakin olevan vielä joitakin heikkouksia, joista esille nousi erityisesti sen toteuttamisesta aiheutuvat li-sääntyneet kustannukset sekä ensimmäisessä standardiluonnoksessa olleen vuok-rakauden pituuden tulkinnanvaraisen arvioinnin. Tilintarkastajan arvioidessa standar-diluonnosta hän kertaa ensin, että uuden mallin mukainen taloudellinen raportointi tuo paremmin esille vuokravastuut ja poistaa vuokrien luokittelun aiheuttaman vertai-lukelpoisuutta heikentävän vaikutuksen, mutta mainitsee myöhemmin myös vuok-ranottajayritysten huolen käyttöönottokustannuksista olevan kenties aiheellinen. Vii-me elokuussa julkaistu vuokrastandardiluonnos ”ED IAS 17 - Leases” vastaanotti kommenttikierroksen aikana lähes 800 kommenttikirjettä sekä vuokranantajien että vuokranottajien toimesta, mikä kertoo myös standardiluonnoksessa olleista puutteista yritysten näkökulmasta katsoen. Voidaankin todeta, että vaikka vuokravastuut on uu-dessa mallissa onnistuttu tuomaan selkeämmin esiin raportointiin, on standardin käyttöön liittyen vielä olemassa huolia, jonka ansiosta standardi kaipaa vielä selkey-tystä.
Standardinlaatijat ovatkin ottaneet saamansa palautteen vastaan, ja päättäneet muo-kata standardia niiltä osin, kun he kokevat sen vielä tarpeelliseksi. Uutta vuokrastan-dardia koskevan kehitysprojektin viimeiseen julkaisuun ”Heinäkuun 2011 kokouksen antia” on listattu komiteoiden toimesta vuokrastandardin kohtia, jotka on päätetty ko-miteassa jo yksimielisesti toteutettavan kirjoitetussa muodossaan ja kohtia, joita vielä kehitetään ja joista keskustellaan komiteassa. Tässä tutkielmassa tilinpäätösinfor-maation ja taloudellisten tunnuslukujen muutosta tarkasteltiin jo valmiiksi päätetyn vuokranottajan vuokrien uuden kirjausmallin pohjalta. Luvuissa 3.2 ja 3.3 pyrittiin las-kuesimerkein selvittämään lukijalle, miten tilinpäätöstiedot voivat esimerkiksi muut-tua, kun vuokrien kirjanpito uusitaan. Laskuesimerkkien perusteella voidaan todeta, että jopa Suomessa, joka ei ole vuokravolyymeiltaan maailman kärkimaita, tilinpää-tösinformaatio voisi muuttua huomattavasti ainakin joidenkin yritysten kohdalla
vuok-rien uusitun kirjanpidon seurauksena. Tutkimuksen empiirinen osio tukee tätä havain-toa, sillä kaikki haastateltavat kertoivat vuokrien kirjaamisen vaikuttavan taseeseen jossakin määrin.
Taloudellisen informaation voidaan siis todeta muuttuvan jonkin verran kaikilla yrityk-sillä, jotka ovat tähän mennessä käyttäneet operatiivista vuokraa hyödykkeiden han-kinnassa. Taloudellisen informaation muutoksen laajuus riippuu puolestaan rahoitus-strategiasta, ja tarkemmin ottaen operatiivisten vuokrien käytön määrästä verrattuna yrityksen muuhun velkarahoitukseen. Esimerkiksi mikäli yrityksen kiinteistöstrategi-aan kuuluu kaikkien kiinteistöjen vuokraaminen operatiivisilla vuokrasopimuksilla, voi uuden kirjausmallin mukaan taseeseen kapitalisoitava operatiivisten vuokrien yhteis-summa muodostua huomattavan suuruiseksi velkaeräksi. Suomessa tällaisena yri-tyksenä, jolla on paljon vuokrarahoitusta voidaan pitää Keskoa, joka toimikin esi-merkkinä tutkielman laskuesimerkeissä. Tutkielmassa laskuesimerkkien tarkastelun kohteeksi valittiin juuri Suomen eniten operatiivisia vuokria käyttävä yritys, sillä tar-kastelemalla sellaisia yhtiöitä, johon muutos vaikuttaa paljon, voidaan paremmin pe-rustella näkemys siitä miksi standardin uudistamiselle on alun perin nähty tarvetta.
Joidenkin tunnuslukujen, varsinkin velkaantuneisuutta kuvaavien, voidaan tutkiel-massa esitetyn materiaalin perusteella todeta muuttuvan merkittävästi vuokrien uu-den kirjanpitokäsittelyn myötä. Luvun 3.3.1 gearing –lukua koskeva esimerkkilasku osoittaa, että Kesko Oyj:n vuoden 2009 erinomaisesta gearing –arvosta olisi vuokrien kapitalisoinnin ansiosta päädytty tyydyttävään gearing -arvoon. Samassa kappalees-sa laskettiin myös kirjanpitouudistuksen vaikutusta Nokian gearing -lukuun kappalees-saman vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Tämän esimerkin perusteella voidaan puoles-taan todeta vuokrien kapitalisoinnin vaikutuksen olevan mitätön. Laskuesimerkkien perusteella voidaan päätellä, että pahimmillaan muutoksen vaikutukset taloudellises-sa informaatiostaloudellises-sa voivat olla hyvinkin huomattavia, kun taas yrityksen taserakenteen ollessa ennestään tarpeeksi vakaa, muutosvaikutus ei ole kovin huomattava, eikä muuta yrityksen tunnuslukuja merkittävästi.
Tutkimusongelman toinen osa etsii vastausta sille, mihin taloudellisen informaation muutos puolestaan vaikuttaa. Tutkielman teorian luvussa 3.4 kerrottiin muutoksen muista vaikutuksista, ja tässä luvussa koottujen tietojen tueksi pyrittiin saamaan vah-vistusta tutkielman empiirisessä osiossa, jossa vuokranottajayritykset arvioivat
tule-vaisuuden tapahtumia omissa yrityksissään ja yleisellä tasolla. Teoriaosuudessa to-detaan vuokrarahoituksen kirjaamisen lähentyessä velan ja omaisuuden kirjaamista-paa, yritysten mahdollisesti päätyvän tilanteeseen, jossa vuokrastandardin muutos toimisi katalysaattorina kiinteistöstrategian uudelleenrakentamiselle. Jotkut haastatel-tavista yrityksistä kertoivat tätä teoriaa puoltaen, että kiinteistöstrategiaa saatetaan joutua arvioimaan uudelleen sen myötä, kun kaikki vuokratut kiinteistöt joudutaan ot-tamaan taseeseen näkyville. Teoriakappaleessa ennustettiin myös, että vuokrien monimutkaistuva kirjaaminen aiheuttaisi monissa yrityksissä uuden tietojärjestelmän investointitarpeen. Tätä väitettä tukee molempien haastatteluun vastanneiden yritys-ten odotus siitä, että uuden tietojärjestelmän hankkiminen tulee mitä todennäköi-semmin olemaan edessä muutoksen toteutuessa. Taloudellisen informaation muut-tumisella voidaan siis todeta olevan joiltakin osin vaikutusta yritysten tekemiin strate-gisiin päätöksiin, ja taloudellisen raportoinnin muuttamisella puolestaan yrityksille syntyviin kustannuksiin.
Standardinlaatijoiden ensisijaisena standardin laatimisperusteena on aina sijoittajien näkökulma, kuten tässä tutkielmassa on aikaisemmin todettukin. Teorian luvussa 3.4.
”muut muutoksen vaikutukset vuokranottajayrityksille” käsitellään asioita, joita stan-dardinlaatijat joutuvat ottamaan huomioon standardintoteuttajien näkökulmasta.
Standardinlaatijoiden tulee miettiä uutta standardia muodostaessaan ensisijaisesti si-tä, että sijoittajille tarjottava ulkoinen tilinpäätösraportointi paranee ja sen lukeminen helpottuu, mutta myös sitä, että standardi saadaan muotoiltua käytännön olosuhteis-sa toteutettavisolosuhteis-sa olevaan muotoon. Vaikka tilinpäätöstiedon voidaan todeta para-nevan standardimuutoksen onnistuneen toteutumisen myötä, tässä tutkielmassa haastatellut yritykset ilmaisivat jossakin määrin huolensa uuden standardin toteutta-mista kohtaan. Voimmekin päätellä, että yhdeksi avainkysymykseksi uuden kirjaus-mallin toimivuuden kannalta on muodostumassa se, ovatko standardinlaatijat osan-neet ottaa huomioon uutta kirjanpitomallia rakentaessaan sen, miten yritysten on mahdollista toteuttaa uusi vuokrien kirjanpito. Selvää on se, että standardimuutos vastaa parhaiten sille asetettuihin tavoitteisiin tilanteessa, jossa se toimii suunnitellun mukaisesti. Tämä tutkielma antaa moniin aikaisempiin vuokrien kirjanpitoa tutkiviin julkaisuihin nähden näkökulmaa juuri standardien toteuttajienkin puolelta. Tutkielma toteaa taloudellisen informaation vertailukelpoisuuden paranevan
kirjanpitouudistuk-sen myötä, mutta ottaa huomioon kirjanpitouudistuk-sen, että standardin käyttöönotto ja kirjanpitouudistuk-sen onnistunut toteutus vaikuttavat tilinpäätösinformaation laatuun.
Tutkimuksen kohteena oleva standardiprojekti on vielä kesken, joten siihen liittyviä lisätutkimuksen aiheita tulee varmasti esille varsinkin uuden standardin lopullisen jul-kaisun jälkeen. Tässä tutkimuksessa totesimme, että tilinpäätösinformaatio muuttuu standardimuutoksen myötä, mutta miten tämä muutos tulee vaikuttamaan sijoittajiin, joita ajatellen koko muutos on saanut alkunsa. Yksi lisätutkimuksen aihe voisikin olla se, miten muutos vuokrien kirjanpidossa vaikuttaa sijoittajien sijoituspäätöksiin. Sijoi-tuspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä voitaisiin kartuttaa esimerkiksi haastattelututkimuk-sella, joka lähetettäisiin tarpeeksi laajalle joukolle sijoittajia.
Tämän tutkielman yleistettävyyttä arvioidessa on huomioitava, että tutkielman empii-risessä osuudessa on haastateltu vain kahta vuokranottajayritystä ja yhtä tilintarkas-tajaa, joista kaikki olivat suomalaisia. Mikäli empiirisestä tutkimuksesta haluttaisiin edes muihin Suomen yrityksiin yleistettävä, pitäisi tutkimusta laajentaa ja haastatte-luotannaksi ottaa paljon enemmän vastaajia. Tutkimuksen empiirinen osio onkin to-teutettu kvalitatiivisesti, mikä sopii yksittäisten luonnollisten tilanteiden arvioimiseen.
Empiirisen osion tarkoituksena ei ole näin ollen yleistää, vaan antaa käytännön esi-merkkejä teoriaosuudessa kuvailluista tilanteista ja ilmiöistä. Tutkielman esimerkki-laskut on laskettu käyttäen vanhoja tilinpäätöstietoja, joten vuokrien kirjaamisen muu-tos ei välttämättä vaikuttaisi vastaavalla tavalla vuokrastandardin voimaantulohetkel-lä. Lisäksi laskuesimerkeissä on jouduttu käyttämään oletuksia (mm. Vuokrakauden pituus ja korkoprosentti) tiedon puutteen vuoksi, joten laskut eivät ole tarkkoja. Las-kuesimerkkienkään tarkoituksena ei siis ole todeta tilanteen olevan täsmälleen las-kunmukainen, vaan antaa lukijalle suuntaa antavia esimerkkejä siitä, millä tavoin kir-janpidollinen muutos voi vaikuttaa tilinpäätöstietoihin ja taloudellisiin tunnuslukuihin, ja millä tavoin sitä voidaan laskea. Lisäksi tulee muistaa, että monissa muissa mais-sa vuokravolyymit ovat korkeampia kuin Suomesmais-sa, joten Suomen leasingtilaston kärkiyritys käyttää kansainvälisellä mittapuulla mitattuna vain kohtalaisissa määrin operatiivista vuokraa. Näin ollen tässä tutkielmassa esitettyjen lukujen perusteella voimme todeta vain, että muutosta tulee tapahtumaan, mutta kuinka suuri muutos tu-lee olemaan pitäisi laskea jokaisen yrityksen kohdalla erikseen käyttäen oikeita tieto-ja kaikilta osin.
Lähdeluettelo
Kirjallisuus
Beke, J. (2010) Accounting Management by International Standards, International Journal of Business and Management 5, 5, 36-43
Bennet, B. K. & Bradbury, M. E. (2003) Journal of International Financial Manage-ment and Accounting 14, 2, 101-112
Brerlen, R. , Langemaier, L. M. , Ahrendsen, B. L. , Dixon, B. L. (2001) Land Leasing and Debt on Farms: Substitutes or Complements?, QJBE, 39, 2, 18-38
Bryan, S. H. , Lilien, S. , Martin, D. R. (2010) The Financial Statement Effects of Cap-italizing Operating Leases, The CPA Journal 8, 36-41
Crospy, N. (2003) Accounting for leases – the problem of rent reviews in capitalising lease liabilities, Journal of Property Investment & Finance 21, 2, 79-108
Drury, C. & Braund, S. (1990) The Leasing decision: Comparison of theory and prac-tice, Accounting and Business Research 20, 79, 179-191
Durocher, S. (2008) Canadian Evidence on the Constructive Capitalization of Operat-ing Leases, AccountOperat-ing Perspectives 7, 3, 227-256
Frecka, T. J. (2008) Ethical Issues in Financial Reporting: Is Intentional Structuring of Lease Contracts to Avoid Capitalization Unethical?, Journal of Business Ethics 80, 10, 45-59
Fülbier, R. U. , Silva, J. L. , Pferdehirt, M. H. (2008) Impact of Lease Capitalization on Financial Ratios of Listed German Companies, Lease Capitalization 4, 122-144
Gao, S. S. & Herbert, W. E. (1996) Lease finance in emerging markets: An Eastern European study, Managerial Finance 22, 12, 39-55
Goodacre, A. (2003) Assessing the potential impact of lease accounting reform: a re-view of the empirical evidence, Journal of Property Research 20, 1, 49-66
Henry, E. , Holzmann, O. J. , Yang, Y. (2007) Tracking the Lease Accounting Project, The Journal of Corporate Accounting & Financ, 11, 73-76
Hirsjärvi, S. , Remes, P. , Sajavaara, P. “Tutki ja kirjoita” 6.-9. Painos, Helsinki:
Tammi, 1997.
Kilpatrick, B. G. & Wilburn, N. L. (2007) Off-Balance-Sheet Financing & Operating Leases: Impact on Lessee Financial Ratios, The RMA Journal 89, 4, 80-88
Knubley, R. (2010) Proposed changes to lease Accounting, Journal of Property In-vestment & Finance 28, 5, 322-327
Kotlyar, J. (2008) The Advent of the international financial reporting standards: A Catalyst for changing global finance, Journal of International Affairs 62, 1, 231-238
Lander, G. H. & Auger K. A. (2008) The need for transparency in financial reporting Implications of off-balance-sheet financing and inferences for the future, Journal of Accounting & Organizational Change 11, 4, 27-46
Lasfer, M. (2007) On the financial drivers and implications of leasing real estate as-sets, Journal of Corporate Real Estate 9, 2, 72-96
Lowe, J. F. , Morgan, E. J. , Tomkins, C. R. (1980) Lease Finance in Industrial Mar-kets, Managerial and Decision Economics 1, 3, 150-157
Lyon, J. (2010) Accounting for leases: telling it how it is, Journal of Property
Invest-ment & Finance 28, 5, 328-332
McDonagh, J. & Nichols, G. (2009) Business strategy and property
Strategy – How strong is the linkage?. Journal of Corporate Real Estate 11, 4, 213-228
McIntire, M. & Waldron D. J. (2006) Funding technology evaluating and exercising the lease option, Healthcare financial management, 92-100
Metawa, S. A. (1995) The evaluation of lease investment opport unit ies: a decision-support met hodology, Facilities 13, 8, 6-17
Metsämuuronen, J. ”Laadullisen tutkimuksen käsikirja”, 1.painos, Jyväskylä: Gumme-rus Kirjapaino Oy, 2006.
Mooradian, R. M. & Yang, S. X. Commercial Real Estate Leasing, Asymmetric Infor-mation, and Monopolistic Competition, Real Estate Economics 30, 2, 293-315
Pike, G. E. (1992) Cashing In on the Trend Toward Variable- Term Computer Leas-es, Chief Information Officer Journal 5, 1, 17-21
Redman, A. L. , Tanner, J. R. , Manakyan, H. (2002) Corporate real estate financing methods: A statistical study of corporations’ choices, Journal of Corporate Real Es-tate 4, 2, 169-186
Sewell, S. (1996) Renting and leasing test equipment: The benefits are many, but choose a supplier with care, Plant Engineering 50, 11, 112-114
Wall, R. (2009) Lease Renewal, Aviation Week & Space Technology 171, 12, 42-46
Wayne, L. (1996) Financial reporting V. management reporting, Australian Account-ant 66, 6, 24-26
Yritystutkimus Ry (2011) Tilinpäätösanalyysi 2011. 2. P. Gaudeamus, Helsinki
Internet
Crains, D. (2010) IASB: Leases [verkkodokumentti]. [viitattu 10/2010]. Saatavilla:
Deloitte: G4+1 Projects [verkkodokumentti]. [viitattu 2/2000]. Saatavilla
Deloitte: Lease accounting convergence brings a new view [verkkodokumentti]. [vii-tattu 2011]. Saatavilla: deloitte.com
Deloitte: Chronology of the IASC and the IASB [verkkojulkaisu]. [viitattu 2011]. saata-villa
Deloitte: Summaries of International Financial Reporting Standards [verkkodoku-mentti]. [viitattu 2010]. Saatavill
Duke, J. C. & Hsieh, S-J. (2006) Capturing the Benefits of Operating and Synthetic Leases [verkkodokumentti]. [viitattu 2006]. saatavill
FASB: International Convergence of Accounting S tandards—Overview [verkkodokumentti]. [viitattu 2011]. Saatavilla
FASB: (2011) International Convergence of Accounting Standards—A Brief History [verkkojulkaisu]. [viitattu 2011]. saatavilla
FASB: Memoratum of Understanding [verkkodokumentti]. [viitattu 27.2.2006]. saata-villa
FASB: FASB and IASB Agree to Work Together toward Convergence of Global Ac-counting Standards [verkkodokumentti]. [viitattu 29.2.2010]. saatavilla
FASB: Facts about FABS [verkkodokumentti]. [viitattu 2011]. Saatavilla
Harvard: The History of Lease Financing [verkkodokumentti]. [viitattu 2010]. Saatavil-la
IASB: IASB and FASB Commitment to Memorandum of Understanding [verkkodokumentti]. [viitattu 31.3.2010]. saatavilla
IASB: (2010) History of IASB [verkkojulkaisu]. [viitattu 2010] saatavilla
IASB: IASB and FASB launch public consultation on a future standard on lease ac-counting [verkkojulkaisu]. [viitatti 19.3.2009]. saatavilla
IASB (2011) Leases [verkkodokumentti]. [viitattu 5.7.2011]. saatavilla:
IASB (2010) Exposure draft and Comment letters [verkkodokumentti]. [viitattu 17.8.2010]. saatavilla:
IASB: International Accounting Standard 17: Leases [verkkodokumentti]. [viitattu 31.12.2009]. saatavill
Kelley, T. (2011) Leasing Why buy it? [verkkodokumentti]. [viitattu 01/2011].
Saatavilla www. beverageworld.com
Kothari, V. : The End Of Off-Balance Sheet Financing: An Explanation Of The IASB/FASB Exposure Draft [verkkodokumentti]. [viitattu 1.9.2010]. saatavilla
Lease Europe: Leasing Facts & Figures 2009 [verkkodokumentti]. [viitattu 2010].
Saatavill
McConnell, P. (2010) Will the elimination of operating lease accounting improve fi-nancial reporting by lessees? [verkkodokumentti]. [viitattu 24.6.2010]. saatavilla:
Munter, P. (2011) Accounting Standard-Setting: CONVERGENCE Drives More Change [verkkodokumentti]. [viitattu 2011]. Saatavilla: www.financialexecutives.org
Neptune, R. (2011) Municipal leasing prepares for a comeback [verkkodokumentti].
[viitattu 2011]. Saatavill
Pricewaterhouse Coopers: (2010) The overhaul of IFRS lease accounting: Catalyst for change in corporate real estate, Asset Management [verkkodokumentti]. [viitattu 2010]. Saatavilla:
KPMG (2011) Update of Leases [verkkodokumentti]. [Viitattu 2011] saatavilla
Standardit
IAS 17 (2005) Leases. IASB (tekstissä IASB, 2005a)
Haastattelut
Konepajateollisuutta harjoittava pörssiyhtiö, kiinteistöosaston johtaja, 11.8.2011, Hel-sinki
Pankkialan yritys, talousosaston toimija, 3.8.2011, Helsinki
Tilintarkastusyhteisö, asiantuntija osaston neuvonantaja, 29.7.2011, Helsinki
Liite 1
Haastattelurunko
Osio 1
Kuinka suuri osa yrityksistä käyttää leasingia ja missä suhteessa muihin rahoi-tusmuotoihin nähden?
Mitkä arvioit olevan nykyään yritysten tärkeimpiä syitä valita leasingvaihtoehto suoran hankinnan sijaan?
Ovatko tilinpäätöstietojen käyttäjät osanneet tähän asti arvioida leasingien aiheut-taman oikaisuerän suuruuden vai tulevatko he yllättymään, kun luku tuodaan oi-keasti taseeseen?
Osio 2
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät syyt standardin uudistumisen tarpeeseen? Mitä puutteita nykyisessä standardissa on havaittu?
Off balance sheet rahoitus halutaan poistaa kokonaan vaihtoehdoista, kuinka pal-jon arviolta leasingia käytetään nykyään pelkästään ”off-balance sheet” mahdolli-suuden takia?
Onko leasingien kapitalisointi taseeseen mielestäsi tarpeellista? Vai olisiko jokin vaihtoehtoinen ratkaisu parempi/ mahdollinen?
Osio 3
Vastaako suunnitteilla oleva standardi puutteisiin, joita on havaittu vanhassa standardissa?
Mitä IASB ei ole mielestäsi osannut vielä ottaa huomioon standardiluonnokses-saan?
Jättääkö IASB:n esittämä uusi standardiluonnos yhä liikaa väljyyksiä leasingien kirjauskäytäntöön? Miltä osin?
Osio 4
Mitkä ovat 3 merkittävintä vaikutusta, jotka suunniteltu muutos tuo mukanaan?
Kuinka paljon arvioit muutoksen vaikuttavan yritysten halukkuuteen käyttää lea-singia jatkossa?
Tuleeko leasingmarkkinat muuttumaan paljon kirjanpitomuutoksen seurauksena?
Miten pankit tulevat reagoimaan tasevaikutuksen aiheuttamaan tunnuslukujen muutokseen? Ovatko pankit jo entuudestaan huomioineet kovenantteja myöntä-essään mahdollisten taseen ulkopuolisten erien vaikutuksen?
Kuinka suuri osa kovenanteista joudutaan mahdollisesti neuvottelemaan uudes-taan?
Osio 5
Miten uuden standardin käyttöönottoa tullaan seuraamaan auktoriteetien toimes-ta? Eli mitä standardimuutos vaatii tilintarkastukseltoimes-ta?
Minkälaisia toimenpiteitä standardimuutos tulee vaatimaan yrityksiltä?
Voiko jo arvioida, kuinka suuret kustannukset standardimuutosta seuraava muu-tosprosessi aiheuttaa yrityksille?
Ovatko ohjelmistotarjoajat valmistautuneet tulevaan muutokseen? Mitä muita mahdollisia ulkopuolisia resursseja muutoksen toteutukseen tarvitaan?