Tutkielman päätavoitteena oli selvittää mikä rooli keskeisellä lainsäädännöllä ja standardeilla on elintarvikepakkausalan toimitusketjun hallinnassa. Päätavoittee-seen pyrittiin vastaamaan neljän alakysymyksen avulla.
Ensimmäiseen alakysymykseen, mitkä ovat toimitusketjun johtamisen keskeiset ta-voitteet, pyrittiin vastaamaan luvussa kaksi perehtymällä SCM:ää koskevaan kirjal-lisuuteen ja aiempiin empiirisiin tutkimuksiin. Lisäksi aihe oli yksi haastattelun tee-moista. Tutkimuskirjallisuuden valossa näyttäisi siltä, että SCM:n keskeisenä tavoit-teena on lisätä SC:n kykyä tuottaa lisäarvoa loppuasiakkaalle ja toimia tehokkaasti.
Keinoina näiden tavoitteiden saavuttamiseen nähdään SC:n integraation ja koordi-naation kehittäminen. Tutkimuskysymyksen kannalta mielenkiintoista oli aiemmissa tutkimuksissa tehty havainto, jonka mukaan menestyville toimitusketjuille on tyypil-listä se, että ne suhtautuvat alalla yleistyneisiin käytäntöihin kriittisesti ja peilaavat käytäntöjen soveltuvuutta omaan toimitusketjuunsa aktiivisesti. Tässä tutkimuk-sessa käytetyn aineiston valossa näyttäisi siltä, että laadunhallintajärjestelmät ovat elintarvike- ja elintarvikepakkausalalla yleistynyt toimintakäytäntö, jonka vaikutta-vuus on usein riippuvainen niitä soveltavasta yrityksestä.
Toiseen alakysymykseen, mitä vaatimuksia ja odotuksia toimitusketjun jäsenet koh-distavat elintarvikepakkauksiin, niiden tuotantoprosesseihin ja niitä tuottaviin yrityk-siin, pyrittiin vastaamaan kappaleissa 3.2 ja 3.4 perehtymällä elintarvikepakkauksia ja pakkausalan toimitusketjuja koskeneisiin tutkimuksiin ja haastattelemalla elintar-vikepakkauksia tuottavan tehtaan Supply Chain Manageria Titta Vanhataloa. Aiem-pien tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että kuluttajien pakkauksia koskevat vaa-timukset liittyisivät lähinnä pakkauksen fyysisiin ja esteettisiin ominaisuuksiin. Elin-tarviketuottajien odotukset puolestaan liittyvät sekä pakkauksen toiminnallisuuteen tuotantolinjalla, kuljetuksissa ja kaupassa, pakkauksen kykyyn suojata elintarviketta ja varmistaa sen säilyvyys, hintaan sekä pakkauksen toimivuuteen markkinointivä-lineenä. Pakkaustuottajan liiketoimintaprosesseja koskevista odotuksista ja vaati-muksista oli aiemmissa tutkimuksissa vähän informaatiota. Esiin nousi lähinnä elin-tarvikealan yritysten tapa edellyttää toimittajilta erilaisia hygienia- ja laatusertifikaat-teja. Haastateltu Supply Chain Manageri Titta Vanhatalo korosti sitä, että laatu,
toi-mitusten oikea-aikaisuus, kilpailukykyinen hinta ja alalla yleiset laadunhallintaserti-fikaatit ovat perusodotuksia ja kilpailu käydään pikemminkin siinä kuka toimittajista kykenee tekemään yhteistyöstä mahdollisimman helppoa ja sujuvaa sekä ottamaan asiakkaan liiketoiminnan erityisvaatimukset parhaiten huomioon.
Kolmanteen alakysymykseen, mitä vaatimuksia kehysasetus (EC) No 1935/2004 ja hyviä tuotantotapoja koskeva ns. GMP asetus (EY) N:o 2023/2006 asettavat elin-tarvikepakkausalan toimijoille ja toimijoiden väliselle yhteistyölle, pyrittiin vastaa-maan kappaleessa 3.5 ja 3.6 perehtymällä kontaktimateriaalilainsäädäntöä koske-viin tieteellisiin artikkeleihin sekä niiden soveltamista koskekoske-viin viranomaisten julkai-semiin ohjeisiin. Aineiston valossa vaikuttaa siltä, että keskeisimpiä kontaktimateri-aalilainsäädännössä asetettuja vaatimuksia ovat kontaktimateriaaleihin käytettyjen aineosien elintarvikekelpoisuuden osoittaminen, materiaalista elintarvikkeeseen migratoituvien aineosien ja epäpuhtauksien kontrollointi, tuotteiden jäljitettävyyden varmistaminen ja hyvien tuotantotapojen noudattaminen. Lainsäädännössä edelly-tetyt vaatimukset voidaan täyttää toimitusketjussa kahden välisen informaation vaih-dannan avulla, mutta esimerkiksi elintarvikkeeseen kontaminoituvien aineosien määrittelyä ja tuotteiden takaisinvetoa helpottaa, jos informaatio toimitusketjussa ei kulje yksinomaan kahdenvälisten linkkien kautta.
Neljänteen alakysymykseen, mikä rooli vapaaehtoisesti sovellettavilla laadunhallin-tastandardeilla on elintarvikepakkausalan toimitusketjujen johtamisessa, pyrittiin vastaamaan kappaleessa 3.7 ja 3.8 tieteellisten artikkeleiden ja haastatteluaineiston avulla. Aineiston valossa vaikuttaisi siltä, että vapaaehtoiset laadunhallintastandar-dit kuten ISO 9001 ja BRC ovat elintarvikepakkaus- ja elintarvikealalla niin yleisiä, että niitä voidaan pitää alalla toimimisen edellytyksenä. Vapaaehtoisten laadunhal-lintajärjestelmien rooli toimitusketjun johtamisen välineenä on ristiriitainen. Loppu-asiakkaalle lisäarvoa tuottavat standardit, kuten joutsenmerkki, voivat toimia kei-nona profiloida toimitusketjun tuottamia lopputuotteita. Elintarvikealalla tyypillisiä alaan sidonnaisia standardeja ovat erilaiset hygieniastandardit. Niiden sisältö on pit-kälti päällekkäinen kontaktimateriaalilainsäädännön kanssa, mutta ne voivat lisätä elintarvikepakkaustuottajan asiakkaiden luottamusta pakkaustuottajan hygienian hallintaa kohtaan. Johtamisstandardien, kuten ISO 9001: n soveltamisen avulla
voi-daan pyrkiä lisäämään toimitusketjun jäsenten prosessien hallinnan, asiakkaan tar-peiden tunnistamisen ja laatujohtamisen tasoa. Soveltamisen vaikuttavuuden on havaittu olevan sidoksissa yrityksen sisäiseen halukkuuteen sitoutua kehittämään prosessien hallintaa. Yksinomaan sertifikaatin saamisen vuoksi toteutettujen laa-dunhallintajärjestelmien on havaittu jopa vaikuttavan negatiivisesti yritysten toimin-taan. Negatiiviset vaikutukset ovat johtuneet siitä, että järjestelmän käyttöönoton jäl-keen toimintojen byrokraattisuus on lisääntynyt. Aineisto ei antanut vastausta siihen lisäävätkö laadunhallintajärjestelmät toimitusketjun integraatiota. Yhtäältä voitaisiin olettaa, että laadunhallintakäytäntöjen yhteneväisyys helpottaisi SC:n jäsenten vä-listä vuorovaikutusta. Toisaalta auditointitarpeen vähenemisen voisi olettaa myös vähentävän toimitusketjun jäsenten välistä vuorovaikutusta.
Vaikka tutkimuksessa onnistuttiin kartoittamaan eri normien ydinvaatimuksia melko kattavasti, jää asetettujen vaatimusten ja toimitusketjun johtamisen välisten yhteyk-sien tarkastelu yksittäisen haastattelun varaan eivätkä tulokset siten ole yleistettä-vissä. Aihetta olisi mielenkiintoista tutkia lisää siten, että aineistoa kerättäisiin haas-tattelemalla toimitusketjuun kuuluvien muiden yritysten sekä elintarvikevalvontavi-ranomaisten edustajia. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia kuinka yritykset ovat käy-tännössä ratkaisseet eri normeihin liittyvien vaatimusten täyttämisen sekä selvittää mitä hyötyjä ja haasteita eri vaatimukset integroivissa laadunhallintajärjestelmissä on verrattuna järjestelmiin, joissa laadunhallintajärjestelmä koostuu eri normeihin perustuvista osajärjestelmistä. Toimitusketjun hallinnan osalta olisi mielenkiintoista vertailla toimitusketjuja joissa kärkiyritys edellyttää koko toimitusketjulta sertifioitua laadunhallintajärjestelmää niihin toimitusketjuihin joissa järjestelmiä ei edellytetä.
Vertailun kohteena voisi olla esimerkiksi yritysten laatua koskevien näkemysten yh-teneväisyys, informaation kulku tai toimitusketjujen kyvykkyys ehkäistä laatuvir-heitä.
LÄHTEET
Anderson, S. 2007. Managing costs and cost structure throughout the value chain:
research on strategic cost management. In: Christopher, S. Capman, A. Hopwood, D. & Shields.(toim.) Handbook of management accounting. Elsevier Science
Arnold, U. 2000. New dimensions of outsourcing; a combination of transaction cost economics and the core competencies concept. European Journal of Purchasing and Supply Management, vol. 6, pp. 23-29.
Bucklin. L. 1966. A theory of distribution channel structure. Berkley: IBER Special Publications
Christopher, M. 2005. Logistics and supply chain management, creating value-adding networks. 3 ed. Harlow: Financial Times Prentice Hall
Christopher, M. 2011. Logistics & supply chain management, 4 ed. Harlow: Pear-son education
Cooper, M. Lambert, D. & Pagh, J. 1997b. Supply chain management: more than a new name for logistics. International journal of logistics management, vol. 8, pp.1-13.
Dora, M., Kumar, M., Van Goubergen, D., Molnar, A. & Gellynck, X. 2013 Oper-ational performance and critical success factors of lean manufacturing in European food processing SMEs. Trends in Food Science & Technology, vol. 31, pp.156-164.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 2009. Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita koskeva valvontaohje. Eviran ohje 17018/1, Saa-tavilla http://www.evira.fi/attachments/elintarvikkeet/lomakkeet_ja_ohjeet/fcmval-vontaohjeevira071209final.pdf
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 2011. Elintarvikekontaktimateriaalialan toi-mijan ilmoitus viranomaiselle toimipaikastaan ja toiminnastaan. Tuoteturvallisuus-yksikön ohje 17045/2. Saatavilla http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/lomak-
keet_ja_ohjeet/elintarvikkeet/kontaktimateriaalit/fcmrekisteroin-tiohje131110_vers2.pdf
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 2014. Takaisin vedot. [verkkodokumentti].
[Viitattu 17.8.2014] Saatavilla http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinve-dot/
Eng, T. –E. 2006. An investigation into the mediating role of cross-functional coor-dination on the linkage between organizational norms and SCM performance. In-dustrial Marketing Management, vol. 35, pp. 762-773
Fares, M. & Rouviere, E. 2010. The implementation mechanisms of voluntary food safety systems. Food Policy, vol. 35, pp.412–418
Forlich, M. & Westbrook, R. 2001. Arcs of integration: an international study of supply chain strategies. Journal of Operations management, vol. 19, pp. 185-200 Forrester, J. 1958. Industrial dynamics: a major breakthrough for decision makers.
Harvard Business Review. vol. 38, pp. 37-66.
Forrester, J. 1969. Principles os Systems. Campridge: Wright-Allen Press.
Gotzamanni, K. & Tsiotras, G. 2001. An empirical study of the ISO 9000 standard’s contribution toward total quality management. International Journal of Operations &
Production management, vol. 21, pp. 1326 – 1342
Grob, K. Stocker, J. & Colwell, R. 2009. Assurance of compliance within the pro-duction chain of food contact materials by good manufacturing practice and docu-mentation – Part 1: Legal background in Europe and compliance challenges. Food Control, vol. 20, pp. 476–482
Henson, S. & Caswell, J. 1999. Food safety regulation: an overview of contempo-rary issues. Food Policy, vol. 24, pp. 589–603
Hokkanen, S. Karhunen, J. & Luukkainen, M. 2004. Logistisen ajattelun perus-teet. SHO Business Development. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisu 38.
Hoyle, D. 2007. Quality management essentials. 1 ed. Oxford: Butterwort-Heine-mann
Hugos. M. 2011. Essentials of supply chain management. 3 ed. New Jersey:John Wiley & Sons
Hyrylä, L. 2012. Toimialaraportti: elintarviketeollisuus. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Helsinki. 67 sivua.Saatavilla http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1607/Elintarvike-teollisuus2012_web.pdf
International Organization for Standardization, ISO. 2012b. The ISO survey of sertifications. [verkkodokumentti]. [Viitattu 15.5.2013]. Saatavilla http://www.iso.org/iso/home/store/publications_and_e-pr
Jokiaho, K. Ohra-aho, T. Pitkänen, M. Aurela, B. Ollila, M. & Järvi-Kääriäinen, T. 2009. Ohjeita painovärin käyttäjille – elintarvikepakkaukset. KCL Science and Consulting & Pakkaustutkimus – PTR ry. Saatavilla http://files.kotisivu-kone.com/ptr.kotisivukone.com/tiedostot/ohjeita_painajille.pdf
Jyväskylän yliopisto. 2014. Laadullinen tutkimus. [verkkodokumentti]. [Viitattu:
6.7.2014], Saatavilla: https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetel-mapolku/tutkimusstrategiat/laadullinen-tutkimus
Kannan, V. R. & Tan, K. C. 2005. Just in time, total quality management and supply chain management: understanding their linkages and impact on business perfor-mance. Omega, vol 33, pp. 153-162
Ketchen, D. & Hult, T. 2007. Bridging organization theory and supply chain man-agement: the case of best value supply chains. Journal of Operations Management, vol. 25, pp. 573–580.
Ketchen D. Rebarick, W. Hult, T. & Meyer, D. 2008. Best value supply chains: a key competitive weapon for the 21st century. Business Horizons, vol. 51, pp. 235-243.
Kim, S. W. 2007. Organizational structures and the performance of supply chain management. International Journal of Production Economics, vol 106, pp. 323-345.
Korhonen, V. 2010. Vanha kunnon maitotölkki -kyselytutkimus kuluttajien pakkaus-asenteista ja -mieltymyksistä 1998 ja 2009. Pakkaustutkimus (PTR ry), Helsinki.
Saatavilla http://files.kotisivukone.com/ptr.kotisivu-kone.com/PTR_raportit/ptr_raportti57.pdf
Kupiainen, T. 2011. Elintarvikepakkauksen esteettinen kokonaissuunnittelu eri ku-luttajaryhmille: pakkauksen visuaaliset elementit ja kuluttajakokemukset. In. Lehto-nen, L. & Uusitalo, o. (toim.) 2011. Pakkauksen arvo kilpailuedun lähteenä. Jyväs-kylä: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisu No 181/2011. Saatavilla
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han-dle/123456789/36910/PAKKI_Screen.pdf?sequence=1
Kärkkäinen, M. Laukkanen, S.& Kemppainen, K. 2007. Roles of interfirm infor-mation systems in supply chain management. International Journal of Physical Dis-tribution & Logistics Management, vol. 37, pp. 264-286
La Londe, B. J. (1984) A reconfiguration of logistics Systems in the 80’s: Strategies and challenges. Journal of Business Logistics, vol. 4, pp. 1-11.
Lambert, D. M. & Cooper, M. C. 2000. Issues in supply chain management. Indus-trial Marketing Management, vol. 29, pp. 65-83.
Lambert, D. M. 2001 The supply chain management and logistics controversy. In:
Brewer A., Button K. & Hensher, D., (2001) Handbook of logistics and supply-chain management. 2 ed. Oxford: Elsevier Science
Lehtonen, L. & Uusitalo, O. (toim.) 2011. Pakkauksen arvo kilpailuedun lähteenä.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, N:o 181/2011, Saatavilla
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han-dle/123456789/36910/PAKKI_Screen.pdf?sequence=1)
Lummus, R. & Vokurka, R. 1999. Defining supply chain management: a historical perspective and practical guidelines. Industrial Management & Data Systems, vol.
99, pp.11 -17.
Maa- ja metsätalousministeriö 2014. Elintarvikekontaktimateriaalit. [verkkodoku-mentti]. [Viitattu 1.4.2013]. Saatavilla
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elintarvikkeet/elintarvikekontaktimateriaalit.html
Mentzer, J. De Witt, W. Keebler, J. Min, S. Nix, N. Smith, C. & Zacharia, Z. 2001.
Defining supplychain management, Journal of Business Logistics, vol. 22, pp.1-25 Motiva Services Oy – Ympäristömerkintä. 2014. Joutsenmerkki. [verkkodoku-mentti]. [Viitattu 18.8.2014]. Saatavilla http://joutsenmerkki.fi/joutsenmerkki/
Mäyry, A. 2005. ISO 22 000 yleistyy nopeasti elintarvikeketjussa. Kehittyvä elintar-vike, vol.1. Saatavilla http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/14-iso-22-000-yleistyy-nopeasti-elintarvikeketjussa
Ojala, T-L. Skippari, M. ja Rousi, S. 2011. Pakkausinnovaation rooli tuotteen kil-pailukyvylle. In. Lehtonen, L. ja Uusitalo, O. (toim.) 2011. Pakkauksen arvo kilpai-luedun lähteenä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, N:o 181/2011,
Saata-villa
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han-dle/123456789/36910/PAKKI_Screen.pdf?sequence=1)
Oliver, R. Keith & Webber, M. D. 1982. Supply-chain management: logistics cathes up with strateguy, Outlook, cit. Christopher, M, 1992. Logistics, the strategic issues, London: Chapman and Hall.
Optner, S. L. 1960. Systems analysis. Englewood Cliffs: Prentice-Hall
Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy, PYR. 2014. Lainsäädäntö velvoittaa hyötykäyttöön. [verkkodokumentti]. [Viitattu 17.8.2014]. Saatavilla http://www.pyr.fi/hyotykaytto/velvoitteet.html
Pellinen, J. 2003. Kustannuslaskenta ja kannattavuusajattelu. e2 ed. Jyväskylä:
Gummerus.
PIRA 2002. Packaging in the 3rd millennium: competitiveness study for the packag-ing Industry in the UK. Pira International. Saatavilla http://www.packagpackag-ing- http://www.packaging-fedn.co.uk/images/reports/mainreport.pdf
Pohjoismaiden ministerineuvosto. 2008. Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvat materiaalit ja tarvikkeet: Pohjoismaissa tehty tarkistuslista teollisuuden ja kaupan käyttöön. [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.8.2014]. Saatavilla
http://www.evira.fi/attachments/elintarvikkeet/valvonta_ja_yrittajat/kontaktimateri-aalit/fcmpmnlyhytversiofitark150708.pdf
Robinson C. & Malhotra, M. 2005. Defining the concept of supply chain quality management and its relevance to academic and industrial practice. Journal of pro-duction economics, vol. 96, pp. 315-337.
Romano, P. 2002. Impact of supply chain sensitivity to quality certification on qual-ity management practices and performances. Total Qualqual-ity Management, vol. 13, pp. 981-1000.
Ruokatieto 2003. Lastenruokien semikarbatsidipitoisuudet tutkittu, ei tarvetta ruo-kailumuutoksiin. [verkkodokumentti]. [Viitattu 8.5.2014]. Saatavilla http://www.ruo- katieto.fi/uutiset/lastenruokien-semikarbatsidipitoisuudet-tutkittu-ei-tarvetta-ruokai-lumuutoksiin
Schäfer, A. 2010. EU Legislation. In: Rijk, R. & Veraart R. (ed.) 2010. Global Leg-islation for Food Packaging Materials. Weinheim: WILEY-VCH Verlag GmbH & Co.
Sjöberg, B. 2001. Pakkausvahingot maksavat paljon. Kehittyvä elintarvike. 4/2001.
14-15 Saatavilla http://kehittyvaelintarvike.fi/lehdet/2001/4.pdf ja http://kehittyvaelin-tarvike.fi/teemajutut/14-pakkausvahingot-maksavat-paljon
Soni, G. Kodali, R. 2011. A critical analysis of supply chain management content in empirical research. Business Process Management Journal, vol. 17 pp. 238-266 Sroufe, R. & Curkovic, S. 2008. An examination of ISO 9000:2000 and supply chain quality assuarance. Journal of operations Management, vol. 26, pp. 503-520 Stadtler, H. & Kilger, C. 2008. Supply chain management and advanced planning;
concept, models, software, and case studies. 4 ed. Berlin Heidelberg: Springer Suomalaisen työn liitto. 2014. Liiton merkit: Avainlippu. [verkkodokumentti]. [Vii-tattu 11.8.2014]. Saatavilla http://www.avainlippu.fi/avainlippu
Suomen standardisoimisliitto, SFS. 2008. Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimuk-set, SFS-EN ISO 9001, SFS, Helsinki, 4.:s painos,
Tiilikainen, A. Pennanen, K. & Heikkinen, M. 2011. Tulevaisuuden elintarvikepak-kaus - Kvantitatiivinen kuluttajatutkimus pakelintarvikepak-kausprototyyppien ja kaupallisten ver-rokkituotteiden eroista. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) Working papers 167. Saatavilla http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2011/W167.pdf
Trienekens, J. 2006. Impacts of quality standards on food chains; comparison of three regions, Paper submitted to Iama Symposium 2006. Saatavilla http://www.we-balice.it/andrea.marescotti/Materiali/3-1-Standards/2006_Trienekens.pdf
Tuominen, P. 2008. Developing risk-based foodsafety management. Helsinki: Elin-tarviketurvallisuusvirasto, Evira. Research Reports 4/2008.
Uusitalo. O. Lehtonen. L. Munnukka. J. Hakola. J. Pekkarinen, A-M. &Taipale.
J. 2011. Pakkauksen arvon määrittelyn prosessi ja strategiat. Teoksessa: Pakkauk-sen arvo kilpailuedun lähteenä, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisu No 181/2011. Saatavilla https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han-dle/123456789/36910/PAKKI_Screen.pdf?sequence=1
Wong. C. Lai, K-H. & Cheng, T.C.E. 2012. Value of information Integration to sup-ply chain management: roles of internal and external contingencies. Journal of Man-agement Information Systems, vol. 28, pp. 161–199.
World Packaging Organisation, WPO. 2008. Market statistics and future trends in
global packaging. Saatavilla
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCQQF jAA&url=http%3A%2F%2Fwww.worldpackaging.org%2Fi4a%2Fdoclibrary%2Fget- file.cfm%3Fdoc_id%3D7&ei=VGfwU8noJqHhywP30oG4Cg&usg=AFQjCNFEsIub-gecHwLKEnVscVZjtYhJLQQ&bvm=bv.73231344,d.bGQ
Yeung, A., Lee, T. & Chan L. 2003. Senior management perspectives and ISO 9000 effectiveness: An empirical research. International Journal Of Production re-search, vol.41, pp.545-569
Yeung, A. 2008. Strategic supply management, quality iniatives, and organisational performance. Journal of operations management, vol. 26, pp. 490-502.
HAASTATTELUT
Titta Vanhatalo 23.6.2014, Tetra Pak Production Oy, Imatra
Liite 1 Haastattelu kysymykset 16.6.2014
- Onko toimitusketjun hallinta tuttu käsite (jos niin mitä katsot sen tarkoittavan/sisäl-tävän "teoriassa")?
-Jos, niin miten toimitusketjun hallintaa sovelletaan nykyisessä työpaikassasi?
-Miten soveltaminen eroaa suhteessa aiempiin kokemuksiisi, mistä katsot erojen johtuvan ?
-Miten elintarvikepakkausten toimitusketjun toimintaa pyritään johtamaan?
-Miten elintarvikepakkausten toimitusketjun johtaminen on muuttunut viimeisen kah-denkymmenen vuoden aikana?
-Mikä on pakkaustuottajan asema toimitusketjussa suhteessa toimittajiin, asiakkai-siin ja asiakkaan asiakkaiasiakkai-siin ja muihin toimitusketjun jäseniin?
- Mitä kokemuksia sinulla on erilaisista toimitusketjun johtamisen menetelmistä (mitkä on menetelmien hyödyt, haasteet, haitat, riskit, menetelmiä esim: toimittaja varastointi, yritysten väliset informaatiojärjestelmät, kysynnän ennustaminen yhteis-työssä muiden toimitusketjun jäsenten kanssa...)?
-Mitä vapaaehtoisia standardeja yrityksessänne sovelletaan, mikä on mielestäsi nii-den suhde elintarvikepakkausalan toimitusketjun johtamiseen?
-Mitä vaatimuksia ja odotuksia toimitusketjun muut jäsenet kohdistavat yritykseenne ja tuotteisiinne?