Suomessa on vaajaa 830.000 ennen vuotta 1990 valmistunutta pientaloa (Tilasto-keskus, tietokannat 2012). Näistä valtaosa on energia- ja ekotehokkuusmielessä rakennusaikakaudelle tyypillisellä tasolla. Jos kaikki nämä talot korjattaisiin vas-taamaan energiatehokkuudeltaan uutta pientaloa, säästettäisiin lämmitysener-giankulutuksessa valtakunnallisesti 11,8 TWh. Lämmitysenergian säästöpotentiaali tässä pientalokannassa on siten 58,2 %.
Vuonna 2011 omakotitalojen korjausten arvo oli 3,9 miljardia € (Rakennustut-kimus RTS Oy 2012). Suurin osa remonteista on erilaisia kodin pintaremontteja, mutta merkittävällä osalla on tai voi olla vaikutusta talon energiatehokkuuteen.
Samoin pintaremonttien yhteyteen voisi usein liittää energiatehokkuuden paran-tamistoimenpiteitä.
Tehdyn kyselyn perusteella pientalojen erilaiset energia- ja ekotehokkuusrat-kaisut tunnetaan kohtuullisen hyvin. Energiakorjaustarpeista yleisimpiä olivat ikku-noiden kunnostaminen tai vaihto, lämmitysjärjestelmän korjaaminen tai vaihtami-nen, lisäeristäminen ja ulko-ovien kunnostaminen tai vaihto. Omakotiasukkaat ovat perinteisesti itse tehneet merkittävän osan kodin remontointitöistä. Energia-remontointia haluttaisiin kuitenkin tehdä eniten siten, että osa tehtäisiin itse ja osa teetettäisiin ammattilaisella.
Suomen pientalokannassa on paljon rakennusaikakaudelle tyypillisiä taloja.
Näille voidaan kehittää energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Keskeisiä periaatteita konseptikehi-tyksessä ovat energiantarpeen pienentäminen, energiatehokkaiden laitteiden ja järjestelmien käyttäminen, vettä säästävien laitteiden käyttäminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen. Aina on kuitenkin talokohtaisesti varmistettava, että valittu korjauskonsepti soveltuu juuri kyseiseen taloon.
Korjauskonsepteista voidaan kehittää kokonaispalvelumalleja, joihin sisältyy myös muita palveluita. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi rakennuksen kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistuksen tuottaminen, laitteiden ja järjestel-mien asentaminen, rahoituspalvelut, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä energian-seuranta ja kulutusanalyysi.
Kokonaispalvelumalli on luonteva kytkeä korjausprosessiin eli korjaamisen eri vai-heisiin. Näitä vaiheita ovat markkinointi, alustava talon tarkastus ja energiakatselmus, yksityiskohtainen talon tarkastus ja energia-analyysi, ehdotus kokonaisratkaisuksi, varsinainen korjaaminen sekä laadunvarmistus ja jatkuva toimivuuden varmistaminen.
Eri vaiheisiin liittyy erilaisia toimijoita ja palveluntarjoajia. On useita vaihtoehtoja sille, minkätyyppinen organisaatio tai toimija ottaa päävastuun kokonaispalvelun tarjonnasta.
Vastuuorganisaatio voi olla esimerkiksi urakoitsija, jälleenmyyjä tai tuotevalmistaja.
Ennen kokonaispalvelun tarjoamista vastuuorganisaation on mietittävä liiketoi-mintamallin osatekijöitä. Näitä ovat asiakassegmentti, arvolupaus, malliin liittyvät avaintoimijat ja -toiminnot, resurssit, asiakassuhde, myynti-, jakelu- ja kommuni-kointikanavat, kustannusrakenne ja tulonmuodostus. Mallin sisällöt ja painotukset eroavat kokonaispalvelumallin tarjoajan vastuuorganisaation mukaan. Kokonais-palveluihin liittyvä liiketoiminta on toistaiseksi ollut suppea osa toimijoiden liiketoi-mintaa, ja osa toimijoista on jo lopettanut kyseisten palvelujen tarjoamisen palve-lun kannattamattomuuden tai kysynnän puutteen takia. Ideaalimallissa voidaan ajatella, että arvonlupaus ja mallin keskeiset osa-alueet ovat samat, mutta palve-lun tarjoaja vaihtelee energiayhtiöstä remonttiyritykseen ja rautakauppaan. Iso haaste on siinä, miten palvelu saadaan pidettyä laadukkaana ja riippumattomana, jotta osapuolten ja asiakkaiden luottamus ko. liiketoimintaan säilyy ja kehittyy.
Ennen kuin kokonaispalvelua aletaan tarjota, on mietittävä sen markkinoimista ja erottautumista mahdollisista kilpailijoista. Tällöin esimerkiksi määritellään palve-lun hinta ja päätetään kanavat, joiden avulla palvelua voi ostaa tai joista se on saatavissa. Yhtenä mahdollisena kanavana on internet. Se soveltuu esimerkiksi tiedon jakamiseen teknologioista, ratkaisuista ja demonstraatiohankkeista. Interne-tissä voidaan myös jakaa kokemuksia. Energiaremontti on palveluna sen verran monimutkainen, ettei sitä yleensä voi hankkia suoraan internetistä. Luonnollisesti kontaktin palveluntarjoajaan voi muodostaa internetin kautta ja saada esimerkiksi alustavia toimenpide-ehdotuksia. Julkaisussa kuvattiin, miten internetiä voisi hyö-dyntää energiaremonttipalveluiden markkinoinnissa ja tarjonnassa.
Pientalojen energiaremonttipalveluiden kysyntää voidaan edistää ja tukea monin keinoin. Lainsäädäntö ja rakennusmääräykset voivat jatkossa edellyttää joitakin energiatehokkuuteen liittyviä toimia esimerkiksi muun korjaamisen yhteydessä tai puolueettomia energiakatselmuksia määrävälein. Nämä voidaan liittää myös kor-jausavustusten saamiseen. Energiakorjaamisen taloudellisia kannustimia ja tukia pitäisi jakaa siten, etteivät ne kohdistu vain yksittäisiin toimenpiteisiin, mikä usein johtaa osaoptimointiin. Julkisten tukien pitäisikin ohjata omakotiasukkaita tarkaste-lemaan talonsa energia- ja ekotehokkuutta kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä.
Myös uusia rahoitusratkaisuja, esimerkiksi halpakorkoisia energiaremonttilainoja, tulisi kehittää.
Energiaremonttien yksi haaste on takuu saavutettavasta energiansäästöstä.
Teollisuus- ja julkisille rakennuksille takuun sisältäviä palvelumalleja on olemassa, mutta asuinrakennuspuolelle malli ei ole levinnyt. Palveluntarjoajat voisivat ehkä antaa energiansäästötakuun esimerkiksi teoreettisten laskelmien pohjalta. Samalla palveluntarjoajien pitäisi tuoda esiin energiaremonttien muita etuja liittyen esimerkiksi termiseen viihtyisyyteen tai sisäilman laatuun.
Erilaiset tiedotuskampanjat ja demonstrointiprojektit voisivat myös edistää ko-konaisvaltaisten energiaremonttien teettämistä. On myös tärkeää, että palveluiden myyjillä, teknisten ratkaisujen asentajilla ja muilla palveluverkoston toimijoilla on riittävä koulutus energiaremonttien toteuttamiseen.
7. Yhteenveto ja johtopäätökset
Lähdeluettelo
Adato Energia Oy. 2008. Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006. 50 s. + liitt. ISBN 978-952-9696-41-3.
Alakangas, E. 2000. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia Espoo:
VTT Energia. 172 s. + liitt. 17 s. VTT Tiedotteita 2045. ISBN 951-38-5740-9. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf.
Alakangas, E., Erkkilä, A. & Oravainen, H. 2008. Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys. Polttopuun tuotanto ja käyttö, Valtion teknillinen tutkimus-keskus (VTT); EU/Intelligent Energy. Jyväskylä 2008. 74 s. http://www.vtt.fi/
inf/julkaisut/muut/2008/VTT-R-10553-08.pdf [viitattu 13.6.2012].
BPIE. 2010. Financing Energy Efficiency (EE) in Buildings: Input to the European Roundtable, 16 November, 2010, Building Performance Institute Europe, Brussels. 35 s. http://dl.dropbox.com/u/4399528/BPIE/BPIE%20back ground%20paper.pdf [viitattu 18.5.2012].
Brown, M. 2001. Market failures and barriers as a basis for clean energy policies, Energy Policy, 29(14): s. 1197–1207. ISBN 03014215.
DeCanio, S. 1993. Barriers within firms to energy-efficient investments, Energy Policy, 21: s. 906–914.
Golove, W.H & Eto, J.H. 1996. Market Barriers to Energy Efficiency: A Critical Reappraisal of the Rationale for Public Policies to Promote Energy Effi-ciency, Lawrence Berkeley National Laboratory, Berkeley. 51 s. LBL-38059 UC-1322 http://eetd.lbl.gov/EAP/EMP/reports/LBL-38059.pdf [viitattu 18.5.2012].
Haavik, T., Aabrekk, S., Tommerup, H., Svendsen, S, Mahapatra, K., Gustavsson, L., Paiho, S. & Ala-Juusela, M. 2010. Report on stakeholders interests. De-liverable D2.1 of the project Successful Sustainable Renovation Business for Single-Family Houses – SuccessFamilies. 34 s.
Halme, M., Nieminen, J., Nykänen, E., Sarvaranta, L. & Savonen, A. 2005. Busi-ness from Sustainability. Drivers for Energy Efficient Housing. Espoo:
VTT Building and Transport. 61 s. + liitt. 1 s. ISBN 951-38-6742-0 http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2005/T2310.pdf.
7. Yhteenveto ja johtopäätökset
Hekkanen, M., Häkkilä, A. & Sallinen, U. 1993. Pientalon korjauskonseptit. Yh-teenvetoraportti. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. ETRR-tutkimusohjelma. Raportti 23. 25 s. + liitt. 30 s. ISBN 951-47-7174-5.
Helsingin Vesi. 2008. Vuosikertomus ja yhteiskuntavastuuraportti. 46 s.
Hermelink, A.H. 2009. How deep to go: Remarks on how to find the cost-optimal level for building renovation, PBENDE084668, Report commissioned by European Council for an Energy Efficient Economy. 18 s.
http://www.eceee.org/buildings/Report_EconomicsOfRetrofit_final.pdf [viitattu 18.5.2012].
Holopainen, R., Hekkanen, M., Hemmilä, K. & Norvasuo, M. 2007. Suomalaisten rakennusten energiakorjausmenetelmät ja säästöpotentiaalit. Espoo:
VTT. VTT Tiedotteita 2377. 104 s. + liitt. 2 s. ISBN 978-951-38-6908-3.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2377.pdf.
IEA. 2008. Promoting Energy Efficiency Investments: Case Studies in the Residential Sector, International Energy Agency. 324 s. ISBN 978-92-64-04214-8.
http://www.iea.org/textbase/nppdf/free/2008/PromotingEE2008.pdf [viitattu 18.5.2012].
Jakob, M. 2006. Marginal costs and co-benefits of energy efficiency investments, Energy Policy, 34(2): s. 172–187.
Kotler, P. 2003. Marketing Management. 11th ed. Prentice Hall.
Kragh J. & Rose J. 2011. Energy renovation of single-family houses in Denmark utilising long-term financing based on equity. Applied Energy, 88(6):
s. 2245–2253.
Lindeman, V., Huvi, K. & Immonen, K. 1991. Ulkoseinien lisäeristäminen sisäpuo-lelta. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 89 s. ETRR-tutkimus-ohjelma. Raportti 6. ISBN 951-47-4424-1.
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. 2005. Lupapäätös Nro 33/2005/2. 64 s. + liitt.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=44646 [viitattu 15.6.2012].
Mahapatra, K., Gustavsson, L., Haavik, T., Aabrekk, S., Svendsen, S., Tommerup, H., Paiho, S. & Ala-Juusela, M. 2011. Report on business models for one-stop-shop service for sustainable renovation of single family house. De-liverable D3.2 of the project Successful Sustainable Renovation Busi-ness for Single-Family Houses – SuccessFamilies.
7. Yhteenveto ja johtopäätökset
Mahapatra, K., Gustavsson, L., Haavik, T., Aabrekk, S., Svendsen, S., Tommerup, H., Paiho, S. & Ala-Juusela, M. 2012. Summary Report on one-stop-shop service for sustainable renovation of single family house. Deliverable D3.3 of the project Successful Sustainable Renovation Business for Single-Family Houses – SuccessFamilies. 26 s.
Metsäntutkimuslaitos. 2011. Suomen metsät 2011. Kestävän metsätalouden kri-teereihin ja indikaattoreihin perustuen. Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsäntutkimuslaitos. 96 s. ISBN 978-952-453-665-3. http://www.metla.fi/
metinfo/kestavyys/doc/suomen-metsat-2011.pdf [viitattu 14.6.2012].
Mlecnik, E. 2011. Passive house networks: a social innovation targeting innovation in SME’s in the construction sector. Teoksessa: H. Wamelink, R. Geraedst
& L. Volker (toim.). Management and innovation for a sustainable built environment – MISBE 2011 conference proceedings, Amsterdam: CIB, ENHR, AESP.
Mlecnik, E., Paiho, S., Cré, J., Kondratenko, I., Stenlund, O., Vrijders, J., Haavik, T., Aabrekk, S., Vanhoutteghem, L. & Hansen, S. 2011. Web platforms inte-grating supply and demand for energy renovations. 4th Nordic Passive House Conference, PHN11, Helsinki, Finland, 17–19 October 2011. 8 s.
Nair, G., Gustavsson, L. & Mahapatra, K. 2010. Owners’ perception on the adoption of building envelope energy efficiency measures in Swedish detached houses, Applied Energy, 87: s. 2411–2419.
Osterwalder, A. & Pigneur, Y. 2010. Business Model Generation, John Wiley &
Sons, New Jersey. ISBN 978-2-8399-0580-0. http://www.BusinessModel Generation.com.
Pohjolan Voima. Tahkoluodon voimalaitos. Esite. http://www.pohjolanvoima.fi/
filebank/158-7143-Tahkoluodon_voimalaitos.pdf [viitattu 15.6.2012].
Rakennustutkimus RTS Oy. (2012) Pienrakentamisen markkinakatsaus 1 / 2012.
Helsinki 30.3.2012. 12 s.
Ramesohl, S. & Dudda, C. 2001. Barriers to energy service contracting and the role of standardised measurement and verification schemes as a tool to remove them, ECEEE 2001 Summer Study Proceedings, ECEEE, Stockholm. s. 208–219. http://www.eceee.org/conference_proceedings/
eceee/2001/Panel_5/p5_1/paper [viitattu 18.5.2012].
7. Yhteenveto ja johtopäätökset
RIL 249-2009. Matalaenergiarakentaminen. Asuinrakennukset. 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 287 s. ISBN 978-951-758-507-1.
Sorrell, S., O’Malley, E., Schleich, J. & Scott, S. 2004. The Economics of Energy Efficiency, Edward Elgar, Cheltenham. 353 s. ISBN 1 84064 889 9.
Syvänen, T. & Mikkonen. K. 2011. Saisiko olla lähienergiapalveluja? Kyselytutkimus:
Omakotitalojen, taloyhtiöiden ja vapaa-ajan asunnon asukkaiden tarpeet energiaratkaisuja ja uusia lähienergiapalveluja kohtaan. Helsinki: Sitran selvityksiä 60. 55 s. ISBN 978-951-563-787-1.
Tampereen Vesi. 2012. Tilastotiedot 2011. 40 s. http://www.tampere.fi/material/
attachments/t/66qMrxny8/TampereenVesi_tilastotiedot.pdf [viitattu 11.6.2012].
Thompson, P. 1997. Evaluation energy efficiency investments: accounting for risk in the discounting process, Energy Policy, 25(12): s. 989–996.
Tilastokeskus, Asuminen (2010). Asunnot ja asuinolot 2009, yleiskatsaus. ISSN 1798-6745 (pdf). http://www.stat.fi/til/asas/2009/01/asas_2009_01_2010-11-12_fi.pdf [viitattu 16.9.2011].
Tilastokeskus, Energia (2011). Sähkön ja lämmön tuotanto 2010. 15 s. ISSN 1798-5072. http://www.stat.fi/til/salatuo/2010/salatuo_2010_2011-10-06_fi.pdf [viitattu 11.6.2012].
Tilastokeskus. 2011. Asumisen (kotitalouksien) energian kulutus -loppuraportti.
30.6.2011. 24 s.
Tilastokeskus, tietokannat. (2012). Asuminen, Rakennukset ja kesämökit. Luvut toukokuulta 2012.
Tommerup, H., Vanhoutteghem, L., Svendsen, S., Mahapatra, K., Gustavsson, L., Haavik, T., Aabrekk, S., Paiho, S. & Ala-Juusela, M. 2011. Sustainable renovation concepts for single-family houses, Deliverable D1.3, Successful Sustainable Renovation Business for Single-Family Houses – SuccessFamilies.
Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiaosasto. 2011. Energiakatsaus 2/2011. 40 s.
ISSN 1798-9914. http://www.tem.fi/files/31804/Energiakatsaus_2_2011.pdf [viitattu 14.6.2012].
VTT Technology 41
Nimeke
Pientalojen energiaremonttipalvelut
Kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet
Tekijä(t) Satu Paiho, Johanna Kuusisto, Olli Stenlund & Mia Ala-Juusela
Tiivistelmä Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista 75 % on rakennettu ennen vuotta 1990.
Näistä valtaosa on energia- ja ekotehokkuusmielessä rakennusaikakaudelle tyypillisellä tasolla. Jos kaikki nämä talot korjattaisiin vastaamaan energiatehokkuudeltaan uutta pien-taloa, säästettäisiin lämmitysenergiankulutuksessa valtakunnallisesti 11,8 TWh.
Suomen pientalokannassa on paljon rakennusaikakaudelle tyypillisiä taloja. Näille voidaan kehittää energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Aina on kuitenkin talokohtaisesti varmistettava, että valittu korjaus-konsepti soveltuu juuri kyseiseen taloon.
Korjauskonsepteista voidaan kehittää kokonaispalvelumalleja, joihin sisältyy myös muita palveluita. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi rakennuksen kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistuksen tuottaminen, laitteiden ja järjestelmien asentaminen, rahoituspalvelut, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä energian-seuranta ja kulutusanalyysi.
Kokonaispalvelumalli on luonteva kytkeä korjausprosessiin eli korjaamisen eri vaiheisiin.
Näitä vaiheita ovat markkinointi, alustava talon tarkastus ja energiakatselmus, yksityiskoh-tainen talon tarkastus ja energia-analyysi, ehdotus kokonaisratkaisuksi, varsinainen kor-jaaminen sekä laadunvarmistus ja jatkuva toimivuuden varmistaminen. Eri vaiheisiin liittyy erilaisia toimijoita ja palveluntarjoajia. On useita vaihtoehtoja, minkätyyppinen organisaatio tai toimija ottaa päävastuun kokonaispalvelun tarjonnasta.
Tarjoajan liiketoimintamallin sisällöt ja painotukset eroavat vastuuorganisaation mukaan.
Kokonaispalveluihin liittyvä liiketoiminta on toistaiseksi ollut suppea osa toimijoiden liike-toimintaa ja osa toimijoista on jo lopettanut kyseisten palvelujen tarjoamisen palvelun kannattamattomuuden tai kysynnän puutteen takia. Ideaalimallissa voidaan ajatella, että arvonlupaus ja mallin keskeiset osa-alueet ovat samat, mutta palvelun tarjoaja vaihtelee energiayhtiöstä remonttiyritykseen ja rautakauppaan. Iso haaste on siinä, miten palvelu saadaan pidettyä laadukkaana ja riippumattomana, jotta osapuolten ja asiakkaiden luottamus ko. liiketoimintaan säilyy ja kehittyy.
Ennen kuin kokonaispalvelua aletaan tarjota, on mietittävä sen markkinoimista ja erot-tautumista kilpailijoista. Yhtenä mahdollisena kanavana on internet. Se soveltuu esimerkiksi tiedon jakamiseen teknologioista, ratkaisuista ja demonstraatiohankkeista. Internetissä voidaan myös jakaa kokemuksia. Julkaisussa kuvataan, miten internetiä voisi hyödyntää energiaremonttipalveluiden markkinoinnissa ja tarjonnassa.
ISBN, ISSN ISBN 978-951-38-7862-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN 2242-122X (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) Julkaisuaika Elokuu 2012
Kieli Suomi, englanninkielinen tiivistelmä
Sivumäärä 62 s.
Avainsanat energy renovation services, single-family houses, one-stop-shop service models
Julkaisija VTT
PL 1000, 02044 VTT, Puh. 020 722 111
VTT Technology 41
Title
Energy renovation services for single-family houses
Generalization and challenges of the one-stop-shop service model
Author(s) Satu Paiho, Johanna Kuusisto, Olli Stenlund & Mia Ala-Juusela
Abstract There are about 1.1 million single-family houses in Finland. 75% of these houses were built before year 1990. Majority of the houses remain at the energy- and eco-efficiency level of their construction time. If all of these houses were renovated to meet the state-of-the-art energy-efficiency requirements, the savings in nationwide consumption of heating energy would be 11.8 TWh.
There are lots of typical single-family houses in the Finnish housing stock from the con-struction period. Renovation concepts with typical solutions can be developed for these typical houses. However, it must always be ensured that the selected concept suits the particular house.
Comprehensive, full-service or one-stop-shop service models can be developed based on the renovation concepts. These may also include other services such as a building condition survey or a study, energy certificate, equipment and system installations, financial services, operation and maintenance services, and energy-monitoring and consumption analysis.
It is natural to connect the one-stop-shop service model into the renovation process.
The process includes stages for marketing, preliminary building inspection and energy audit, a detailed building inspection and energy analysis, a proposal for an integrated solution, the actual repair work, and quality assurance and continuous commissioning.
Different stages involve different actors and service providers. There are several options for which type of organization or agent takes the main responsibility for the one-stop-shop service.
Depending on the responsible organization, the content provider’s business model and priorities differ. The one-stop-shop services business has been a narrow part of actors’
whole business, so far. Some actors have already stopped providing the services, either due to the lack of demand or unprofitableness of the services. In an ideal model, the value promise and the main features of the model are the same, but the service provider varies from an energy company to a renovation company or a hardware store. The big challenge is, how service can be kept high-quality and independent, while maintaining and developing partners’ and customers' trust.
Before a full service can be provided, one has to think of marketing and market differen-tiation. One possible channel is the Internet, because it is ideal for information-sharing of technologies, solutions and demonstration projects. One can also share experiences online. This publication describes how the Internet could be utilized for marketing and selection of the energy renovation services.
ISBN, ISSN ISBN 978-951-38-7862-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN 2242-122X (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)
Date August 2012
Language Finnish, English abstract
Pages 62 p.
Keywords energy renovation services, single-family houses, one-stop-shop service models Publisher VTT Technical Research Centre of Finland
P.O. Box 1000, FI-02044 VTT, Finland, Tel. 020 722 111
Pientalojen energiaremonttipalvelut. Kokonaispalvelumallin...
ISBN 978-951-38-7862-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN 2242-122X (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)