Yhteenveto haastateltavista

Jääkiekon osalta haastateltavat seurat ovat Helsingin Jokerit sekä HC Tps Turusta.

Jokerit on vuonna 1967 perustettu jääkiekon erikoisseura ja seura on yksi Suomen tunnetuimmista sekä seuratuimmista urheiluseuroista (Jokerit, 2018a). Jokerit on voittanut Suomen mestaruuden kuusi kertaa vuosien 1973 ja 2002 välisenä aikana (Jokerit, 2018b). Seura siirtyi pelaamaan Itä-Euroopan kiekkoliiga KHL:ään kauden 2014 alusta (Jokerit, 2013). Jokereista haastateltavana on toimitusjohtaja Jukka Ko-honen. Kohonen on toiminut toimitusjohtajan tehtävässä vuodesta 2014 lähtien. En-nen Jokereihin tuloa, hän on tehnyt pitkän uran media- ja mainosalalla, toimien muun muassa Sanoma Media Finlandissa, myynnin sekä markkinoinnin johtotehtä-vissä.

Toinen tutkimukseen osallistuva jääkiekkoseura on HC Tps (Myöhemmin Tps). Tu-run palloseura (Tps) on 1922 perustettu monitoimiseura. Alussa lajina oli jalkapallo, mutta 1937 seuran toiminta laajeni myös jääkiekkoon. Tps on yksi Suomen menes-tyneimmistä seuroista 11:sta kultamitalillaan ja varsinkin 1990-luku oli Tps:n vahvaa menestysaikaa. Tps pelaa kotimaista jääkiekon pääsarjaa eli Liigaa. (Tps, 2018) Tps:stä haastateltavana ovat myyntipäällikkö Kari Salminen sekä

18 lipunmyyntipäällikkö Jarkko Metsomäki. Salminen on toiminut Tps:n palveluksessa keväästä 2011 lähtien. Hänen taustansa on myynnin esimiehen tehtävistä yli 20 vuoden ajalta. Metsomäki on ollut Tps:ssä puolitoista vuotta. Hän on valmistunut urheilumarkkinoinnin maisteriksi New York Universitystä. Hän on toiminut aiemmin erilaisissa myyntitehtävissä vakuutus- sekä kuntosalialalla.

Pesäpallosta tutkimukseen on valittu Porin Pesäkarhut sekä Sotkamon Jymy. Pe-säkarhut on Porissa vuonna 1985 perustettu pesäpallon erikoisseura, joka pelaa naisten pesäpalloilun pääsarja Superpesiksessä. Seuran tililtä löytyy yksi Suomen mestaruus vuodelta 2002 sekä useampia muita mitaleita ja varsinkin viime vuosina Pesäkarhut on kuulunut Suomen kärkiseuroihin. Pesäkarhut on yhdistys, eli eroaa siinä mielessä muista haastateltavista organisaatioista. (Pesäkarhut, 2018) Pesä-karhut on Suomen suurin pesäpalloseura lisenssimäärillä mitattuna ja katsojamää-rissä Pesäkarhut pitävät kärkitilaa naisten palloilulajeissa (Pesäkarhut, 2017). Pe-säkarhuista haastateltavana on toiminnanjohtaja Satu Kojola. Kojola on toiminut seuran toiminnanjohtajana neljän vuoden ajan. Hänen pääasiallisena toimenkuva-naan on Superpesiksessä pelaavan edusjoukkueen yhteistyökumppaneiden hoita-minen sekä kotiotteluiden järjestähoita-minen. Ennen Pesäkarhuja Kojola on työskennel-lyt Satakunnan Kansan mediamyynnissä sekä Pentikillä yritysmyynnissä ja myymä-läpäällikkönä.

Toinen pesäpalloseura Sotkamon Jymy on vuonna 1909 alun perin voimistelu- ja nuorisoseuraksi perustettu urheilun yleisseura. Tällä hetkellä tunnetuin jaosto eli pe-säpallo tuli Sotkamon Jymyn lajivalikoimaan 1930-luvulla ja vuonna 1935 se osal-listui ensimmäistä kertaa pesäpallon kilpailutoimintaan. Jymy on Suomen menesty-nein pesäpalloseura 18 Suomen mestaruudellaan ja sen urheilullisesta menestyk-sestä kertoo 2000-luvun hurja saldo 11 kultaa, 5 hopeaa sekä 2 pronssia. Jymy on siis voittanut mitalin jokaisella kaudella 2000-luvulla. Sotkamon Jymy pelaa miesten pääsarjassa eli Superpesiksessä. (Superjymy, 2018) Jymystä haastateltavana on toimitusjohtaja Mikko Kuosmanen. Kuosmanen on toiminut reilun vuoden Super-jymy Oy:n toimitusjohtajan tehtävässä. Hänellä on pitkä ura Sotkamon Jymyn orga-nisaatiossa lähtien aina pitkästä pelaajaurasta, urheilutoimenjohtajan sekä pelinjoh-tajan tehtäviin. Kuosmanen on koulutukseltaan ammattivalmentaja ja on toiminut vuoteen 2017 asti myös valmentajana Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa.

19 Jalkapallon puolelta valitut seurat ovat HJK Helsingistä sekä FC Tps Turusta. Hel-singin Jalkapalloklubi (HJK) on vuonna 1907 perustettu urheilun erikoisseura. Alun perin seuran lajeihin kuuluivat jalkapallon lisäksi muun muassa jääpallo, jääkiekko sekä käsipallo. Vuodesta 1976 HJK on keskittynyt ainoastaan jalkapalloon. Miesten puolella HJK on Suomen menestynein jalkapalloseura mestaruuksilla mitattuna.

Niitä on kertynyt 28 kappaletta vuosien 1911-2017 välisenä aikana. Varsinkin 2010-luku on ollut HJK:n menestysaikaa kuudella kultamitalilla. HJK on myös ainoa suo-malainen seura, joka on päässyt pelaamaan Euroopan parhaiden seurajoukkueiden turnauksen, Mestarien Liigan lohkovaiheessa. HJK pelaa tällä hetkellä jalkapallon pääsarja Veikkausliigassa sekä on pelannut lähes joka vuosi Euroopan liigoissa, joko Mestarien Liigan tai Eurooppa Liigan karsinnoissa. (HJK) Haastateltavana HJK:sta on mediapäällikkö Jupe Väre, jonka vastuulle kuuluu myös markkinointi.

Väre on ollut kahden vuoden ajan HJK:n vakituisena työntekijänä. Hänen taustansa on kirjapainoalalta ja jo 2000-luvun alusta lähtien hän on tehnyt HJK:ssa erilaisia työtehtäviä aina nettisivuista videokuvaukseen. Vuoden 2018 alusta hänen vastuul-laan on ollut viestinnän ja tiedotuksen lisäksi markkinoinnin suunnittelu sekä orga-nisointi.

FC Tps kuuluu jo aiemmin tutkimuksessa mainittuun Turun palloseuran perhee-seen. Tällä hetkellä HC Tps sekä FC Tps ovat täysin erillisiä yrityksiä sekä seuroja.

FC Tps on vuosien saatossa voittanut kahdeksan Suomen mestaruutta. Viimeisin on tullut vuonna 1975. FC Tps:n historia on hyvinkin värikäs ja esimerkiksi vuodesta 2014 vuoteen 2017 seura pelasi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkö-sessä. Kesälle 2018 joukkue nousi jälleen Suomen pääsarja Veikkausliigaan. (FC Tps, 2018) FC Tps:stä haastateltavana on toimitusjohtaja Jarmo Kähkönen. Kähkö-nen on tuore kasvo toimitusjohtajan paikalla, sillä hän aloitti tehtävässä syyskuussa 2017. Aikaisemman uran Kähkönen on tehnyt yrittäjänä IT-alalla. Hän myi yrityk-sensä ja samaan aikaan FC Tps perusti strategia- sekä innovointiryhmän. ”Tulin FC Tps:n perustaman innovointiryhmän vetäjäksi alkuvuodesta 2017, jonka jälkeen tuli pyyntö vetämään tätä edustusjoukkueen toimintaa.”, Kähkönen kertaa.

20 4.2 Jokerit

Jokereiden katsojakeskiarvo kaudella 2017-2018 oli koko Pohjoismaiden suurin, 10415 ja se kasvoi edelliseen kauteen verrattuna 820 katsojalla. (Jokerit, 2018c) Kohosen mukaan Jokereilla on noin 4200 kausikorttilaista ja kauden aikana heidän peleissään käy kuluttaja-asiakkaita noin 100 000. Jokereiden markkina-alue on pe-rinteisesti ollut pääkaupunkiseutu painottuen enemmän vielä Itä-Helsinkiin. Mutta KHL siirron myötä pääkaupunkiseutu on kuitenkin laajentunut ja seuran tavoitteena on olla koko Suomen Jokerit. Päämarkkina-alueeksi Jokereissa on määritetty kehä neljän sisällä oleva alue, jonka rajaavia paikkakuntia ovat Porvoo, Sipoo, Mäntsälä, Riihimäki sekä Inkoo. Nämä alueet sijoittuvat noin tunnin päähän Hartwall Arenasta, jossa Jokerit pelaa kotiottelunsa. Suurin osa katsojista saapuu otteluihin puolen tun-nin matkan päästä.

Päämarkkina-alueella Jokerit pyrkii tavoittamaan erilaisia katsojia kohdesegmen-tistä riippuen. Kohdesegmenttejä ovat muun muassa jääkiekonseuraajat, perheet sekä viihdenälkäiset ihmiset. Kehä nelosen ulkopuolelle mentäessä pääasiakasseg-mentti on jääkiekon aktiiviseuraajat, joille Jokerit pyrkii olemaan kiekkoturismin kohde. Tässä korostuu varsinkin raideliikenteelle suotuisat kaupungit kuten Lahti, Turku, Tampere, Hämeenlinna sekä Kouvola. Kohonen kertoo, että Jokerit on on-nistunut hyvin houkuttelemaan katsojia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Ja-kauma katsojien kotipaikkakunnista on vaihtunut merkittävästi viimeiseen Liigakau-teen verrattuna. Tuolla kaudella 70% katsojista saapui pääkaupunkiseudulta, kun nykyisin kyseinen lukema on 56%. Kohonen näkee, että katsojamäärän nettokasvu Liigan 8500 katsojan keskiarvosta KHL:n 10500 katsojaan on tullut pääkaupunki-seudun ulkopuolelta. Varsinkin ensimmäisillä KHL kausilla Jokerit panosti merkittä-västi markkinointiin ulkopaikkakunnille ja teki erilaisia kampanjoita. Näistä hyvänä esimerkkinä on VR:n kanssa tehty kampanja, jossa Tampereelta pääsi katsomaan sunnuntain KHL peliä junalipun hinnalla.

Kohonen kertoo, että Jokerit on panostanut viime vuosina enenevissä määrin mark-kinoinnin kohdentamiseen ja siihen, kuinka tehokkaasti tämä kohdentaminen toimii.

Asiakasdata, jota Jokerit käyttää tulee pääasiassa lipunmyyntipalvelun kautta.

21 Kohosen mukaan sieltä saatavat tiedot asiakkaiden sukupuolesta, iästä ja asuinpaikkakunnasta ovat riittävät urheiluorganisaation tarpeisiin. Kovin tarkalle CRM -järjestelmälle ei ole tarvetta eikä resursseja. Päättyneen kauden aikana Jokerit on panostanut ostosuppilon seuraamiseen eli esimerkiksi siihen millainen ohjausvaiku-tus Jokerit.comin tai sosiaalisen median kanavien viestinnällä on lippujen myyntiin.

”Pelkkä Facebook -uutisen huomaaminen ei vielä riitä lipun ostoon vaan ihmisten pitää aktiivisesti toimia, kommentoida tai jakaa uutista. Parhaat uutiset saavat Fa-cebookissa 150 000 lukijaa ja 10-12% jakaa tai kommentoi uutista. Tämä tulos vai-kuttaa jo lipunmyyntiin.”, Kohonen sanoo.

Jokerit pyrkii pitämään kiinni jo nykyisistä kausikorttilaisista ja heidät nähdään tär-keinä katsojina. Kohosen mukaan kauden päättyessä toteutetaan soittokampanja kausikorttilaisille, jotka eivät ole vielä uusineet korttiaan seuraavaa kautta varten.

Samalla soittokierroksella tavoitellaan myös useasti kauden aikana irtolipun osta-neita ja heitä houkutellaan kausikorttilaisiksi. Kohonen näkee, että tärkeimmät kei-not saada yksittäisten pelien katsojista kausikorttilaisia on ottelukokemuksen korkea laatu, sen jälkeen tapahtuva jälkimarkkinointi sekä ostamisen helppous. ”Tapah-tuma ja tunnelma myy jatkon. Ostaminen pitää tehdä asiakkaalle helpoksi ja haus-kaksi sekä tarjonnan tulisi olla välitöntä”, Kohonen kertoo. Uusien katsojien houkut-telemisessa Jokerit on ollut Kohosen mukaan liian passiivinen viimeisten kahden kauden aikana. Ensimmäisillä kausilla toteutetut kampanjat, kuten jo aiemmin mai-nittu VR-kampanja, ovat jääneet passiivisuuden jalkoihin.

Jokereiden markkinointiin tuli iso muutos KHL siirron myötä 2014. Seuran oli tehtävä täysin uusi brändiuudistus ja myös uusi sarja oli myytävä suomalaisille. Tässä teh-tävässä Jokerit on onnistunut suhteellisen hyvin. Markkinoinnin avulla Jokerit on luonut itsestään Suomen kiinnostavimman jääkiekkoseuran. (Kuuluvainen, 2014) Kohonen näkee, että Jokereiden tärkein erottautumiskeino muista on täysin erilai-nen viihdearvo. Tätä on pyritty myös korostamaan markkinoinnissa. Jokereiden ta-voitteena on olla jo aiemmin mainittu koko Suomen Jokerit ja saada kaikki kiinnos-tumaan kansainvälisen tason huippuviihteestä. Kohosen mukaan yleismarkkinointi pyritään toteuttamaan viihde painotteisena ja keinoina käytetään muun muassa vi-deoiden sekä visuaalisuuden hyödyntämistä. Eri kanavia Jokerit pyrkii hyödyntä-mään tehokkaasti, mutta geneerisesti, ja eri asiakkaille Jokerit tekee erilaista

22 markkinointiviestintää. Esimerkiksi ydinfaneille toimitaan henkilökohtaisemmalla ta-solla ja heidät pyritään päästämään lähelle joukkuetta. Faniryhmien kanssa Jokerit tekee tiivistä yhteistyötä ja järjestää muun muassa pelimatkoja. Massamedian mark-kinoinnissa taas korostuu viihdearvot ja kaikille sopivuus. ”Me uskotaan lean back mediaan, jolla ihminen voi yllättyä iloisesti ja löytää mieleistänsä tekemistä. Lean forward markkinointi vaatii ihmiseltä tietoista toimintaa.”, Kohonen kertoo Jokerei-den ajattelutavasta.

Kohonen kertoo, että Jokerit segmentoi asiakkaitaan lähinnä käyntimäärien, lippu-tyyppien sekä maantieteellisten rajauksien mukaan. Kuitenkin palveluita ei ole juuri muokattu eri segmenteille. Kohonen korostaa, että segmentointi ei ole ollut vielä riittävän tavoitteellista tai tietoista. Edellytykset tehokkaammalle segmentoinnille on olemassa ja se on varmasti aihe mihin tulevaisuudessa Jokereissa panostetaan.

Positiivisia tuloksia segmenttien kasvattamisesta on kuitenkin jo tullut, kun esimer-kiksi naisten määrä on kasvanut merkittävästi Liigakausista. Tähän pääasiallisena syynä on ollut panostaminen ottelutapahtuman viihteellistämiseen. Kuitenkin käy-tännön ideoitakin on olemassa, ”Tahtotila on olemassa esimerkiksi naisten erilai-seen palveluun. Ensi kaudeksi keksitään ainakin erilaisia palveluita. Naiset eivät välttämättä halua kaljaa tai nakkimukia, joten katsomolohkojen kautta voisi lähteä miettimään esimerkiksi viinibaarin sijoittamista jonkun katsomolohkon lähelle.” Joh-don assistentti Nathalie Vaittinen lisää.

Tulevaisuuden asiakassuhteiden hallinnan ja johtamisen tärkeimpänä tavoitteena Kohonen näkee sen, että Jokerit laajentaa nykyisen ydinkohderyhmän ulkopuolelle.

Hänen mukaan suomalaisessa urheilussa pysytään liikaa samoissa kaavoissa eikä yritetä uudistua tai uudistaa asiakkaita. Esimerkiksi Kohonen nostaa eron Jokerei-den nykyisessä katsojaprofiilissa Liigan perinteisiin paikkakuntiin, joissa ikäjakauma on selvästi vanhempi kuin Jokereilla. Jokerit haluaa jatkaa brändin kasvattamista siihen suuntaan, että kaikki ovat tervetulleita ja kaikki halutaan saada mukaan naut-timaan hyvästä urheiluviihteestä.

23 4.3 HC TPS

Tps oli kaudella 2017-2018 Liigan kolmanneksi suurimman katsojakeskiarvon saa-vuttanut seura. Runkosarjassa katsojakeskiarvo oli 5492 katsojaa ottelua kohden.

Metsomäki kertoo, että Tps:llä on noin parituhatta kausikorttilaista. Hänen mu-kaansa suomalaisen ilmiön mukaisesti kausikorttien määrä on hieman tullut alas-päin viime vuosina. Hän näkee, että syynä tähän ovat kuluttajien muutos, jossa ih-miset eivät halua enää sitoutua kausikorttiin vaan haluavat enemmän valinnanva-pautta. Tähän Tps on pyrkinyt reagoimaan tekemällä seuran toisen lajijaoston FC Tps:n kanssa yhteisen seurakortin, jolla on mahdollisuus päästä katsomaan sekä jääkiekon että jalkapallon otteluita. Seurakortti on uusi juttu suomalaisessa urhei-lussa ja se sai positiivisen vastaanoton.

Salmisen mukaan Tps:n markkina-alue on pääasiassa Turku ja sen lähiseudut. Suu-rin katsojavolyymi tulee akselin Salo, Loimaa sekä Laitila sisäpuolelta. Tps pyrkii myös tekemään kampanjoita jotka ulottuvat aina vieraspelipaikkakunnille asti. Esi-merkiksi Porin Ässiä vastaan pelattuun otteluun Tps teki kampanjan Poriin, jossa houkuteltiin porilaisia katsojia peliin. Yhteistyötä on myös tehty yhteistyökumppa-nien kanssa ulkopaikkakunnilta tulevien asiakkaiden houkutteluun. Tästä esimerk-kinä ovat muun muassa hotellipaketit joita Tps tarjoaa. Tps:llä on myös oman mark-kina-alueen ulkopuolella paljon kannattajia ja tästä esimerkkinä ovat kannattajaryh-mät, joita löytyy niin Pohjois-Suomesta kuin Itä-Suomestakin. Tavoitteeksi Salminen kertoo, että Tps haluaa olla koko Suomen Tps.

Kausikorttilaisille sekä yksittäisten lipun ostajille Tps pyrkii tuomaan koko ajan lisä-etuja. Metsomäki kertoo keinoina olevan esimerkiksi Tps:n kotihallin Gatorade Cen-terillä saatavien etujen lisäämisen sekä yhteistyökumppanien kautta tulevat edut.

Kausikortin omistajille Tps on tarjonnut Silja Linen kanssa yhteistyössä edukkaita risteilyitä sekä ilmaista parkkeerausta Gatorade Centerillä. Kausikorttilaisille tarjo-taan myös viikoittainen sähköpostikirje, jossa kerrotarjo-taan joukkueen kuulumisia sekä uusista eduista. Metsomäen mukaan kauden jälkeen on toteutettu kampanja, jossa kausikortin uusimalla tai hankkimalla täysin uuden kausikortin on saanut muitakin etuja, esimerkiksi huivin tai lippuja kauden alussa pelattavaan harjoitusturnaukseen.

Viime vuonna Tps teki myös isomman tutkimuksen mitä katsojat haluavat

24 tulevaisuudessa. Iso uudistus on jo aiemmin mainittu seurakortti, jota varmasti ke-hitetään tulevaisuudessa.

Kannattajaryhmien kanssa Tps on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä. Salminen kertoo, että kannattajille on tarjottu muun muassa erikoishintaisia lippuja sekä ruokailuja ja järjestetty erilaisia tapahtumia. Tps pyrkii rakentamaan kannattajaryhmien kanssa fanikulttuuria eteenpäin. Tämä pyrkimys liittyy seuran haluun olla Euroopan johtava jääkiekkoseura 2022. Salminen myös lisää, ”Tps on kaikkien seura, joka ei katso sukupuolta, seksuaalista suuntautumista eikä alkuperää. Ihmiset ovat taustasta riip-pumatta tervetulleita. Olemme avarakatseisia.” Tästä hyvänä esimerkkinä ovat po-sitiivinen kannanotto Pride -tapahtumaan sekä uhkauksia saaneen toimittajan tuke-minen (Koutonen, 2017; Kuisma, 2018)

Täysin uusia katsojia Tps houkuttelee peleihinsä hyödyntämällä sidosryhmiä sekä näkymällä paljon Turun alueella. Sidosryhmien hyödyntämisestä Metsomäki kertoo esimerkin tilanteesta, jossa uusi ihminen muuttaa Turkuun. Tps:n sidosryhmiin kuu-luva Mikaelin seurakunta lähettää muuttajalle kirjeen kotiin, jossa he kutsuvat uuden tulokkaan Tps:n peliin. Seura on panostanut paljon näkyvyyteen myös kaupungilla,

”Halutaan, että Turku on mustavalkoinen kaupunki.”, Salminen tiivistää. Yksittäisten pelien katsojia Tps pyrkii aktivoimaan kauden jälkeen kirjeellä, joka lähtee kaikille yhdenkin pelilipun kauden aikana ostaneille, kertoo Metsomäki.

Metsomäen mukaan katsojista Tps saa tietoa lipunmyyntipalvelunsa kautta. Tietoja, joita sitä kautta seuraan tulee, ovat muun muassa ikä sekä sukupuoli. Seurakorttien osalta sekä jalkapallo, että jääkiekko saavat samat tiedot asiakkaista. Näitä tietoja hyödynnetään Metsomäen mukaan lähinnä erikoiskampanjoihin. Tässä on myös yksi mahdollinen kehityskohde hänen mukaansa. Tps on pyrkinyt tarjoamaan hie-man erilaisia etuja naisille, mutta Metsomäki näkee tämän haasteellisena, ”Suku-puoleen vetoavasta markkinoinnista tulee helposti kanteluita.” Hän näkee, että ta-pahtuman kehittäminen on parasta markkinoinnin erikoistamista eri ryhmille. Tästä erinomaisena esimerkkinä on ilmainen ammattiohjaajan vetämä lastenmaailma.

Lastenmaailma on 600m2 kokoinen tila, johon 4-8 -vuotiaan lapsen voi tuoda il-maiseksi pelin ajaksi toiminnalliseen leikkimiseen. (Tps, 2017) Salmisen mukaan lastenmaailma on ollut iso juttu lapsiperheille ja keskimäärin siellä on ollut noin 400

25 lasta. ”Meillä on käynyt seuroja katsomassa lastenmaailmaa Suomesta, sekä ulko-maita myöden.”, Metsomäki kertoo.

Metsomäki kertoo, että Tps on jakanut asiakkaansa ryhmiin, jotka ovat kannattajat, lapsiperheet, yrityspuolen asiakkaat sekä kausikorttilaiset. Kaikille pyritään teke-mään uudenlaisia palveluita sekä kehittäteke-mään eteenpäin. ”Kaikkia asiakkaita voi-daan kehittää eteenpäin. 3-5:n pelin kävijä voivoi-daan saada käymään 10 kertaa ja 10 kerran kävijä kausikorttilaiseksi. Kausikorttilaiset ovat tietysti kruununjalokivi, josta ei saa päästää irti.”, Metsomäki avaa Tps:n filosofiaa. Salmisen mukaan otteluiden teemoitus on myös tärkeä juttu, jotta uusia ihmisiä tulee ja asiakkaat viihtyvät. Näitä teemoja pyritään Tps:ssä miettimään yhteistyökumppaneiden kanssa. ”Tps haluaa olla etunenässä, koska tavoitteena on olla johtava jääkiekkoseura 2022.”, tiivistää Salminen.

4.4 Sotkamon Jymy

Sotkamon Jymyn katsojakeskiarvo kaudella 2017 oli Superpesiksen paras, 2131 katsojaa ottelua kohden (Pesis, 2017). Kuosmasen mukaan Jymyllä on myytynä noin 250 kausikorttia, mutta todellisia vakiokävijöitä on noin 800-1000. Kuosmanen kertoo, että Jymyn tavoitteena on olla koko Suomen Jymy. Tämä juontaa juurensa siihen, että Jymyn kotiseutu Kainuu on muuttotappio aluetta ja sieltä lähtee paljon ihmisiä töihin muualle Suomeen. Nämä ihmiset kuitenkin kannustava muutosta huo-limatta Jymyä. Jymyn pääasiallinen markkina-alue on Kainuu. Suuren lomakeskus Vuokatin läheisyys vaikuttaa Jymyn markkinaan paljon. ”Viikko ennen juhannusta katsojamäärämme alkavat nousta. Haluamme toteuttaa viestintää valtakunnalli-sesti, vaikka siinä kustannustehokkuus ei ole välttämättä hirvittävän hyvä.”, Kuos-manen sanoo. Hänen mukaansa Jymyn on otettava markkinoinnissa huomioon sekä lomalaiset, että paikalliset ihmiset.

Kuosmanen mainitsee Jymyn kausikorttilaisten pääasialliseksi houkuttelukeinoksi kolme suurinta etua. Ensimmäinen etu on se, että Jymyn kausikortti on voimassa kaikissa peleissä, eli myös pudotuspelit kuuluvat jo kausikorttiin. ”Pystymme lähes-tulkoon lupaamaan välieräpaikan”, Kuosmanen taustoittaa. Toinen etu on kausikor-tin edullinen hinta sekä helppous, eli jos käy katsomassa 70% peleistä kannattaa

26 kausikortti jo hankkia, ja kausikortti myös on helpoin ratkaisu käydä katsomassa pääosa peleistä. Kolmantena etuna kausikorttilaisille Kuosmanen kertoo sen, että viestintä sekä edut ovat heille erilaisia kuin muille. Esimerkiksi kausikorttilaiset saa-vat joukkueen sisäpiiristä tietoa enemmän kuin muut.

Yksittäisten pelien katsojia sekä täysin uusia katsojia Jymy pyrkii haalimaan useam-malla eri tavalla. Kuosmanen korostaa tässä matkailukeskusten läheisyyttä ja siellä tapahtuvaa näkyvyyttä. Jymy näkyy Vuokatin alueen suurimmissa matkailukeskuk-sissa sekä Vuokatin yleiskanavissa. Seuralla on iso asema koko Vuokatin tunnet-tuuden nostamisessa. Tästä kertoo matkapelit, joita Jymy on tehnyt jo useampana viime kautena. Esimerkiksi viime kaudella Jymy pelasi toukokuussa pelin sekä Tam-pereella, että Helsingissä (Jymyontheroad, 2017). Kuosmanen näkee tässä monia etuja, ”Meillä on paljon valtakunnallisia kumppaneita, joille saamme tästä annettua etua ja näkyvyyttä. Tuomme samalla myös PR:ää koko pesäpalloilulle. Näemme tämän myös isona panostuksena lapsiin sekä nuoriin.” Lapset ja nuoret ovatkin yksi Jymyn pääkohderyhmistä. Tästä kertoo muun muassa jokavuotinen Kainuun koulu-kierros, jossa pelaajat käyvät kiertämässä kouluilla ja aktivoimassa lapsia. ”Näihin kierroksiin teemat tehdään sponsorien kanssa”, Kuosmanen kertoo. Jymyn tavoit-teena on tehdä otteluista perhetapahtumia, jossa koko perhe viihtyy. Kuosmanen sanoo myös Jymyn tekevän lomalaisille avoimia harjoituksia heinäkuussa.

Paikallisten kanssa Kuosmanen kertoo Jymyn olevan tiiviissä yhteydessä, ”Sot-kamo on pieni paikkakunta ja joukkueemme on erittäin lähellä normaalia ihmistä.

Niin sanotun sikakatsomomme jäsenet tuntevat kaikki organisaatioomme kuuluvat.”

Jymy myös pyrkii tekemään yhteistyötä Etelä-Suomessa asuvien faniensa kanssa esimerkiksi järjestämällä fanimatkoja Helsingissä sekä Hyvinkäällä pelattaviin pelei-hin ja mahdollisuuksien mukaan myös finaaleipelei-hin.

Kuosmasen mukaan Jymy saa hyvin tietoa katsojistaan, koska heillä on oma verk-kokauppa, jossa liput myydään. Noiden tietojen hyödyntämisessä on vielä tehosta-misen varaa, mutta Jymyssä voidaan itse päättää, millaista tietoa asiakkaista halu-taan sekä miten sitä voidaan hyödyntää. Tällä hetkellä markkinointi toteutehalu-taan pai-kallisesti sekä valtakunnallisesti eri kanavia pitkin. Kuosmanen kertoo, että Jymy ei voi hylätä täysin perinteisiä kanavia kuten lehteä, koska paikallisista katsojista

27 paljon on iäkkäämpiä ihmisiä, joille lehtimainonta on tärkeä tiedonlähde. Valtakun-nallisesti taas sosiaalinen media antaa hyvän pohjan markkinoinnille.

Jymy erottelee Kuosmasen mukaan asiakkaat erilaisiin ryhmiin lippujen hintojen sekä sukupuolen ja perhekoon mukaan. Näille ryhmille Jymy pyrkii tekemään erilai-sia palveluita ja kehittämään tapahtumaansa eteenpäin. Esimerkiksi lapsiperheille Jymyllä on tarjota lapsiparkki, johon lapsen voi viedä hoitoon pelin ajaksi. Kuosma-nen on myös huomioinut sen, että naiset tulevat enemmän katsomaan tapatumaa kuin peliä ja se on yksi kohde mihin Jymy kiinnittää huomiota. Tärkeimpänä tulevai-suuden panostuskohteena Kuosmanen näkee lapset sekä nuoret. ”Nuoret ovat tär-kein ryhmä. Sitä ei tiedä tuleeko siitä parasta tulosta rahallisesti mutta se on tärkeä panostus tulevaisuuteen. Lapsi kun käy ensimmäisiä kertoja katsomassa pesistä, niin hän itse kasvaessaan aikuiseksi innostuu siitä helpommin.”, Kuosmanen avaa Jymyn näkemyksiä. Jymyn päätavoite on tavoittaa perheet ja saada kaikki viihty-mään tapahtumassa.

4.5 Porin Pesäkarhut

Pesäkarhujen kauden 2017 katsojakeskiarvo oli 1131 katsojaa kotiottelua kohden (Pesäkarhut, 2017). Kojolan mukaan näistä katsojista reilu 200 on kausikorttilaisia.

Kausikorttilaisten lisäksi seuran omat juoniorit sekä juniorijoukkueiden taustahenki-löt pääsevät seurakorteilla katsomaan otteluita. Markkina-alueeksi Kojola näkee pääosin Satakunnan alueen, jossa on vahva pesäpallokulttuuri. Erittäin hyvät ylei-sömäärät juontavat juurensa pesäpalloyhteisön korkeasta uskollisuudesta. ”Käy-dessämme vierasotteluissa muilla paikkakunnilla, olemme seura ja joukkue, jota katsojat haluavat tulla katsomaan. Olemme tällä hetkellä Suomen seuratuin naisten palloilulajien seura.”, Kojola taustoittaa.

Suureen yleisömäärään tärkeimmäksi tekijäksi vahvan pesäpallokulttuurin lisäksi Kojola näkee seuran hyvän brändin sekä arvot. Johdonmukaisesti tehty työ on saa-nut tuloksia ja olosuhteet Porissa on saatu nostettua hyvälle tasolle. Yhtenä tärkeim-mistä keinoista katsojien houkuttelemiseen Kojola näkee ottelutapahtuman elämyk-sellisyyden sekä energisyyden. ”Pyrimme huomioimaan katsojat hyvällä ja

Suureen yleisömäärään tärkeimmäksi tekijäksi vahvan pesäpallokulttuurin lisäksi Kojola näkee seuran hyvän brändin sekä arvot. Johdonmukaisesti tehty työ on saa-nut tuloksia ja olosuhteet Porissa on saatu nostettua hyvälle tasolle. Yhtenä tärkeim-mistä keinoista katsojien houkuttelemiseen Kojola näkee ottelutapahtuman elämyk-sellisyyden sekä energisyyden. ”Pyrimme huomioimaan katsojat hyvällä ja