Energiayhteisöt ovat yksi maailmanlaajuisen energiamurroksen trendeistä. Energiayhteisö omistaa ja jakaa yhteisönsä jäsenten kesken hallinnoimien energiaresurssien tuottamia hyö-tyjä. Energiayhteisöt voivat toimia sekä sähköverkon vahvistamiseksi, että asiakkaiden pus-kemiseksi sähkömarkkinoille. Energiayhteisöjen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat tek-nologiset vaikutukset, tekniset ratkaisut paikallisten olosuhteiden hyödyntämiseksi sähkö-tuotannossa, tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamisessa optimoinnissa ja taloudelliset vaikutukset haluna pystyä vaikuttamaan omiin sähkökustannuksiin ja mahdollisuutena osal-listua omalla pientuotannolla sähkömarkkinoille. Yhteisölliset vaikutukset energiayhteisö-jen syntyyn ovat yhteisten mielenkiinnonkohteiden mukanaan tuoma yhteisöllisyys ja yh-teenkuuluvuus. Lisäksi verohelpotukset ja tuet energiayhteisöille vaikuttavat niiden muo-dostumiseen yhteiskunnallisesti.
Energiayhteisöille löytyy kolme toimintamallia Työ – ja elinkeinoministeriön teetättämästä älyverkkotyöryhmän raportista. Mallit ovat paikalliset kiinteistön sisäiset ja kiinteistörajat ylittävät energiayhteisöt sekä hajautetut energiayhteisöt. Kiinteistön sisäisessä energiayhtei-sössä esimerkiksi kerros- tai rivitaloyhtiö jakaa omaa pientuotantoaan jäsentensä kesken.
Kiinteistörajat ylittävässä energiayhteisössä sähkön tuotanto- ja kulutuspaikat on yhdistetty erikseen rakennetulla sähkölinjalla, jotta sähköenergia saadaan kuljetettua kiinteistöön sen ulkopuolelta. Molemmissa malleissa itse käytetyn pientuotannon osalta vältetään sähkön siirtomaksu ja –verot, sillä sähkö ei kierrä paikallisen jakeluverkon kautta. Hajautetussa energiayhteisössä sähkönkäyttäjä voi hyödyntää maantieteellisesti eri käyttöpaikoilla sijait-sevia energiaresursseja yhteisesti kohteiden kulutusten kattamiseksi. Tuotetun sähköener-gian siirtämiseen käytetään olemassa olevaa jakeluverkkoa.
Monien Euroopan maiden energiaohjelmissa halutaan vahvistaa energiayhteisöjen osaa sähkö- ja energiamarkkinoilla. Energiayhteisöjen avulla halutaan sekä puskea asiakkaita sähkömarkkinoille, että kannattaa uusiutuvan energian arvoja energiantuotannossa. T ässä työssä tutustuttiin Skotlannin Eiggin energiayhteisöön, Saksan Feldheimiin ja Tanskan Samsøn energiayhteisöön. Eiggin energiayhteisö syntyi lähtökohtiin, joissa saarelle ei ollut tarjolla sähköä valtakunnallisesta verkosta ja jokainen asukas oli vastuussa omasta tuotan-nostaan. Sen syntyyn vaikuttavia tekijöitä olivat teknologiset vaikutukset, mitkä näkyivät hankittaessa uutta teknologiaa sähköjärjestelmän rakentamiseen ja yhteisölliset tekijät, mikä tarkoitti halua saada sähköjärjestelmä kaikkien saarelaisten käyttöön ja omistukseen. Toi-mintamallina on hajautetun tuotannon energiayhteisö ja energiaa tuotetaan kolmella eri uu-siutuvan energian muodolla. Saaren sähköjärjestelmä kattaa n. 100 asukasta, ja sen koko-naisteho on vain 185 kW ja asukkaiden sähkönkulutusta pidetään kurissa talouksien liitty-mistehon rajoittamisella.
Feldheimin energiayhteisö kasvoi pienestä energiaosuuskunnasta suuren tuulipuiston ympä-rille, tuottaakseen alueen asukkaille ja maanviljelijöille edullisempaa sähköä. Yksi energia-yhteisön syntyyn vaikuttava tekijä oli yhteisöllinen syntytekijä vahvassa saksalaisessa osuuskuntakulttuurissa, jonka pohjalta energiayhteisö aloitti toimintansa. Toinen yhteisön syntyyn vaikuttava tekijä oli luontaisesti valittu tekninen sähköntuotantomuoto, tuuliturbii-nit, joilla alueen tuuliolosuhteet pystyttiin hyödyntämään. Energiaosuuskunta rakennutti oman paikalliselle jakeluverkolle rinnakkaisen jakeluverkon energiayhtiö Energiquellen ja paikallisten sijoituksilla, mikä tarkoittaa energiayhteisön kokonaisvaltaista omavaraisuutta.
Feldheimin tuulipuisto tarjoaa paikallisille sähkön lisäksi työpaikkoja ja mahdollisuuksia toimia yhteistyössä Treuenbrietzenin kunnan kanssa energiakoulutuksen saralla. Energia-yhteisön tavoitteena on myös parantaa ihmisten suhtautumista uusiutuviin energianlähteisiin
ja hyötyä tuotantokapasiteetistaan taloudellisesti myymällä sähköenergiaansa sähkömarkki-noille.
Samsøn energiayhteisö sai alkunsa Tanskan energiaministeriön kilpailusta suunnitella ja to-teuttaa omavarainen ja hiilineutraali energiayhteisömalli. Samsø kattaa tuotannollaan 3724 kuluttajaa saarella ja 20 % energiayhteisön onshore-tuuliturbiineista on paikallisten suoraan omistamia. Saaren kokonaistuotanto on 73,35 MW, ja saari on päässyt tavoitteisiinsa oma-varaisuudesta ja hiilineutraaliudesta. Nämä yhteiskunnan asettamat tavoitteet olivatkin yksi energiayhteisön muodostumiseen vaikuttava syntytekijä. Toinen vaikuttava syntytekijä oli valtion antamat taloudelliset tuet hankkeeseen ja paikallisten taloudellinen osuus tuuliturbii-neista. Tarkoitukseltaan toimintamalliksi rakennettu ja tehtävässään onnistunut yhteisö on saanut itselleen paljon mediahuomiota, mikä on tuonut saarelle turismia ja tunnettavuutta.
Kaikki kolme energiayhteisöä ovat hyvin erilaisia toisiinsa nähden maantieteellisen sijain-tinsa, vaikuttaneiden syntytekijöiden, sekä tuotantokapasiteettinsa osalta. Kaikki nämä ener-giayhteisöt kuitenkin ovat rakentuneet uusiutuvan energian tuotantoratkaisujen ympärille ja ovat toimintamalliltaan hajautettuja energiayhteisöjä. Tästä pääteltiin, että energiamurrok-sen myötä syntyvät yksittäisiä taloyhtiöitä isommat energiayhteisöt toteutuvat luonnollisim-min ympäristöarvoihin pohjautuen tuotannoltaan uusiutuvilla energian lähteillä ja toiluonnollisim-minta- toiminta-malliltaan hajautettuina energiayhteisöinä.
LÄHTEET
Anderson, W., Yakimenko, O., 2017. Comparative analysis of two microgrid solutions for island green energy supply sustainability. [Online] Saatavilla: https://ieeexplore-ieee-org.ezproxy.cc.lut.fi/document/8191274/ [Haettu 28.11.2019]
Antoniucci. V., Bisello. A., Moroni. S., 2019. Local Energy Communities and Distributed Generation: Contrasting Perspectives, and Inevitable Policy Trade-Offs, beyond the Appa-rent Global Consensus. [Online] Saatavilla: https://www.mdpi.com/2071-1050/11/12/3493/htm [Haettu 10.10.2019]
Akizu, O., Bueno, G., Barcena, I., Kurt, E., Topaloğlu, N., Lopez-Guede, J., 2018. Contri-butions of Bottom-Up Energy Transitions in Germany: A Case Study Analysis. [Online] Saa-tavilla: https://www.mdpi.com/1996-1073/11/4/849/htm [Haettu 7.11.2019]
Ban, P., Byres, J., Crum, A., Stevenson, F., Syse, H. 2016. The Thermal Energy Challenge:
Sustainable Heating on the Isle of Eigg. [Online] Saatavilla:
http://www.esru.strath.ac.uk/EandE/Web_sites/15-16/Island_Thermal_Challenge/in-dex.html [Haettu 2.12.2019]
Bauing. A. 2014. Praxisbericht: Betriebserfahrungen des Nahwärmesystems in Feldheim.
[Online] Saatavilla: https://energie.wfbb.de/de/system/files/media-down-loads/AK%20EM%2021.05.14%20Backofen-7758.pdf [Haettu 2.12.2019]
Bauwens, T., Gotchev, B., Holstenkamp, L., 2016. What drives the development of commu-nity energy in Europe? The case of wind power cooperatives. [Online] Saatavilla:
https://orbi.uliege.be/bitstream/2268/189896/1/What%20drives%20the%20develop-ment%20of%20community%20energy%20in%20Europe.pdf [Haettu 12.11.2019]
Bhattacharyya, S., Chmiel, Z., 2014. Analysis of off-grid electricity system at Isle of Eigg (Scotland): Lessons for developing countries. [Online] Saatavilla: https://www.sciencedi-rect.com/science/article/pii/S0960148115002438 [Haettu 28.11.2019]
Breen, L., 2015. Modelling, Optimisation and the Lessons Learned of a Renewable Based Electrical Network – The Isle of Eigg. [Online] Saatavilla: http://www.esru.strath.ac.uk/Do-cuments/MSc_2015/Breen.pdf [Haettu 2.12.2019]
Busch, H., McCormick, K., 2014. Local power: exploring the motivations of mayors and key success factors for local municipalities to go 100% renewable energy. [Online] Saatavilla:
https://energsustainsoc.biomedcentral.com/articles/10.1186/2192-0567-4-5[Haettu 7.11.2019]
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/944 [Online]
Saatavilla: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CE-LEX:32019L0944&from=EN [Haettu 2.12.2019]
Fauziah, S., 2010. International study of renewable energy regions. [Online] Saatavilla:
http://reregions.blogspot.com/2010/03/samsoe-denmark.html [Haettu 4.1.2020]
Fingrid, Fingrid OyjJ:n lehti, 03/2019. [Online] Saatavilla: https://www.fingrid.fi/globalas-sets/dokumentit/fi/julkaisut/asiakaslehdet/fingrid-lehti_3_2019.pdf [Haettu 2.12.2019]
Guevara-Stone, L., 2014 Why a small German village bet big on renewables. [Online] Saa-tavilla: https://www.greenbiz.com/blog/2014/02/13/rural-german-village-feldheim-power-clean-energy [Haettu 7.11.2019]
Helderman, J., Oteman, M., Wiering, M., 2014. The institutional space of community ini-tiatives for renewable energy: a comparative case study of the Netherlands, Germany and Denmark. [Online] Saatavilla: https://energsustainsoc.biomedcentral.com/arti-cles/10.1186/2192-0567-4-11#Sec15 [Haettu 4.1.2020]
Hermansen, S., Johnsen, A., Jørgensen, J., Nielsen, J., 2007 Samsø - a Renewable Energy-Island 10 years of Development and Evaluation. [Online] Saatavilla: https://www.seman- ticscholar.org/paper/Sams%C3%B8%2C-a-Renewable-Energy-Island%3A-10-years-of-and-Hermansen-Johnsen/d13d8cf192bcacbc49d5369c787622b177966597
[Haettu 4.1.2020]
Hirvonen, J., 2017. Towards zero energy communities: Increasing local and renewable energy utilization in buildings through shared energy generation and storage.
[Online] Saatavilla: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/han-dle/123456789/26235/isbn9789526074511.pdf?sequence=1&isAllowed=y [Haettu 30.10.2019]
Jakobsen, I., 2008. The Road To Renewables: A Case Study of Wind Energy, Local Ownership And Social Acceptance at Samso. [Online] Saatavilla: http://arkiv.energiinstitut-tet.dk/23/ [Haettu 4.1.2020]
Jordán. I., Luhring. O., Mercado. E., O’Neill-Carrillo. E., 2018. Local Socio-Economic De-velopment through Community-Based Distributed Energy Resources.
[Online] Saatavilla: https://ieeexplore-ieee-org.ezproxy.cc.lut.fi/document/8638285 [Haettu 1.11.2019]
Järventausta. P., Kotilainen, K., Mäkinen. S., 2016. Understanding prosumers' intrinsic and extrinsic motivations to become active participants in smart grid innovation ecosystem.
[Online] Saatavilla: https://ieeexplore-ieee-org.ezproxy.cc.lut.fi/document/7856261 [Haettu 30.10.2019]
Kolehmainen, M., 2019. Energiayhteisöjen toimintamallit ja lainsäädäntö Suomessa. [On-line] Saatavilla: https://lutpub.lut.fi/handle/10024/159224 [Haettu 25.9.2019]
Leskelä, J., 2018. Energiateollisuus. Energiateollisuus julkisti tulevaisuusvision: Energia-murroksen suurin voittaja on asiakas. [Online] Saatavilla: https://energia.fi/julkaisut/mate- riaalipankki/energiateollisuus_julkisti_tulevaisuusvision_energiamurroksen_suurin_voit-taja_on_asiakas.html [Haettu 17.10.2019]
Pöyry Management Consulting Oy, 2017. Valtioneuvoston selvitys- ja tukitoiminta, Hajau-tetun uusiutuvan energiantuotannon potentiaali, kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät Suomessa [Online] Saatavilla: https://tietokayttoon.fi/docu-
ments/10616/3866814/5_2017_Hajautetun+uusiutuvan+energiantuotannon+potenti- aali%2C+kannattavuus+ja+tulevaisuuden+n%C3%A4kym%C3%A4t+Suo-messa/f7fa0126-2880-452d-954b-f52ea5f0a9a0?version=1.0 [Haettu 30.9.2019]
Työ- ja elinkeinoministeriö, 2017. Matkalla kohti joustavaa ja asiakaskeskeistä sähköjär-jestelmää, Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän väliraportti. [Online] Saata-villa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80792/TEM-rap_38_2017_verkkojulkaisu.pdf [Haettu 25.9.2019]
Wind and Sun Ltd. Case Studies, Islands & Mini Grids, Isle of Eigg
[Online] Saatavilla: (http://www.windandsun.co.uk/case-studies/islands-mini-grids/isle-of-eigg,-inner-hebrides,-scotland.aspx#.Xchq-ZIzbIU) [Haettu 9.11.2019]