Haastatteluissa esiin tulleet tulokset ovat melko samanlaisia kuin aiemmissa tutkimuk-sissa, joissa on keskitytty henkilöbrändeihin sosiaalisessa mediassa. Toisaalta pieniä eroja
aiempaan tutkimukseen aiheuttaa haastateltavien asiantuntijuus aiheeseen liittyen, koska aiemmin tehdyissä tutkimuksissa haastateltavien ammatit eivät ole olleet suoraan sidok-sissa sosiaaliseen mediaan. Toisaalta eroja voi aiheuttaa myös se, ettei aiempaa tutki-musta ole tehty Suomessa, jolloin kulttuurierot saattavat vaikuttaa siihen, miten henki-löbrändäys näkyy haastateltavien arjessa. Tutkimuksesta saadut tulokset vertautuvat hy-vin myös Goffmanin teatterimetaforaan ja erityisesti hänen teoriaansa rooleista. Monen haastateltavan henkilöbrändin määritelmässä korostuivat muiden ihmisten mielikuvat henkilöstä. Tämä vertautuu hyvin Goffmanin teoriaan, jossa yleisön merkitys on oleelli-sessa osassa roolien muodostumioleelli-sessa.
Kiinnostavana voidaan pitää sitä, miten yksityinen tuodaan esiin eri tavoin riippuen pal-velusta ja miten kotisivun ja blogin merkitystä korostettiin. Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty usein vain yhteen sosiaalisen median palveluun tai alustaan, mikä on rajannut tutkimuksista saatuja tuloksia toisin kuin tässä tutkimuksessa. Lisäksi esiin tuli se, että haastateltavilla oli joitain teemoja, jotka jäivät täysin takahuoneeseen ja he harkitsivat tarkkaan, mitä julkaisevat internetissä. Toisaalta näiden niin sanottujen heikkouksien esiintuomista pidettiin myös vahvuutena.
Verkostojen merkitys oli haastateltavien mielestä suuri ja sosiaalinen media hyvä kanava verkostojen ylläpitämiseen ja luomiseen. Lisäksi sosiaalista mediaa pidettiin merkittä-vänä osana henkilöbrändin luomiselle ja ylläpidolle.
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
Tämän tutkielman tarkoituksena oli valaista yksityisen ja julkisen osuutta henkilöbrän-deissä sosiaalisessa mediassa. Aiheena henkilöbrändäys ja sosiaalisen median käyttö ovat hyvin henkilökohtaisia asioita, joten oli luontevaa tutkia, miten henkilökohtaiset asiat nä-kyvät osana henkilöbrändiä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli se, miten työkseen sosi-aalista mediaa kouluttavat käyttävät sosisosi-aalista mediaa ja millaisia henkilöbrändejä ja aja-tuksia henkilöbrändeistä heillä on. Sosiaalista mediaa kouluttavat olivat erinomainen haastatteluryhmä tähän tutkimukseen, koska he työskentelevät päivittäin sosiaalisen me-dian parissa ja oletettavasti usea heistä myös käsittelee henkilöbrändäyksen teemoja kou-lutuksissaan. Lisäksi monella heistä itsellään saattaa olla henkilöbrändi.
Tutkimusta varten haastateltiin kuutta sosiaalista mediaa kouluttavaa henkilöä henki-löbrändäyksestä ja heidän sosiaalisen median käytöstään. Tutkimusmenetelmänä oli tee-mahaastattelu ja tulokset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Teoriakehyk-senä tutkimuksessa käytettiin Goffmanin teatterimetaforaa ja erityisesti hänen määritte-lemiään takahuoneen ja näyttämön eli yksityisen ja julkisen käsitteitä. Goffmanin teoria sopi aiheen käsittelyyn hyvin, koska sosiaalisen median profiileja on mahdollista verrata näyttämöön ja sen ulkopuolelle jäävää takahuoneeseen. Tässä tutkimuksessa näyttämö nähtiin erityisesti julkisina asioina, joita usein tuodaan esille sosiaalisessa mediassa, ja takahuone henkilökohtaisina, yksityisinä asioina, joita ei niin usein tuoda esille sosiaali-sessa mediassa. Lisäksi teoriaa on käytetty myös aiemmissa aiheeseen liittyvissä tutki-muksissa, esimerkiksi Papacharissin (2002), Bremsin ym. (2016) sekä Labrecquen, Mar-kosin ja Milnen (2011) tutkimuksissa.
Haastatteluissa tuli ilmi, että yksityinen eli takahuone on tärkeä osa henkilöbrändiä ja sosiaalisen median käyttöä, mutta se, mitä takahuoneesta tuodaan esiin, on kuitenkin hy-vin harkittua. Erityisesti henkilökohtaiset, läheisiin liittyvät tai hankalat asiat jätetään henkilöbrändin ja sosiaalisen median ulkopuolelle. Toisaalta haastatteluissa tuli ilmi, että joskus hankalat tai negatiiviset asiat voivat olla myös vahvuus, mutta tällöinkin niiden esiin tuomista harkitaan tarkkaan. Tämä vertautuu hyvin esimerkiksi Thompson-White-siden, Turnbullin ja Howe-Walshin (2018) tutkimukseen, jossa naisyrittäjät jakoivat heik-kouksiaan internetissä, koska se minimoi heidän mielestään haittoja ja piti henkilöbrändin aitona. Toisaalta naisyrittäjät myös kokivat heikkouksien jakamisen riskinä jo itsessään.
Huomionarvoista kuitenkin on, että yksityisen ja julkisen raja sekä se, miten herkästi esi-merkiksi heikkouksistaan kertoo sosiaalisessa mediassa, on hyvin henkilökohtaista ja saa-dut tutkimustulokset riippuvat hyvin paljon haastateltavista henkilöistä.
Pääosa haastateltavista koki, että heillä on henkilöbrändi ja monen haastateltavan henki-löbrändi oli syntynyt työkokemuksen ja ammatin kautta. Toisaalta haastateltavat totesivat myös, että muut ihmiset olisivat parempia määrittelemään, millainen henkilöbrändi heillä on, johtuen jo henkilöbrändin määritelmästä itsestään. Henkilöbrändi määriteltiin haas-tatteluissa mielikuvana, joka muilla ihmisillä henkilöstä on ja kaikki haastateltavat mää-rittelivät henkilöbrändin melko samansuuntaisesti. Sen sijaan mielipiteet yleisesti henki-löbrändäämisestä ja ajatukset omasta henkilöbrändistä vaihtelivat, esimerkiksi osa ajat-teli, että heillä on jo henkilöbrändi, kun taas eräs haastateltava koki, että hänen henki-löbrändinsä on vasta muodostumassa. Henkilöbrändi ja siihen liittyvät ajatukset ovatkin tulosten pohjalta hyvin henkilökohtaisia asioita. Erityisesti henkilöön itseensä liittyvät henkilöbrändiajatukset erosivat toisistaan tässä tutkimuksessa, kuten esimerkiksi se, mil-laisena haastateltavat näkivät henkilöbrändinsä ja millaisia tavoitteita heillä siihen liittyen oli. Henkilöbrändiin yleisesti liittyvät asiat tulivat sen sijaan ilmi haastatteluissa melko samanlaisina, kuten esimerkiksi henkilöbrändin määritelmä.
Sosiaalisen median vaikutusta henkilöbrändille pidettiin haastatteluissa merkittävänä, mikä voi osittain selittyä myös ammatilla sosiaalisen median parissa. Erityisen tärkeinä sosiaalisessa mediassa henkilöbrändille pidettiin verkostojen ja ihmisten merkitystä, mikä jälleen korostaa sitä, että henkilöbrändi muodostuu pääosin toisten ihmisten mielikuvista henkilöstä. Ehkä yllättäen kotisivujen ja blogien merkitystä pidettiin suurena ja sosiaalista mediaa käytettiin ohjaamaan käyttäjiä kotisivuille tai blogiin. Kotisivujen ja blogien eduksi laskettiin erityisesti se, että ne on mahdollista omistaa itse, toisin kuin sosiaalisen median palveluiden sisältö, eikä niissä ole sosiaalisen median palveluiden rajoitteita. Ko-tisivujen ja blogien merkitys saattaisi olla hyvinkin toisenlainen, mikäli tutkittaisiin jotain toista ammattiryhmää tai eri ikäisiä, joilla ei välttämättä ole tarvetta kotisivuille tai blo-gille.
Haastateltavat toivat eri sosiaalisen median palveluissa esiin erilaisia asioita. Heidän so-siaalisen median käyttönsä oli monipuolista ja he käyttivät useita eri palveluita, kaikkia kuitenkin hiukan eri tavoin. Yksityisen ja julkisen määrän suhde vaihteli palvelun
mu-kaan, mutta toisaalta yksityisen määrä eri palveluissa oli haastateltavilla melko saman-laista, vaikka yksittäisiä eroja tietenkin oli. Esimerkiksi Instagramissa tuotiin esiin hen-kilökohtaisempia asioita kuin LinkedInissä ja Twitteriä käytettiin monipuolisimmin. Yk-sityisen määrään vaikuttanevat myös itse palvelut ja niiden käyttötarkoitus, kuten esimer-kiksi Van Dijck (2013b) on todennut tutkimuksessaan, jossa hän tarkasteli sitä, kuinka palveluiden käyttöliittymät vaikuttavat siihen, miten käyttäjien julkiset identiteetit näissä palveluissa muodostuvat. Tämä tuli hyvin esille myös tässä tutkimuksessa, jossa haasta-teltavat kertoivat esimerkiksi Facebookissa käyttävänsä paljon Facebook-ryhmiä ja In-stagramissa taas päivittävänsä kuvia tai videoita arkielämästään.
Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että henkilön kaikki sosiaalisen me-dian profiilit muodostavat hänen henkilöbrändinsä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi mikäli henkilöllä on kotisivut tai blogi, vaikuttavat ne osaltaan henkilöbrändin muodostumiseen.
Taitava käyttäjä osaa hyödyntää sosiaalisen median palveluita niin, että hänen henki-löbrändissään sosiaalisessa mediassa on tasapainoisesti yksityistä ja julkista, riippuen tie-tenkin henkilön omista tavoitteistaan. Tämä taas vaikuttaa osaltaan myös henkilöbrändin uskottavuuteen.
Henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa on uudehko, mutta kasvava ilmiö, johon myös kannustetaan esimerkiksi työnhakijoita tai eri alojen ammattilaisia, kuten esimerkiksi Gall (2010) on tehnyt artikkelissaan, jossa hän on keskittynyt akateemisten kirjastonhoi-tajien henkilöbrändeihin. Lisäksi tarjolla on erilaisia oppaita hyvän ja menestyvän henki-löbrändin luontiin, mitä pidetään tärkeänä osana työnhakua. Esimerkiksi Gandinin (2016) tutkimuksessa freelancereina toimivat tietotyöläiset kokivat, että sosiaalisen median ak-tiivinen käyttö ja sosiaalisen median verkostot olivat tärkeitä ammatilliselle menestyk-selle. Tämän tutkimuksen haastatteluissa tuli kuitenkin esiin se, että henkilöbrändi muo-dostuu pääasiassa oman tekemisen kautta ja tärkeää on ylipäätään se, mitä henkilö tekee eikä niinkään itse henkilöbrändääminen henkilöbrändin luonnin takia. Vaikka suunnitel-mallinen henkilöbrändäys ei olekaan pakollista henkilöbrändin muodostumiseksi, on toi-saalta hyvä olla jonkinlainen käsitys siitä, miten sosiaalisessa mediassa kannattaa toimia, jos haluaa tulla nähdyksi uskottavana ammattilaisena.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että henkilöbrändi syntyy oman aktiivi-sen tekemiaktiivi-sen kautta, keskittymällä niihin asioihin, joista on kiinnostunut ja
verkostoitu-malla ihmisten kanssa. Erityisesti haastatteluissa korostuivat oma kokemus sekä verkos-ton ja muiden ihmisten merkitys henkilöbrändin muodostumiseen eikä niinkään se, mil-laisia julkaisuja sosiaalisessa mediassa tekee. Muiden ihmisten merkitystä henkilöbrän-dille pidettiin haastatteluissa oleellisena, koska ilman yleisöä ei ole henkilöbrändiä eikä tällöin kenellekään ole henkilöstä mielipidettä tai ajatuksia. Haastattelujen perusteella tär-keä osa sosiaalista mediaa ja erityisesti henkilöbrändiä sosiaalisessa mediassa ovat muut ihmiset ja käyttäjän oma verkosto.
Tutkimuksen isoimpana rajoitteena oli haastateltavien pieni määrä. Koska haastateltavia oli vain kuusi, ei tuloksia voi täysin yleistää koskemaan esimerkiksi kaikkia sosiaalista mediaa kouluttavia henkilöitä. Toisaalta tutkielman laajuuden huomioon ottaen aineistoa oli riittävästi. Rajoitteena voitaneen pitää myös haastateltavien samankaltaisuutta, koska erilaisemmista taustoista tulevat haastateltavat olisivat voineet tuoda enemmän toisistaan eroavia vastauksia ja näkemyksiä yksityisen ja julkisen merkityksestä osana henkilöbrän-dejä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi ongelmana tutkimuksessa oli mahdollisesti tarkem-pien määrittelyiden puute haastattelurungossa. Esimerkiksi aitouden ja henkilökohtaisten asioiden määrittely olisi saattanut tuottaa erilaisia tuloksia kysymykseen ”Voiko henkilö-brändi olla aito ilman henkilökohtaisia asioita?”, mutta toisaalta tarkempi määrittely olisi voinut ohjata haastateltavia vastaamaan tietyllä tavalla.
Aiempaan tutkimukseen vertailu oli siinä mielessä hankalaa, että tutkimuksissa on keski-tytty usein vain yhteen ammattiryhmään, jolloin saadut tulokset riippuvat paljolti siitä, ketä on haastateltu. Joitain samankaltaisuuksia aiempiin tutkimuksiin verrattuna on, mutta laajemmassa mittakaavassa aiemmin tehdystä tutkimuksesta ei sinänsä ole löydet-tävissä yhtä tiettyä päätelmää, vaan tulokset riippuvat paljolti tutkimuksesta.
Koska tutkimuksessa perehdyttiin sosiaalisen median asiantuntijoihin, olisi jatkotutki-muksessa kiinnostavaa laajentaa tutkimusryhmää muihin ammatti- tai väestöryhmiin.
Kiinnostavaa olisi myös tutkia sitä, millainen merkitys esimerkiksi iällä ja työkokemuk-sella on henkilöbrändäykseen sosiaalisessa mediassa. Onko esimerkiksi nuoremmille ko-tisivujen merkitys yhtä tärkeää kuin tässä tutkimuksessa tai miten työkokemus vaikuttaa henkilöbrändin muodostumiseen? Onko henkilöbrändin ylläpito sosiaalisessa mediassa ylipäätään tarpeellista kaikille vai vain joillekin ammateille?
Kuten tässä tutkimuksessa tuli jo esiin, sosiaalisen median eri palveluita käytetään eri tavoin, mikä vaikuttaa myös henkilöbrändin muodostumiseen. Jatkossa voisi siis perehtyä
myös siihen, miten eri palvelut itsessään vaikuttavat siihen, miten niitä käytetään ja miten tämä mahdollisesti näkyy henkilöbrändin muodostumisessa. Jatkotutkimuksessa voisi esimerkiksi keskittyä vain yhteen sosiaalisen median palveluun tai vertailla kahden eri palvelun eroavaisuuksia.
Tulevaisuudessa voisi pohtia myös enemmän yksityisen ja julkisen merkitystä ja määrit-telyä osana henkilöbrändiä sekä miten henkilökohtaisten asioiden määrä vaikuttaa henki-löbrändiin ja henkilöbrändäykseen. Asiaa voisi myös tarkastella muidenkin teorioiden kautta, mikä voisi tuoda aiheeseen toisenlaista näkökulmaa.
LÄHTEET
Brems, Cara, Martina Temmerman, Todd Graham & Marcel Broersma. 2017. “Personal Branding on Twitter.” Digital Journalism 5 (4): 443–459.
doi:10.1080/21670811.2016.1176534.
Carr, Caleb T. & Rebecca A. Hayes. 2015. “Social Media: Defining, Developing, and Divining.” Atlantic Journal of Communication 23 (1): 46–65.
doi:10.1080/15456870.2015.972282
Chen, Chih-Ping. 2013. “Exploring Personal Branding on YouTube.” Journal of Inter-net Commerce 12 (4): 332–347. doi:10.1080/15332861.2013.859041.
Couldry, Nick. 2012. Media, Society, World. Social Theory and Digital Media Practice.
Cambridge: Polity Press.
Dulworth, Michael. 2008. The Connect Effect: Building Strong Personal, Professional, and Virtual Networks. Oakland: Berrett-Koehler Publishers.
Edmiston, Dawn. 2014. “Creating a Personal Competitive Advantage by Developing a Professional Online Presence”. Marketing Education Review 24 (1): 21–24.
Eskola, Jari & Juha Suoranta. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Feenberg, Andrew. 2009. “Critical Theory of Communication Technology: Introduction to the Special Section.” The Information Society 25 (2): 77–83.
doi:10.1080/01972240802701536
Gall, Dan. 2010. “Librarian Like a Rock Star: Using Your Personal Brand to Promote Your Services and Reach Distant User.” Journal of Library Administration 50 (5–6):
628–637. doi:10.1080/01930826.2010.488928
Gandini, Alessandro. 2016. “Digital Work Self-Branding and Social Capital in the Free-lance Knowledge Economy.” Marketing Theory 16 (1): 123–141.
doi:10.1177/1470593115607942.
Goffman, Erving. 1990. The Presentation of Self in Everyday Life. Harmondsworth:
Penguin.
Hirsjärvi, Sirkka & Helena Hurme. 2011. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teo-ria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Johns, Raechel & Rebecca English. 2016. “Transition of self: Repositioning the celeb-rity brand through social media – The case of Elizabeth Gilbert.” Journal of Business Research 69 (1): 65–72.
Kent, Michael L. 2015. “Social Media Circa 2035: Direction in Social Media Theory.”
Atlantic Journal of Communication 23 (1): 1–4. doi:10.1080/15456870.2015.972407 Kleppinger, Courtney A. & Jeff Cain. 2015. “Personal Digital Branding as a Profes-sional Asset in the Digital Age.” American Journal of Pharmaceutical Education 79 (6): 1–4.
Kotler, Philip, Kevin L. Keller, Mairead Brady, Malcolm Goodman & Torben Hansen.
2009. Marketing Management: First European Edition. Harlow: Pearson.
Krippendorff, Klaus. 2004. Content Analysis: An Introduction to Its Methodology.
Thousand Oaks: Sage Publications.
Kucharska, Wioleta & Piotr Mikołajczak. 2018. ”Personal branding of artists and art-designers: necessity or desire?” Journal of Product & Brand Management 27 (3), 249–
261.
Labrecque, Lauren I., Ereni Markos & George R. Milne. 2011. “Online Personal Brand-ing: Processes, Challenges, and Implications.” Journal of Interactive Marketing 25 (1):
37–50. doi:10.1016/j.intmar.2010.09.002.
Lair, Daniel J., Katie Sullivan & George Cheney. 2005. “Marketization and the Recast-ing of the Professional Self. The Rhetoric and Ethics of Personal BrandRecast-ing.” MarketRecast-ing Communication Quarterly 18 (3): 307–343. doi:10.1177/0893318904270744
Lietsala, Katri & Esa Sirkkunen. 2008. Social media. Introduction to the tools and processes of participatory economy. Hypermedia Laboratory Net Series 17. Tampere:
Tampere University Press. Viitattu 17.3.2019, saatavilla:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/65560
Manovich, Lev. 2009. “The Practice of Everyday (Media) Life: From Mass Consumption to Mass Cultural Production?” Critical Inquiry 35 (2): 319–331.
Molyneux, Logan. 2015. “What Journalists Retweet: Opinion, Humor, and Brand Development on Twitter.” Journalism 16 (7): 920–935.
doi:10.1177/1464884914550135.
Molyneux, Logan & Avery Holton. 2015. “Branding (Health) Journalism.” Digital Journalism 3 (2): 225–242. doi:10.1080/21670811.2014.906927.
Nolan, Lynnette. 2015. “The impact of executive personal branding on non-profit perception and communications.” Public Relations Review 41 (2): 288–292.
Ottovordemgentschenfelde, Svenja. 2016. “‘Organizational, Professional, Personal’: An Exploratory Study of Political Journalists and Their Hybrid Brand on Twitter.”
Journalism 18 (1): 64–80. doi:10.1177/1464884916657524.
Papacharissi, Zizi. 2002. “The Presentation of Self in Virtual Life: Characteristics of Personal Home Pages.” Journalism & Mass Communication Quarterly 79 (3): 643–660.
doi:10.1177/107769900207900307.
Schultz, Brad & Mary Lou Sheffer. 2012. “Personal Branding Still in Future For Most Newspaper Reporters.” Newspaper Research Journal 33 (4): 63–77.
Schwertel, Uta, Yvonne Kammerer, Clara Oloff, Peter Gerjets & Michael Schmidt.
2014. “Assessing and Training Social Media Skill in Vocational Education Supported by TEL Instruments.” Teoksessa Rensing C., de Freitas S., Ley T., Muñoz-Merino P.J.
(toim.) Open Learning and Teaching in Educational Communities. EC-TEL 2014.
Lecture Notes in Computer Science, vol 8719. Cham: Springer, 588–589.
Slade-Brooking, Catharine. 2016. Creating a Brand Identity: A Guide for Designers.
Lontoo: Laurence King Publishing.
Thompson-Whiteside, Helen, Sarah Turnbull & Liza Howe-Walsh. 2018. “Developing an Authentic Personal Brand Using Impression Management Behaviours: Exploring
Female Entrepreneurs’ Experiences.” Qualitative Market Research: An International Journal 21 (2): 166–181.
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uu-distettu laitos. Helsinki: Tammi.
Van Dijck, José. 2013a. The Culture of Connectivity. A Critical History of Social Me-dia. New York: Oxford University Press.
Van Dijck, José. 2013b. “You Have One Identity”: Performing the Self on Facebook and LinkedIn.” Media, Culture & Society 35 (2): 199–215.
doi:10.1177/0163443712468605.
Van Dijck, José & Thomas Poell. 2013. “Understanding Social Media Logic.” Media and Communication 1 (1): 2–14. doi:10.12924/mac2013.01010002
LIITE 1: HAASTATTELUKUTSU YKSITTÄISILLE HEN-KILÖILLE
Hei,
Opiskelen Tampereen yliopistossa informaatiotutkimusta ja interaktiivista mediaa ja teen parhaillaan pro gradu -tutkielmaani henkilöbrändäyksestä sosiaalisessa mediassa. Erityi-senä kiinnostuksen kohteenani ovat sosiaalista mediaa kouluttavien ajatukset henki-löbrändäyksestä.
Etsinkin haastateltavaksi sosiaalista mediaa kouluttavia, ja olisin kiitollinen, jos pystyisit osallistumaan tutkimukseen ja näin tukemaan työni valmistumista. Haastatteluun olisi hyvä varata aikaa noin 1 tunti ja se tapahtuisi Skypen tai muun vastaavan palvelun väli-tyksellä. Jos mahdollista, olisi hyvä, jos haastattelun aikana pystyisimme katsomaan sa-malla jotain sosiaalisen median profiiliasi haastattelun tueksi.
Haastateltavien henkilöllisyys tulee pysymään anonyymina niin valmiissa tutkimuksessa kuin tutkimuksen ajan, ja haastatteluita tullaan käyttämään ainoastaan tutkimuksellisessa tarkoituksessa pro gradu -työssäni, jonka valmistumisen jälkeen haastatteluaineisto hävi-tetään.
Kiitos vastauksestasi jo etukäteen! Mikäli kiinnostuit tai haluaisit lisätietoa haastattelusta tai tutkimuksesta, vastaan mieluusti kysymyksiin.
Liitteenä haastattelukysymykset, joihin voit tutustua etukäteen.
Ystävällisin terveisin Soile Kolehma
Tampereen yliopisto (Viestintätieteiden tiedekunta) XXX@student.uta.fi
puh. XXX
LIITE 2: HAASTATTELUKUTSU YRITYKSILLE
Hei,
Opiskelen Tampereen yliopistossa informaatiotutkimusta ja interaktiivista mediaa ja teen parhaillaan pro gradu -tutkielmaani henkilöbrändäyksestä sosiaalisessa mediassa. Erityi-senä kiinnostuksen kohteenani ovat sosiaalista mediaa kouluttavien ajatukset henki-löbrändäyksestä.
Etsinkin haastateltavaksi sosiaalista mediaa kouluttavia, ja olisin kiitollinen, jos yrityk-sestänne pystyttäisiin osallistumaan tutkimukseen ja näin tukemaan työni valmistumista.
Haastatteluun olisi hyvä varata aikaa noin 1 tunti ja se tapahtuisi Skypen tai muun vas-taavan palvelun välityksellä. Jos mahdollista, olisi hyvä, jos haastattelun aikana pystyi-simme katsomaan samalla jotain haastateltavan sosiaalisen median profiilia haastattelun tueksi.
Haastateltavien henkilöllisyys tulee pysymään anonyymina niin valmiissa tutkimuksessa kuin tutkimuksen ajan, ja haastatteluita tullaan käyttämään ainoastaan tutkimuksellisessa tarkoituksessa pro gradu -työssäni, jonka valmistumisen jälkeen haastatteluaineisto hävi-tetään.
Kiitos vastauksesta jo etukäteen! Mikäli kiinnostuitte tai haluaisitte lisätietoa haastatte-lusta tai tutkimuksesta, vastaan mieluusti kysymyksiin. Jos yrityksestänne osallistutaan haastatteluun, lähetän haastattelukysymykset etukäteen ennen haastattelua.
Ystävällisin terveisin Soile Kolehma
Tampereen yliopisto (Viestintätieteiden tiedekunta) XXX@student.uta.fi
puh. XXX
LIITE 3: HAASTATTELURUNKO
1. Taustatiedot
• Ikä
• Millainen koulutustaustasi on?
• Kerro lyhyesti työurastasi?
• Miten kuvailisit internetin käytön historiaasi?
• Millaista sosiaalisen median koulutusta teet?
2. Henkilökohtainen näkyvyys internetissä
• Mitä sosiaalisen median palveluita käytät? Mihin tarkoitukseen? Miten? Olisiko mahdollista, että kävisimme läpi jotain sosiaalisen median profiiliasi?
• Onko sinulla sosiaalisen median profiilien lisäksi esimerkiksi kotisivuja tai blo-gia? Jos on, millaisena pidät niiden merkitystä?
• Kuinka tärkeänä pidät näkyvyyttä internetissä? Mitä hyötyä siitä mielestäsi on?
Entä haittaa?
• Kuinka paljon jaat henkilökohtaisen elämäsi asioita sosiaalisessa mediassa?
3. Henkilöbrändi
• Miten määrittelisit henkilöbrändin?
• Onko sinulla itselläsi mielestäsi henkilöbrändi? Jos on, millainen?
• Mitkä asiat kuuluvat mielestäsi henkilöbrändin ulkopuolelle?
• Kuuluvatko henkilökohtaiset asiat osaksi henkilöbrändiä? Millä tavalla? Voiko henkilöbrändi olla aito ilman henkilökohtaisia asioita?
• Koetko, että henkilöbrändilläsi on jokin tietty tavoite?
• Kuinka tärkeänä kanavana pidät sosiaalista mediaa henkilöbrändin luomiseen ja ylläpitämiseen? Mitkä muut kanavat ovat tärkeitä?