Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

6.7.1 Nykytila

Hankealue sijaitsee pääasiassa Paltamon pohjoisosassa aivan Ristijärven ja Puolangan kunnanrajo-jen tuntumassa. Kaikki tuulivoimalat sijoittuvat Paltamon kunnan alueelle. Alueelta on noin 9,5 km Paltamon keskustaan, noin 14 km Ristijärven keskustaan ja noin 34 km Puolangan keskustaan.

Hankealue sijoittuu Varsavaaran alueelle ja on pääasiassa havu- ja sekametsää sekä harvapuus-toista aluetta (Kuva 6-9). Hankealuetta ei ole asemakaavoitettu, mutta alueen osayleiskaavoitus on käynnistymässä. Hankealueen lounaispuolella sijaitsee maa-ainesten ottoalue ja kauempana muutama pienipiirteinen maatalousmosaiikkialue sekä peltoja, mutta muuten myös hankealueen lähiympäristö on metsiä.

Kuva 6-9. Hankealueen ja sen ympäristön maankäyttö CORINE 2018-aineiston mukai-sesti.

Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden-käytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto päätti uusista ja tällä hetkellä voimassa olevista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Uudella päätöksellä korvattiin valtioneu-voston 30.11.2000 tekemä ja 13.11.2008 tarkistama päätös valtakunnallisista alueidenkäyttöta-voitteista. Uudet tavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskeisimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnalli-sesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Uudistetuilla tavoitteilla on tarkoitus taittaa yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvata luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parantaa elinkei-nojen uudistumismahdollisuuksia. Lisäksi tavoitteiden tarkoitus on osaltaan myös sopeuttaa yhteis-kuntaa ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jaetaan viiteen kokonaisuuteen, jotka käsittelevät seuraa-via teemoja:

• Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

• Tehokas liikennejärjestelmä

• Terveellinen ja turvallinen elinympäristö

• Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

• Uusiutumiskykyinen energianhuolto

Uusiutumiskykyisen energianhuollon tavoitteiden taustalla on Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka, jonka seurauksena alueidenkäytössä on tarpeen varautua uusiutuvan energiantuotannon merkittä-vään lisäämiseen sekä tuulivoimapotentiaalin laajamittaiseen hyödyntämiseen. Tavoitteiden mu-kaan tuulivoimalat tulee ensisijaisesti sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan yksiköihin.

Hankealueella on voimassa 3 maakuntakaavaa: Kainuun maakuntakaava 2020, Kainuun tuulivoi-mamaakuntakaava ja Kainuun vaihemaakuntakaava 2030. Alueella voimassa olevat maakuntakaa-vat ja niiden merkinnät on osoitetuttu kuvassa (Kuva 6-10) epävirallisessa yhtenäismaakuntakaa-vassa, johon on yhdistetty kaikki Kainuussa voimassa olevat maakuntakaavat

Kuva 6-10. Kainuun maakuntakaavayhdistelmä 2/2020.

Kainuun maakuntakaava 2020

Kainuun kokonaismaakuntakaava 2020 on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa 7.5.2007. ja vahvistettu Valtioneuvostossa 29.4.2009 (valtioneuvoston päätös YM3/5222/2007). Maakunta-kaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksillä 13.10.2009 ja 20.2.2013. Kainuun maakuntaMaakunta-kaava 2020 kattaa koko Kainuun alueen ja siinä on käsitelty kaikki kaavan valmistelun aikana tunnistetut keskeisen maankäytön muodot.

Kainuun maakuntakaavassa hankealueella on osoitettu alueita maa- ja metsätalousvaltaiseksi alu-eeksi (M), tärkeäksi pohjavesialualu-eeksi, moottorikelkkailureitiksi ja pääsähköjohdon linjaukseksi.

Tärkeät pohjavesialueet sijaitsevat hankealueen lounais- ja pohjoisosissa. Moottorikelkkareitti kul-kee hankealueen läpi etelästä pohjoiseen. Sähköjohdon linjaus kulkul-kee hankealueen keskiosan läpi itä-länsisuunnassa.

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 30.11.2015 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 31.1.2017. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöminiteriön vahvistus-päätöksestä tehdyn valituksen 21.5.2019 (taltionumero 2294, dnro: 6425/1/17). Kaavassa osoite-taan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen parhai-ten soveltuvat alueet Kainuussa. Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa hankealueen pohjoisosa on osoitettu tuulivoimalle soveltuvaksi alueeksi tv-9. Tv-9-alue jatkuu hankealuetta pohjoisemmaksi ja lännemmäksi Puolangan kunnan alueelle.

Kainuun maakuntavaltuusto on päättänyt 17.6.2019 käynnistä vaihemaakuntakaavan laatimisen Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tarkistamiseksi. Kaavaluonnos on nähtävillä 22.12.2021–

31.1.2022. ja sen hyväksymisvaiheen arvioidaan sijoittuvan loppuvuoteen 2022. Tuulivoimamaa-kuntakaavan tarkistamisen luonnoksessa suurin osa hankealueesta on osoitettu tuulivoimalle so-veltuvaksi alueeksi tv-29. Tarkistamisessa hankealueen läpi on merkitty ohjeellisen pääsähköjoh-don linjaus, josta hankealueen kohdalta lounaaseen ja luoteeseen kulkee pääsähköjohpääsähköjoh-don yhteys-tarve

Kainuun vaihemaakuntakaava 2030

Lainvoimainen Kainuun vaihemaakuntakaava 2030 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.12.2019. Kainuun vaihemaakuntakaavassa 2030 käsitellään alue- ja yhdyskuntarakennetta, vir-kistystä, liikennejärjestelmää, luonnon- ja kulttuuriympäristöä sekä luonnonvarojen käyttöä ja elin-keinojen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavassa osoitettavien uusien kaavakarttaratkaisujen osalta Kainuun vaihemaakuntakaava 2030 kumoaa tai muuttaa osin Kainuun maakuntakaavan 2020 kaavaratkaisuja ja sisältää teknisluonteisia korjauksia Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan, Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan ja KaiKainuun tuulivoimamaakuntakaavan kaavamerkintöihin ja -määräyksiin.

Kainuun vaihemaakuntakaavassa 2030 hankealueen keskiosassa on osoitettu luonnon monimuo-toisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo), sillä Mutajoki on jokihelmisimpukan esiintymisalu-etta. Luo-merkinnän mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, että suunni-teltu maankäyttö ei vaaranna uhanalaisten kasvien tai hyönteisten elinoloja.

Yleiskaava

Hankealueelle ei ole voimassa olevia yleiskaavoja (Kuva 6-11). Lähimmät yleiskaavat ovat Kiehi-mäjoen ja Iijärven rantaosayleiskaava (24.1.2006, 50 metriä, lännessä), Kotilan alueen oyk (23.8.1990, 4 km, pohjoisessa), Iijärven-Ristijärven rantaosayleiskaava (23.1.2002, 6 km, idässä) (Kuva 6-12), Kemilän rantaosayleiskaava (18.5.2005, 8 km, idässä), Iijärven - Ristijärven ran-taoyk:n muutos, Iiniemi (12.7.2006, 11 km, idässä).

Kuva 6-11. Hankealueen läheisyydessä voimassa olevat yleiskaavat.

Kuva 6-12. Ote Kiehimäjoen ja Iijärven rantaosayleiskaavasta.

Asemakaavat ja ranta-asemakaavat

Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä Paltamon keskustaajamassa (Kuva 6-13). Lähimmät ranta-asemakaava-alueet sijaitsevat suunnittelualueen itäpuolella noin 300–400 metrin päässä hankealueen rajasta.

Lähimpänä sijaitsevat ranta-asemakaavat ovat Paltamon kunnan Saunasalmen ranta-asemakaava (Kuva 6-14) sekä Kangasjärven ranta-asemakaava (Kuva 6-15).

Kuva 6-13. Asemakaavoitetut alueet 2019 ja likimääräiset ranta-asemakaava-alueet 10 km etäisyydellä hankealueesta.

Kuva 6-14. Saunasalmen ranta-asemakaava.

Kuva 6-15. Kangasjärven ranta-asemakaava

6.7.2 Vaikutusten arviointi

Laaja-alainen tuulivoimapuisto muodostaa maankäytöllisen kokonaisuuden, jolla sijainnista riip-puen voi olla yhdyskuntarakenteellista merkitystä, mikäli se vaikuttaa muiden toimintojen sijoittu-miseen ja aluevarausten osoittasijoittu-miseen kaavoituksessa. Vaikutukset voivat kohdentua sekä nykyi-seen maankäyttöön ja kaavojen aluevarauksiin, että tuleviin maankäytön kehittämismahdollisuuk-siin.

Arviointia varten selvitetään hankealuetta ja sen lähiympäristöä koskevat tiedot nykyisestä maan-käytöstä sekä voimassa ja vireillä olevat kaavat sekä muut maankäytönsuunnitelmat. Nykyisestä maankäytöstä selvitetään maankäytön perusluokat vaikutusalueella, asutus, loma-asutus, tieyh-teydet, tekninen huolto, elinkeinot ja virkistys. Lisäksi arvioinnissa käytetään ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtäviä selvityksiä (mm. melu- ja varjostusvaikutukset, maisema-analyysi).

Myös yleisötilaisuuksissa ja lausunnoissa saatu palaute huomioidaan.

Hankkeen välittömät vaikutukset maankäyttöön ilmenevät tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreitin ympäristössä. Tuulivoimapuiston rakennuspaikkojen kohdalla alue muuttuu metsätalousalueesta energiantuotannon alueeksi. Muualla tuulivoimapuiston alueella maankäyttö jatkuu entisellään.

Alueelle rakennettava huoltotie- ja maakaapeliverkosto voivat rajoittaa maa- ja metsätalouden har-joittamista menetetyn maan muodossa. Toisaalta alueelle rakennettavat hyväkuntoiset huoltotiet ovat avuksi maa- ja metsätalouden kuljetuksissa, ja niitä voidaan käyttää ympäri vuoden muuhun-kin liikkumiseen.

Välillisiä vaikutuksia tuulivoimapuistoalueella ja sen lähiympäristössä voi aiheutua muun muassa toiminnan aikaisesta melusta ja välkkeestä, jotka rajoittavat asumisen ja muiden ympäristöhäiriöille herkkien toimintojen sijoittumista tuulivoimaloiden läheisyyteen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikuttaako tuulivoimapuistohanke hankealueen ja sen lähiympäristön nykyiseen ja tu-levaan maankäyttöön. Maankäyttöön kohdistuvissa vaikutuksissa huomioidaan erityisesti hanke- alueella ja sen läheisyydessä sijaitseville asuin- ja lomakiinteistöille kohdistuvat vaikutukset. Alu-eellisen tarkastelutason lisäksi tarkastellaan hankkeen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön vaiku-tuksia maakunnallisten ja valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Nykyisestä maankäytöstä selvitetään maankäytön perusluokat vaikutusalueella, asutus, loma-asu-tus, tieyhteydet, tekninen huolto, elinkeinot ja virkistys.

Samanaikaisesti YVA-arvioinnin aikana laaditaan tuulivoima-alueen osayleiskaavaa. Arvioinnin ai-kana valmistuvat selvitykset palvelevat YVA:n lisäksi tätä osayleiskaavoitusta.