Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

Olemassa oleva yhdyskuntarakenne ja asutus

Hankealue sijaitsee Kainuun maakunnassa Ristijärven ja Puolangan kuntien alueilla rajautuen Hy-rynsalmen kunnan rajaan. Paltamon kunnan raja sijaitsee hankealueen pohjoispuolella noin 5 km päässä. Suunnittelualueen lähimmät taajama-alueet ovat Hyrynsalmen ja Ristijärven keskustaa-jama, joista Ristijärven keskustaajama sijaitsee noin 12,5 km hankealueen kaakkoispuolella ja Hy-rynsalmen keskustaajama noin 18 km hankealueen itäpuolella. Puolangan keskustaajama sijaitsee noin 30 km päässä hankealueen luoteispuolella ja Paltamon keskustaajama noin 22 km päässä hankealueen lounaispuolella. Lisäksi hankealueen luoteispuolella sijaitsee Paljakan keskuksen ase-makaavoitetut alueet noin 4–5 km päähän. Asease-makaavoitetut alueet voidaan luokitella yhdyskun-tarakenteellisesti taajama-alueiksi.

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän aineiston ja yhdyskuntarakenteen aluejakoluokittelun 2019 perusteella hankealue sijaitsee taajama- ja kylämäisen rakenteen ulkopuolella. Hankealue sivuaa luoteisosastaan Puolangan kunnan alueen harvanasutun maaseudun alueita (Kuva 6-8).

Hankealueen ympärille on muodostunut maaseutumaista pienkyläasutusta Puolangan Latvalan ja Paljakan matkailukeskuksen alueelle 2,5–5 km päähän hankealueen luoteispuolelle sekä Ristijärven Uvan alueelle Uva -järven kaakkoisrannalle noin 3 km päähän hankealueen eteläpuolelle.

Kuva 6-8. Hankealue ja sen ympäristön yhdyskuntarakenne YKR 2019 aluejakojen mukaisesti.

Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta 13.8.2021 ladatun rakennustietoaineiston perusteella hankealueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia (Kuva 6-9). Alle kahden kilometrin päässä lä-himmistä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee kaikkiaan seitsemän asuinrakennusta ja yhdek-sän lomarakennusta. Alle 5 kilometrin päässä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta sijaitsee yhteensä 95 asuinrakennusta ja 100 lomarakennusta.

Kuva 6-9. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen läheisyydessä.

Nykyinen maankäyttö

Hankealueen ja sen ympäristön CORINE 2018 maanpeiteaineiston mukaisesti on esitetty alla (Kuva 6-10). Maanpeiteaineiston yleistetyn aineiston mukaan hankealue sekä lähialueet ovat kokonaisuu-dessaan joko havu- tai sekametsää ja harvapuustoista aluetta. Hankealueesta noin 3–6 km päässä etelä- ja luoteispuolella sekä pohjoispuolella sijaitsee pienipiirteisiä maatalousmosaiikkialueita.

Hankealueesta etelään noin 3 km ja pohjoiseen noin 5 km sijaitsee myös peltoalueita. Lisäksi han-kealueen koillispuolella noin 3 km päässä sijaitsee Säkkisenlatvan avosuoalue sekä kaakossa noin 5 km päässä hankealueesta sijaitsee Lampisuon avosuo. Hankealueesta noin 1,5 km kaakkoon si-jaitsee Humaljärven ja lounaaseen noin 2,5 km sisi-jaitsee Uvan järvialueet.

Kuva 6-10. Hankealueen ja sen ympäristön CORINE 2018-aineiston mukaisesti.

Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden-käytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto päätti uusista ja tällä hetkellä voimassa olevista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Uudella päätöksellä korvattiin valtioneu-voston 30.11.2000 tekemä ja 13.11.2008 tarkistama päätös valtakunnallisista alueidenkäyttöta-voitteista. Uudet tavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskeisimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnalli-sesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion

viranomaisten toiminnassa. Uudistetuilla tavoitteilla on tarkoitus vähentää yhdyskuntien ja liiken-teen päästöjä, turvata luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parantaa elin-keinojen uudistumismahdollisuuksia. Lisäksi tavoitteiden tarkoitus on osaltaan myös sopeuttaa yh-teiskuntaa ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jaetaan viiteen kokonaisuuteen, jotka käsittelevät seuraa-via teemoja:

• Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

• Tehokas liikennejärjestelmä

• Terveellinen ja turvallinen elinympäristö

• Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

• Uusiutumiskykyinen energianhuolto

Uusiutumiskykyisen energianhuollon tavoitteiden taustalla on Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka, jonka seurauksena alueidenkäytössä on tarpeen varautua uusiutuvan energiantuotannon merkittä-vään lisäämiseen sekä tuulivoimapotentiaalin laajamittaiseen hyödyntämiseen. Tavoitteiden mu-kaan tuulivoimalat tulee ensisijaisesti sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan yksiköihin.

Hankealueella on voimassa kolme maakuntakaavaa: Kainuun maakuntakaava 2020, Kainuun tuuli-voimamaakuntakaava ja Kainuun vaihemaakuntakaava 2030. Alueella voimassa olevat maakunta-kaavat ja niiden merkinnät on osoitetuttu kuvassa (Kuva 6-11).

Kuva 6-11. Kainuun maakuntakaavayhdistelmä 2/2020.

Kainuun maakuntakaava 2020

Kainuun kokonaismaakuntakaava 2020 on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa 7.5.2007 ja vahvistettu Valtioneuvostossa 29.4.2009 (Valtioneuvoston päätös YM3/5222/2007). Maakunta-kaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksillä 13.10.2009 ja 20.2.2013. Kainuun maakuntaMaakunta-kaava 2020 kattaa koko Kainuun alueen ja siinä on käsitelty kaikki kaavan valmistelun aikana tunnistetut keskeisen maankäytön muodot.

Kainuun maakuntakaavassa hankealueella on osoitettu alueita maa- ja metsätalousvaltaiseksi alu-eeksi (M) ja luontomatkailun kehittämisalualu-eeksi (vihreä viiva). Lisäksi hankealueen ulkopuolelle pohjoiseen on maakuntakaavassa osoitettu kohdemerkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo).

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 30.11.2015 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 31.1.2017. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöminiteriön vahvistus-päätöksestä tehdyn valituksen 21.5.2019 (taltionumero 2294, dnro: 6425/1/17). Kaavassa osoite-taan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen parhai-ten soveltuvat alueet Kainuussa. Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa hankealuetta ei ole osoi-tettu tuulivoimalle soveltuvaksi alueeksi (tv). Lähimmät tv-alueet sijaitsevat hankealueen itä- ja lounaispuolilla noin kuuden kilometrin päässä.

Kainuun maakuntavaltuusto on päättänyt 17.6.2019 käynnistä vaihemaakuntakaavan laatimisen Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tarkistamiseksi. Tuulivoimamaakuntakaavan kaavaluonnos (MH § 6) asetetaan nähtäville 21.12.2021 – 31.1.2022. Hyväksymisvaiheen arvioidaan sijoittuvan loppuvuoteen 2022. Tarkistamisessa hankealueelle ei osoitettu merkintöjä tai määräyksiä. Kuiten-kin tarkastamisessa on merkitty hankealueen koillispuolelle ohjeellinen pääsähköjohdon linjaus.

Kainuun vaihemaakuntakaava 2030

Lainvoimainen Kainuun vaihemaakuntakaava 2030 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.12.2019. Kainuun vaihemaakuntakaavassa 2030 käsitellään alue- ja yhdyskuntarakennetta, vir-kistystä, liikennejärjestelmää, luonnon- ja kulttuuriympäristöä sekä luonnonvarojen käyttöä ja elin-keinojen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavassa osoitettavien uusien kaavakarttaratkaisujen osalta Kainuun vaihemaakuntakaava 2030 kumoaa tai muuttaa osin Kainuun maakuntakaavan 2020 kaavaratkaisuja ja sisältää teknisluonteisia korjauksia Kainuun 1. vaihemaakunta-kaavan, Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan ja Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan kaavamerkintöihin ja -määräyksiin.

Kainuun vaihemaakuntakaavassa 2030 hankealueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Hankealue rajau-tuu maakuntakaavassa itälaidasta poronhoitoalueen rajaan (sininen kolmioviiva) ja länsilaidasta pääsähköjohto 110kV osoitettuun reittiin (musta viiva) sekä moottorikelkkailureittiin (harmaa pal-loviiva). Lisäksi hankealueen ulkopuolelle pohjoiseen on maakuntakaavassa osoitettu kohdemer-kinnöillä kaksi Mustakummun luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää aluetta (luo). Kaavaa varten toteutetun Kainuun uhanalaisimmat lajit (Kainuun liitto & Kainuun ELY-keskus 2017) mukaan alueella esiintyy uhanalainen tai uhanalaisia sammalia.

Yleiskaava

Hankealueen Puolangan puoleisella osuudella on voimassa Kotilan alueen osayleiskaava (ks. Kuva 6-12 ja Kuva 6-13), joka on hyväksytty ympäristöministeriössä 23.8.1990. Osayleiskaavassa han-kealueelle on osoitettu metsäntutkimuslaitoksen aluetta (MT-1), maa- ja metsätalousvaltaista alu-etta (M) sekä vesialualu-etta (W). Lisäksi suunnittelualueen läpi kulkee ulkoilureittejä, moottorikelkka-reitti ja alueella sijaitsee yksi käyttövedenottopaikka (EW).

Muut hankealueen lähialueilla voimassa olevat yleiskaavat ovat hankealueen itäpuolella noin 5,5 kilometrin päässä sijaitsevat Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Otsotuuli Oy/UPM-Kymmene Oyj (hyväksytty 16.3.2016) ja Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Prokon Wind Energy Finland Oy (hyväksytty 16.3.2016) sekä eteläpuolella noin 6-8 kilometrin päässä si-jaitsevat Iijärven ja Kiehimänjoen rantaosayleiskaava (hyväksytty 24.1.2006), Iijärven-Ristijärven rantaosayleiskaava (hyväksytty 23.1.2002), Kemilän rantaosayleiskaava (hyväksytty 18.5.2005), Iijärven - Ristijärven rantaoyk:n muutos, Iiniemi (hyväksytty 12.7.2006) ja Ristijärven kirkonkylän yleiskaavaa 2035 (hyväksytty 17.5.2017).

Kuva 6-12. Hankealueen läheisyydessä voimassa olevat yleiskaavat.

Kuva 6-13. Kotila yleiskaava tarkemmin.

Asemakaavat

Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat noin 3,7 kilometrin päässä Puolangan Kotilan alueella (Kuva 6-14). Ristijärven kunnan lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Ristijärven keskustaajamassa noin 13 kilometrin päässä suun-nittelualueesta.

Alle 20 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee yhteensä viisi ranta-asemakaavoitettua aluetta.

- Ristijärven kunnan alueella

o Kuorejärven rak 5,9 km suunnittelualueen eteläpuolella o Kemilän rak 10,6 km suunnittelualueen eteläpuolella o Emäjoen rak 12,6 km suunnittelualueen kaakkoispuolella o Multiniemen rak 18,5 km suunnittelualueen kaakkoispuolella

- Paltamon kunnan alueella

o Kangasjärven rak 10,6 km suunnittelualueen lounaispuolella o Saunasalmen rak 11,1 km suunnittelualueen lounaispuolella

Kuva 6-14. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat asemakaavoitetut alueet vuonna 2019.

Vaikutusten arviointi

Laaja-alainen tuulivoimapuisto muodostaa maankäytöllisen kokonaisuuden, jolla sijainnista riip-puen voi olla yhdyskuntarakenteellista merkitystä, mikäli se vaikuttaa muiden toimintojen sijoittu-miseen ja aluevarausten osoittasijoittu-miseen kaavoituksessa. Vaikutukset voivat kohdentua sekä nykyi-seen maankäyttöön ja kaavojen aluevarauksiin, että tuleviin maankäytön kehittämismahdollisuuk-siin.

Arviointia varten selvitetään hankealuetta ja sen lähiympäristöä koskevat tiedot nykyisestä maan- käytöstä sekä voimassa ja vireillä olevat kaavat. Lisäksi arvioinnissa käytetään ympäristövaikutus-ten arvioinnin yhteydessä tehtäviä selvityksiä (mm. melu- ja varjostusvaikutukset, maisema-ana-lyysi). Myös yleisötilaisuuksissa ja lausunnoissa saatu palaute huomioidaan.

Hankkeen välittömät vaikutukset maankäyttöön ilmenevät tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreitin ympäristössä. Tuulivoimapuiston rakennuspaikkojen kohdalla alue muuttuu metsätalousalueesta energiantuotannon alueeksi. Muualla tuulivoimapuiston alueella maankäyttö jatkuu entisellään.

Alueelle rakennettava huoltotie- ja maakaapeliverkosto voivat rajoittaa maa- ja metsätalouden har-joittamista menetetyn maan muodossa. Toisaalta alueelle rakennettavat hyväkuntoiset huoltotiet ovat avuksi maa- ja metsätalouden kuljetuksissa, ja niitä voidaan käyttää ympäri vuoden muuhun-kin liikkumiseen.

Välillisiä vaikutuksia tuulivoimapuistoalueella ja sen lähiympäristössä voi aiheutua muun muassa toiminnan aikaisesta melusta ja välkkeestä, jotka rajoittavat asumisen ja muiden ympäristöhäiriöille herkkien toimintojen sijoittumista tuulivoimaloiden läheisyyteen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikuttaako tuulivoimapuistohanke hankealueen ja sen lähiympäristön nykyiseen ja tu-levaan maankäyttöön. Maankäyttöön kohdistuvissa vaikutuksissa huomioidaan erityisesti hanke- alueella ja sen läheisyydessä sijaitseville asuin- ja lomakiinteistöille kohdistuvat vaikutukset. Alu-eellisen tarkastelutason lisäksi tarkastellaan hankkeen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön vaiku-tuksia maakunnallisten ja valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Nykyisestä maankäytöstä selvitetään maankäytön perusluokat vaikutusalueella, asutus, loma-asu-tus, tieyhteydet, tekninen huolto, elinkeinot ja virkistys.

Samanaikaisesti YVA-arvioinnin aikana laaditaan tuulivoima-alueen osayleiskaavaa. Arvioinnin ai-kana valmistuvat selvitykset palvelevat YVA:n lisäksi tätä osayleiskaavoitusta.