X-sarjan peruskeili on hyvin haastava suunniteltava ja valmistettava tuote. Alkutilanteessa haastavat särmäykset suurella materiaalinpaksuudella ja suurella myötölujuuden OptimTM 650 MC -rakenneteräksellä tuottavat ongelmia. Suurin ongelma X-sarjan peruskeilin valmistuksessa kumminkin on hitsauksessa. 21 erillistä hitsiä tuovat suuren lämmöntuonnin peruskeilin pinnalle ja näin ollen aiheuttavat suuret muodonmuutokset. X-sarjan peruskeilit olivat näistä asioista johtuen hyvin ongelmallisia valmistaa ja vaativat aina jälkityöstöä, kuten rakenteen oikomista mekaanisesti tai termisesti.
Vuoden 2013 loppupuolella Junttan Oy:n omassa tuotannossa valmistetaan X-sarjan peruskeili PMx22, johon tehdään rakenteellinen muutos lisäämällä kulmiin jäykistelevyt koko peruskeilin pituudelta (Kuva 62). Jäykistelevyjen uskotaan tukevoittavan rakennetta ja näin estävän suurimmat lämmöntuonnin aiheuttamat muodonmuutosten syntymiset rakenteessa. Seuraavaksi uudelle peruskeilin rakenteelle voidaan tehdä FEM-analyysi, josta selviää siihen kohdistuvat kriittisimpien kuormitusten suuruudet. Analyysin tarkoituksena on selvittää, voisiko OptimTM 650 MC -rakenneteräksen vaihtaa pienemmän myötölujuuden teräkseen, kuten S355K2+N. Tällöin peruskeilin valmistaminen helpottuisi entisestään.
Kuva 62. Pitkillä jäykistelevyillä varustettu PMx22 peruskeili hitsauksessa (Junttan Oy, 2013c).
8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSAIHEET
Junttan Oy:n lyöntipaalutuskoneisiin kuuluvaa X-sarjan peruskeiliä voidaan pitää hyvin haastavana tuotteena valmistaa ja kehittää. Haasteelliseksi siitä tekee levyjen materiaalina käytettävä OptimTM 650 MC -rakenneteräs, käytetyt valmistusmenetelmät ja vaaditut muodot rakenteessa. Erittäin haastavat pitkät särmäykset ja pitkien hitsien tuoma lämpö kappaleen pinnalle aiheuttavat sen valmistukseen erityisen paljon haastetta tärkeimpien toleranssivaatimusten ollessa millin tarkat.
Seuraamalla X-sarjan peruskeilin valmistamista Junttan Oy:n omassa tuotannossa huomattiin sen liukupintojen toleranssirajoissa pysymisen aiheuttavan yhden suurimmista ongelmista. Toleranssirajat ovat tarkat, koska toiselle liukupinnalle kiinnitetään alaluisti, jonka avulla peruskeili on kiinni lyöntipaalutuskoneessa ja toiselle liukupinnalle telekeili.
X-sarjan peruskeilille kehitettiin useita valmistusteknillisiä ja rakenteellisia parannusehdotuksia, joiden avulla pyritään vastustamaan epätoivottuja muodonmuutoksia rakenteessa ja pysymään halutuissa toleranssirajoissa. Taulukossa 8 on esitetty X-sarjan peruskeilille kehitetyt rakenteelliset ja laadulliset kehitysideat:
Taulukko 8. X-sarjan peruskeilin rakenteelliset ja laadulliset kehittämisideat.
Rakenteellisista muutosehdotuksista parhaimpana ideana pidettiin pitkien jäykistelevyjen liittämistä peruskeilin kulmiin. Ne otetaan käytäntöön tuotannossa ja testataan niiden toimivuus. Pitkien jäykistelevyjen avulla uskotaan rakenteeseen vaikuttavien epätoivottujen muodonmuutosten vähenevän siinä määrin, että jälkityöstöä ei juurikaan tarvita hitsauksen jälkeen. Tällöin säästettäisiin X-sarjan peruskeilin valmistuksessa rahaa ja aikaa. Tämän lisäksi voidaan jättää myös peruskeilin liukupinnan pohjassa oleva aukko umpinaiseksi ja avata se vasta hitsausten jälkeen. Näin ollen se tukevoittaisi rakennetta hitsauksen aikana, eikä aiheuttaisi rakenteen vääntyilyä. Näiden rakennemuutosehdotusten yhteisvakuutuksesta rakenne pysyisi hitsattaessa entistä paremmin vastustamaan muodonmuutoksia.
Laadullisista kehitysideoista kehitettiin laatutyökalu TWM:n periaatteiden mukaisesti X-sarjan peruskeilille aivan uusi hitsausohjeen pohja ja hitsauksia seuraamalla myös pWPS:t.
Tällöin hitsaamiseen toistettavuus helpottuu, hitsin laatu saadaan pidettynä tasaisena ja ongelmia ei synny hitsaajien vaihtuessa. Lisäksi pohdittiin mahdollisuutta materiaalina käytettävän OptimTM 650 MC -rakenneteräksen vaihtamiseksi S355K2+N -rakenneteräkseksi tai joksikin muuksi pienemmän myötölujuuden teräkseksi. Tällöin särmääminen olisi helpompaa ja materiaali ei olisi niin herkkä menettämään ominaisuuksiaan kuumilla oikoessa. Materiaalin vaihtamisen pienemmän myötölujuuden teräkseksi uskotaan olevan mahdollista tarkastelemalla FEM-analyysia perinteisen ja X-sarjan peruskeilin kriittisimmistä jännityskuvista. Kuvissa siihen vaikuttavat jännitykset eivät ole suurempia kuin perinteiseen peruskeiliin kohdistuvat voimat, jossa käytettiin materiaalina S355K2+N -rakenneterästä. Näiden lisäksi TWM:n periaatteita noudattaen voitaisiin 10 mm paksuiset hitsit vaihtaa 8 mm paksuisiksi hitseiksi. Tällöin lämmöntuonti vähentyisi ja säästöjä syntyisi.
Hitsauksen kehittämistä suunniteltiin sen suurimman ongelman, lämmöntuonnin vähentämisen kautta. Tämä voitaisiin toteuttaa vaihtamalla tällä hetkellä hitsauksessa pääasiassa käytettävä MAG-täytelankahitsaus WiseFusionTM-toiminnolla varustettuun MAG-pulssihitsaukseen tai CMT-prosessilla varustettuun MAG-lyhytkaarihitsaukseen.
Kummallakin prosessilla voidaan saada pienempi lämmöntuonti ja parempi hitsin laatu.
CMT:n etuna lisäksi on mahdollisuus käyttää suojakaasuna hiilidioksidia, joka vähentäisi kustannuksia ja pienempiä hitsausnopeuksia käyttäen se suojaisi riittävästi hitsaustapahtumaa. Uusien hitsausprosessien heikkoutena olisi se, että pitäisi ostaa aivan uudet laitteet, jossa niitä voidaan käyttää. Tämä tuottaisi laitteiston ostamisen verran ylimääräisiä kuluja.
Särmäyksessä suurimman ongelman aiheuttaa taivutuksen takaisinjousto särmättävien levyjen ollessa pitkiä (≥ 6 m), paksuja (10 mm) ja suuri myötölujuus (vähintään 650 N/mm2).
Särmäystä vastaan suunniteltiin levylle esitaivutus, joka tehdään suurimman 10 mm hitsin kohdalta vastakkaiseen suuntaan n. 3° taivutuksella. Tavoitteena on tuottaa hitsauksen lämmöntuonnin aiheuttamaa kulmavetäytymistä vastaava vastakkainen taivutus, jolloin rakenteesta tulisi suora hitsauksen jälkeen.
Ehdotetut rakenteen ja laadun parantamisehdotukset eivät sulje toisiansa pois, vaan niitä voidaan toteuttaa samaan aikaan. Esimerkiksi kaikki rakenteelliset muutokset, kaikki TWM:n parannusehdotukset, toinen ehdotetuista hitsausprosesseista ja esitaivutus voidaan ottaa käyttöön samaan aikaan. Tällöin voi kumminkin olla, että esitaivutusta ei tarvita tai sitä olisi vaikea arvioida lämmöntuonnin ja rakenteellisten muodonmuutosten vähentyessä merkittävästi. Parannusehdotuksia olisi siis paras testata yksitellen ja katsoa kuinka paljon niillä on vaikutusta X-sarjan peruskeilin laadulle ja valmistettavuudelle.
X-sarjan peruskeiliä tarkastellessa keksittiin useita kehitysehdotuksia ja jotkut niistä olivat hyvinkin yksinkertaisia. Sen valmistuksessa ja suunnittelussa syntyviin ongelmiin ei ilmeisesti ollut aikaisemmin kiinnitetty kovinkaan paljoa huomiota valmistuksen tapahtuessa täysin alihankkijoiden toimesta. Tämä ilmeni esimerkiksi hitseillä, joita ei pystytty hitsaamaan tilan ahtauden vuoksi ja suurena rakenteen oionnan määränä.
Valmistuksen siirtyessä Junttan Oy:n omaan tuotantoon sen laatuun kiinnitetään nyt ja tulevaisuudessa enemmän huomiota.
Tätä diplomityötä tehdessä on syntynyt useita kehitys- ja tutkitusehdotuksia. Useimmat niistä koskevat uuden pitkillä jäykistelevyillä vahvistetun X-sarjan peruskeilin jatkokehitysideoita:
1) Tehdään pitkillä jäykistelevyillä varustetulle peruskeilille FEM-analyysi. Sen perusteella tarkastella voidaanko materiaali vaihtaa esimerkiksi S355K2+N -rakenneteräkseksi tai joksikin muuksi pienemmän myötölujuuden teräkseksi.
2) Hitsataan peruskeiliä käyttäen WiseFusionTM-toiminnolla varustettua pulssihitsausta tai MAG-lyhytkaarihitsausta käyttäen CMT:tä. Tämän jälkeen tarkistetaan hitsausmuodonmuutosten määrä sekä hitsin laatu ja verrataan näitä aikaisempiin tuloksiin.
3) Testataan esitaivutuksen toimivuutta särmätyillä sivulevyillä.
4) TWM:n mukaisten periaatteiden tuominen kokonaisvaltaiseen hitsaustoimintaan.
9 YHTEENVETO
Hitsaus on yleisin menetelmä metallien yhteen liittämiseksi käyttäen puristusta ja/tai lämpöä. Se on useasti lyhyt hetki koko tuotteen valmistuskaaressa, mutta sen vaikutusta tuotteen laadulle ja tuottavuudelle ei voi väheksyä. Erityisen tärkeänä osa-alueena hitsausta voidaan pitää kantavien teräsrakenteiden hitsaamista. Hitsatun rakenteen tarkoitus on kantaa siihen kohdistuvat rasitukset ja voimat. Tällöin hitsausliitokset ja hitsin rakenne on oltava riittävän lujia kestääkseen käytön kohdistuvat erilaiset kuormitukset.
Hitsausprosessin tuottama suuri lämmöntuonti aiheuttaa hitsattavassa kohteessa paikallista lämpenemistä ja laajentumista. Tällöin hitsattava kohde ei pääse vapaasti laajenemaan, vaan tyssäytyy. Laajentunut materiaali jäähtyessään kutistuu, mikä puolestaan vastustaa hitsin lähiympäristössä oleva perusaine. Tällöin syntyy sisäisiä jännityksiä hitsiin ja sen läheisyyteen. Nämä sisäiset jännitykset aiheuttavat muodonmuutoksia rakenteessa, jotka ilmenevät taipumisena ja venyilynä.
Tämä diplomityö on osa Tekesin ja useiden yritysten rahoittamaa HitNet-projektia (Hitsaavan teollisuuden hankintatoimen ja toimitusketjun tehostaminen). Työssä tarkasteltiin Junttan Oy:n valmistaman lyöntipaalutuskoneeseen liittyvän tärkeän hitsattavan konstruktion, X-sarjan peruskeilin rakenteellisia ja laadullisia kehitysehdotuksia. X-sarjan peruskeili on uusi malli, jolla pyritään korvaamaan tulevaisuudessa aikaisemmin käytetty perinteinen peruskeili.
Peruskeili on kiinni lyöntipaalutuskoneen ylävaunussa luistilla ja toimii johdepintana siihen kiinnitettävään korkeaan mastoon, telekeiliin. Peruskeilin avulla telekeilin pituutta voidaan kasvattaa tai lyhentää laittamalla ne sisäkkäin. Siitä saadaan lyhyempi kuljetusasentoa varten, jolloin telekeiliä ei tarvitse välttämättä lyhentää manuaalisesti. Peruskeili helpottaa myös paalun pystytyn nostamista, jossa toinen vinssi on hydraulisessa vasarassa eli järkäleessä kiinni ja toinen paalussa. Näiden etuisuuksien vuoksi peruskeili onkin erittäin tärkeä osa Junttan Oy:n valmistamia lyöntipaalutuskoneita.
X-sarjan peruskeilin suunnittelusta ja valmistuksesta tekee haastavan levyjen materiaalina käytettävä OptimTM 650 MC -rakenneteräs, käytetyt valmistusmenetelmät ja hyvin tarkat toleranssirajat liukupinnoilla. Hitsaus tuo kappaleen pinnalle suuren lämmöntuonnin hitsien ollessa pisimmillään yli 6 m pitkiä ja 10 mm paksuja. Särmäyksen puolestaan tekee haastavaksi levyjen takaisinjousto johtuen särmättävien levyjen pituudesta (≥ 6 m), paksuudesta (10 mm) ja suuresta myötölujuudesta (vähintään 650 N/mm2).
Seuraamalla X-sarjan peruskeilin valmistusta Junttan Oy:n omassa tuotannossa sille kehitettiin useita laatua parantavia ja rakenteellisia parannusehdotuksia. Rakenteellisia parannusehdotuksia olivat sen kaikkiin nurkkiin lisättävät jäykistelevyt ja pohjan aukon koneistamatta jättäminen hitsauksen aiheuttamien muodonmuutosten vastustamiseksi.
Laatutyökalu TWM:n (Total Welding Management) periaatteita noudattaen X-sarjan peruskeilille kehitettiin hitsausohjepohja ja hitsausohjeet, joiden avulla hitsauksen voi suorittaa. Lisäksi mietittiin vaihtoehtoisia pienemmän myötölujuuden teräksiä, joista S355K2+N -rakenneteräksen todettiin olevan paras vaihtoehto. Myös ehdotettiin ylisuurten 10 mm hitsien koon pienentämistä 8 mm hitseiksi.
Pitkien jäykistelevyjen käyttäminen X-sarjan peruskeilin valmistuksessa todettiin olevan paras vaihtoehto ja niiden toimivuutta testataan omassa tuotannossa lisäämällä ne PMx22 X-sarjan peruskeiliin. Jos pitkät jäykistelevyt pitävät rakennetta suorempana ja vastustavat epätoivottuja muodonmuutoksia, jatketaan sen kehittämistä tekemällä sille FEM-analyysi.
Tuloksia tarkastelemalla selvitetään pitkillä jäykistelevyillä varustetun X-sarjan peruskeiliin vaikuttavia kriittisimpiä jännityksiä ja kuormituksia. Tulosten perusteella voidaan mahdollisesti harkita materiaalin vaihtamista helpommin hitsattavaan, särmättävään ja jälkityöstettävään materiaaliin, jolloin sen valmistaminen helpottuisi entisestään.
Tavoitteena on saavuttaa tulevaisuudessa X-sarjan peruskeilille tarpeeksi korkea laadullinen taso, jolloin se ei vaatisi yhtään ylimääräistä jälkityötä ja sen valmistaminen sujuisi aina jouhevasti. Tässä diplomityössä esitettyjen parannusehdotuksien avulla sen laatua voidaan parantaa ja kehittää jatkotutkimusehdotuksien avulla entistä paremmaksi.
LÄHTEET
Aaltonen, K. & Andersson, P. & Kauppinen, V. & Söderström, W. 1997. Levytyö- ja työvälinetekniikat. Porvoo: WSOY. 263 s. ISBN 951-0-21438-8.
AGA Oy. 2013. Hapen käyttökohteet. [verkkodokumentti]. [viitattu 11.7.2013]. Saatavissa:
http://www.aga.fi/international/web/lg/fi/like35agafi.nsf/docbyalias/gasschool_o_sol
Aziz, R. F. & Hafez, S. M. 2013. Applying lean thinking in construction and performance improvement. [verkkodokumentti]. [Viitattu15.7.2013]. 17 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S111001681300046X
Barckhoff, J. R. 2006. Total Welding Management. Miami: American Welding Society. 189 s. ISBN 0-87171-743-3.
CEN ISO/TR 15608:fi: 2013. Hitsaus. Ohjeet metallisten materiaalien ryhmille. Helsinki.
Suomen Standardisoimisliitto SFS. 22 s. Vahvistettu 6.5.2013.
Chakravorty, S. S. 2009. Six Sigma programs: An implementation model.
[verkkodokumentti]. [Viitattu10.7.2013]. 16 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0925527309000243
Corus. 2013. Page 2: Continuous improvement (Kaizen). [verkkodokumentti]. [viitattu 11.7.2013]. Saatavissa: http://businesscasestudies.co.uk/corus/product-development-through-continuous-improvement/continuous-improvement-kaizen.html#axzz2Yj0dSkaU
Hietikko, E. 2007. From Experience to Skill – HitSavonia-hankkeen loppuraportti. Kuopio:
Kopiojyvä Oy. 128 s. ISBN 978-952-203-067-2.
Huitti, P. 2013. Lean ja logistiikka – Imuohjaus. [verkkodokumentti]. [viitattu 15.8.2013].
Saatavissa:
http://www.teconomark.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=39&limitstar t=6
Inspecta Oy. 2013a. Rikkomaton aineenkoetus (NDT, Non-Destructive Testing).
[verkkodokumentti]. [Viitattu 26.7.2013]. Saatavissa:
http://www.inspecta.com/fi/Palvelut/Testaus/Rikkomaton-aineenkoetus-NDT-Non-Destructive-Testing/#.UdZldKzQd4I
Inspecta Oy. 2013b. Rikkova aineenkoetus (DT). [verkkodokumentti]. [Viitattu 26.7.2013].
Saatavissa: http://www.inspecta.com/fi/Palvelut/Testaus/Rikkova-aineenkoetus-DT/#.UooIqCfQfW0
ITS-vahvistus Oy. 2013. Paalutus. [verkkodokumentti]. [viitattu 17.6.2013]. Saatavissa:
http://www.its-vahvistus.com/fi/palvelut/erikoisurakointi/paalutus
Junttan Oy. 2013a. Lyöntipaalutus. [verkkodokumentti]. [viitattu 17.6.2013].
Saatavissa:
http://www.junttan.com/ratkaisut_paalutukseen/paalutustekniikat/lyontipaalutus
Junttan Oy. 2013b. Lyöntipaalutuskoneet. [verkkodokumentti]. [viitattu 14.6.2013].
Saatavissa: http://www.junttan.com/products/pile_driving_rigs/pmx24
Junttan Oy. 2013c. Kuva-arkisto. [Viitattu 16.6.2013]. [Junttan Oy:n sisäisessä verkossa].
Junttan Oy. 2012. Hitsauksen laatukirja. [Viitattu 12.8.2013]. [Junttan Oy:n sisäisessä verkossa].
Junttan Oy. 2011. Junttan Oy yritysesittely. [Viitattu 20.6.2013]. [Junttan Oy:n sisäisessä verkossa].
Junttan Oy. 2010a. Yritysesitelmä. [Viitattu 18.6.2013]. [Junttan Oy:n sisäisessä verkossa].
Junttan Oy. 2010b. Hitsatut rakenteet. [Viitattu 21.8.2013]. [Junttan Oy:n sisäisessä verkossa].
Junttan Oy. 2010c. SPC – tilastollinen prosessinohjaus. [Viitattu 4.9.2013]. [Junttan Oy:n sisäisessä verkossa].
Junttan Oy. 2006. Junttan – Tilauksesta toimitukseen. [Viitattu 20.10.2013]. [Junttan Oy:n sisäisessä verkossa].
Jääskeläinen, R. 2009. Pohjarakennuksen perusteet. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
233 s. ISBN 978-952-5491-51-7.
Karjalainen, S. 2012. Fronius CMT mustan teräksen hitsauksessa – kasvata kilpailuetua puolittamalla suojakaasun hankintakustannukset. Hitsaustekniikka-lehti. 5/2012. 54 s.
Karjalainen, T. & Karjalainen, E. E. 2002. Six Sigma – Uuden sukupolven johtamis- ja laatujärjestelmä. Hollola: Salpausselän Kirjapaino Oy. 190 s. ISBN 951-98355-2-0.
Keinänen, J. & Kärkkäinen, J. 2011. Konetekniikan perusteet. 9. painos. Helsinki: WSOY Oy. 364 s. ISBN 978-951-0-32900-9.
Kemppi Oy. 2013a. Wise and Mach Software – Operating Manual. [verkkodokumentti].
[Viitattu 11.11.2013]. 26 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.rapidwelding.com/files/Kemppi%20Wise,Match%20Software%20Manual.pdf
Kemppi Oy. 2013b. Wise – tuottavampaan tulokseen. [verkkodokumentti]. [Viitattu 11.11.2013]. 12 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ferob.fi/doc/kemppi/BR_Wise_AD235_0940_FI.pdf
Kemppinen, P. 2011. Neljä apuvälinettä jokaisen hitsaajan tarpeisiin. Kemppi ProNews 2011. 40 s.
Kumpulainen, J. 2009. WiseFusionTM-toiminto vaativiin hitsauksiin. Hitsaustekniikka-lehti.
5/2009. 34 s.
Kwak, H. K. & Anbari, F. T. 2006. Benefits, obstacles, and future of Six Sigma approach.
[verkkodokumentti]. [Viitattu10.7.2013]. 8 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0166497204001828
Lecklin, Olli. 2002. Laatu yrityksen menestystekijänä. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
464 s. ISBN 952-14-0519-8 .
Lempiäinen, J. & Savolainen, J. 2003. Hyvin suunniteltu- puoliksi valmistettu. Helsinki:
Suomen Robotiikkayhdistys Ry. 180 s. ISBN 97-951-97-3292-3.
Lepistö, J. 2004. MIG-juotto väsymiskestävyyden parantamismenetelmä. Tutkimusraportti.
Lappeenranta: LUT Digipaino. 104 s. ISBN 951-764-871-5 .
Liker, J. 2010. Toyotan tapaan. Jyväskylä: WS Bookwell Oy. 323 s. ISBN 978-952-220-226-0.
Lukkari, J. 2011. Hitsaustalous ja tuottavuus. Hitsaustekniikka-lehti. 3/2011. 60 s.
Lukkari, J. 2007. Uusia ajatuksia hitsaustekniikka-lehdessä. Hitsaustekniikka-lehti. 5/2007.
72 s.
Lukkari, J. 2002. Hitsaustekniikka: perusteet ja kaarihitsaus. 4. painos. Helsinki: Edita Prima Oy. 292 s. ISBN 952-13-1409-5.
Lukkari, J. 2001. Hitsien laatu ja hitsausvirheet. [verkkodokumentti]. [Viitattu 26.7.2013].
15 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.esab.fi/fi/fi/support/upload/Hitsien_laatu_ja_hitsausvirheet.pdf
Martikainen, J. 2013. Hitsauksen laatu – Laadun vaikutus hitsauksen kilpailukykyyn.
Hitsaustekniikka-lehti. 3/2013. 11 s.
Martikainen, A. & Martikainen, J. 2013. Total Welding Management (TWM) – työkalu hitsaustoimintojen johtamiseen ja laadunhallintaan. Hitsaustekniikka-lehti. 5/2013. 60 s.
Martikainen, J. 2012. Hitsaustekniikan jatkokurssi. Luennot osa, 2: hitsauksen laatu ja laadun tuottotekijät. [verkkodokumentti]. [Viitattu 9.7.2013]. 70 s. Saatavissa PDF-tiedostona: https://noppa.lut.fi/noppa/opintojakso/bk20a0301/materiaali
Martikainen, J. 2007. Luentomateriaali. Hitsauksen laadunvarmistus, osa 1. Lappeenranta:
Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 321 s.
Matilainen, J. & Parviainen, M. & Havas, T. & Hiitelä, E. Hultin, S. 2011.
Ohutlevytuotteiden suunnittelijan käsikirja. Teknologiateollisuus ry. Tampere: Tammerprint Oy. 387 s. ISBN 978-952-238-068-5.
Merikallio, L. & Haapasalo, H. 2009. Projektituotantojärjestelmän strategiset kehittämiskohteet kiinteistö- ja rakennusalalla. [verkkodokumentti]. [Viitattu 19.8.2013]. 43
s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_403_994_2095_43/http%3B/tekes-ali2%3B7087/publishedcontent/publish/programmes/rak_ymparisto/documents/lean_raport ti.pdf
Metalliteollisuuden keskusliitto. 1986. Hitsattujen teräsrakenteiden lämmöllä oikaisu.
Helsinki: Metalliteollisuuden kustannus. Tekninen tiedotus 9/86. 28 s. ISBN 951-817-295-1.
Moisio, J. 2007. Lean management – maanläheistä tuotannon kehittämistä.
Hitsaustekniikka-lehti. 5/2007. 72 s.
Niemi, E. & Kemppi, J. 1993. Hitsatun rakenteen suunnittelun perusteet. Helsinki:
Painatuskeskus Oy. 337 s. ISBN 951-37-1115-3.
Nygren, P. & Häkkinen, J. & Posti, A. & Sundberg, P. & Tapaninen, U. 2011. Kuljetusalan ja logistiikan tuotevahingot. Turun yliopisto. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus.
[verkkodokumentti]. [Viitattu 29.7.2013]. 102 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69741/B181%20Kuljetusalan%20ja%20logisti ikan%20tuotevahingot.pdf?sequence=1
Ovako Oy. 2012. Ovakon terästen hitsaus. [verkkodokumentti]. [Viitattu 5.8.2013]. 64 s.
Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ovako.com/PageFiles/320/Ovakon_terasten_hitsaus_15724.pdf
Pesonen, H. 2007. Laatua! Asiantuntija organisaation laatuopas. Juva: WS Bookwell Oy.
278 s. ISBN 978-952-5123-73-9.
Pirinen, M. 2011. Hitsaavan teollisuuden hankintatoimen ja toimitusketjun tehostaminen.
[verkkodokumentti]. [Viitattu 13.6.2013]. 23 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_403_994_2095_43/http%3B/tekes-ali2%3B7087/publishedcontent/publish/programmes/tuotantokonseptit/documents/seminaa riaineistot/kuopio_first_final/lut_final_1_11_2011.pdf
Pronius Oy. 2013. Trans Puls Synergic 2700 CMT Compact. [verkkodokumentti]. [Viitattu 8.11.2013]. Saatavissa: http://www.pronius.fi/?p=68
Rapid Welding and Industrial Supplies Ltd. 2013. Wise and Mach Software- Operating Manual. [verkkodokumentti]. [Viitattu 2.8.2013]. 24 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.rapidwelding.com/files/Kemppi%20Wise,Match%20Software%20Manual.pdf
Rautaruukki Oyj. 2013a. Särmäys, Raex®, kulutusteräkset, ultralujat Optim® QC teräkset.
[verkkodokumentti]. [Viitattu 24.7.2013]. 9 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ruukki.fi/~/media/Finland/Files/Terastuotteet/Kuumavalssatut%20- %20kasittelyohjeet/Ruukki-Kuumavalssatut-ter%C3%A4kset-S%C3%A4rm%C3%A4ysohje.ashx
Rautaruukki Oyj. 2013b. OptimTM MC rakenneteräkset. [verkkodokumentti]. [Viitattu 6.8.2013]. 5 s. Saatavissa PDF-tiedostona: http://www.ruukki.fi/Tuotteet-ja-ratkaisut/Terastuotteet/Kuumavalssatut-terakset/Rakenneterakset/Optim-MC/
Rautaruukki Oyj. 2011. Kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat terminen leikkaus ja kuumilla oikominen. [verkkodokumentti]. [Viitattu 17.10.2013]. 6 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ruukki.fi/~/media/Finland/Files/Terastuotteet/Kuumavalssatut%20- %20kasittelyohjeet/Ruukki-Kuumavalssatut-ter%C3%A4kset-Terminen-leikkaus-ja-kuumilla-oikominen.ashx
Rautaruukki Oyj. 2010. Hitsatut profiilit käsikirja. [verkkodokumentti]. [Viitattu
17.10.2013]. 610 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://software.ruukki.com/Handbooks+and+Guides/Ruukki-Hitsatut-Profiilit-Kasikirja-2010_PDF-versio.pdf
Rosado, T. & Almeida, P. & Pires, I. & Miranda, R. & Quintino, L. 2008. Innovations in arc welding [verkkodokumentti]. [viitattu 7.11.2013]. 18 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
https://dspace.ist.utl.pt/bitstream/2295/182435/1/mocambique.pdf
SFS-EN ISO 15607: 2004. Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Yleisohjeet.
Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. 34 s. Vahvistettu 19.4.2004.
SFS-EN ISO 14001: 2004. Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja opastusta niiden soveltamisesta. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. 50 s. Vahvistettu 29.11.2004.
SFS-EN ISO 9001: 2008. Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. 69 s. Vahvistettu 15.12.2008.
SFS-EN ISO 3834–1: 2006. Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 1:
laatuvaatimustason valintaperusteet. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. 21 s.
Vahvistettu 13.2.2006.
SFS 3052: 1995. Hitsaussanasto. Yleistermit. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS.
126 s. Vahvistettu 25.9.1995.
SFS 2373: 1980. Hitsaus. Staattisesti kuormitettujen teräsrakenteiden hitsausliitosten mitoitus ja lujuuslaskenta. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. 40 s. Vahvistettu 31.12.1980.
Six Sigma. 2013. Lean Six Sigma DMAIC. [verkkodokumentti]. [viitattu 10.7.2013].
Saatavissa: http://www.sixsigma.fi/fi/six-sigma/dmaic/
Stenbacka, N. 2011. Hitsaustalous ja tuottavuus. Helsinki: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 159 s. ISBN 978-951-98212-3-8.
Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 2011. B.4 Kutistuminen, jäännösjännitykset ja muodonmuutokset. [verkkodokumentti]. [Viitattu 29.10.2013]. 13 s. Saatavissa PDF-tiedostona: http://mandata.pp.fi/Hitsaus/Artikkelit/B4.pdf
Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 2006. Hitsauksen materiaalioppi. 2. painos.
Helsinki: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys. 300 s. ISBN 951-98212-2-8.
Suoranta, R. 2007. MIG/MAG-hitsaus. Hitsaustekniikka-lehti. 2/2007. 54 s.
Tuominen, K. 2010. Lean Kohti – täydellisyyttä. Juva: WS Bookwell Oy. 168 s. ISBN 978-952-220-289-5.
Uusitalo, J. 2012. Hitsausvalokaaren hallinnan huippulaatu. Kemppi ProNews 2012. 52 s.
Vaidya, V. & George, B. 2007. Lean-toimintafilosofian soveltaminen hitsaustuotantoon.
Hitsaustekniikka-lehti. 5/2007. 72 s.
Vähäkainu, O. 1998. Rautaruukin teräkset hitsaajan opas. Keuruu: Otava Oy. 96 s. ISBN 952-5010-18-X.
Väisänen, J. 2013. Viiden ässän kehitystyökalu. [verkkodokumentti]. [viitattu 12.7.2013].
Saatavissa: http://www.sixsigma.fi/fi/artikkelit/viiden-aessaen-kehitystyoekalu/
Weldtrade. 2013. Kemppi Oy:n FastMig Pulse 450 -hitsauslaitteisto. [verkkodokumentti]
[Viitattu 18.9.2013]. Saatavissa: http://www.weldtrade.pl/images/mig_fastmig_puls.jpg
LIITE 1 HitNet-projektin osapuolet
LIITE 2 TWM-matriisitaulukko
LIITE 3 OptimTM 650 MC -rakenneteräksen ainestodistus
(Jatkuu)
(Liite 3 jatkoa)
(Jatkuu)
(Liite 3 jatkoa)