3. NYKYTILAN KUVAUS JA KEHITTÄMISTARPEET
4.4 Walking interview
“Walking interview” on osahanke ja oppimisym-päristökokeilu, jossa haastatteluja toteutettiin ikäihmisten palvelutaloissa. Osahanke liittyy Tampereen ammattikorkeakoulussa toteutet-tuun laajempaan hankkeeseen “YAMK-koulu-tus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi”. Osahankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä ikäihmisten palveluissa käytettävien hyvinvoin-titeknologioiden ja arjen apuvälineiden kehittä-miseksi aidossa työelämän oppimisympäristössä.
YAMK- koulutuksessa yksi keskeinen tavoite on ammatillisen toimijuuden vahvistaminen tutustumalla aitoihin oppimisympäristöihin, joissa opiskelijoiden on mahdollista muo-dostaa kuvaa työelämässä tarvittavasta ydin-osaamisesta sekä oppia hyödyntämään jaettua asiantuntijuutta asiakkaiden ja työelämän edus-tajien kanssa. Pedagogisena ratkaisuna oppi-misympäristön autenttisuus merkitsee sellaisen oppimistehtävän käyttöä, joka haastaa opiske-lijoita ajattelemaan ja ratkaisemaan ongelmia alan ammattilaisten tavoin.(Herrington ym.
2010; Frisk 2010; Hökkä ym. 2014.) “Wal-king interview”- osahankkeessa aitoja oppi-misympäristöjä edustivat palvelutalot, joissa YAMK-opiskelijat tutustuivat haastatteluja ja havaintoja tehdessään vanhuksiin, työnte-kijöihin ja johdon edustajiin heidän omassa toimintaympäristössään ja heidän ehdoillaan.
Työskentely autenttisessa ympäristössä edel-lytti heiltä erityisesti joustavuutta ja palvelu-talojen arjen realiteettien huomioon ottamista.
Hyvinvointiteknologioiden ja apuvälinei-den käyttöön ja kehittämiseen liittyy oleel-lisesti niiden käytettävyys. ISO-standardi 9241-210: Ihmisen ja järjestelmän vuorovai-kutuksen ergonomia - Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnittelu käsittelee ja määrittelee ihmiskeskeisen suun-nittelun periaatteet ja aktiviteetit (SFS 2011).
Lisäksi standardissa ISO 9241-11: Näyttö-päätteillä tehtävän toimistotyön ergonomi-set vaatimukergonomi-set määritellään käytettävyyden peruskäsite ja sen arviointi (SFS 2000) (kuva 2). Sen mukaan käytettävyyden arvioin-nin mittarit ovat tuloksellisuus (tarkkuus ja TAVOITTEENA OLI TUOTTAA TIETOA JA YMMÄRRYSTÄ
IKÄIHMISTEN PALVELUISSA KÄYTETTÄVIEN
HYVINVOINTITEKNOLOGIOIDEN JA ARJEN APUVÄLINEIDEN KEHITTÄMISEKSI AIDOSSA TYÖELÄMÄN
OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ.
44
täydellisyys, jolla käyttäjät saavuttavat mää-ritellyt tavoitteet), tehokkuus (voimavarojen käyttö tavoitteiden saavuttamiseksi) ja käyttä-jän tyytyväisyys (epämukavuuden puuttumi-nen ja myönteipuuttumi-nen suhtautumipuuttumi-nen tuotteen käyttöön). Käytettävyyttä tarkastellessa tulee ottaa huomioon myös käyttäjäkokemukseen liittyvät tekijät, kuten laitteiden fyysiset omi-naisuudet, käyttöohjeet, käyttäjädokumentaa-tio ja käyttäjäkoulutus.
Käyttäjätestien avulla tarkastellaan käyttäjän ja kehitettävän tuotteen välisen vuorovaikutuksen
sujuvuutta testauttamalla tuotetta kohderyh-män edustajilla joko käytettävyyslaboratori-ossa tai tuotteen aidkäytettävyyslaboratori-ossa käyttöympäristössä.
Testien avulla pyritään etsimään mahdollisia ongelmakohtia, joita syntyy käytön yhteydessä ja joita tulisi muuttaa sujuvan käytön takaa-miseksi. (Kuutti 2003, 68-70.) Käytettävyys-testauksia voidaan tehdä käyttäjien kanssa jo tuotteen ensimmäisille prototyypeille tai missä tahansa myöhemmässä tuotteen kehitysvai-heessa. Tässä osahankkeessa kohteena olevat arjen apuvälineet olivat jo valmiita ja asuk-kaiden sekä työntekijöiden käytössä. Usein Kuva 2. Käytettävyys ja sen arviointi (ISO 9241-11, mukaeltu ja suomennettu)
Tarkoitettu tulos
Käytettävyys: laajuus, missä määrin tavoitteet
saavutetaan tuloksek-kaasti, tehokkaasti ja
tyytyväisenä.
Käytön lopputulos K ä y t t ö t i l a n n e
T u o t e
T u l o k s e l l i s u u s
T e h o k k u u s
T y y t y v ä i s y y s T a v o i t t e e t
Ym p ä r i s t ö L a i t t e i s t o T e h t ä v ä K ä y t t ä j ä
45
Erilaiset oppimisympäristöt innovaatiotoimintaa edistämässä on todettu, että käytettävyystestaukseen
kan-nattaa yhdistää osallistuva havainnointi, jonka avulla voidaan kerätä käyttäjiltä sellaista tietoa, jota he eivät välttämättä itse osaa kertoa. Osal-listuvan havainnoinnissa tutkimus tehdään tutkijan ja käyttäjien välisessä vuorovaiku-tuksessa tuotteen aidossa käyttöympäristössä.
Tutkija siis menee konkreettisesti siihen ympä-ristöön, jossa kohderyhmän edustajat toimivat.
(Huotari ym. 2003, 54-55).
Osahankkeessa oli tarkoituksena selvittää, miten ikäihmiset, työntekijät ja johto kokevat hyvinvointiteknologioiden ja arjen apuvälinei-den käytön ja niiapuvälinei-den kehittämistarpeet. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisia apuväli-neitä ja mitä apuvälineosaamista palvelutalossa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Toteutimme osahankkeen ulkoiluttamalla kolmen palvelutalon asukkaita palvelutalojen lähiympäristössä ja samalla haastattelemalla heitä. Työntekijöitä ja johtoa haastateltiin rau-hallisessa ympäristössä palvelutalojen tiloissa.
Aineiston keruun toteutimme teemahaastat-teluina. Asukkaita haastattelivat automaatio-teknologian YAMK-opiskelijat, työntekijöitä hyvinvointiteknologian YAMK-opiskelijat ja johtoa terveyden edistämisen YAMK-opiske-lijat. Kustakin palvelutalosta olimme sopineet etukäteen haastateltavaksemme 10 talon asu-kasta, 10 työntekijää ja 3-5 johdon edusta-jaa. Haastatteluihin osallistuminen oli täysin vapaaehtoista ja haastateltava saattoi kieltäytyä haastattelusta milloin tahansa syytä ilmoitta-matta. Haastattelut käsiteltiin luottamukselli-sesti isompana kokonaisuutena. Näin turvataan yksittäisten haastateltavien tunnistamattomuus.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tuke-misesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspal-veluista velvoittaa kuntia tekemään yhteistyötä julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntyviä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyl-listen yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön terveyden, hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Erityi-sesti laissa kiinnitetään huomiota kuntoutusta edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin muun palvelutarpeen ennaltaehkäisemiseksi.
(Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys-palveluista 28.12.2012/980.)
Tampereen kaupungin hyvin vointi suunnitelmassa vuosille 2014 - 2017 tavoitteena on parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tähän tavoitteeseen Tampe-reen kaupunki pyrkii kehittämällä ikäihmis-ten liikuntapalveluita yhdessä asiakkaiden ja palvelutuottajien kanssa. Tavoitteena on, että yli 75- vuotiaita kotona asuvia olisi vähintään 92 %, tehostetussa palveluasumisessa 6 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa enintään 2 %.
Tampereen kaupungissa lisätään ja tehostetaan kotiin annettavia palveluita ja lisätään ja moni-puolistetaan tehostettua palveluasumista. Tam-pereen kaupunki hankkii asumispalvelut sekä yrityksiltä että kolmannen sektorin toimijoilta.
(Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydin-prosessin vuoden 2015 vuosisuunnitelmaesi-tys, 2.) Tampereen kaupunki uudistaa lisäksi ikäihmisten palveluja keskittyen tulevina vuosina yhä voimakkaammin kotona asumi-sen tukemiseen sekä omaehtoiasumi-sen toiminnan ja ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämi-seen. Tampereen kaupungin “Ikäihmisten
46
hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin vuoden 2015 vuosisuunnitelmassa” nostetaan esiin teknologia. Teknologiaa hyödyntämällä kehitetään palvelujen laatua, oikea-aikaisuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. Hyvinvointi-teknologiaa hyödyntämällä lisätään kotona tapahtuvaa palvelua ja hoitoa. Kehitetään hyvinvointiteknologiavuokraamo/-lainaamon toimintamalli ja otetaan se käyttöön.
Haastattelu toteutettiin aurinkoisena perjan-tai-iltapäivänä 22.5.2015. Haastattelijoina jokaisessa palvelutalossa toimivat Tampereen ammattikorkeakoulun kymmenen hyvinvoin-titeknologian, kymmenen automaatioteknolo-gian ja kolme terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaa.
Heidät oli etukäteen informoitu haastatte-lun toteuttamisesta ja haastattelutekniikoista.
Työelämän oppimisympäristöinä hankkee-seen osallistuivat Tampereella toimivista palvelutaloista Petäjäkotikeskus, Tammenleh-väkeskus sekä Viola-koti. Palvelu näissä pal-velutaloissa perustuu yksilölliseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan.
Petäjäkeskus on Tampereen kaupunkilähetyk-sen ylläpitämä palvelutalo, jossa järjestetään
tehostettua palveluasumista kolmessa muis-tisairaiden ryhmäkodissa ja iäkkäille mielen-terveyskuntoutujille on siellä oma ryhmäkoti.
Lisäksi Petäjäkotikeskus tarjoaa lakisääteisen omaishoidon tueksi lyhytaikaisia hoitojaksoja.
Toiminnan tavoitteena on asukaslähtöinen, kodinomainen ja asukkaan toimintakyvyn ylläpitämistä tukeva asumispalvelu, hoito ja hoiva. (Petäjäkeskus)
Tammenlehväkeskus tarjoaa kuntoutus-, hoito- ja asumispalveluja ikäihmisille, sotiemme vete-raaneille sekä muille kuntoutuksen ja hoidon tarpeessa oleville. Palveluasuminen on tarkoi-tettu toistaiseksi vain tamperelaisille sotainva-lideille, sotaveteraaneille ja heidän puolisoille ja leskille, joiden toimintakyky on heikentynyt ja jotka tarvitsevat apua jokapäiväisistä toimin-noista selviytymiseen. Palveluasuntoina on 167 erisuuruista vuokrahuoneistoa. Asukas kalus-taa asuntonsa itse mieleisekseen. (Tammenleh-väkeskus 2014.)
Viola-koti edustaa yksityistä ja yhdistyspoh-jaista palveluasumisen muotoa, joka mahdol-listaa ikääntyneen väestön itsenäisen asumisen ja mahdollisuuden säilyttää omat elämäntavat voimien vähetessä (Viola-koti, katso myös
HYVINVOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄ-MÄLLÄ LISÄTÄÄN KOTONA TAPAHTUVAA
PALVELUA JA HOITOA.
47
Erilaiset oppimisympäristöt innovaatiotoimintaa edistämässä Palviainen 2008; Stenberg ym. 2014).
Tervey-den ja toimintakyvyn heiketessä Viola-kodissa asuvat ikäihmiset tarvitsevat apua ja tukea omatoimisen ja esteettömän liikkumisen sekä siinä tarvittavien apuvälineiden/teknologioi-den käytön mahdollistumiseksi.
Seuraavassa tarkempi kuvaus haastattelun etenemisestä yhdessä haastattelukohteessa, Viola-kodissa:
”Haastattelupaikaksi Viola-kodin työnte-kijöille ja johdolle oli varattu Pellavanto-rilla sijaitseva Juicen kirjasto. Terveyden edistämisen opiskelijat toteuttivat ryhmä-haastattelun neljälle johdon edustajalle kirjastotilan keittiössä. Työntekijät tuli-vat hyvinvointiteknologian opiskelijoiden
Kuva 3. Viola-kodin asukkaita automaatioteknologian opiskelijoiden haastateltavana (Kuva: Olavi Kopponen 2015)
haastateltaviksi kolmena eri ryhmänä omien työvuorojensa sallimissa rajoissa.
Asukkaita sen sijaan haastateltiin auto-maatioteknologian YAMK- opiskelijoiden ulkoiluttaessa heitä Viola-kodin välittö-mässä läheisyydessä Pellavantorilla, Tam-pellan Esplanadilla ja Tammerkosken rantakaduilla (kuva 3). Paikalle oli saa-punut myös kolmen asukkaan muodostama tanssiryhmä Violiinat, joka halusi olla haastateltavana yhtenä ryhmänä Viola-kodin sisätiloissa. Heidän haastattelunsa toteutettiin ryhmähaastatteluna odotelta-essa työntekijöitä haastatteluihin.”
Muissakin kohteissa haastatteluiden kulku oli hyvin saman sisältöinen. Asukkaat nauttivat erityisesti siitä, että he saivat itse valita kaksi ulkoiluttajaansa, joista toinen toimi haastat-telijana ja toinen havainnoi tilannetta. Niin asukkaiden kuin automaatioteknologian opis-kelijoidenkin palautteet haastatteluiden jäl-keen olivat erittäin positiivisia ja tyytyväisyys paljastui myös heidän aurinkoisista olemuk-sistaan. Samoin kaikki työntekijät ja talojen johto olivat erittäin tyytyväisiä sekä ennakko-järjestelyihin että varsinaisiin haastatteluihin.
Kaikki osahankkeeseen osallistuneet opiskelijat antoivat palautetta onnistuneesta haastattelu-kokemuksesta työelämän aidossa oppimisym-päristössä. Merkittävin palaute tuli kuitenkin automaatioteknologian opiskelijoilta. He kiit-tivät ainutlaatuisesta mahdollisuudesta tutus-tua apuvälineitä käyttäviin vanhuksiin ja kuulla heidän elämäntarinoitaan. Yhteinen kokemus avasi heidän elämysmaailmassaan jotain ainutlaatuista ja ennen kokematonta.