5 TULOSTEN TARKASTELU
5.8 Vuosihuuhtoutumat
Nurmes-tutkimuksen vertailupurojen kokonaistypen ja kokonaisfosforin vuosihuuhtoutumat 130-270 kg km-2 a-1 ja 5-10 kg km-2 a-1 (taulukot 28 ja 29) olivat jonkin verran korkeampia kuin Kaupin (1979b) esittä-mät 100-200 kg km-2 a-1 kokonaistypelle ja 4-6 kg km- ' a-1 kokonaisfosforille viljelemättömiltä alueil-ta. Myös Rosenin (1982) esittämät huuhtoutuma-arvot olivat alhaisempia kuin Nurmes-tutkimuksessa vertai-lualueilta saadut. Nämä erot selittyvät Nurmeksen alueiden suuremmalla suon osuudella ja valuma-aluei-den järvettömyydellä. Kauppi (1979a) ja Lepistö (1984) ovat todenneet saman pienten valuma-alueiden tutkimuksissaan. Outokummussa sijaitsevien kolmen pienen valuma-alueen kokonaisfosforin vuosihuuhtoutu-mat vaihtelivat 11-15 kg km-2 a-1 ja kokonaistypen 230-460 kg km-2 a-1 vuosien 1965-1974 aineistossa (Kauppi 1979a). Fosforin ja typen vuosikuormien vaihtelu kaikissa Nurmes-tutkimuksen puroissa neljän vuoden vertailujaksolla oli pieni verrattuna pienten valuma-alueiden aineistoon yleensä (Kauppi 1979a).
Brink (1965) on saanut metsäisiltä valuma-alueilta keskimääräiseksi fosforin vuosihuuhtoutumaksi 6,4 kg km-2 a-1 ja kokonaistypen huuhtoutumaksi 220 kg km-2 a-1. Nurmeksen puroihin verrattuna nämä ovat fosforin osalta hieman pienempiä, mutta typpihuuhtoutuman osalta jonkin verran suurempia.
Murtopuron avohakkuu oli melko laaja-alainen metsä-hallinnon nykyohjeisiin verrattuna, mutta ei poik-keuksellisen laaja aikaisempaan käytäntöön verrattu-na. Murtopuron alueelta esitetty kolmen vuoden kes-kimääräinen fosforihuuhtoutuma 0,8 kg hakkuuhehtaaria kohden ylitti keskimääräisen pitkänajan fosfori--huuhtoutuman peltoalueilta 0,57 kg km-2 a-1 (Kauppi 1979b). Kivipurossa keskimääräinen fosforihuuhtoutuma oli pieni, 0,1 kg hakkuuhehtaaria kohden. Kivipuron veden laadun muutokset voidaan selittää kasvaneella virtaamalla. Kivipurossa kokonaisfosforihuuhtoutuma näyttää palautuneen ennen toimenpiteitä vallinneelle tasolle kolmen vuoden aikana, mutta Murtopuron alueella vuosihuuhtoutuma pysyi lähes nelinkertaisena vertailujaksoon nähden. Grip (1982) on saanut koko-naisfosforihuuhtoutumaksi 0,4 kg hakkuuhehtaaria kohden kolmen vuoden aikana. Myös hänen tutkimuksis-saan ensimmäisten kahden vuoden ajan huuhtoutuman kasvu oli voimakkainta.
Knighton ja Stiegler (1980) ovat saaneet huuhtou-tumaksi sadevesisuolta 0,5 kg ha- ' a-1 ja maa-vesisuolta 1,5 kg ha-1 a-1 (hakkuutähteet poltet-tiin). Heidän tulostensa mukaan huuhtoutuma maavesi-suolta jatkui ainakin kuusi vuotta avohakkuusta, kun
taas huuhtoutumalisä sadevesisuolta päättyi kolmen vuoden jälkeen.
Bloomfield (1981) on todennut fosforin huuhtoutumisen olevan mahdollista suurien valumien aikana pintava-luntana ja pelkistyneissä olosuhteissa maaperässä.
Shapiro (1958) on todennut orgaanisen aineksen lisäyksen nostavan sekä orgaanisen että epäorgaanisen fosforin määrää tulvivassa maassa ja happamassa maaperässä. Hänen mukaansa raudan pelkistyminen oli vaikuttavin tekijä fosforin liikkeellelähtöön.
Orgaanisen aineksen määrä Murtopurossa nousi yli 80
%, mutta Kivipurossa ainoastaan 23 % kolmen vuoden keskiarvona. Toisaalta kiintoaineksen määrä Murtopu-rossa nousi 18 % ja KivipuMurtopu-rossa 40 % avohakkuun jäl-keen. Murtopurossa tämä voi heijastaa maanpintaa pitkin tapahtuvan huuhtoutuman vähäisempää osuutta, vaikka maan pinta oli hakkuun ja korjuun aikana selvästi rikottu. Koska pohjavesipinta nousi avohak-kuun seurauksena Murtopuron alueella, pohja- ja maaveden virtaukset ilmeisesti kasvoivat ja nousivat ylempiin maakerroksiin, missä oli ravinteita, or-gaanista ainesta, rautaa ja muita metalleja (Likens ja Bormann 1975, Greenland ja Hayes 1981).
Pohja- ja maaveden osuus kokonaisvalunnasta saattaa tällaisissa tapauksissa olla suuri, johtaen pelkisty-neisiin olosuhteisiin, kuten Rodhe (1985) on toden-nut Havaitut korkeat liukoisen fosfaatin, raudan ja kemiallisen hapen kulutuksen arvot tukevat tätä teoriaa. Esim. raudan huuhtoutumat nousivat 85 % Murtopurossa ja 26 % Kivipurossa. Viimemainittu johtunee lähinnä kasvaneesta vesimäärästä. Maavesi-kokeissa Kivipuron hakkuualueella Heinonen (käsikir-joitus) on todennut myös fosforin huuhtoutuvan.
Huomattava kaliumhuuhtoutuma selittynee kasvillisuu-den (puuston) poistolla (Likens ja Bormann 1975) ja lisääntyneellä valumalla molemmissa puroissa.
Kloten-projektin vuotuinen kokonaistyppihuuhtoutuma 10,4 kg hakkuuhehtaaria kohden (Grip 1982) vastaa hyvin Murtopuron alueella mitattua 9 kg ha- 1. Or-gaanisen typen osuus oli suurin kaikissa kuudessa Nurmes-tutkimuksen purossa. Saman on myös Lundin (1984) todennut. Nitraattitypen vähäinen määrä selittynee hitaasta nitrifikaatiosta happamilla mailla (Tamm ym. 1974). Murtopuron nitraattitypen huuhtoutuma kohosi kolmivuotisjaksolla hakkuun jälkeen nelinkertaiseksi ja Kloten-projektissa 9,3-kertaiseksi vertailukauteen nähden (Grip 1982).
Avohakkuun jälkeen hydrologiset tekijät koko ekosys-teemiin kohdistuneiden muutosten kanssa - lisääntynyt valaistus, kasvillisuuden puuttuminen aluksi, puuston poisto, häiriöt maaperän rakenteessa, mm. autolyysi ja ylimääräinen orgaanisen aineksen määrä - vaikutta-vat purovesien laatuun ja huuhtoutumiin yhdessä.
Hydrologiset muutokset Murto- ja Kivipurossa olivat samansuuntaisia (Seuna 1988). Orgaanisen aineksen huuhtoutuma oli korkeimmillaan hakkuuvuonna, eikä
näyttänyt alenevan yhtä nopeasti kuin ojituksen jälkeen.
Vesiensuojelullisesti haitallisimmat vaikutukset hak-kuusta aiheutuivat fosforin huomattavasta huuhtoutu-misesta pohjaveden ollessa korkealla. Ilmiö jatkunee, kunnes hydrologiset ja maaperän häiriöt ovat tasoit-tuneet (Likens ja Bormann 1975). Ammoniumtypen huuh-toutuminen oli Murtopurossa aluksi nitraattitypen huuhtoutumista voimakkaampaa. Kaliumin voimakas huuhtoutuminen hakkuun jälkeen oli 4,7-kertainen vertailukauden huuhtoutumaan nähden. Huuhtoutuman määrä oli kuitenkin vain puolet Kloten-projektissa todetusta huuhtoutumasta (Grip 1982). Vertailukauden huuhtoutumat olivat samaa suuruusluokkaa molemmissa tutkimuksissa. Murtopurossa todettu kaliumin huuhtou-tuman määrä saattaa olla puuston kasvulle haitallista (Finer 1988).
Koivupurossa hakkuun ja ojituksen jälkeen kokonais-typen huuhtoutuman kasvu kolmen vuoden summana oli 7,7 kg toimenpidehehtaaria kohden. Tästä 2,0 kg ha-1 a-1 oli ammoniumtyppeä ja 0,6 kg ha- la-1 nitraatti-typpeä. Suopurossa huuhtoutumalisät ojitushehtaaria kohti olivat 5 kg hala' kokonaistyppeä, ammonium-typpeä 1,1 kg ha- la-1 ja nitraattityppeä 0,8 kg
ha- la-1. Nitraattitypen huuhtoutumat olivat samansuu-ruisia kuin Lundinin (1984) julkaisemat, ammoniumity-pen ja kokonaistyammoniumity-pen arvot vastasivat aiempia suoma-laisia tuloksia (Kenttämies ja Laine 1984 ja Lepistö 1984).
Orgaanisen aineksen huuhtoutumat laskivat alle ver-tailukauden arvojen sekä Suo- että Koivupurossa kolmantena vuonna toimenpiteistä. Saman ovat toden-neet Kenttämies ja Laine (1984) ja Hynninen ja. Sep-ponen (1983). Tähän viittaa myös Alasaarelan ja Heinosen (1984) kemiallisen hapen kulutuksen aine-virtaaman lasku Pohjanmaan vuosien 1911-1931 ja 1962-1979 jokiaineiston vertailussa.
Kiintoaineksen huuhtoutuminen ojituksen jälkeen riip-puu ensisijassa ojitustava.sta, -ajankohdasta ja maaperän ominaisuuksista. Kiintoaineksen huuhtoutu-mamäärät ovat ainoastaan suuntaa-antavia arvioita, kunnes jatkuvasti toimivia vedenlaadun mittauslait-teita käytetään ojituksen aikana ja sen jälkeen (Sallantaus 1986). Kiintoaineshuuhtoutumat, etenkin mineraaliaines ja siihen sitoutuneet muut aineet, ovat korkeimmillaan ylivalumakausina useita vuosia, kuten Bergquist ym. (1984) ovat korostaneet. Suopuron tulosten perusteella ojitus eroosioherkkään maahan aiheutti suurimmat kuormat, vaikka ojitusprosentti oli pieni. Suotautumisvyöhykeestä ei ollut apua, koska se ei pystynyt estämään ylivalumakausien huuhtoutumia. Tutkimuksissa, missä vedenlaatuaineisto on kerätty ainoastaan kasvukauden ajalta, kiintoain-eksen huuhtoutumamäärät ovat ilmeisesti liian alhai-sia (Kenttämies 1980).
Kalibrointiaika-vertailualuemenetelmään perustuva
pienten valuma-alueiden käyttö on alunperin hydrolo-ginen tutkimusmenetelmä (Sallantaus 1986). Nurmes-tutkimuksessa lähes viisivuotinen purojen vertailu luonnontilassa antoi hyvän perustan Nurmes-tutki-muksessa ennen metsän käsittelyjä. Nurmes-tutkimuksen purojen veden voimakas värittyneisyys on vaikeuttanut mm. sulfaatin ja nitraatin määrittämistä. Avohakkuun ja ojituksen vaikutuksia tulisi selvittää myös veden väriltään vaaleissa vesissä ja ilmasto-olosuhteiltaan vähemmän ankarissa oloissa. Toisenlaisissa oloissa ainehuuhtoutumien vesistövaikutukset saattavat voimistua Nurmes-tutkimuksessa saaduista (Granberg 1986, Simola ym. 1988).
6 TIIVISTEL NIA
Avohakkuun ja ojituksen vaikutuksia puroveden laatuun on tutkittu kuudella pienellä valuma-alueella kolmen vuoden ajan toimenpiteiden jälkeen. Purojen vesi on kylmää, hapanta ja väriltään voimakkaan ruskeaa runsaan orgaanisen aineksen ja raudan määrän vuoksi.
Orgaaniset typpiyhdisteet ovat vallitsevia, epäor-gaanisia typpiyhdisteitä purovesissä on niukasti.
Laaja turvemaalla tehty avohakkuu aiheutti hakkuu-vuonna orgaanisen aineshuuhtoutuman kaksinkertaistu-misen, kokonais- ja fosfaattifosforihuuhtoutuman 4-5-kertaistumisen. Raudan ja kokonaistypen vuosi-huuhtoutumat kaksinkertaistuivat samanaikaisesti.
Kokonais- ja fosfaattifosforin huuhtoutumat olivat korkeimmillaan toisena vuonna hakkuista. Kolmantena vuonna kokonais- ja fosfaattifosforihuuhtoutumat olivat pienempiä kuin hakkuuvuonna, mutta edelleen runsaat kolmin- ja nelinkertaiset kalibrointikauteen verrattuna. Kaliumin vuosihuuhtoutuma kolminkertais-tui hakkuun jälkeisenä kolmivuotisjaksona. Huuhtou-tumat kasvoivat, koska suljettu ainekierto päättyi hakkuun jälkeen. Pohjaveden pinta nousi, mikä voi-misti pohjaveden ja pintakerrosvalunnan virtausta.
Samalla maaperä muuttui hapettomaksi. Runsas kasvi-aineksen hajoaminen ja maaperässä tapahtuva mine-ralisaatio lisäsivät ainehuuhtoutumia. Valaistuksen muutoksella saattoi olla merkitystä humuksesta va-pautuvan fosforin määrään.
Mineraalimaalle tehdyssä avohakkuussa, missä puroa reunusti suojavyöhyke, ainehuuhtoutumien kasvu jäi selvästi pienemmäksi.
Alueella, mikä avohakattiin ja ojitettiin, selvimmät muutokset olivat pH-luvun tasainen nousu, orgaanisen aineksen huuhtoutumien aleneminen ojitusvuoden jäl-keen, epäorgaanisten typpiyhdisteiden sekä kokonais-ja fosfattifosforin huuhtoutumien tasainen kasvu.
Kiintoaineshuuhtoutuman kasvu oli tällä alueella nelinkertainen, kun pienialaisempi ojitus eroosio-herkkään maahan aiheutti yli kymmenkertaisen kiinto-aineshuuhtoutuman kasvun.
Metsätaloustoimenpiteiden laajuus, suoritustapa ja ajankohta vaikuttavat oleellisimmin veden laatumuu-
toksiin, huuhtoutumien määrään ja kestoon. Suoja-vyöhyke puron ja avohakkuun välillä vähensi selvästi haitallisia vesistövaikutuksia.
7 P AA TÖSMAININNAT
Nurmes-tutkimus käynnistyi metsähallituksen ja vesi-hallituksen yhteistyösopimuksen pohjalta vuonna 1977.
Metsähallitus on tutkimusalueiden omistajana vastan-nut toimenpiteiden toteutuksesta samoin kuin eräistä maastomittauksista, mistä lausun parhaat kiitokseni.
Tässä esitetty aineisto on kerätty yhteistyössä Vesien-ja ympäristöntutkimuslaitoksen ja Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin kanssa, joiden henkilökunnalle esitän parhaat kiitokseni suuresta avusta. Dosentti Pertti Huttusta, MMK Riitta Nii-niojaa ja FL Anna-Liisa Holopaista kiitän arvokkais-ta ohjeisarvokkais-ta työni eri vaiheissa. Parhaat kiitokset myös professori Seppo Mustoselle, dosentti Pertti Seunalle ja professori Harri Seppäselle työn ohjauk-sesta ja arvokkaista huomautuksista käsikirjoituk-seen.
KIRJALLISUUTTA
Ahti, E. 1987. Water balance of drained peatlands on the basis of water table simulation during the snowless period. Com-municationes Instituti Forestalls Fenniae 141. 64 s.
Ahti, T., Hämet-Ahti, L. & Jalas, J. 1964. Luoteis-Euroopan kasvillisuusvyöhykkeistä ja kasvillisuusalueista. Luon-non Tutkija 68, 1: 1-28.
Ahtiainen, M. 1988. Effects of forest clear-cutting and drainage on water quality in the Nurmes-study. Teoksessa:
Sym-posium on the hydrology of wetlands in temperate and cold regions. Joensuu, Finland 6-8 June 1988. Vol. 1, 320 s. Helsinki. Suomen Akatemian julkaisuja 4/1988:-206-219.
Ahtiainen, M. & Kenttämies, K. 1985. Ennakkotuloksia avohakkuun ja metsäojituksen vaikutuksista ympäristöoloihin Nurmes- tutkimuksessa. Vesi- ja ympäristöhallituksen monis- tesarja 369. Helsinki.
Ahtiainen, M., Holopainen, A.-L. & Hovi, A. 1985. Phytoplanktori, primary production and dark fixation in a polyhumic lake in eastern Finland. Aqua Fennica 15, 1:77-88.
Ahtiainen, M., Holopainen, A.-L. & Huttunen, P. 1988. General description of the Nurmes-study. Teoksessa: Symposium on the hydrology of wetlandsin temperate and cold re- gions. Joensuu, Finland 6-8 June 1988. Vol. 1, 320 s.
Helsinki. Suomen Akatemian julkaisuja 4/1988: 107-121.
Alasaarela, E. & Heinonen, P. 1984. Alkalinity and chemical oxygen demand in some Finnish rivers during the periods 1911-1- 931 and 1962-1972. Tiivistelmä: Eräiden Suomen jokien alkaliniteetti- ja CODMn-arvoja vuosilta 1911-1931 ja 1962-1972. Publications of the Water Research Institute 57: 3-13.
Aubertin, G. M. & Patric, J. H. 1972. Water quality from clearcut forest land. The Northern Logger and Timber Processer 14: 22-23.
Bergquist, B., Lundin, L. & Andersson, A. 1984. Hydrologiska och limnologiska konsekvenser av skogs- och myrdikning. Sik-sjöbäcksområdet. Forskningsrapport Nr 9. Limnologiska Inst. Uppsala. LIU 1984: B 4: 1- 27.
Bloomfield, C. 1981. The translocation of metals in soils. The chemistry of soil processes. Teoksessa: Greenland, D.
J. & Hayes, M. H. B. (eds.). John Wiley & Sons Ltd. s.
463-497.
Bormann, F. H., Likens, G. E., Fisher, D. W. & Pierce, R. S. 1968.
Nutrient loss accelerated by clear-cutting of a forest ecosystem. Science 159: 882-884.
Bormann, F. H. ja Likens, G. E. 1979. Pattern and process in a forested ecosystem. New York, Springer-Verlag 253 S.
Inst. Skogforsk. 36, 12: 1-22.
Brink, N. 1965. Jordbrukets roll i naturvattnens eutrofiering.
Nord. Jordbr. 47:197-207.
Brown, G. W. & Krygier, J. T. 1967. Changing water temperature in small mountains treams. Jour. Soil and Water Conserva-tion 22, 6: 242-244.
Brown, G.W., Swank, G.U. & Rotacher, J. 1971. Water temperature in the streamboat drainage. U.S.D.A. Forest Service, Research Paper PNW-119, Portland, Oregon. 17 s.
Christophersen, N. & Wright, R. F. 1980. Sulphate at Birkenes, a small forested catchment in southernmost Norway. Teok-sessa: Drablös, D. & Tollan, A. (eds.). Ecological impact of acid precipitation. SNSF-project. 286-287.
Covington, W. W. 1976. Forest floor organic matter and nutrient content and leaf fall during secondary succession in northern hardwoods. Doctorial Thesis. Yale University, New Haven, Connecticut.
Dickson, W. 1975. The acidification of Swedish lakes. Rep. Inst.
Freshw. Res. Drottningholm 54: 8-20.
Douglass, J. E. & Swank, W. T. 1975. Effects of management practi-ces on water quality and quantity. Coweeta Hydrologic laboratory, North Carolina. Repr. Northeastern Forest Experimental Station, USDA For. Serv. Gen. Tech. Rep.
NE-13, 1975: 1-13.
Dovland, H., Joranger, E. & Semb, A. 1976. Deposition of air pollutants in Norway. Teoksessa: Braekke, F. H.(ed.).
Impact of acid precipitation on forest and freshwater ecosystems in Norway. SNSF-projekt. FR 6/76: 15-35.
Feller, M. C. & Kimmins, J. P. 1984. Effects of clearcutting and slash burning on streamwater chemistry and watershed nutrient budgets in Southwestern British Columbia.
Water Resources Research 20, 1: 29-40.
Ferda, J & Novak, M. 1976. The effect of ameliorative measures on the changes of the quality of surface and ground waters in peat soils. Proceedings: 5 t h Internat. Peat Con-gress, Poznan, September 1976, 1:118-127.
Finer, L. 1988. Lannoituksen vaikutus turpeen ravinnetunnuksiin, puuston biomassaan ja ravinteiden kiertoon varsinaisella nevarämemuuttumalla, ruohoisella nevarämemuuttumalla ja mustikkakorpimuuttumalla. Helsingin yliopisto, Suometsä-tieteen laitos, tutkielma MML-tutkintoa varten. 197 s.
Finer, L. Heimala-Reimas, R. & Päivänen, J. 1988. Tree stands and ground vegetation in two watersheds in the Nurmes-re-search area. Aqua Fennica 18, 1:47-6 0.
Gholz, H. L. 1980. Production and the role of vegetation in element cycles for the first three years on an unburned clearcut
100
watershed in western Oregon. Ecol. Soc. Amer. Bull. 61:
149 (Abstract).
Gjessing, E. T., Henriksen, A., Johannessen, M. & Wright, R. F.
1976. Effects of acid precipitation on freshwater che-mistry. Teoksessa: Braekke, F. H. (ed.). Impact of acid precipitation on forest and freshwater ecosystems in Norway. SNSF-project, FR 6/76: 64-85.
Granberg, K. 1986. The eutrophication of lake Lestijärvi as a consequence of forest bog ditching. Aqua Fennica 16, 1:
57-61.
Greenland, D. J. & Hayes, M. H. B. 1981. Soil processes. The chemistry of soil processes. Teoksessa: Greenland, D.
J. & Hayes, M. H. B. (eds. ). John Wiley & Sons Ltd. s.
1-35.
Grip, H. 1982. Water chemistry and runoff in forest streams at Kloten. Division of Hydrology, Department of Physical Geography, Uppsala University, UNGI Repport No. 58: 1-144.
Hall, J. D. & Lantz, R. L. 1969. Effects of logging on the habitant of coho salmon and cutthroat trout in coastal streams.
Symp. on salmon and trout in streams. Univ. of British Columbia, Vancover.
Heikurainen, L. 1980. Effect of forest drainage on high discharge.
International Assosiation of Hydrological Sciences Publications, no. 130, 89-96. Proceedings of the Helsin-ki Symposium, June 1980, Finland.
Heikurainen, L., Kenttämies, K. & Laine, J. 1978. The environ-mental effects of forest drainage. Suo 29, 3-4: 49-58.
Hewlett, J. D. & Hibbert, A. R. 1961. Increases in water yield after several types of forest cutting. Reprinted from Quart. Bul. Internat. Assoc. Sci. Hydrol. Louvain, Belgium. Sept. 5-17.
Hillman, G. R. 1988. Preliminary effects of forest drainage in Alberta, Canada on groundwater table levels and stream water quality. Teoksessa: Symposium on the hydrology of wetlands in temperate and cold regions. Joensuu, Fin-land, 6-8 June 1988. Vol. 1, 320 s. Suomen Akatemian julkaisuja 4/ 1988: 190-196.
Holopainen, A-L. 1988. Avohakkuun, ojituksen ja maanmuokkauksen vaikutukset metsäpurojen levälajistoon ja perustuotan-toon. Helsingin yliopisto, Kasvitieteen laitos, tut-kielma MML-tutkintoa varten, 67 s.
Holopainen, A.-L. Hovi, A. & Rönkkö, J. 1985. Avohakkuun ja metsä-ojituksen vaikutuksesta vesibiologiaan. Vesi- ja ympä-ristöhallituksen monistesarja 369. Helsinki.
Holopainen, A.-L., Hovi, A. & Rönkkö, J. 1988. Lotic algal com-munities and their metabolism in small forest brooks in the Nurmes area of eastern Finland. Aqua Fennica 18, 1:
29-46.
Hornbeck, J. W. & Kropelin, W. 1982. Nutrient removal and leaching from a whole-tree harvest of Northern Hardwoods. J.
Environ. Quai. 11, 2: 309-316.
Hovi, A. 1988. Organic carbon dynamics in small brooks before and after forest drainage and clear-cutting. Teoksessa: Sym-posium on the hydrology of wetlands in temperate and cold regions. Joensuu, Finland 6-8 June 1988. Vol. 1, 320 S. Helsinki. Suomen Akatemian julkaisuja 4/1988:
220-231.
Huttunen, P., Holopainen, A.-L. & Hovi, A. 1988. Effects of silvi-cultural measures on production biology of forest broo-ks. Teoksessa: Symposium on the hydrology of wetlands in temperate and cold regions. Joensuu, Finland 6-8 June 1988. Vol. 1, 320 s. Helsinki. Suomen Akatemian jul-kaisuja 4/1988: 239-248.
Hynninen, P. & Sepponen, P. 1983. Erään suoalueen ojituksen vaiku-tus purovesien laatuun Kiiminkijoen vesistöalueella, Pohjois-Suomessa. Summary: The effect of drainage on the quality of brook waters in the Kiiminkijoki river basin, nothern Finland. Silva Fennica 17, 1: 23-43.
Järvinen, 0. 1986. Laskeuman laatu Suomessa 1971-1982. Vesihalli-tuksen monistesarja 408. 142 s.
Kauppi, L. 1975. Orgaanisen aineen huuhtoutuminen ja siihen vaikut-tavat tekijät. Summary: The washing out of organic matter and factors affecting it.- Nat. Board of Waters, Finl.,Rep.84.72 p.
Kauppi, L. 1979a. Effect of drainage basin characteristics on the diffuse load of phosphorus and nitrogen. Publications of the Water Research Institute 30: 21-41.
Kauppi, L. 1979b. Phosphorus and nitrogen input from rural popula-tion, agriculture and forest fertilization to forest watercourses. Publications of the Water Research insti-tute 34: 35-45.
Kauppi, L. 1982. Testing the applicabability of the CREAMS model to estimation of agricultural nutrient losses in Finland.
Publications of the Water Research Institute 49: 30-39.
Kauppi, L. 1984. Contribution of agricultural loading to the dete-rioration of surface waters in Finland. Tiivistelmä:
Valumavesien fosforin merkitys vesistöjen reheväitymi-sessä. Publicatins of Water Research Institute 57:
31-40.
Kaunisto, S. ja Paavilainen, E. 1988. Nutrient stores in old drainage areas and growth of stands. Seloste: Turpeen ravinnevarat vanhoilla ojitusalueilla ja puuston kasvu.
Communications Instituti Forestalls Fenniae 145: 1-39.
Kenttämies, K. 1977. Utlakningen av fosfor och kalium från dikade och gödslade torvmarker.-Diffuse vannforurensninger, tilförsel og transport. 13. Nord. Symp. om Vatten-forskn., Röros, Mai 1977. Nordforsk, Miljövårdssekreta-riatet, Publ. 1977, 2: 271-280.
102
Kenttämies, K. 1980. The effects on water quality of forest draina-ge and fertilization in peatlands. The influence of man on the hydrological regime with special reference to representative and experimental basins. Proc. Helsinki Symp. June 1980. IAHS Publ. 130:277-284.
Kenttämies, K. 1981. The effects on water quality of forest draina-ge and fertilization in peatlands. Tiivistelmä: Metsä-ojituksen ja lannoituksen vaikutus veden laatuun.
Publications of Water Research Institute 43: 24-31.
Kenttämies, K. 1987. Metsäojituksen ja metsänlannoituksen vaikutus valumaveden ominaisuuksiin. Helsingin yliopisto, Limno-logian laitos, tutkielma MML-tutkintoa varten 33s.
Kenttämies, K. & Laine, J. 1984. The effects on water quality of forest drainage and phosphate fertilization in a peat-land area in central Finpeat-land. Proc. 7th Int. Peat Congr.
Dublin June 1984. 3: 342-354.
Knighton, M. D. & Stiegler, J. H. 1980. Phosphorus release follo-wing clearcutting of a black spruce fen and black spruce bog. Proc. Sixth Int. Peat Congr. Duluth, Min-nesota, USA. 1980: 577-583.
Komiteanmietintö 1987: 62. Metsä- ja turvetalouden vesiensuoje-lutoimikunnan mietintö. Helsinki 1988. 344 s.
Kortelainen, P. & Mannio, J. 1988. Humic lakes: acidity from natural and anthropogenic sources. Teoksessa: Symposium on the hydrology of wetlands in temperate and cold regions. Joensuu, Finland 6-8 June 1988. Vol. 1, 320 S.
Helsinki. Suomen Akatemian julkaisuja 4/1988: 308-316.
Krause, H. H. 1982. Nitrate formation and movement before and after clear-cutting of a monitored watershed in central New Brunswick, Canada. Can. J. For. Res. 12: 922-930.
Kubin, E. 1977. The effect of clear cutting upon the nutrient status of a spruce forest in Northern Finland (64° 28' N). Acta Forestalia Fennica 155:
Kurimo, H., Latja, A. & Antikainen, K. 1985. Avohakkuun ja metsä-ojituksen vaikutukset biotooppien mikroilmastoon sekä maan pintakerroksen lämpö- ja kosteusoloihin. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 369. Helsinki.
Kurimo, H. & Uski, A. 1988. Short-term changes in pine mires after drainage for forestry. Teoksessa: Symposium on the hydrology of wetlands in temperate and cold regions.
Joensuu, Finland 6-8 June 1988. Vol. 1, 320 s. Helsinki.
Suomen Akatemian julkaisuja 4/1988: 256-269.
Laaksonen, R. & Malin, V. 1980. Vesistöjen veden laadun muutoksista vuosina 1962-1977. English summary: Changes in water quality in Finnish lakes and rivers 1962-1977. Publica-tions of the Water Research Institute 36. 70 s.
Laaksonen, R. & Malin, V. 1982. Veden laadun muuttumisesta järvissä vuosina 1962-1982. Vesihallituksen monistesarja 138.
60 s.
Laattala, J. 1983. Puro- ja puronvarsikasvillisuudesta Nurmes-tutkimuksen alueilla Sotkamossa ja Valtimolla. Erikois-työ. Joensuun yliopisto, biologian laitos. 86 s.
Latja, A. & Kurimo, H. 1988. Temperature changes in the soil and close to the ground on wetlands drained for forestry.
Teoksessa: Symposium on the hydrology of wetlands in temperate and cold regions. Joensuu, Finland, 6-8 June 1988. Vol. 1, 320 s. Suomen Akatemian julkaisuja 4/1988:
46-51.
Lepistö, A. 1984. Ainetaseet pienillä valuma-alueilla. Vesihalli-tuksen monistesarja 264. 105 s.
Levno, A. & Rothacher, J. 1967. Increases in maximun stream tempe-ratures after logging in old-grouth Douglas-fir wa-tersheds. Pacific Northwest Forest and Range Expt. Sta.
Res. PNW-65. 12 s.
Likens, G. E. & Bormann, F. H. 1972. Revegetation following forest cutting: mechanisms for return to steady state nutrient cycling. Science 199: 492-496.
Likens, G. E. & Bormann, F.H. 1974. Linkages between terrestrial and aquatic ecosystems. BioScience 24: 447-456.
Likens, G. E. & Bormann, F. H. 1975. An experimental approach to New England Landscapes. Teoksessa: Hasler, A. D. (ed.).
Coupling of Land and Water Systems. Ecol. Stud. Springer Verlag, New York. 10: 1-51.
Lundin, L. 1984. Torvmarkdikning. Hydrologiska konsekvenser för Docksmyren. Summary: Peatland drainage - effects on the hydrology of the mire Docksmyren. Uppsala Universitetet, naturgeografiska institutionen, avdelning för hydrologi.
Report series A, 1984:3. 75 s.
Lundin, L. 1988. Impacts of drainage for forestry on runoff and water chemistry. Teoksessa: Symposium on the hydrology of wetlands in temperate and cold regions. Joensuu, Finland 6--8 June 1988. Vol. 1, 320 s. Helsinki. Suomen Akatemian julkaisuja 4/1988: 197-203.
Lynch, J. A., Corbett, E. S. & Sopper, W. E. 1980. Re-evaluation of management practices on the biological and chemical characteristics of streamflow from forested watersheds.
Pennsylvania State University. Institute for research on land and water resources. Office of Water Research and Technology. 99 s.
Melillo, J. M. & Gosz, J. R. 1983. Interactions of biogeochemical cycles in forest ecosystems. Teoksessa: Bolin, B. &
Cook, R. B (eds.). The major biogeochemical cycles and their interactions. Scope 21: 177-217.
Mustonen, S. E. Seuna, P. 1971. Metsäojituksen vaikutuksesta suon hydrol.ogiaan. English summary: Influence of forest drai- ning on the hydrology of peatlands. Publications of the Water Research Institute 2. 63
104
Nilsson, S. I. & Bergkvist, B. 1983. Aluminium chemistry and acidification processes in a shallow podzol on the Swedish westcoast. Water, Air, and Soil Pollution 20:
311-329.
Nilsson, S. I., Wiklander, G. & Farrell, E. P. 1983. Stores of
Nilsson, S. I., Wiklander, G. & Farrell, E. P. 1983. Stores of