lisesti muiden lajien lisääntymiseen. Vertailukohdaksi on syytä ot taa ainoastaan muikku,
jonka kutu tapahtuu osittain säännöstelyvyö—bykkeessä, mutta joka haastateltujen kalastajien mukaan ei ole krsi—
nyt sifännöstelystä. Havainnot kutualueista ja kutevien siikojen määrästä on pyrittävä tekemw4n koekalastuksin.
Säännöstelyn aikana vedenpinta on marraskuussa n. 4 m luonnontilais—
ta vedenkorkeutta ylempänä.
On todennkköistä, että siian kutualueetsijaitsevat nykyään ylempänä kuin luonnontilan aikana. Tällöin valtaosa siian mätimunista tuhoutuu, paitsi biologisista syistä,
myös jäätymällä aliveden aikana (vrt. SMCK 1955, WEATHERLEY 1972).Muikku kutee osittain “vanhan veden” alueella.
Rauen kutualueet ovat todennäköisesti siirtyneet ylemmÄksi säännös telyn
alet.tin.
Kuten odel PL un todettu, Vuokkijiirven vesi nousee toukokuuswi hyvin nopeasti, Ja hanki voi kutsu v’sntakaavibyöhykkeessä.5.
TI IVISTELMÄSäinnösteiyn kajojen lis ymis ja ravintubio]ogjaa kohdistuvien vaikutusten selvittömiseksi SUOritettiin v:n 1975 aikana vesikasvj ja
ja luonnontilaiseksi
Valitulla Änhtil Vuonna 1974 selvitettiin myös syvdnteiden sedi—
mentaatiota ja sedimentin Piilevöstöd sekä kemiaa sdnnöste1yn limno—
logisten vaikutusten kartoittamiseksi Skdnnöstelyn kalastoile aiheut taien muutosten toteamiseksi Suoritettiin Vuokilta ja Änötilt kalas—
totiedustelu
Vesika5Vitutkmuk perusteella todettiin etth Änhtt hrvi on jossajfl mdrin karipj vesi kuin Vuokkijörvi Aineiston perusteella ei voitu havaita vesikasvilljSuUd vhentyneen Vuokissa Tutkimusta lidiritsi todennököisesti metsdlaflnoitust r vaiku5, Lajisto1i5 muutoksia (mm. IsoMteksen hövidminn) oli sen 1jaan tapaStunut
aiheuttaa lisdntyneen eroosion ja kohottaa sekd jbrven humuspitoisuutta, ettö maaperdn laadusta riippuen myös ravinnepitoi Suutta ja siten rehevöitt järveö. Tömd voi johtaa mm, alusveden haoenvajases SuuremrnSsa järvissö ei trofia•asteen muutos ole niin selvi kuin sienjs tai Seiaisissa jörvissö, j0issa on pitkö rantaviiva Esimerkiksi Kiantajär55 oli todettavissa orgaani sen aineksen pitojsuudefl flousu, mikh ei kuitenkaan vaikuttanut happi—
tilanteesssn kuten
Likaantiien nöytil peittdvdn säönnöstelyn vaikutuksi5 silld Oulu—
jörven sedimefltiSSd tapahtuneet muutokset olivat ilmeisesti Pddasiassa jätevesj aiheuttamia
mukaan lajist on kÖyhtya VU0kkijä53 huo mattavasti Erityiss kotilot (Gastropoda) vesiperhostoukat (tri—
choptera), päivänkoreflnortoukt (Epherneridae) ja kaislakorenflofltoukt (Sialiäse) näyttä Vhentyfleen Samansuuntainen vaikutus todettiin Oulujärve ponjae1äj51IQs55 Kiantaj55 ja IS0Pyhäntäjärves ei todettu selviä’ säännöste]yn vaikutuksia
Slikasaa ii s on Voukkj
j
:IVCS.. ka las tuslj edus te iun fnukaan nykyisin 7 1 UOnrij lan aikajoe a. Muikkua 1 s urj samaa luokkaa kuin 1 uotlnon•ii 1 an
83
KIRJALLISUUTTA
Aase, P. 1960. Vassdragereguicriujene ug fieket. — Vediegg till Åreberetningen om fiskeriundersökeiser i reguierte
vaeadrag ved Inspektören for ferskvannefiskets vitenekape—
lige avde]ning. Steneilerad.
, 1963. Limningenreguieringne virkningar p4 fieket. Moniste.
Aihonen, 1’. 1967. Palaeolimnologicai inveetigatione of three iniand iskee in South—Weetern Finland. — Acta Bot. Fennica 76:1 -
59.
1971. On the verticai dietribution of iron and organic matter lii some Finnish iake sedirnente. — Aqua Fennica
1971; 98 — 104.
Axeison, J. 1961. Zoopiankton and impoundment of two lakes in Nortb Swedn (Ransaren and Kuitejön). — Rep.Inst. Freehw.
Ree. Drottningholm 42:84 — 168.
Berge, 1. 1973. En undereAkeiee av foesile diatomeer i en sedimeut—
profii fra Mj$ea utenf/r Eelgoya 1973. - Norek Inetitutt for Vannforekning. Deirapport 2:1 — 21.
Bradbury, J.P. & wadånington, C.B. 1972. The impact of European
Settiement on Shagawa Lake, Northeaetern Minneeota, U.S.A.
— Contribution No. 112, Limnoiogicai Reeearch Oenter, Univereity of Minneeota. 32 pp.
Bmmdin, 1’. 1949. Cironomiden und andere Bodentiere der sf14—
echwediechen Urgebirgeseen. — Rep. Inet.
Freew.
Ree.Drottningholm 30:1 — 914.
Dahi, K. 1926. Undereökningar vid Tunhövdfjorden angående fiekene näringsförhållanden före och efter regieringen.
-Svenska Vattenkraftefören. Pubi. 185: 1 — 19.
J)anegaard, W. , Claueen, II., Juhuaen, 5. & Langway, C.C. 1970:
VI. gär isot bietra tider. — Porekning och frameteg 8:11— 15
Frey, D.G. 1974: Paleolimnology. — Mitt. Int. Vei-. Limnoi. 20: 95 — 123.
Granberg, K. 1972 a: Pilijänteen yhteouvet’tutkimus. II. Nykytila ja siihen johtanut kehitys. Kasviplankton. —Vesihalli—
tuksen tiedotakoia 27 (Ix): 1 — 89.
, 1972 b: The diatom suocessions in the recent sediments and the eutrophication of Ristiselkä, Lake Päijänne, Central ?inland. —Aqua Pennica 1972:20 — 27.
, 1972 c: Tuomiojärven tutkimua n, 1970—1971. —Jyväs1y1iln hydrobioDgisen tutkimuslaitoksen tiedonantoja 31:
1 — 61.
, 1973: The eutrophication and pollution of Lake Päijänne, CentzalPtnlend. —Ann. Bot. Fennici 10: 267 —
308.
Granbsrg, K. & Lappalainen, K.M. 1973: Leppäveden limnologinen tutkimus.
—Jyväskylän hydrobioiogisen tutkimuslaitoksen tiedon—
antoja 32: 1 — 58.
Grimås, U. 1961: The bottom fauna uF uatural and impounded lakes in northern Sweden. —Rep. Inst. Preshw. Res. Drottningho]m 42: 183 — 237.
, 1962: The effect of increased water lavel fluctuation upon the bottom fauna in Lake ElAsjön, nOrthern Swedsn.
—Rep. Inst. Preshw. Res. Drottningholm 44: 14 — 41.
, 1965: The short—ten effect ui’ artificial water—level
fluetuations upoo the littoral
fauna
of Lake Kultsjön, northern Sweden. —Rep. Inst. Preshw. Res. Drottningholm 46: 5 —21.
Haflberg, R.O. 1974: Paleoredox conditions in the Eastern Gotland.
Baein during recent centuries. -Merentutkimuslaitoksen Julkaisu 238: 3 — II.
85
Harjula, EI. 1972: Hiidenveden ja Tuusulanjärven rehevöitymisen kehitys puhjasedirnenttien valossa. —Limnologian ]isensiaattityli,
helsingin yliopiston hirnnulugian laitos. 109 pp.
Huitfeld—Kaas, EI. 1955: Der Einfluss der Gewässerregelungen auf den Fisohbestand in Binnenseen. —Nationaitrykkeriet. Oslo. 105 pp.
Hustedt, F. 1959: Systematisohe und Ögologische Untersuchungen Uber die Diatomeen—Fiora von Java, Bali und Sumatra. III. Die ögölogische Faktoren und ihr Einfluss auf die Diatomeen—
fiora. —Arch Hydrubiol.Suppl. 16: 274 — 594.
Hutehinson, G.E. 1957: A treatise on limnology. Vol.1. — John Wiley
& Sons mc. New Yojk. 1015 pp.
, 1955: Einige Randbemerkungen zur Seentypennomenkiatur.
—Schweitz, Zeitschr. Hydrol. 15: 19$ — 212.
, 1956: Zur Limnoiogie einiger ewässer Finnland. XVII.
Ånn. Zool.Soc. “Vanamo” 18 (2): 1 — 61.
Hylander, N. 1955: Förteckning över Nordens växter. 1. Kärlväxter.
—4 th edition, 175 pp. Lund.
Järnefelt, EI. 1952: Plankton ais Indikator der Trophiegruppen der Seen. —Ann.Acad. Scient. Fennicae (A Iv) 18: 1 — 29.
Kainuun vesipiiri 1972: Kainuun vesivarojen ja niiden käytön kokonais—
inventointi. —Vesihallitus. Tiedotus 55: 1 — 145.
Kormondy, E. 1969: Concepts of ecology. —209 pp. New Jersey.
Koli, L. 1975: Retkeilijän kalaopas. —Helsinki, 120 pp.
Dappalainen, K.M. 1972: Päjänteen yhteenvetotutkimus. A 1. Nykytila ja siihen johtanut kehitys. —Fysikaalis—kemialliset selvi—
tykset. —Vesihallituksen tiedotuksia 27: 1 — 188.
Lindström, T. 1962: Life history of white1ish yong (coregonus) ja two lake reservoirs. —Rep. Inst. Freshw. Res. Drottning—
hoim 44: 115 — 144.
, 1965: Ohar and whitefish recruitment ja North Swedish lake reservoirs. —hep. Inot. Freshw. Res. Drottning—
hoim 46: 124 — 140.
Linkola, K. 1955: Regionale Artenstatistik der Silsswasserflora Finnlands.
—Ann, Loi. Soo. Zooi. Bot. Fennicae Vanamo 3(5) 1 — 13.
Luther, H. 1951: Verbreitung und ökologie der höheren Wasserpflanzea im Brackwasser der Ekenäs—Gegend in Sildfinnland. 1.
—Acta Bot. Feun. 49: 1 — 231.
Lotmarker, T, 1964: Studies on planktonic Crustacea ja thirteen lakes ja Northern Sweden. —Rep. lasi. Freshw. Res. Drottning—
hoim 45: 115 — 176.
Manisto, L. 1941: Lie Seetypen Finnianös auf fioristiseher und
vegetationsphysioognomiseher Giundiage. —Ann. Bot, S°, Zool—Bot, Fennicae Vanamo 15(5): 1 — 314.
keioikov, 3. 3. 1970: Reservoirs of Hydroeleetric Power Stations and the Development of Hydrobiology ja the USSR.
—Hydrobiol Journal 6 (5): 1 — 9.
Metsähallitus 1975: Taulukot metsähallituksen suorittamista metsä—
lannoituksista vv, 1971 — 1975. —9 pp.
Muotiala, 3. 1972: Järvien vedenkorkeuksien vaikutuksesta ranta—alueiden käyttöön. -IV maanparannus— ja vesitaloussymposio, Vaasa 50. — 51.5.1972. Vesihallitus, tiedotus 54:
4/1 - 4/15.
Mustajärvi, V. 1972: Pienehköt tekojärvet virkistyskäyttöä varten.
—TV maariparunnus— J:i. vesital oussymposic, Vaasa
— 1 . 5. 1 3’/2. V(;i 0t1 i Luo, Li uduLuo 4: b/1 — b/i 1
87
Mäkinen, Y. 1974: Tilastutiedettä biologeille. —Turku. 306 pp.
Möider, K. & Tynni, 8. 1967: Uber Finrilands rezente und subfossile Diatomeen. 1. 0. 8. Soc. geol. Finlande 39:199 — 217.
Nenonen, Mi. 1971: Inarinjärven ja Muddusjärven pohjaeläintutkimuksen 1971 tuloksista. Moniste. 6 pp.
Nenonen, 0. & Nenonen, Ml. 1972: Havaintoja Lokan ja Porttipahdan
tekoaltaista. Vesihallitus, tiedotus 21: 1 — 16,+ 45 liites.
Niemist, Ii. 1969: Sedimenttihavainnot Helsingin merialueen pilaan—
tumistutkimtilcsissa. —Limnoiogisymposion 1968: 111 — 117.
Niisson, N—A. 1955: Studies on the feeding habito of trout and char ja North Swedish lakes. Rep. Inst. Freshw. Res. Drottning—
holm 36: 163 - 225.
, 1960: Seasonal fluctuations in the food segregation of trout, ehar and whitefish in 14 North—Swedish lakes.
—Rep. Inst. Freshw. Res. Drottningholm 41: 185 — 205.
, 1964: Effects uf irnpoundment on the feedirig habits of bruwn trout and uhar in Lake Ransaren (Swedish Lappl3nd).
—Ver. Int. Ver. Lio]. 15: 444 — 452.
, 1966: Vattenkraftsutbyggnad och fiske i Sverige.
—Limnologisymposion 1965: 10 — 22.
, 1968: Säännösteltyjen vesien kalat. In: Svärdson, 0., Niisson, N—A., Dahlström, H. & Tuunainen, P. 1968:
Kalat, kalavesien hoito ja kalanviljely. -Helsinki. 302 pp.
Nyroos, 8. 1973: Lohjanjärven tilan kehittyminen ja siihen vaikutta neet tekijät. —Vesihallituksen tiedotuksia 54: 1 — 191.
ppo, L 1 91(): Lokan a 1 taau kai at osia. —0 uumen kalastus] eh i 77:
116 - 11$.
Rodhe, W. 1964: E±’feets of impoundment on water cliemistry and plankton in Lake Ransaren. —Verh. Int. Ver. Limnol. 15:
457 — 445.
Runn8trim, 5. 1951: The population of char, Salmo alpinus, Linn, in a regulated lake. Rep.Inst. Freshw. Res. Drottning—
hoim 52: 66 — 78.
, 1952: The population of trout, Salmo trutta, Linn, ja reguiated lakes. —Rep. Inst. Preshw. Res. Drottning—
hoim 55: 179 — 198.
, 1955: Ohanges in fisli production in impounded lakes.
Verh. Int. Ver. Limnol. 12: 176 182.
, 1964: Effects of impoundment on the growth 0±’ Salmo trutta and Salvelinus alpinus ja Lake Ransaren ($wedish :Ilappland), —Verh, Int. Ver. Limnol. 15:
455 — 461.
Sandman, 0. 1974: Tutkimus Espoon Pitkäjärven pohjakerrostumista.
—Vesihallituksen tiedotuksia 61: 1 — 45.
Sarre, V. 1972: Tekojärven kalataloudellisista muutoksista.0— Suomen Kalastuslehti 79: 12 — 14.
Seppänen, E.W. 1972: Vesistöjen säännöstelytoimisto. —Vesitalous 5/172:
5 — 27.
Siack, H.I). 1955: Factors affecting the productivity 0±’ Coregonus clupeoides Lacepede in Loch Lomond. —Verh. Int. Ver, Limno. 12: 185 — 186.
Stockner, J.G. 1971: Preliminary eharacterization 0±’ lakes in the Experiniental Lakes Area, northwestern Qntario, using diatom occurrences in sediments. —J. Fish. Eec. Bd.
Canada 28 (2): 265 - 275.
89
Stube, M. 1958: Tiie fauna
•r
a regulated lan. •Hep. Iriet. Freshw.Res. I)ruttningb.lm 3.): 162 — 224.
Suzidbäck, K. 19’(2:
Kalastus Lukan ja Porttipahdan tekoaltai]la vuonna
1971. —Suumen Aalastusiehti 79: 155 — 158.Tikkanen, T. 1957: Lituraalin kaavillisuuz kä1ytUc.u!Sn vdsistötutki—
mu.Zsen apuna. —Limnologisymposior 1966: 104 — 110.
Tc’ivoraen, J. 19u6: Lausunto veden&i’Inriöst&yn nik’atuksesta Inarin—
flrzen
kalakantoihin ja kalastukseeL.—75
pp. Moniste., 1973:
Inaricjiirven
stinnösteiystf1. Suomen Kalastuslehti 8o: 56 — 57.Iucminen, T, & Laikari, 14. 1973: Vesistöjen söännöstelykustannukset.
—Vesihallitus, tiedatus 41: 1 — 8a.
Tuimainen, P. 1970: Pilijänteen kalataloustutkimus. Åiustava tutki—
musselostus ja hoitosuunnitelma 1. —Jyväskylän hydro—
biolugisen tutkimuslaitoksen ttedznantoja 7: 1 — 101.
Weatherley, A.H. 1972: Growt and ecology of fish populations.
—London and New York. 293 pp.
Vesihallitus. 1972: Kainuun vesivarijen ja niiden käytön kokonais—
inventointi. —Vesihallituksen tiedotuksia 33: 1 — 145.
Vesivoimatoimikunta 1958: Satmuaii säännösteiyauunnitelma II. Sään—
nöstelyuunnitelwa ji sen vaikutus rartamftihin. —301 pp.
Vogt, II. 1971 a: Voimuktnsti &Uhaaöstelt3jen teku$rvien ominaisuuk—
ei fla, k$iytLntii
J kii*nsstukseita.
—Vusiha 3 itus, tiedo—I.u: n: — 4O(
Vogt, 14. 1971 b: Arvio Hautaperhzs säffnnöetelyaltaan tulevasta veden laadista ja täyttimalido1lisuaksist sekä ataan vaiku—
tukststa K&IaJt.nu vesistössä. —Vesih:flhitus,
tiedotus
8: 55Zhadiri, V.I & Gerd, 3 1 97u: Pauna and Ilura ui tEie rivers, lakes
;tUi iuuurvi iut hu 1.3.3 .R. —3 uiuuu Lin. h’u p1).
%AIT1ZVESIPILRINVESITOIMLSTOMITE1 2‘Z5STEI1YTUTKIMUSPohjaietenäytteet 2aietenäytteidn;Läritystu1Dkset3.-16.5.1974 9.5.
N1vteknk.Pkuk.Nhajhd.heh.FeCuCciCrVr 2t visteSyy.mrng/gjnn.jnn.mg/gpg/gg/gp/mg/ rn/gmg/g Psk0,51,275,9018516051,7485555310,82 o,5-1,0ii53,5516514729,6585624512,80 1,0—1,50,933,1220718629,9543527512,76 1,5—2,01,032,7016715127,8262421290,76 2,0—2,50,8%2,251981120,8221818272,71 2,5-5,00,782,1727525628,7251820290,62 5,5—4,00,922,0527024929,4231721SC0,86 4,5—5,00,882,1724722730,5191517230,75 5,0—6,00,725,1328126226,418122029 6,0—7,00,883,6054251826,5201518250,80 7,0—8,00,932,4326841754,02%1925
55
1,09 8,0—9,01,052,5529927550,7191418250,98 9,0—100,842,4752950528,9201617250,92 1o-110,942,5055152727,0201419260,86 11—120,952,3555152825,6181516210,86 12—13u,69
2,5555755425,4191218250,82 Ärjinee1k0—0,51,975,9057,546,948,6424646293,56 0,5—1,01,024,5588,976,742,6364545562,3 1,0—1,51,284,6584,472,352,7551556302,55 1,5—2,01,373,5585,975,270,2587240282,7tt 2,0—2,51,442,5585,176,016,5314950252,41 2,5—5,01,562,6012811555,7264051252,28 5,5—4,01,782,1011610476,9181920222,67 4,5—5,02,502,1015111888,2171718252,76 6,0—7,00,932,7515615969,7182524221,97 8—91,672,5514613146,8171718201,75 10—111,582,7519717745,516182021,81 15—140,955,1010590,994,616262%222,44ovrr 9is n0yt
kuk syv.cmhaihcL mogjä5nn. rng/g 155 152 5,112 170
20 1o/2F6/8
hehkFe j5änn.m/g mg/g 14247,4 11849,7 97,462,5 15145,7
Ili )g/gmg/g 17201,70 20221,85 20222,16 21241,96
kaLse
kS -:ik655rvi
20—21 25—25 50-51 u—0,5 0,5-1,0 i0•15 ,5—2,0 2,0—2,5 2,5-,0 5,5-4, 4,5-5,0 6—7 8—9 10—11 15-14 15—1 20—21 25—2 50—51 0—0,5 0,5—1,0 1,0-1,5 1,5—2,6 2,0—2,5 2,5—5,0 3,5—4,0
4,5—5,0 6—7 8—9 10—11 13—14 15—16 20—21 25—26 50—31
10D 1,C 1,4 2,49 1,46 1,15 0,78 1,04 0,86 2 0,96 1,05 1,14 0,95 1,48 ),51 1,u7 1,1 0,84 -r7 0 4,30 5,26 5,58 4,55 4,68 5,70 4,45 4,48 6,28 6,88 5,58 5,18 5,52 5,05 1‘
7, 5 2,7 ‘ 5,5% 0 5, 5,17 5,55 2,52 6, ,5 2,57 9,12 9,52 10,9 10,8 10,5 11,8 9,98 8,98 12,7 9,57 9,88 9,1u 10,7 7,82 6,65 6,88
7 155 124 20,4 205 178 214 202 176 167 244 1o5 250 261 197 67,9 48,6 65,7 58,7 5 7j 65,5 49,8 50,2 56,7 54,7 eS,0 68,8 82,1 76,2
1518 1%22 1521 1920 2214 2427 2523 565o 2950 15 13 1.12 1410 1411 1515 128 1212 11 122 1521 1851 1$52 1554 1572 1745 1948 1656 1475 5579 2655 2856 2440 2255 1929 1954 2271
60,4 11$ 111 24 118 187 159 19b 182 153 151 221 143 229 21 178 45,8 52,2 42,5 59,5 56,9 58,1 51,1 52,4 57,2 57,0 45,6 46,2 59,4 54,6
71,8 59,4 56,8 55,2 55,0 27,9 28,2 25,3 19,5 22,5 95,5 21,0 58,2 25,5 2,1 55,5 10) 128 145 145 159 121 172 15-’ 151 116 65,1 60,5 65,6 62,0 81,4 110
2725 2952 272% 2626 2022 1718 2127 1725 1521 1522 2025 1119 1$25 19 141% 28 5940 4536 5832 5257 4035 4259 4242 4556 7557 4135 5640 4040 51Se 2955 5545 5548
5,85 2,14 1, 1 1,13 1 5 o,75 0,5% 0,51 1 4,18 4,74 5,04 4,72 5,55 4,89 5,85 5,25 8,44 6,28 4,26 4,02 5,83 5,68 5,99 4,24
Näytenäytekok.Pkok.Nhaihd.hehk.1ieCu00NiCrMn pistesyv.cmkg/gmg/gjäänn.jäänn.rng/ipg/gpg/g
p/g
g/gmg/g mg/gmg/g Än%ttijärvi0-0,52,556,7517,515,41671675555419,4 0,5—1,04,506,0052,940,71412472515917,1 1,0—1,5o,066,1851,425,717619726417,5 1,5—2,04,405,6032,925,11451858565917,1 2,0—2,54,785,7756,525,417416455826,8 2,5—5,65,485185,15991641674Li15918,5 3,54,C2,867,6027,1i971651453355418,5 4,5-5,C2,256,5557,726,01851665555519,6 6—71,825,2954,724,61522464824871,8 8-91,996,1572,554,1152401001969058,1 10—111,705,6544,755,6148205557485,2 13—142,546,8$45,852,5121256654525,5 15-162,225,7559,945,21402176454425,0 20-212,547,0754,259,11452179434122,0 25-2c.2,506,8256,540,91551656435919,o 5u-512,166,4774,154,4157196634u17,9 Lentua0—0,51,857,97 0,5-1,01,957,70--65,557170113752,06 1,0-1,52,266,5051,824,554,1295439441,82 1,5—2,02,584,4054,226,255,2222541551,75 2,0—2,52,178,5045,854,550,1202055451,65 2,5—5,01,939,1940,751,846,0182151401,56 5,5-4,22,028,5241,851,941,6171926581,52 4,5—5,01,878,5052,941,244,1181927591,51 6—72,557,5175,156,545,9225453451,56 8—92,117,0078,161,540,9162126541,44 10—112,186,75$5,165,540,5192654591,45 15—142,966,6992,770,750,5202655581,83 15—162,717,4096,574,447,0162651581,80 20—212,676,0410578,846,8142628571,94 25—261,547,5811185,477,4556255475,58 50—512,276,1312494,5
51,118315547
1,99w
7.5.
tnytekoc.PkNhaihd.Iieik.FeCrt•PV1fl pistesyv.crnmLx/j6rrn,jrinmg/gg/g
o/
m/rn/ar•taj1rvi
—0,5,5i1,%u1692,095,0202522 0,5-1,0i,2,2712611079,2265029 1,0-1,5,0080,068,498,6192222 1,5-2,01,186,69,659,510619-12625 2,0-2,51,752,1594,068,412720562926 2,5-3,01,452,5581,671,19b,8242926 3,5-2,01,252,02181loS64,825-102524 4,5—5,2
C,9,5565625554,2222422 6—70,95i,226625857,720262218 8—9,4,i25223652,9212c2%19 10-110,1,551852249,159522521 15—142,215,7772,153,618518573126 15-165,65e,6D74,752,719818595129 20-212,055,945,652,82141475525 25-66°, 0,4282,558,421915773535 5o—)12,1s,790,659,4le15559 0-0,52,147,55bO,140,780,025585625
0,5—1,0 l,%7,5000,941,751,824443356 1,0-1,52,00,8555,459,184,1214055
1,5—2,0 1,820,8u61,045,059,12240Sb50
2,0—2,5 2,297,1567,91,178,621485054
2,5—4,0 2,667,5041,750,110118435151
4,5—5,0
2,567,2555,058,585,516495732 6—72,127,7565,146,190,457585629 8—92,297,5065,847,81157711C14555 10-110,627,6575,756,9111517%11622 15-141,08,9263,547,412045711138 15—162,208,3277,557,465,655406228 20—212,128,2981,560,271,924414429 25—262,788,4489,264,468,021585550 50—512,029,29$7,566,510521i-65%54
95
KAINUUN VESIPIIRIN VESITOIMISTO Puhjasedirnentin ulkori?ikä
9. - 16,5.1974
LIITE 2
syy. cm ulkonäkö
Paltaselkä 0—2, 5
2, 5—5,0 5,0—28,0
musta
hiukan vaaJ eampi ruskea
NiskanselkLi 0—5, C) 5 701 5 ,0
hiukan kovempaa, vaaleampi tummanruskeaa, löysähkö NaUtti järvi 0—5,0
6,0—14,0 tummanruskea, melko sakea Kianta järvi 0-2,0
tumcianruskea, hiukan kovempi ruskea, juovikas