4. CASE-KUVAUKSIA OSALLISTAVAN SUUNNITTELUN TOTEUTTAMISESTA SOSIAALISESSA MEDIASSA
6.3 Mitä voisi tutkia lisää?
Koska olin hyödyntänyt yhtenä aineistonkeruumenetelmänä crowdsorcingia, niin ajattelin, että olisi mielenkiintoista tutkia vastaavanlaisia netissä tapahtuvia tutkimusmenelmiä.
Varsinkin, mitä tarkemmin tutkimus on etukäteen suunniteltu, sitä halukkaammin ihmiset osallistuvat. Verkossa tavoittaa myös helposti sellaisiakin käyttäjiä, joita ei muuten ehkä pystyisi tavoittamaan, esimerkkinä vaikka ulkomaalaiset asiantuntijat. Koen, että verkossa tutkimuksen tekeminen on tutkijan näkökulmasta palkitsevaa, sillä kuten jo aiemmin tutkimuksessani mainittiin, tutkimusaineisto syntyy vähän kuin itsestään.
Kuten Laaksonen, Matikainen & Tikka (2013, 9) toteavat, on kiinnostus internetin tutkimukseen kasvanut valtavasti. Oma kiinnostukseni internetin tutkimista kohtaan oman tutkimukseni näkökulmasta ainakaan kasvanut. Se, mistä alunperin olin kiinnostunut, ja mikä minua edelleen internetissä kiinnostaa, on sen hyödyntäminen työkaluna muotoilussa. Haluaisin tutkia millaisia uusia muotoilun työkaluja muotoilun alalla voitaisiin löytää. Mitkä ovat ne modernit suunnittelualustat, jossa konseptisuunnittelua voitaisiin tehdä. Tutkimuksessani konseptisuunnittelu tehtiin sosiaalisessa mediassa.
Pelkästään sosiaalisessa mediassa, ja internetissä yleensä olisi aivan valtavasti potentiaalia hyödynnettäväksi tuotemuotoiluprosessissa. Tutkimukseni valossa minua kiinnostaa uusien innovatiivisten suunnittelutyökalujen kehittäminen muotoiluprosesseihin.
Crowdsourcingiin liittyen olisin kiinnostunut tutkimaan ilmiötä muuallakin kuin sosiaalisen median alustalla eli miten joukkoistamista ja joukkoälyä voisi hyödyntää muotoilun kentällä, esimerkiksi juuri Dewmocracy-tapaan tuotetestauksen tyylisessä tekemisessä.
Muotoilussa tämä liittyy erittäin voimakkaasti osallistavan suunnittelun (participatory design) menetelmiin. Crowdsourcaamisen periaatteita voitaisiin hyödyntää kaikkialla, missä liikkuu paljon ihmisiä. Itse koin teorian tutkimusvaiheessa, että joukkoälyyn ja osallistumistalouteen liittyvästä lukemisesta oli hyvin paljon hyötyä erityisesti osallistavan suunnittelun ymmärtämisessä. Osallistumistalous, avoimet innovaatiot ja osallistava suunnittelu limittyvät toisiinsa hienosti monialaiseksi kokonaisuudeksi.
Monessa lukemassani teoksessa, kuten esimerkiksi A Guide to Open Innovation and Crowdsourcing tai Routledge International Handbook of Participatory Design puhuttiin paljon etiikasta, osallistuvaan suunnitteluun keskittyvässä kirjassa oli jopa yksi kokonainen artikkeli siitä. Valitettavasti totesin oman tutkimukseni kohdalla, että etiikkaan ja tuotteiden käyttöoikeuksiin liittyvä keskustelu ja siihen perehtyminen olisi vienyt liikaa aikaa.
Aihe kuitenkin on kiinnostava. Olen mielestäni saanut tutkimukseni pohjalta kattavat perustiedot siitä, miten osallistavaa suunnittelua voi sosiaalisessa mediassa hyödyntää.
Muotoilijana itse tuppaamme olemaan todella tarkkoja oman taiteellisen työmme
tuloksista, ja varsinkin produktiivisella puolella pelkäämme taiteellista plagiointia. Olisi kiinnostavaa tutkia tätä samaa ilmiötä, kun kyseessä on osallistavaan suunnitteluprosessiin osallistuva joukko, joka ei edes välttämättä saa suunnittelustaan mitään korvausta.
Crowdsourcingia voidaan tutkimukseni valossa hyvin käyttää muotoilun työkaluna, nimenomaan osallistavassa suunnittelussa. Toki paljon reunaehtoja on, mutta sosiaalisessa mediassa kehitettävistä konsepteista löytyy varmasti kehityskelpoisia.
Tehtyäni tutkimukseni, voin todeta, että johdannossani mainostamani
”helppo ja nopea” konseptien sorsastaminen ei ole aivan niin yksinkertaista.
LÄHTEET
Albarran, A. B. 2013. Introduction. Albarran, A. B. (edit.): The Social Media Industries. New York: Routledge, 1-15.
Anttila, P. 1996. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi Oy.
Bannon, L. J. & Ehn, P. 2011/2013. Design – Design Matters in Participatory Design.
Simonsen, J. & Robertson, T. (edit.): Routledge International Handbook of Participatory Design. New York: Routledge, 37-63.
Bayazit, N. 2004. Investigating Design: A Review of Forty Years of Design Research. Design Issues; Winter 2004, Vol. 20, No. 1, 16-29.
Blomberg, J. & Karasti, H. 2011/2013. Ethnography – Positioning ethnography within Participatory Design. Simonsen, J. & Robertson, T. (edit.): Routledge International Handbook of Participatory Design. New York: Routledge, 86-116.
Cagan, J. & Vogel, C. M. 2003. Kehitä kärkituote. Ideasta innovaatioksi. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
Chang, H. 2008. Autoetnoethnography as method. Walnut Creek: Left Coast.
Chesbrough, H. 2003. Open innovation - The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Boston: Harvard Business School Press.
Cross, N. 2007. Designerly Ways of Knowing. Berlin: Birkhäuser Verlag AG.
Cross, N. 2011. Design Thinking. Oxford: Berg.
Erkkola, J-P. 2008. Sosiaalisen median käsitteestä. Taiteeen maisterin lopputyö, Taideteollinen korkeakoulu.
Falin, P. 2011. Praktinen diffuusio – Muotoilu asiantuntijuuden alueena ammatillisen identiteetin näkökulmasta. Acta Universitatis Lapponiensis 197. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
Goff, D. H. 2013. A History of the Social Media Industries. Albarran, A. B. (edit.): The Social Media Industries. New York: Routledge, sivut 16-45.
Grönfors, M. 2001. Havointojen teko aineistonkeräyksen menetelmänä. Aaltola, J. & Valli, R. (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus, sivut 124-141.
Hintikka, K. 2008. Johdatus osallistumistalouteen – internetin uusia taloudellisia toimintaympäristöjä. Helsinki: Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.
Hopkins, R. 2011. What is Crowdsourcing? Sloane, P. (edit.): A Guide to Open Innovation and Crowdsourcing – Advice from Leading Experts. London: Kogan.
Howe, J. 2008. Crowdsourcing: How the power of the crowd is driving the future of business.
New York: Random House Inc.
Hämäläinen, K., Vilkka, H. & Miettinen, S. 2011. Asiakasymmärryksen ja käyttäjätiedon hankkiminen. Miettinen, S. (toim.): Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Tampere: Teknologiateollisuus ry, sivut 60-73.
Isomäki, H., Lappi, T-R. & Silvennoinen, J. 2013. Verkon etnografinen tutkimus. Laaksonen, S-M., Matikainen, J. & Tikka, M. (toim.): Otteita verkosta – Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino Oy, sivut 150-169.
Keen, A. 2007. The Cult of the Amateur: how blogs, MySpace, YouTube, and the rest of today´s user-generated media are destroying our economy, our culture, and our values.
New York: Doubleday.
Keinonen, T., Andersson, J., Bergman, J-P., Piira, S. & Sääskilahti, M. 2004. Mitä tuotekonseptointi on? Keinonen T. ja Jääskö V. (toim.): Tuotekonseptointi. Helsinki:
Teknologiateollisuus ry.
Kettunen, I. 2000. Muodon palapeli. Helsinki: WSOY.
Kettunen, I. 2013. Mielekkyyden muotoilu – autoetnografia tuotekehityksen alkuvaiheista.
Acta Universitatis Lapponiensis 268. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.
Kiviniemi, K. 2010. Laadullinen tutkimus prosessina. Aaltola, J. & Valli, R. (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, sivut 70-85.
Laaksonen, S-M., Matikainen, J. & Tikka, M. 2013. Tutkimusotteita verkosta. Laaksonen, S-M., Matikainen, J. & Tikka, M. (toim.): Otteita verkosta – Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino Oy, sivut 9-48.
Lietsala, K. & Sirkkunen, E. 2008. Social media. Introduction to the tools and processes of participatory economy. Tampere University Press:
Hypermedialaboratorion verkkojulkaisuja - Hypermedia Laboratory Net Series; 17.
Loren, J. K. 2011. What is Open Innovation? Sloane, P. (edit.): A Guide to Open Innovation and Crowdsourcing – Advice from Leading Experts .London: Kogan Page.
Madden, M., Lenhart, A., Cortesi, S., Gasser, U., Duggan, M., Smith, A. & Beaton, M.
2013. Teens, Social Media, and Privacy. Pew Research Center. The Berkman Center for Internet & Society at Harvard University
Miettinen S. 2011. Johdanto? Miettinen, S (toim.): Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Tampere: Teknologiateollisuus ry, 12-17 Mäkelä, M. 2000. Henkilöbrändin visuaalinen design. Koskinen, J. (toim.): Visuaalinen viestintä - monialainen tulevaisuus. Helsinki: WSOY. 155-172.
Palmu, T. 2007. Kenttä, kirjoittaminen, analyysi – yhteenkietoituma. Lappalainen, S., Hynninen, P., Kankkunen, T., Lahelma, E. & Tolonen, T. (toim.): Etnografia metodologiana – Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino. sivut 137-176
Paloniemi, S. & Collin, K. 2010. Mitä ihmettä on kollektiivinen etnografia? Kokemuksia organisaatiotutkimuksesta. Aaltola, J. & Valli, R. (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, sivut 204-221.
Patel, R. & Davidson, B. 1991. Forskningsmetodikens grunder – Att planera, genomföra och rapportera en undersökning. Lund: Studentlitteratur.
Phillips, J. 2011. Open Innovation Typology. Sloane, P. (edit.): A Guide to Open Innovation and Crowdsourcing – Advice from Leading Experts .London: Kogan.
Prahalad, C. K. & Ramaswamy V. 2004. Co-creation experiences: The Next Practise in Value Creation. Journal of Interactive marketing; Summer 2004, Vol. 14., No. 3, 5-14
Robertson, T. & Simonsen, J. 2011/2013. Participatory design: an introduction. Simonsen, J. & Robertson, T. (edit.): Routledge International Handbook of Participatory Design. New York: Routledge, sivut 1-17.
Salo, U-M. 2007. Etnografinen kirjoittaminen. Lappalainen, S., Hynninen, P., Kankkunen, T., Lahelma, E. & Tolonen, T. (toim.): Etnografia metodologiana – Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino. 227-246.
Sanders, E. & Stappers, P. 2008. Co-creation and the new landscapes of design. CoDesign - International Journal of CoCreation in Design and the Arts; March 2008, Vol. 4, No. 1, 5-18.
Smith, T. 2009. The Social Media Revolution. International Journal of Market Research; Vol.
51, No. 4, 559-56.
Surowiecki, J. 2004. The Wisdom of Crowds – Why the Many Are Smarter Than the Few.
London: Abacus.
Sääskilahti, M. 2013. Ruokaproto – Elintarviketuote ideasta protoksi. Rovaniemi: Pohjolan Painotuote Oy.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Latvia: Tammi.
Ulrich, K. & Eppinger, S. 1995. Product Design and Development. Singapore: McGraw-Hill Book
Co.
Valtonen, A. 2007. Redefining Industrial Design – Changes in the Design Practice in Finland.
Helsinki: UIAH.
Vuorinen, K. 2005. Etnografia. Ovaska, S., Aula, A. & Majaranta, P. (toim.):
Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tampere: Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos.
Sähköiset lähteet:
Euroopan Unionin rakennerahastojen hallintajärjestelmä. https://www.eura2007.fi/rrtiepa/
projekti.php?projektikoodi=A31025 (haettu 15.12.2013)
Howe, J. 2006. The Rise of Crowdsourcing – Remember outsourcing. Sending jobs to India and China is so 2003. The new pool of cheap labor: everyday people using their spare cycles to create content, solve problems, even do corporate R & D. Wired, June 04 http://
www.wired.com/wired/archive/14.06/crowds.html (haettu 12.10.2013)
OECD. 2007. Participative Web and User-Created Content: Web 2.0, Wikis and
Social Networks. http://www.oecd.org/internet/ieconomy/participativewebanduser-created contentweb20wikisandsocialnetworking.htm (haettu 28.11.2013)