Virtuaalisuus identiteettityössä

Av-kääntäjät ovat käyttäneet vuorovaikutuksessaan tietoverkkojen virtuaalisuutta. Erityisesti av-kääntäjien itse perustama foorumi on toiminut alan opiskelijoiden, ammattilaisten sekä yleisönkin yhdistävänä kanavana.

”Ne (foorumin perustajat) oli jo aiemmin nähneet ne merkit ja huolestuneet, että kyllä voi käydä huonommin jossain vaiheessa. Mutta eihän ketään kiinnostanut se ennen kuin oikeasti kävi huonosti.” (Hr2)

Foorumi perustettiin muutaman jäsenen voimin juuri ennen Nelosen kanavien käännösten kilpailutusta, jossa Pre-Text hävisi työt BTII:lle. Tämän jälkeen foorumi sai enemmän osanottajia.

”Sitten joulukuussa ihmiset nousi barrikadeille.” (Hr3)

Haastateltavat kertoivat, että perustamisensa jälkeen foorumi keräsi kiitosta av-kääntäjiltä työyhteisön luomisesta.

Sitten kaikki ovat innoissaan, että ylipäänsä pääsee sinne mukaan, ja ovat kiitelleet, kun ei yleensä työkavereita näe sillä lailla. Että hirveen moni on etä-freelancerina, ettei koskaan edes käy toimistolla nykyään. Ja se on muutaman viime vuoden aikana tapahtunut se muutos. Ennenhän kaikki joutui hakemaan matskut niistä toimistoista ja kanavilta, minne ne työskentelivät. Että ne aina näki säännöllisesti kuitenkin. (Hr2)

Haastateltavista pisimmän uran av-kääntäjänä tehnyt haastateltava kokee foorumin palvelevan myös julkisuuden tarvetta.

”Yks syy on myöskin se, et me ei olla oltu kovin hyviä käyttämään julkisuutta, vaikka me ollaan ite siinä mediamaailmassa, niin me ei olla kauheenkaan hyvin pystytty valjastaan julkisuutta. Alote on aina tullut lehdiltä, et joku toimittaja keksii, et nyt alkaa tommoinen sarja ja et mitähän tää kääntäjä vois nyt sanoa tähän. Et ne on olleet ohjelmalähtöisiä. ... Et mun mielestä nyt tää av-foorumi on tehnyt sitä luomalla tämmöisen kokonaisen tietopankin, jossa on valtavan paljon tietoa niille, jotka haluu tietää meidän alasta enemmän.” (H5)

78 Tutkielmassa verkossa tapahtuvaa itsen esittämistä ja keskustelua lähestytään arkipäiväistyneenä kommunikointina ja av-kääntäjien foorumia kokemusmaailman erityisenä ja yhteisöllisenä diskurssin paikkana ilman eroa muuhun reaalimaailmaan. Foorumilla eri puolilla Suomea asuvat av-kääntäjät ovat päässeet yhteyteen ammattikuntansa toisten edustajien kanssa tavalla, joka aiemmin ei ole ollut mahdollinen. Haastateltavat kertoivat, että ennen vuotta 2009 jotkin käännöstoimistoista jopa pyrkivät estämään yhteydenpidon kollegoiden välillä varjelemalla paljastamasta kääntäjien nimiä. Aineiston perusteella foorumi vaikuttaa yhdeltä merkittävältä tekijältä koko av-kääntäjien rintaman yhdistäytymisessä sekä kollektiivisen ammatti-identiteetin vahvistamisessa, kaikille avoimien kokousten ohessa.

”Nyt kun on Facebook ja kaikki, niin ei pysty enää sanomaan, että työnantaja pimittää tietoja.”

(Hr3)

Foorumilla vahvistuneissa ammatillisissa identiteeteissä ei ole kyse virtuaalisista kuvitelluista minuuksista, sillä ammatillinen tausta ja historia luovat puitteet sille, mistä foorumissa on kyse. Pikemmin foorumi ja muu internetissä tapahtuva verkostoituminen on lisä muuten reaalimaailmassa tapahtuvaan verkostoitumiseen.

Av-kääntäjät ovat keskustelleet ja jakaneet foorumilla tietoa alansa tapahtumista sekä luoneet yhteisymmärrystä jakamalla kokemuksellisesti poikkeavia tulkintojaan esimerkiksi suhtautumisesta näihin tapahtumiin sekä ammattiin ja opiskeluun liittyvistä valinnoistaan. Foorumilla on lempeästi ohjattu kokeneempien aktiivien toimesta av-kääntäjien ja opiskelijoiden suhtautumistapoja alan myllerrykseen, minkä voi katsoa myös vaikuttavan vahvistavasti kollektiivisen ammatti-identiteetin ylläpitämisessä. Koko av-kääntäjien asiaa ajavasta ryhmittymästä ovat foorumilla näkyvämpiä olleet juuri asiaa aktiivisesti ajavat henkilöt, kun taas passiivisemmat ehkä tarkastelevat tilannetta etäännetymmin; sosiaalinen media antaa mahdollisuuden tähänkin.

Alkusysäyksenä foorumin perustamiselle haastateltavat mainitsivat suomalaisen Pre-Text –käännöstoimiston häviämisen käännösten kilpailutuksessa Broadcast Textille.

79

”Kyllä se sieltä foorumilta on kaikki lähtenyt, näin vois sanoa. Foorumin keskustelu pyörähti käyntiin... ja sitten kävi niin, että Nelosen kanavat kilpailutti käännöksensä ja käännössopimus meni Broadcast Textille, ja Pre-Textin kääntäjät, kaikki 60 kääntäjää, jäi melkein kokonaan ilman töitä sen jälkeen, niin se oli se yks viimeinen pisara, mikä toden teolla laittoi ihmiset liikkeelle. Ja alettiin myllyttää entistä enemmän semmoista kapinaa liikkeelle.” (H1)

”Kauan on ollut internetit ja kaikki, mut se vaati just tän myllerryksen, että Pre-Text romahti.”

(Hr2)

Verkostoituminen foorumilla ja Facebookissa on haastateltujen av-kääntäjien mukaan ulottunut osin myös Suomea laajemmalle, joskaan foorumilla ei ole ollut niin paljon trafiikkia ulkomailta kuin av-kääntäjät olisivat toivoneet.

Manuel Castells on kuvannut maailmanjärjestystä verkostoyhteiskuntaan (network society) perustuvana. Informaatioteknologiaan perustuvat verkostot ovat yhteiskuntien uusia sosiaalisia rakenteita, joiden logiikan leviäminen muuttaa tuotantoa, kokemusta, valtaa ja kulttuuria (Castells 2010, 500).

Castellsin mukaan verkostot ovat erityisesti kapitalistiselle taloudelle sopivia välineitä, sillä kapitalistinen talous perustuu muun muassa innovaatioille, globalisaatioon ja keskustaa vailla olevaan keskittämiseen, joka työelämässä näkyy joustamisvaateina itse työlle sekä työnantajille ja työntekijöille (mt., 502). Siinä missä pääoma on globaalisti keskittynyttä, työvoima on paikallista, monimuotoista ja organisaatioltaan sekä kollektiiviselta toiminnaltaan hajanaista. Työvoima menettää kollektiivisen identiteettinsä ja se on eriytynyt kyvyiltään, työolosuhteiltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan (mt., 505-506).

Kamppailu monimuotoisten kapitalistien ja hajanaisten työväenluokkien välillä sulautuu perustavampaan vastakohtaisuuteen pääoman virtausten logiikan ja kulttuuristen arvojen välillä (mt., 507).

Av-kääntäjien kamppailussa ja heidän tavoitteidensa lähentymisessä muiden itsensä työllistävien kanssa on nähtävissä Castellsin kuvaama perustava vastakohtaisuus. Sijoitusyhtiöiden omistamat yritykset ohjaavat liiketoiminnan voittoja, kun taas työnvoiman toiminta on paikallista ja uhkaa jäädä irralliseksi muiden vastaavassa asemassa olevien samansuuntaisista tavoitteista.

Kamppailu kärjistyykin kulttuuristen arvojen puolustamiseen. Av-kääntäjien yhdistäytyminen ja verkostoituminen laajemmalle kuitenkin osoittaa, että edellytyksiä myös työvoiman laajempaan yhdistäytymiseen on olemassa.

80 TaskRabbit, Uber ja muut niiden kaltaiset keikkataloutta levittävät, verkossa toimivat ja laajalle levittäytyvät yritykset ovat toimintaperiaatteiltaan melko samankaltaisia kuin av-käännöstoimistot, jotka jakavat työtehtäviä etä-freelancereilleen. Lehdistössä (esim. Business Insider, The Guardian) on esitetty, ettei näiden toimintaperiaatteeltaan uudelta vaikuttavien yritysten toiminnassa ole juurikaan poikkeamia 1800-1900 –lukujen taitteena kotona tehtyyn työhön, jossa palkka maksettiin kappaleittain valmiista työstä.

Käännöksiäkin teetetään joillakin alustoilla hajautettuina toimeksiantoina, jolloin yksi kääntäjä suorittaa vain osan käännöksestä ja saa palkkionsa kertakorvauksina esimerkiksi sanamäärän perusteella. Työntekijä ei välttämättä koskaan astu jalallaan fyysiseen toimipaikkaan. Työtä voi melkein kuka tahansa tehdä missä päin maailmaa tahansa ja veroja maksaa jos jaksaa.

Suunta, johon av-kääntäjien työtä on viime aikoina viety, on samankaltainen.

Av-kääntäjien puskurina on korkeakoulutuksen kautta tapahtuva asiantuntijuuden kerryttäminen, verkostoituminen ja kuuluminen liittoihin.