Kuten muut toimialat, on myös maatalous käynyt läpi rakennemuutoksen 1970-luvun vaih-teessa. Nykyisin maatalous on erikoistunutta ja keskittynyttä, ja tilakoot ovat suurempia, mutta työntekijöiden määrä on pienempi. Keinolannoitteet, kasvinsuojeluaineet, kasvinja-lostus, koneellistuminen ja viljelytekniikoiden kehittyminen uudistivat maatalouden. (Vou-tilainen et al. 2012.) Kemiallisten typpilannoitteiden käyttö oli aluksi lisälannoitusta, mutta myöhemmin kemialliset lannoitteet korvasivat karjanlannan ja biologisen typensidonnan hyödyntämisen. Kehityksen seurauksena maan viljelykasvien ja kotieläintalouden, eli nau-takarjan, nurmen ja viljantuotannon, yhteys katkesi. 1900-luvun puolivälin jälkeen maata-louspolitiikka on entisestään keskittynyt tehokkuustavoitteisiin ja sen seurauksena ohjannut maataloustuotantoa erikoistumisen ja teollistumisen suuntaan. Päätuotantosuunniksi ovat muodostuneet kemikaaleista riippuvainen kasvintuotanto Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä erikoistunut karjantuotanto Itä- ja Pohjois-Suomessa. (Granstedt 1999, 24–26, 30–31;
Alanko et al. 2013.)
Luonnonvarojen ja viljelymaan niukkeneminen yhdistettynä väestönkasvuun asettaa suuria paineita maanviljelylle tulevaisuudessa. Maatalouden voi odottaa kohtaavan muutospainei-ta myös ilmastonmuutoksen seurausten ja sen myötä kasvavan epävarmuuden muutospainei-takia. Eri-koistunut maatalous ei välttämättä ole enää tulevaisuudessa kannattava tuotantotapa. Sen sijaan monipuolisesti eri kasveja viljeltäessä huonon sään aiheuttamat vahingot jäänevät pienemmiksi kuin yhden lajin viljelyssä. (Keskitalo 2015, 5–6.) Laajempi viljeltävien
laji-en valikoima tasapainottaa myös maatilan tuloja, kun ne eivät ole riippuvaisia vain yhdlaji-en viljalajin markkinahinnan tai tuotantopanosten saatavuuden muutoksesta (Peltonen 2015, 9). Pelkän kasvinsuojelutavan valinnan sijasta onkin mielekkäämpää tarkastella viljelyä kokonaisuutena. Maanviljelyn tulee kattaa ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestä-vyyden kriteerit niin paikallisesti kuin globaalisti. Fossiilisten polttoaineiden ja tuotanto-panosten käytöstä tulisi luopua osana hiilineutraaliin kiertotalouteen tähtäävää yhteiskun-nallista kehitystä.
Tämän työn pohjalta agroekologiset viljelytavat vaikuttavat kestävämmiltä toimintamal-leilta pitkällä aikavälillä, sillä ne vaalivat viljelyn perusedellytysten säilymistä. Kemialli-seen kasvinsuojeluun perustuvan konventionaalisen viljelyn odotetaan tuottavan suurem-man sadon alussa, mutta satomäärien ennustetaan vähenevän maaperän kunnon heikenty-essä ajan myötä. Näin ollen nykyisen toiminnan kestävyys vaikuttaa kyseenalaiselta pitkäl-lä aikavälilpitkäl-lä – tähtäävätkö viljelytoimet maksimaaliseen satomäärään vain lyhyelpitkäl-lä aika-perspektiivillä? Väestönkasvun ja kestävän kehityksen mukaista olisi panostaa toimiin, joilla turvataan maan viljelykunnon säilyminen tulevaisuudessa. Fossiilisten polttoaineiden turvin, energiaintensiivisten prosessien kautta valmistettavien tuotantopanosten, kuten ke-miallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluvalmisteiden, käyttäminen ei siten vaikuta kestä-vältä viljelytavalta. Niukkenevien luonnonvarojen säästämiseksi tulisi sen sijaan kehittää kiertotaloutta ja omavaraisuutta, esimerkiksi juuri viljelykiertoon sisällytettävien typpeä sitovien palkokasvien ja karjanlannan hyödyntämisen kautta. Tämä kuitenkin edellyttäisi maatalouden erikoistumisen ja maantieteellisen jakautumisen purkamista tai ainakin yh-teistyön rakentamista karja- ja viljelytilojen välille.
Kasvinsuojeluaineiden käytön kyseenalaistaminen on yleistynyt niiden käyttöön liittyvien riskien tiedostamisen myötä, mutta konventionaalinen viljely on Suomessa edelleen valta-virtaa agroekologisiin viljelytapoihin verrattuna. Konventionaalisen viljelyn yleisyys vai-kuttaisi osittain johtuvan pelkistä yritysten motiiveista: kemiallisten lannoitteiden ja kas-vinsuojeluvalmisteiden ympärillä on suuret markkinat, jotka tuottavat yrityksille taloudel-lista hyötyä. On vaikea uskoa, että muutos tapahtuisi aivan lähitulevaisuudessa, sillä esi-merkiksi glyfosaatin käytöstä luopuminen vaatii perusteellisen muutoksen toimintatavois-sa. Jos glyfosaattivalmisteiden käyttö päätetään kieltää EU:ssa, voi muutos tapahtua
suh-teellisen nopeasti. Riittävän ruoantuotannon turvaamiseksi tuotantotapaa tulisi muuttaa suunnitellusti, määrätietoisesti ja vaiheittain kohti kestäviä viljelymenetelmiä.
5 YHTEENVETO
Kasvinsuojelulla tarkoitetaan viljelykasvin viljelyssä esiintyvien rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjumista sekä viljelykasvin elintoimintoihin vaikuttamista kasvunsääteiden avulla. Kasvinsuojelulla tähdätään sekä sadon määrän että laadun parantamiseen. Mahdol-lisia kasvinsuojelumenetelmiä ovat kemialliset, mekaaniset, fysikaaliset ja ennakoivat me-netelmät sekä biologinen torjunta. Kasvinsuojeluvalmisteiden käyttö on kemiallista kasvin-suojelua. Mekaanisia menetelmiä ovat esimerkiksi kitkeminen, äestys ja haraus. Lämmön säätely ja liekitys taas ovat fysikaalisia menetelmiä. Ennakoivia kasvinsuojelumenetelmiä ovat viljelykierto, maan muokkaus, lajikevalinta ja tasapainoinen lannoitus. Biologista tor-juntaa on esimerkiksi luontaisten vihollisten hyödyntäminen. Suomessa ollaan siirtymissä integroituun kasvinsuojeluun, minkä tavoite on kestävien menetelmien levittäminen: rutii-ninomaisesta kemiallisesta kasvinsuojelusta eroon pääsemiseen ja ennaltaehkäisevien toi-menpiteiden lisääminen.
Eteläisempään Eurooppaan verrattuna kasvinsuojeluvalmisteiden käyttö on Suomessa vä-häisempää viileämmän ilmaston ansiosta, mutta kemiallisten kasvinsuojeluvalmisteiden käyttö vaikuttaa silti olevan yleinen toimenpide maatiloilla. Suurin Suomessa käytettävä kasvinsuojeluvalmisteryhmä on rikkakasvivalmisteet. Yleisin tehoaine rikkakasvivalmis-teissa on glyfosaatti, jonka osuus on yli puolet tehoaineiden kokonaiskäyttömäärästä. Työn edetessä selvisi, ettei muiden valmisteiden käyttömääristä ole julkisesti saatavilla tarkem-pia tietoja, ja sen takia tehoaineiden vaikutusten arviointi osoittautui mahdottomaksi. Pel-kän käyttömäärän perusteella ei voida arvioida yksittäisen aineen käytön vaikutuksia, vaan siihen vaikuttavat myös aineen myrkyllisyys, kertyvyys ja pysyvyys maaperässä. Glyfosaa-tin epäillään olevan karsinogeeninen ja sen käyttöä ollaan arvioimassa uudelleen. Yleisesti kasvinsuojeluaineilla tiedetään olevan vaikutusta niin ympäristöön, eliöihin ja eläimiin kuin ihmisiin. Kasvinsuojeluaineet eivät välttämättä hajoa ympäristössä, sen sijaan ne voi-vat muuttua toisiksi aineiksi, levitä käyttöpaikasta muualle tai kertyä ympäristöön tai eläi-miin. Suomen olosuhteiden, viileän ilmaston ja lukuisten vesistöjen, takia aineiden
hajoa-minen on heikompaa ja päätyhajoa-minen vesistöihin suhteellisen helppoa. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä myös elintarvikkeisiin voi jäädä niiden jäämiä. Toisekseen kasvinsuojeluai-neiden nähdään heikentävän ekosysteemin elinvoimaisuutta ja muuttavan lajien välisiä suhteita esimerkiksi heikentämällä luontaisia vihollisia. Suomessa Tukes ylläpitää listaa hyväksytyistä kasvinsuojeluvalmisteista ja niiden mahdollisista käytön ehdoista ja rajoituk-sista. Käytetyt tehoaineet on hyväksytty myös EU:n tasolla.
Väestönkasvun, niukkenevien resurssien ja ilmastonmuutoksen seurauksena maatalous kohtaa merkittäviä muutospaineita. Viljelytavalla on vaikutusta niin ympäristöön kuin so-siaalisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Maatalouden aiheuttamia päästöjä, ravinnevalumia ja kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää ja toisaalta tehokkuutta tulisi parantaa. Viljely-kierron ja muiden vaihtoehtoisten viljelymenetelmien käytön uskotaan ylläpitävän esimer-kiksi maan viljavuutta, vesitaloutta ja monimuotoisuutta, ja siten kokonaisuudessaan pa-rantavan viljelyn kestävyyttä. Tämän työn perusteella agroekologiset viljelytavat vaikutta-vat konventionaalista viljelyä kestävämmiltä vaihtoehdoilta pitkällä aikavälillä.
LÄHTEET
2009/128/EY. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 21.10.2009 yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi. EYVL N:o 309, 24.11.2009.
Ahokas Jukka & Mikkola Hannu. 2012. Maatalous ja energia. Teoksessa: Mervi Seppänen (toim.), Maailma muuttuu: muuttuuko maatalous? [kirja]. 176 s. ISBN 978-952-10-7390-8.
Alanko Aino-Maija, Autio Sari, Huusela-Veistola Erja, Jalli Heikki, Jalli Marja, Junnila Sanni, Markkula Irmeli, Mäkinen Taina, Räsänen Kati & Tiilikkala Kari. 2013. Integroitu kasvinsuojelu (IPM) ja riskienhallinta viljanviljelyssä. [julkaisu]. MTT Jokioinen: raportti 107. 49 s. ISBN: 978-952-487-467-0.
Atkinson D. & McKinlay R.G. 1997. Crop protection and its integration within sustainable farming systems. [artikkeli]. Agriculture, Ecosystems and Environment, 1997.64. S. 87-93.
Bauer T., Strauss P., Grims M., Kamptner E., Mansberger R. & Spiegel H. 2015. Long-term agricultural management effects on surface roughness and consolidation of soils.
[artikkeli]. Soil & Tillage Research, 2015:151. S. 28–38. doi:10.1016/j.still.2015.01.017
Buck Louise E. & Scherr Sara J. 2011. Ekomaataloudesta arkipäivää. Teoksessa World-watch-instituutti Maailman tila 2011: Kuinka maailma ruokitaan? Suomentanut Eeva-Liisa Hallanaro & Kati Pitkänen. Englanninkielinen alkuteos State of the World 2011. [kirja].
Tallinna: Raamatutrükikoja OÜ 2011. 271 s. ISBN 978-952-495-203-3.
Chauhan Bhagirath Singh, Singh Ravi Gopal & Mahajan Gulshan. 2012. Ecology and management of weeds under conservation agriculture: A review. [artikkeli]. Crop Protec-tion, 2012:38. S. 57-65. doi:10.1016/j.cropro.2012.03.010
EU Pesticides Database. 2015. [tietokanta]. Päivitetty 7.7.2015. [viitattu 10.8.2015]. Saata-vissa:
http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=activesubstance.selection&language=EN
Evira. 2012. Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? [verkkojulkaisu]. Evira tuotetur-vallisuusyksikkö. 12 s. Saatavissa:
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=292
Evira. 2015a. Asiakokonaisuudet: Luomu. [verkkosivusto]. Päivitetty 17.6.2015. [viitattu 17.8.2015]. Saaatavissa:
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/
Evira. 2015b. Alkutuotannon kirjanpitovaatimukset. [verkkodokumentti]. Päivitetty 30.9.2015. [viitattu 1.11.2015]. Saatavissa:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/kirjanpitovaatimukset/
Fantke Peter, Friedrich Rainer & Jolliet Olivier. 2012. Health impact and damage cost as-sessment of pesticides in Europe. [artikkeli]. Environment International, 2012:49. S. 9-17.
doi:10.1016/j.envint.2012.08.001
FAO. 2009. Global agriculture towards 2050. How to feed the world 2050. [verkkodoku-mentti]. [viitattu 4.8.2015]. Saatavissa:
http://www.fao.org/fileadmin/templates/wsfs/docs/Issues_papers/HLEF2050_Global_Agri culture.pdf
Gardberg Annvi. 2015. Torjunta-aineesta on tullut syöpäriski. [verkkodokumentti]. Yle MOT Spotlight. Päivitetty 2.10.2015. [viitattu 1.11.2015]. Saatavissa:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/01/torjunta-aineesta-tullut-syopariski
Ghost B. N., Dogra Pradeep, Sharma N. K., Bhattacharyya Ranjan, Mishra, P. K. 2015.
Conservation agriculture impact for soil conservation in maize wheat cropping system in Indian sub-Himalayas. [artikkeli]. International Soil and Water Conservation Research, 2015. doi:10.1016/j.iswcr.2015.05.001
Granstedt Artur. 1999. Ekologinen maatalous ja kierrätys. [kirja]. Tampere: Artur Gran-stedt ja Biodynaaminen yhdistys. 77 s. ISBN 951-9442-25-1.
Haapala Hannu & Mäkelä Kimmo. 2005. Maatilatalouden teknologiset perusteet. Teokses-sa: Risto Tiainen (toim.), Maatilatalouden teknologia. [kirja]. Helsinki: Opetushallitus. 213 s. ISBN 952-13-2218-7.
Halweil Brian & Nierenberg Danielle. 2011. Nälän voittaminen uusin keinoin. Teoksessa Worldwatch-instituutti Maailman tila 2011: Kuinka maailma ruokitaan? Suomentanut Ee-va-Liisa Hallanaro & Kati Pitkänen. Englanninkielinen alkuteos State of the World 2011.
[kirja]. Tallinna: Raamatutrükikoja OÜ 2011. 271 s. ISBN 978-952-495-203-3.
Heikkinen Janne. 2015. Ravinteiden huuhtoutumien estäminen ja eroosion vähentäminen.
Teoksessa: Nina Toukoluoto ja Sari Peltonen (toim.), Viljelykiertojen monipuolistaminen.
Tieto tuottamaan 141.[kirja]. Porvoo: ProAgria Keskusten Liitto. 96 s. ISBN 978-951-808-249-4.
Helenius Juha, Seppänen Mervi (toim.) & Valkonen Jari. 2012. Muuttuva maataloustuotan-to. Teoksessa: Mervi Seppänen (toim.), Maailma muuttuu: muuttuuko maatalous? [kirja].
176 s. ISBN 978-952-10-7390-8.
IPCC. 2014. Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. [julkaisu]. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change: Edenhofer, O., R. Pichs-Madruga, Y. Sokona, E. Farahani, S. Kadner, K.
Seyboth, A. Adler, I. Baum, S. Brunner, P. Eickemeier, B. Kriemann, J. Savolainen, S.
Schlömer, C. von Stechow, T. Zwickel and J.C. Minx (toim.). Cambridge, UK & New York, USA: Cambridge University Press. 1454 s. ISBN 978-1-107-05821-7.
Jalli Heikki. 2011. Herbisidien luokittelu. [verkkodokumentti]. MTT Kasvintuotannon tut-kimus. [viitattu 18.8.2015]. Saatavissa:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/pesticidelife/ajankohtaista/Kasvinsuoje luaineryhm%C3%A4t
Jalli Marja & Laine Peppi. 2011. Fungisidien luokittelu. [verkkodokumentti]. MTT Kas-vintuotannon tutkimus. [viitattu 18.8.2015]. Saatavissa:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/pesticidelife/ajankohtaista/Kasvinsuoje luaineryhm%C3%A4t
Jalli Marja. 2015. Kasvitaudit hallintaan monipuolisella viljelykierrolla. Teoksessa: Nina Toukoluoto ja Sari Peltonen (toim.), Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141.[kirja]. Porvoo: ProAgria Keskusten Liitto. 96 s. ISBN 978-951-808-249-4.
Kahiluoto Helena, Kuisma Miia, Kuokkanen Anna, Mikkilä Mirja & Linnanen Lassi.
2014. Taking planetary nutrient boundaries seriously: Can we feed the people? [artikkeli].
Global Food Security, 2014:3. S. 16–21. doi:10.1016/j.gfs.2013.11.002
Keskitalo Marjo, Hakala Kaija, Huusela-Veistola Erja, Jalli Heikki, Jalli Marja & Jauhiai-nen Lauri. 2014. Esikasvin vaikutus viljojen, öljykasvien ja perunan viljelyyn. [julkaisu].
TEHO Plus –hankkeen julkaisu 4/2014. 28 s. ISBN 978-952-257-992-8.
Keskitalo Marjo, Hakala Kaija, Huusela-Veistola Erja, Jalli Heikki, Jalli, Marja, Jauhiainen Lauri, Känkänen Hannu, Laine Antti, Salo Tapio. 2014. MONISOPU Monipuolisella vilje-lykasvilajistolla satoa ja kestävyyttä –hankkeen loppuraportti. [julkaisu]. Julkaistu
24.6.2014. MTT.
Keskitalo Marjo. 2015a. Monipuolinen viljely on investointi tulevaisuuteen. Teoksessa:
Nina Toukoluoto ja Sari Peltonen (toim.), Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuot-tamaan 141.[Kirja]. Porvoo: ProAgria Keskusten Liitto. 96 s. ISBN 978-951-808-249-4.
Keskitalo Marjo. 2015b. Sadon määrä ja laatu paranevat monipuolisessa viljelykierrossa.
Ketola Jarmo. 2011. Tuhohyönteisten torjunta-aineet. [verkkodokumentti]. MTT Kasvin-tuotannon tutkimus. [viitattu 18.8.2015]. Saatavissa:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/pesticidelife/ajankohtaista/Kasvinsuoje luaineryhm%C3%A4t
K-Maatalous. 2013. Viljelyopas. Viljelyohjelma. [julkaisu]. [viitattu 29.7.2015]. Saatavis-sa: http://www.farmcomp.fi/files/Wile%20documents/VO_2013_netti_W%281%29.pdf
Kotimaiset kasvikset ry. Ravintoaineet. [verkkodokumentti]. [viitattu 19.8.2015]. Saatavis-sa: http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Ravitsemus/Ravintoaineet
Kotimäki Juha-Antti, Peltonen Sari, Knaapi Jussi, Keskitalo Marjo, Niemeläinen Oiva, Ka-ri MaaKa-rit. 2015. Kasvien ominaisuudet viljelykierrossa. Teoksessa: Nina Toukoluoto ja Sa-ri Peltonen (toim.), Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141.[kirja]. Por-voo: ProAgria Keskusten Liitto. 96 s. ISBN 978-951-808-249-4.
Liukkonen Juho. 2015. Yleinen rikkakasvien torjunta-aine jakaa mielipiteitä – onko gly-fosaatti ihmiselle vaarallinen torjunta-aine? [uutinen]. Yle uutiset, tiede. Päivitetty 21.5.2015. [viitattu 30.6.2015]. Saatavissa:
http://yle.fi/uutiset/yleinen_rikkakasvien_torjunta-aine_jakaa_mielipiteita__onko_glyfosaatti_ihmiselle_vaarallinen_torjunta-aine/7990580
Luke. 2014. Kasvinsuojeluaineiden käyttö maatalous- ja puutarhatuotannossa. [verkkojul-kaisu]. Päivitetty 18.12.2014. [viitattu 1.6.2015]. Saatavissa:
http://stat.luke.fi/kasvinsuojeluaineiden-k%C3%A4ytt%C3%B6-maatalous-ja-puutarhatuotannossa-2013_fi
Luke/Tilastot. Tilastotietokanta: Maataloustilastot: Tuotanto: Käytössä oleva maatalous-maa: Käytössä oleva maatalousmaa ELY-keskuksittain, 2015. [verkkosivusto]. Päivitetty 1.4.2015. [viitattu 30.7.2015]. Saatavissa:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db
LuomuTIETOverkko. 2011. Rikkakasvit torjutaan leikaten kasvustosta. [uutinen]. Julkais-tu 23.6.2011. [viitatJulkais-tu 10.8.2015]. Saatavissa: http://luomu.fi/tietoverkko/rikkakasvit-torjutaan-leikaten-kasvustosta/
Maatilan Ympäristökäsikirja. 2013. Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen. [julkaisu].
TEHO Plus –hankkeen julkaisu 1/2013. 60 s. ISBN 978-952-257-851-8.
Martinez Imelda M., Lumaret Jean-Pierre & Cruz Magdalena R. 2001. Suspected side ef-fects of a herbicide on dung beetle populations (Coleoptera: Scarabaeidae). [artikkeli]. Life Sciences, 2001:324. S. 989–994.
MTT. 2014a. Glyfosaatin käytön aiheuttamat ympäristöriskit: aineen kulkureitit savimaalla ja päätyminen vesistöön. [verkkodokumentti]. [viitattu 6.8.2015]. Saatavissa:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/glyfosaatti
MTT. 2014b. Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen - PESTICIDE LIFE.
[verkkosivusto]. Päivitetty 11.9.2013. [viitattu 18.8.2015]. Saatavissa:
www.mtt.fi/pesticidelife
Nierenberg Danielle & Halweil Brian. 2011. Ilmastonmuutokseen varautuva maatalous.
Teoksessa Worldwatch-instituutti Maailman tila 2011: Kuinka maailma ruokitaan? Suo-mentanut Eeva-Liisa Hallanaro & Kati Pitkänen. Englanninkielinen alkuteos State of the World 2011. [kirja]. Tallinna: Raamatutrükikoja OÜ 2011. 271 s. ISBN 978-952-495-203-3.
Palojärvi Ansa, Salo Tapio & Myllys Merja. 2015. Peltomaan hiilipitoisuus laskussa – vil-jelykierto hidastaa muutosta. Teoksessa: Nina Toukoluoto ja Sari Peltonen (toim.), Vilje-lykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141.[kirja]. Porvoo: ProAgria Keskusten Liitto. 96 s. ISBN 978-951-808-249-4.
Peltonen Sari, Myllys Merja, Vestberg Mauritz, Palojärvi Ansa, Alakukku Laura & Knaapi Jussi. 2015. Maan rakenteen parantaminen. Teoksessa: Nina Toukoluoto ja Sari Peltonen (toim.), Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141.[kirja]. Porvoo: ProAg-ria Keskusten Liitto. 96 s. ISBN 978-951-808-249-4.
Peltonen Sari. 2015a. Eri viljelykasvien viljely tasoittaa markkinariskejä. Teoksessa: Nina Toukoluoto ja Sari Peltonen (toim.), Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141.[kirja]. Porvoo: ProAgria Keskusten Liitto. 96 s. ISBN 978-951-808-249-4.
Peltonen Sari. 2015b. Viljelykierto rakennetaan pitkän aikajänteen suunnitelman mukaan.
Teoksessa: Nina Toukoluoto ja Sari Peltonen (toim.), Viljelykiertojen monipuolistaminen.
Tieto tuottamaan 141.[kirja]. Porvoo: ProAgria Keskusten Liitto. 96 s. ISBN 978-951-808-249-4.
Pimentel David. 1996. Green revolution agriculture and chemical hazards. [artikkeli]. The Science of the Total Environment, 188:1. S. 86-98.
Postel Sandra L. 2011. Viljaa vesipisaroista. Teoksessa Worldwatch-instituutti Maailman tila 2011: Kuinka maailma ruokitaan? Suomentanut Eeva-Liisa Hallanaro & Kati Pitkänen.
Englanninkielinen alkuteos State of the World 2011. [kirja]. Tallinna: Raamatutrükikoja OÜ 2011. 271 s. ISBN 978-952-495-203-3.
Rajala Jukka. 2012. Luonnonmukainen maatalous. (toim.). [kirja]. Mikkeli: Helsingin yli-opiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, julkaisu no 80. ISSN 0786-8367.
Rajala. 2005. A I Virtasen typpikotovarainen viljelyjärjestelmä. [verkkojulkaisu]. Päivitet-ty 30.10.2011. [viitattu 10.8.2015]. Saatavissa: http://luomu.fi/tietoverkko/a-i-virtasen-typpikotovarainen-viljelyjarjestelma/
Riipinen Tapio. 2005. Maanmuokkaus- ja kylvötekniikka. Maatilatalouden teknologiset perusteet. Teoksessa: Risto Tiainen (toim.), Maatilatalouden teknologia. [kirja]. Helsinki:
Opetushallitus. 213 s. ISBN 952-13-2218-7.
Ruokatieto Yhdistys ry. 2015. Suomalaisia viljakasveja. [verkkodokumentti]. [viitattu 10.8.2015]. Saatavissa: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/peltokasvit/suomalaisia-viljakasveja
Ruukki Jukka. 2015. Pääkirjoitus: Luomu ratsastaa mielikuvilla – puhtaus on pelkkä puoli-totuus. Helsingin Sanomat. 11.8.2015.
Räsänen Kati, Mattila Tuomas, Porvari Petri, Kurppa Sirpa & Tiilikkala Kari. 2014. Esti-mating the development of ecotoxicological pressure on water systems from pesticides in
Finland 2000–2011. [artikkeli]. Journal of Cleaner Production, 2014:89. S. 65–77.
doi:10.1016/j.jclepro.2014.11.008
Saikkonen Kari & Saloniemi Irja. 2015. Pääkirjoitus: Kasvimyrkky glyfosaatti aiheuttaa riskejä kylmässä ilmastossa ja Suomessa ne ovat selvittämättä. Helsingin Sanomat 22.6.2015.
Seuri Pentti. 1999. Alkusanat. Teoksessa Granstedt Artur. Ekologinen maatalous ja kierrä-tys. [kirja]. Tampere: Artur Granstedt ja Biodynaaminen yhdiskierrä-tys. 77 s. ISBN 951-9442-25-1.
Smith P. et al. 2007. Chapter 8: Agriculture. [julkaisu]. Teoksessa Climate Change 2007:
Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the In-tergovernmental Panel on Climate Change: B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.). Cambridge, UK & New York, USA: Cambridge University Press.
Stoddard Frederick, Puhakainen Tuula, Lindström Kristiina & Vanhatalo Aila. 2012. Pal-kokasvit osana tulevaisuuden kestävää maataloutta. Teoksessa: Mervi Seppänen (toim.), Maailma muuttuu: muuttuuko maatalous? [kirja]. 176 s. ISBN 978-952-10-7390-8.
Strandberg Beate, et al. 2012. Effects of herbicides on non-target plants: How do effects in standard plant test relate to effects in natural habitats? [julkaisu]. Danish Ministry of the Environment: Environmental Protection Agency. Pesticid Research no. 137. København:
Miljøstyrelsen. 115 s. ISBN 978-87-92779-53-3.
Tike. 2010. Maatalouslaskenta 2010 Viljelysmaan hoito. [verkkojulkaisu]. Julkaisupäivä-määrä 20.10.2011. [viitattu 3.7.2015]. Saatavissa: http://stat.luke.fi/e-lehti-viljelysmaa/
Tike. 2013a. Kasvinsuojeluaineiden käyttö tärkeimmillä viljelykasveilla kasvilajeittain ja valmisteryhmittäin 2013. [julkaisu]. Tike, Kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa.
Julkaistu 18.12.2014. [viitattu 24.6.2015]. Saatavissa:
http://stat.luke.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://stat.luke.fi/sites/d efault/files/kasvinsuojeluaineiden_kaytto_kasveittain_2013.xls&nid=4145
Tike. 2013b. Kasvinsuojeluaineiden käyttö tärkeimmillä viljelykasveilla valmisteryhmit-täin 2013. [julkaisu]. Tike, Kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa. Julkaistu 18.12.2014. [viitattu 24.6.2015]. Saatavissa:
http://stat.luke.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://stat.luke.fi/sites/d efault/files/kasvinsuojeluaineiden_kaytto_tarkeimmilla_viljelykasveilla_valmisteryhmittai n_2013_3.xls&nid=4145
Tike. 2014a. Luomutuotanto. [verkkojulkaisu]. Tilastovakka: Tietoja maa- ja elintarvikete-ollisuudesta. Julkaistu 13.3.2014. [viitattu 2.6.2015]. Saatavissa:
http://stat.luke.fi/sites/default/files/luomutilastot_2014_julkaisu.pdf
Tike. 2014b. Peltokasvitilastot. [verkkojulkaisu.] Tilastovakka: Tietoja maa- ja elintarvike-teollisuudesta. Julkaistu 29.4.2014. [viitattu 2.6.2015]. Saatavissa: http://stat.luke.fi/e-lehti-peltokasvit-2013/index.html
Tommila Paula, Vanhanen Juha, Halonen Mikko & Rinne Pasi. 2013. Miten Suomi selviää yli 4 astetta lämpimämmässä maailmassa? [julkaisu]. Sitran selvityksiä 74. 35 s. ISBN 978-951-563-873-1.
Tukes. 2012a. Kasvinsuojeluainerekisteri. [tietokanta]. [viitattu 1.8.2015]. Saatavissa:
https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/
Tukes. 2012b. Kasvinsuojeluainerekisteri: Roundup. [verkkodokumentti]. [viitattu 15.6.2015]. Saatavissa: https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/Product.aspx?tunnus=260
Tukes. 2014a. Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö. [verkkodokumentti]. Päivitetty 28.2.2014.
[viitattu 15.6.2015]. Saatavissa: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kemikaalit-ja-ymparisto/Kasvinsuojeluaineet-ja-ymparisto/
Tukes. 2014b. Myyntitilastot. [verkkodokumentti]. Päivitetty 26.9.2014. [viitattu 2.6.2015]. Saatavissa: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Myyntitilastot/
Tukes. 2015a. Kasvinsuojeluaineet. [verkkosivusto]. [viitattu 2.6.2015]. Saatavissa:
http://www.tukes.fi/kasvinsuojeluaineet
Tukes. 2015b. Luettelo valmisteista, jotka kasvinsuojeluainerekisterissä 1.1.2015. [verkko-dokumentti]. [viitattu 29.6.2015]. Saatavissa:
http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/julkaisut/Kasvinsuoje luaineet_luettelo_2015.pdf
Tukes. 2015c. Ympäristörajoitukset. [verkkodokumentti]. [viitattu 2.6.2015]. Saatavissa:
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Ymparistorajoitukset-/
UN. 2015. Population, Consumption and the Environment 2015. [verkkojulkaisu]. Julkais-tu 4/2015. [viitatJulkais-tu 2.6.2015]. Saatavissa:
http://www.un.org/en/development/desa/population/publications/pdf/environment/Populati onConsumptionEnvironment2015.pdf
Uusi-Kämppä Jaana, Rämö Sari, Turtola Eila, Uusitalo Risto, Lemola Riitta & Siimes Kat-ri. 2015. Loppuraportti: Glyfosaatin käytön aiheuttamat ympäristöriskit: aineen kulkureitit savimaalla ja päätyminen vesistöön (GlyFos). [julkaisu]. [viitattu 6.8.2015]. Saatavissa:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485832/glyfosaatti.pdf?sequence=1
Valkonen Jari. 2012. Muuttuva maataloustuotanto. Teoksessa: Mervi Seppänen (toim.), Maailma muuttuu: muuttuuko maatalous? [kirja]. 176 s. ISBN 978-952-10-7390-8.
Voutilainen Olli, Wuori Olli & Muilu Toivo. 2012. Eriytyvät alue- ja maatalouden raken-teet Suomessa maaseutunäkökulmasta. [julkaisu]. MTT Jokioinen: raportti 64. 89 s. ISBN 978-952-487-404-5.
Vyr. 2006. Viljan hyvät tuotanto- ja varastointitavat. [julkaisu]. Vammala: Vilja-alan yh-teistyöryhmä. 22 s. Saatavissa:
http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljelyoppaat/Viljan_hyvtt uotantotavat_2006.pdf
Vyr. 2013. Kauran viljelijän huoneentaulu – peruskaurasta paremmaksi. [verkkojulkaisu].
[viitattu 28.7.2015]. Saatavissa:
http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tuotanto_ja_viljelytietoa/huoneentaulut/kauran_vilj elijan_huoneentaulu_suomi.pdf
Ympäristöosaava. Ruoan raaka-aineiden tuotannon vaikutukset ympäristöön. [verkkodo-kumentti]. [viitattu 11.6.2015]. Saatavissa:
http://www.ymparistoosaava.fi/ruokapalveluala/index.php?k=22432