VI HENKI ON VOITON PERUSTA

Henkistä maanpUOlustusta on suoritettu rauhan Ja sodan aikana.

Ns rauhan eli kylmän sodan aikana sen tehtävinä on

- kansan maanpuolustukselllnen ja isänmaallinen kasvattami-nen sodan varalta; tätnä haa.ra jakautuu edelleen puolustus-laitoksen sisä- ja ulkopuOliseen ka.svatustyöhön;

- ulkomaisten llittolaisten hankkiminen sekä sympatioiden herättäminen puolueettomissa kansakunnissa ja

- todennäköiseen viholliseen kohdistuva henkinen painostus, jonka päämääränä on hajaannuksen aikaansaaminen sekä taiBtelumoraalin ja hengen madaltarntnen slinä ja. sen liltto-laisissa.

118

Sodanajan tehtävät ovat samantapaiset, mutta tällöin tavoitteet ovat konkreettisemmat, keinoja niiden toteuttamiseen on enemmän ja toimintamahdollisuudet ovat yleensä paremmat. Päätehtävinä ovat

- oman kansan taistelutahdon ylläpitäminen ja lujittaminen;

- sodan päämäärän, kansalUsen doktriinin selvittäminen koko kansalle;

- vihollisen henkisen vastustuskyvyn murtaminen tai ainakin lamauttaminen siinä määrin, että sen sotapotentiaali laskee sekä

- luottamuksen herättäminen liittolaisissa ja puolueettomissa.

Näiden tehtävien mukaisesti kohdistuu toiminta neljään suun-taan: omiin joukkoihin, omaan kotirintamaan, viholliseen ja ulko-valtoihin.

Seuravassa kosketellaan vain sodanajan toimintaa ja sitäkin nimenomaan sissisodan kannalta.

1. Omat joukot ja siviiliväestö

Näihin ryhmiin kohdistuva toiminta on jaettavissa neljään haa-raan: valistamiseen, virkistämiseen, mielialan tarkkailuun ja sielun-hoitoon. Valistaminen sisältää edelleen joukon erilaisia alaryhmiä, sellaisia kuin tiedotustoiminnan, propagandan ja vastapropagandan, huhut ja vastahuhut sekä henkisen kasvatuksen.

Nimensä mukaisesti valistamisella pyritään pitämään omat joukot ja siviiliväestö tietoisina kaikista tärkeistä tapahtumista, kasvatta-maan heitä henkisesti kestämään vihollisen vastatoimenpiteet sekä suorittamaan oman osuutensa voiton saavuttamiseksi. Valistamisessa käytetään hyödyksi kaikkia mahdollisia keinoja ja välineitä: puheita, esitelmiä, sanomalehtiuutisia, -selostuksia ja -kommentaareja, sano-malehtien poliittisia, taloudellisia ja sivistyksellisiä artikkeleita, radiouutisia ja -selostuksia, lentolehtisiä, elokuvia, teatteria, musiik-kia, kokouksia, julisteita, piirroksia, valokuvia jne. On selvää, että pääosan sanomalehtiä, lentolehtisiä, radiolähetyksiä ja valistus-kokouksia täytyy sissisodassa olla salaisia, mutta paljon saadaan aikaan myös ns peitetyllä valistamisella, jota voidaan harjoittaa avoimesti.

Omat joukot ja oma väestö on pidettävä poliittisen, sotilaallisen ja yhteiskunnallisen tilanteen tasalla tiedotustoiminnalla. Miehitetyllä alueella tämä tietysti tuottaa vaikeuksia, koska vihollinen yrittää estää kaiken itselleen vahingollisen julkisuuteen pääsemisen. Mutta juuri miehitetyssä maassa se on myös paljon tärkeämpää kuin vapaana tatstelevassa maassa, sillä ensiksi mainitussa ovat mielialat paljon herkempiä ja tietojen tarve suurempi kuin normaalia sotaa käyvässä. -maassa.

Tiedotustoiminnan on pääosin oltava ylijohdon valvonnassa ja johdettavana. Se määrittää toiminnan yleiset suuntaviivat ja antaa ohjeet kulloistakin tilannetta silmällä pitäen. On kuitenkin varot-tava, ettei tällä. tehdä tiedotustoimintaa hitaaksi ja byrokraattiseksi.

Tiedothan on yritettävä anta.a ennen vihollista, koska sen uutiset ovat miltei aina puutteellisia, väritettyjä, omia tappioita salaavia ja vastustajan menetyksiä korostavia. Omat tiedotukset voidaan ehkä porrastaa niin, että ylijohto julkaisee määräajoin koko rintaman käsittäviä katsauksia, kun taas paikalliset tiedot julkaistaan heti tuoreeltaan alueellisten elinten toimittamina ja muokattuina ylijoh-don yleisohjeiden mukaisesti.

Tiedotustoiminnan samoin kuin propagandankin on oltava havainnollista, värikästä ja tunteisiin sekä mielikuvitukseen vetoa-vaa. Niiden on saatava ihmiset kiihottumaan, niin että vastarinta-mieliala kasvaa ja leviää sekä pakottaa horjuvatkin määrittelemään kantansa.

Mielialan muokkauksen tärkeipiä työmuotoja ovat yksityiset ja ryhmäkeskustelut. Usein niillä saavutetaan parhaat tulokset. Tähän työhön on valittava hyvin koulutettuja, luontaisia lahjoja omaavia ja älykkäitä työntekijöitä, jotka pystyvät keskustelemaan, väittele-mään ja puhumaan vakuuttavasti. Ryhmäkeskustelujen osanottaja-määrä on rajOitettava 4---'6:een, sillä teho laskee osanottajaosanottaja-määrän lisääntyessä, ellei oteta lukuun suuria joukkokokouksia, joissa taas on oleellisena tekijänä joukkosuggestio ja laumahenkl. Keskustelumuo-toa sovelletaan pääasiassa niihin, joita ei vielä ole saatu mukaan taisteluun. Ellei keskustelu auta, on käytettävä tehokkaampia keinoja.

120

Vastapropagandan tehtävänä on vihollisen propagandan pal-jastaminen ja sen helkkoukslen osoittaminen. On erittäin edullista, Jos voidaan kiistattomasti osoittaa vihollisen antaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Tällöin on helppo väittää tosiakin, itselle epäedullisia tietoja vääriksi ja saada vihollisen koko propaganda epällyksenalaiseksl.

Miehitetyssä maassa on sanomalehtien ja lentolehtisten paina-minen ja levittäpaina-minen aina vaivalloista puuhaa. Dmitulon vaara on suuri. lI4elkoisesti vaivattorna.mmin voidaan tiedotustolminta ja mielialan muokkaus hoitaa radion avulla. Sen käyttö tietenkin edel-lyttää, että sissien h~ussa on niin suuria tukialueita, että niistä pystytään lähettäminen suorittamaan. Lähetysasemat vQivat sijaita myös liittolaisml!.issa.

Tutkittl!.essa 2.maailmansodan radiopropagandaa on todettu, että sen teho oli huomattavasti suqrempl kuin sanomalebdistön. Tehoa saattaa kuitenkin miehitetyissä maissa pienentää se, että vihollinen jokseenkin varmasti rangaistuksen uhallI!. kieltää vapaiden radio-asemien kuuntelun. Saattaapa se pahimmassa tapauksessa taka-vari:koida radiovastaanottimebkin. .

Kiinnitettäköön tässä yhteydessä vielä huomiota ns aivopesuun, josta sanomalehatstö on viime vuosina puhunut monissa yhteyk-sissä, erityisesti kommunististen maitten aseena. Sen, ettei a!vopesq ole mitään utopiaa, osoittaa mm amerlkkalalnen tutkimus, joka suo-ritettiin Korean sOdassa vangiksi joutuneiden ja sodan päätyttyä kotimaahan palanneiden sotUaiden keskuudessa. Tutkimus nimittäin osoitti, että huomattava määrä näistä oli käännytetty kommunis-teiksi tai ainakin suosiollisiksi tälle aatesuunnalle. Käännyttämisen olivat suorittaneet kiinalaiset valistustyöntektjät käyttäen ensisijai-sesti psykologisia keinoja.

Edellä on hieman hajanaisesti, melkein vain väläyksittäin

käsi-~elty vaJis~amiseen kuuluvia toimintamuotoja. Yksinomaan henkisen maanpuolustua.en tästä lohkosta voisi kirjoittaa laajan teoksen, jo-ten perusteellinen syventyminen as~aan n~ suppeassa esityksessä ei

o~e IQl!ohdollista. Virkistämiseen kuuluu monenlaisia aloja: elokuva-ja teatteriesitykSiä, kirelokuva-jastotoimintaa, sotllaskotien perustamista, isänmaallisia ja kevyitä juhlia, askartelua, itse- ja ryhmäopiskelua

yms. Saattaa tuntua vaikealta, jopa mahdottomalta harrastaa täl-laisia asioita vihollisen alituisesti uhkaamUla alueilla. Tosin on sa-nottu, että sodassa on 90 % odottamista, 5 % valJnistautumlsta ja vain 5 % varsinaista taistelutolmintaa, mutta tätä et voi soveltaa ainakaan sissisotaan, joka, kuten on todettu, vaatii paljon illkettä sekä hyökkäyksellisessä että suojaam1sm1elessä. Joutoaikaa sllnäkin tietysti jää, ja ellei jää, on sitä järjestettävä. Jatkuva "remmissä ole-minen" kuluttaa miehet nopeasti loppuun.

Virkistäminen on siis välttämätöntä, mutta vain siinä määrin kuin henkilöstön henkinen ja fyysinen kunto vaativat. Normaalisti käytetään pääosa hyökkäysto1m1en: välille jäävästä ajasta koulutuk-seen, suunnitelmien laatimikoulutuk-seen, valmlsteluihin ja tulevien tehtävien harjoitteluun.

Sotilaan huolen aiheena on aina omaisten kohtalo ja toimeentulo.

Jotta sissisotilas Ja vastarintamies voisivat kokonaan omistautua tehtävllnsä, on yHjohdon ja alueellisen organisaation ulotettava huoltotoimenpiteensä taistel1jain omaisiinkin. Se käynee parhaiten maksamalla. hellie totuttuun tapaan sotakuukausipalkkaa. Elintar-vikkeiden jakaminen saattaa myös tulla kysymykseen, varsinkin jos maassa on Dllstä puutetta. Avustuksen täytyy olla säännöllistä, jotta se antaisi saajille tietyn turvalliSuuden tunteen.

Vaikka johdon ja johtajan onkin luotettava alaisiinsa "ja vältettä-vä liiallista, huomatuksi tullessaan suhteita vaarantavaa valvontaa, jolla lisäksi usein sidotaan ala1sten tOimintavapautta, on johtajan velvollisuus myös pysyä selvillä joukkonsa mieHalasta ja joukkoon mahdo111sesti pesiytyneistä epäluotettavista aineksista. Mitä no-peammin ja perusteellisemmin ketjun heikot renkaat saadaan pois-tetuksi sitä parempi.

Valvontaa varten on järjestettävä huomiota herättämätön tark-kailuverkko, joka tiedottaa johdolle kaiken joukon taistelutDoraaliin vaikuttavan. Se myös auttaa johtajaa ajoissa korjaamaan tyytymät-tömyyttä aiheuttavat epäkohdat ja siten säilyttämään joukon tiu-kasti käsissään.

Tarkkallujärjestelmää luotaessa on harkittava, kuinka pitkälle mennään ja mikä on todella tarpeen vaatimaa. Joukkojen ja kansan miel1aloista on pysyttävä selvillä, mutta mahdollisimman näkymät~

122

tömin keinoin. 6()-lOO miehen osastoa tai komppaniaa kohden riit-tänee 2-5 toisistaan tietämätöntä tiedottajaa. Samaa suhdetta voi-daan soveltaa kyläkuntlin ja alueisiin nähden. Tiedottajat ilmoitta-vat työnsä tulokset joko joukon jOhtajalle tai al~eelliselle elimelle tai, jos joukkojen organisoinnissa on jo päästy pataljoona- ja prikaatiasteelle, erityiselle, ylemmässä esik\lllIlJ8.ssa toimivalle tiedo-tusupseerille, joka kokoaa tiedot, muokkaa niistä yhtenäisen koko-naisuuden ja esittää sen komentajalleen sekä seuraavan johtopor-taan tiedotusupseerille. yalistamisesta ja virkistämisestä huolehtiva henkilöstö voi hoitaa myös valvonnan, mutta mieluummin tehtävä kuitenkin aIlllletaan erikoishenkilöstölle. Näin tulevat molemmat teh-tävät paremmin hoidetuksi.

Sotien aikana ihmisten tarve saada uskonnosta voimaa ja loh-dutusta nousee aina rauhan aikaan verrattuna. Tämä on otettava huomioon myös sissisodassa hankkimalla joukkoihin pappeja ja mui-ta hengellisen työn tekijöitä mieluimmin vapaaehtoisuuden pohjalla.

Sielunhoidosta ei saa kuitenkaan muodostua ltsetarkoitusta tai us-konnon tyrkyttämistä. Pappien on myös ihmisinä oltava esikuvaksi kelpaavia, tosiuskovaisia ja miehisiä miehiä, joiden puoleen sotilaat voivat arkailematta kääntyä tuntiessaan siihen tarvetta ja jotka pystyvät anojalle myös jotakin omasta uskostaan antamaan. Heidän on kyettävä taistelemaankin oikeaksi katsomansa aatteen, sissisodan päämäärän puolesta.

2. Viholliseen kohdistuva toiminta - henkinen sodankäynti Taistelukeinoina ovat pääpiirtein samat menetelmät kuin omia joukkoja ja väestöä muokkaavassa ja ohjaavassa toiminnassa. Ta-voitteista ovat tärkeimmät: vihollisen taistelumoraalin alentami-nen, henkinen eristäminen sekä vihollisen henkisen sodankäynnin estäminen ja neutralisoiminen. Valistamista suoritetaan kahdella ta-valla: hyökkäävästi ja peitetysti. Hyökkäävää eli avointa tiedotus-ja propagandatoimintaa ovat mm salaisissa kirtiedotus-japainoissa tiedotus-ja monis-tuskonelssa painetut sanomalehdet ja lentolehtiset, joita levitetään vihollisjoukkojen majoituspaikkoihin, tukikohtiin, esikunttin, var-tiopaikollle, vihollisen käyttämiin kulkuneuvoihin, yleensä kaikklin

mahdollisiin paikkoihin, niin että miehittäjät joutuvat miltei pakosta niihin tutustumaan. Tähän ryhmään kuuluvat myös salaiset radio-ja televisioasemat, jotka lähettävät propagandaa vihollisasemien aall0111a ja kielellä.

Avoimessa propa,gandassa tuodaan eri muodoissa es111e mm val-loittajan menettelyn epäoikeudenmukaisuus, todetut laittomuudet, väkivallanteot sekä kostotoimenpiteet, oman taistelun oikeutus, mie-hittä,Jän mahdollisesti vaatima pakkotyö, miehityksen aiheuttama elintason aleneminen jne.

PropagandakielI ei saa olla loukkaavaa eikä karkeaa. Asiat on esi-tettävä vakuuttavassa ja selvässä muodossa. Lukijan ja kuulijan on saatava sellainen käsitys, että heille pyritään esittämään tosiasioita, joita he eivät vielä tunne, että he111e tarjotaan vain aineistoa oikean ja totuudenmukaisen käsityksen saamiseksi niistä asioista, joissa he ovat mukana. Mahdollisimman konkreettiset ja helposti oikeiksi to-dettavat esimerkit lisäävät aina esitysten vakuuttavuutta.

On selvää, että tuloksien saavuttamiseksi Joudutaan käyttämään myös uhkauksia ja lupauksia, mutta. näidenkin täytyy pysytellä tie-tyissä rajoissa. Uhkaukset ovat oikeammin varoituksia, jotka esimer-kein osoittavat miehittäjien kohtalon, elleivät he luovu valtaamas-taan alueesta. Esimerkkien on oltava ajan'kohtaisia, hiljattain sattu-neita tapahtumia: nimeltä mainitun kuljetuskolonnan tai vihollis-osaston tuho nimetyssä paikassa. Tarkat aika- ja lukumäärät sekä uhrien ja vangiksi joutuneIden nimet lisäävät tehoa. Joskus on edul-lista saattaa vihollisen tietoon' sen salassa pItämiä tOimenpiteitä ja aikomuksia, esim suunniteltu kuljetus taI vastahyökkäys sissien tuki-alueelle. Näin osoitetaan, että mtehlttäjän yritykset ovat turhia, koska ne miltei aina etukäteen tiedetään vastapuolella. Lupaukset pUOlestaan takaavat antautuville hengen, koskemattomuuden ja so-tavangin täydet oikeudet sekä vapautumisen heti miehityksen- pää-tyttyä.

PeItetyssä menetelmässä ei propaganda näy, mutta aiheiden kä-sittelyllä on kuitenkin tietty tarkoitus ja vaikutus. Siihen sisältyy esim elokuvia, sanomalehtikirjoituksia, puheita, esitelmiä, teatteri-esityksiä, urheilukilpailuja, taiteen ja tieteen tilaisuuksia, joissa epä-suorasti ja ilman havaittavaa tarkoitusta tuodaan esille oman

kan-· 124

san valtiomuoto ja sen historiallinen kehitys, sosiaaliset olot, sivis-tyksen saavutukset, yksilön- Ja sananvapaus, palkkataso jne, lyhyesti sanoen kaikki se, mikä omalla pUOlella on parempaa kuin viholli-sella. Aiheita käsiteltäessä nOjaudutaan ennen miehitystä val11nnei-slin oloihin, jos valloittaJa on säätänyt rajoituksia ja pakkotoimen-piteitä. Näin saadaan vihollissotilaat mielessään vertaamaan omia oloJaan miehitetyn maan oloihin ja tekemään itselleen epäedullisia johtopäätöksiä.

Tärkeänä työmuotona ovat myös yksityiset keskustelut. Nliden periaatteita kosketeltlln jo omaan väestöön kohdistuvan toimin-nan ollessa puheen-a. Joukkoon ei ole helppo vaikuttaa, mutta henki-lökohtaiset, jokapäiväiseen ja luottamukselliseen seurustelusävyyn käydyt keskustelut tuottavat useimmiten tuloksia. Kaukana koti-maastaan, omaisistaan ja kodistaan toimiva vihollissotilas on altis ystäväl11syydelle. Hän saattaa kertoa hyödyllisiä asioita ja tulla va-kuuttuneeksi omiensa tekemästä vääryydestä.

Es1m Ranskassa on alettu ymmärtää sodan tämänkin puolen merkitys. Siellä ei vangittuja sissejä enää suljeta vankileireihin, vaan eristyskeskukslln, joissa heitä käännytetään psykologlsin kei-noin. Näin ainakin kertovat ranskalalset lähdeteokset.

MenettelytapOja on monia. Niistä on osattava valita oikeat, vi-holliskansan mentaliteettlln sopivat. Henkinen sodankäynti saattaa olla tehokasta, merkityksetöntä tai vahingollista. Kaikki rlippuu va-lituista keinoista. Pienetkin virheet voivat ajaa huolellisesti valmis-tellun työn kar1l1e.

3. Ulkomaihin suuntautuva toiminta Tällä suunnalla henkinen sodankäynti tähtää

- lllttolaisten tai ainakin myötämiellsten puolueettomien hank- _ k1m1seen,

- vihollisen kanssa liitossa olevien maiden lrrottamiseen sodasta sekä

- aineellisen ja henkisen tuen saamiseen ulkomailta.

Nykyinen maailma perustuu realiteetteihin. Ei kukaan auta ke-tään, ellei saa slitä Jotakin hyötyä. Tästä syystä on ensin tutkittava tilannetta Ja haettava ne valtiot, joille käynnissä olevasta

slssiso-dasta on etua väl1ttömästi tai vällllisesti, ja kohdistettava kaikki huomio näiden maiden voittamiseen suosiollisiksi ja apuun valmiiksi omalle asialle. Parhaassa tapauksessa nHstä saadaan liittolaisia, jol-loin sekä aineellinen että henkinen tuki on turvattu. Jos liittolainen on lisäksi rajanaapuri, voidaan sen aluetta käyttää sissisodan tuki-alueena.

VII HYVIN VALMISTELTU ON PUOLIKSI VOITETTU Jos sissisota joudutaan aloittamaan täysin valmistautumattoma-na, merkitsee tämä sitä, ettei valtion johto ole ollut tehtäviensä ta-salla. Valtion johdon on nähtävä eri tavat valtion olemassaolon tur-vaamiseksi sekä valmistauduttava niiden toteuttamiseen. Dman etu-käteisvalmisteluja ei sissisodan johdolla ole minkäänlaista todelli-suuspohjaa tehdessään päätöstä sissisotaan ryhtymisestä; siltä puut-tuu tiedot välineen käyttöarvosta ja -mahdolllsuuksista tai, jos sel-' lalsla jossain määrin onkin, ne saattavat aiheuttaa virhepäätelmiä.

Valmistautumattomuus johtaa lisäksi sissisodan pitenemiseen 1-2 vuodella, josta taas saattaa olla seurauksena monia ennakolta ar-vaamattomia haittoja puhumattakaan lisäajan vaatimista uhreista, joiden määrää vielä lisää valmistautumattomuudesta jOhtuvat vir-heet ja haparointl.

Valmistelut yöt ovat ryhmitettävissä esim seuraavalla tavalla:

- maantieteellinen tutkimustyö, - suunnitelman laatiminen, - organisaation valmistelu, - koulutus,

- huollollinen valmistelu,

- henkinen valmentaminen sekä

- muut, edellisiin ryhmiin kuulumattomat työt.

Näistä on 10 suunnitelma ja henkinen valmentamlnen edellä käsitelty.

1. Maantieteellinen tutkimustyö

Koko maan käslttävällä kartta- Ja maastolllsella tutkimuksella ja kokoamalla alaan kuuluvia tietoja myös Jo Julkaistusta ja julkaise-mattomasta lähdeaineistosta pyritään mm

- hahmottelemaan maan alueellinen jako sissisotaa varten, - määrittämään sissien tulevat tukialueet pääpiirtein sekä - luetteloimaan hävitettävät kohteet.

Tähän valmisteluryhmään kuuluu lisäksi karttojen, ilma kuvien , pohjapiirrosten, luonnosten, rakennepiirrosten yms valmistaminen ja varaaminen kaikista tarpeellisiksi katsotuista maastoalueista, lai-toksista ja laitteista.

Alueellista jakoa suunniteltaessa on syytä tutkia ensin jo olemas-sa olevia eri hallinnonhaarojen ja organiolemas-saatioiden luomia alueja-koja ja käyttää niitä mahdollisimman paljon hyväksi. Ovathan jo pitkän aikaa toimineet organisaatiot ehtineet luoda vakiintuneen, tiettyihin tUkipisteisiin lujasti ankkuroidun järjestelmän, jonka va-raan on helppo rakentaa. Vanhat organisaatiot eivät kuitenkaan saa sitoa liikaa. Muutoksia ja korjauksia on suoritettava, jos ne ovat tar-peen va.atimla.

SopivikSi katsotuista alueista on saatava suurlmittakaavaiset to-pograflkartat, joiden varassa voidaan luonnostella tukialueiden tu-leva käyttö. Ellei tällaisia karttoja ole olemassa, on käytettävissä ole-vat kartat täydennettävä yksityiskohtaisella ma.astontiedustelulla.

Tämä vaatii kuitenkin paljon aikaa ja työvoimaa. Työtä voidaan hel-pottaa käyttämällä ilmlllkuvausta ja illDlakuvien stereotutkimusta.

Kaikissa maissa on sitäpaitsi suuret määrät eri. hallinnonhaarojen, virastOjen, yhdistysten ja seurojen hallussa olevaa aineistoa, jota kokoamalla ja seulomalla päästään pienelläkin tYÖVOimalla tyydyt-täviin tuloksiin.

Näin koottu aineisto on käyttökelpoista myös multa tämän val-mistelualan tehtäviä ratkaistaessa. Mm hävltyskohtelta luetteloi-taessa on siitä hyötyä, vaikka tukialueiksl yleensä valltaankin syr-jäisiä ja asumattomia alueita, kun taas hävltyskohteet sijaitsevat pääasiassa asutuilla alueilla. Jos kuitenkin jo alun perin tiedetään kaikki aineiston käyttötarpeet, on helppoa merkitä kukin tieto omaan alaryhmäänsä.

Täydelllsten luetteloiden tultua laadituksi on kohteet jaettava tärkeysluokkiln sen mukaan, kuinka suurta vahinkoa kunkin

hävit-täminen aiheuttaa~ Luokltusperusteina on myös otettava huomioon,

kuinka kauan vaurion korjaus tai uuden laitteen rakentaminen kes-tää. Omaan ryhmäänsä on llsäksi poimittava ne kohteet, joita ei hä-vitetä muutoin kuin erikoistapauksissa ja erikoisluvalla suuren val-takunnallisen merkityksensä takia.

2. Organisaation valmistelu

Maantieteellinen valmistelu jakaa maan alueellisesti sotilaslää-neihin ja -piireihin, alueisiin, kuntiin sekä kyllin. Organisaation valmistelu jatkaa tästä eteenpäin suunnitellen alueellisen vastarin-tajärjestelmän ja eri portaiden johtoellmien kokoonpanon. Suunnit-telu on ulotettava jokseenkin alas, ehkä alueisiin ja kuntiin saakka.

Kullekin portaalle laaditaan tarkat kOkoonpanot ottaen huomioon alueen suuruuden, väkiluvun, merkityksen kokonaisuuden kannalta sekä hahmoteltujen tehtävien laadun ja laajuuden.

Valmistelujen tässä osassa on myös aihetta jo luonnostella kulla-kin alueella toimivien sissijoukkojen vahvuus pitäen silmällä edelli-sessä kappaleessa mainittujen tekijöiden llsäksi alueen taloudellisia voimavaroja, mm sen mahdollisuuksia ylläpitää joukkoja.

Organisaation valmisteluun kuuluu tärkeänä vaiheena myös ylim-män johdon kokoonpanon ja sen johtosuhteiden määrittäminen muihin valtiovallan ja sotavoimien johtoportaisiin. Näiden suhtei-den yksityiSkOhtainen käsittely ei ole tässä eSityksessä mahdollista eikä ilmeisesti tarpeelllstakaan. Sen verran voitaneen sanoa, että johdon kokoonpano ja johtosuhteet riippuvat ratkaisevasti siitä, onko koko maa vaiko vain osia siitä vihollisen miehittämä. Ensiksi mainitussa tapauksessa on ylimmän johdon merkitys niin suuri, että kaikkien muiden JOhtoportaiden ja halllntoellmien on tyydyttävä avustajien tehtäviin suureen päämäärään pyrittäessä.

Nimetäänkö myös henkilöstöä laadittuun vastarintaliike- ja sissi-sotaorganisaatioon jo valmisteluvaiheessa, on kysymys, johon on vai-kea vastata. Nimeämisen toteuttaminen ollsi tietenkin paras ratkai-su, mutta sen täytäntöön paneminen vaatii runsaasti työvoimaa ja aikaa ollakseen tarkoituksen mukainen ja aina ajan tasalla.

Ellei haluta tai ellei ole mahdoll1suuksla päästä henkilöstön si-joitusasteelle saakka, olisi ainakin koottava luetteloita tehtäviin

80-pivista henkilöiStä kunnlttain. Luetteloiden perusteella olisi sitten jokseenkin helppoa tarpeen tulleen saattaa suunniteltu organisaatio valmiiksi.

3. Koulutuksellinen valmistelu

Tarvittavan tehon Ja tason saavuttamiseksi olisi sisslsotaan vaI-mistavaa koulutusta annettava sekä puolustuslaitoksessa että vapaa-ehtoisissa sivlllijärjestäissä..

Puolustuslaitoksen ollsl aloitettava osuutensa jo varusmiespalve-luksen aikana ja jatkettava sitä myöhemmin kertausharjoituksissa.

Varusmiesaikana olisi kaikille annettava yhtenäinen pohjakoulutus, jonka opetUSkohtelsta on jo edellä ollut puhe. Tällä koulutuksella jo-kaisen miehen 01ls1 pystyttävä selviytymään normaaliin sissisodan-käyntiin kuuluvista tUanteista. KertausharjOituksissa koulutus jat-kuisi, mutta nyt erikolskoulutuksena tiettyjä johtajatehtäviä sUmällä pitäen ja vain nälhln tehtäviin valituille miehille. Pääosa reservUäi-sistä Jäisi slls varusmiesaikana annetun sissikoulutuksen varaan;

koulutusta voitalslln näiden osalta jatkaa enintään sivillijärjestäissä.

Jatkokoulutusta saavan sissiJohtajlston opetus ol1si jaettava vielä varsinaisille sissijohtajille ja vastarlntal11kkeen jOhtohenkilöille tar-koitettulhln linjolhln.

Koulutusta 01ls1 luonnollisesti annettava myös pUOlustuslaitoksen kantahenkilökunnalle. Tästä ryhmästä ollst saatava sekä sissijouk-kojen että alueellisen organisaation runko ja toimeen paneva voima.

Kantakaaderin osalle lankeaisi ennen kaikkea organisaation luomi-nen, joka kerran käyntiin panttm8i nostaa kyllä aikaa myöten lisää JOhtaJistoa reservin joukosta.

Koulutuksellisen valmistelun uIottanililen slvtlllJärje&töihinkin on ilmeisesti vaikeaa, ainakin demokratioissa. Jos kuitenkin väestö saa-taisiin käsittämää.n asian tärkeys ja vapaaehtoisesti ottamaan osaa Jatkokoulutukseen, olisi valmistelu todella laajalla pohJalla. Bilhen voitaisiin tällöin vetää naisetkin mukaan.

Ellei ole mahdollisuuksia päästä tätä tietä eteenpäin, on keksit-tävä muita keinoja. YksI sellainen on suppeahkojen yleistajuisten, asiaa valalsevien oppaiden Julkaiseminen ja jakaminen väestölle.

Koulutukselliseen valmisteluun olisi vielä sisällytettävä. erikoistut-kimuksia sissisodan taktiikasta, organisaatiosta, varustuksesta Jne, varusteiden, aseiden sekä maastossa tapahtuvan llikkumlsen kokei-lua ja kehittämistä, muissa maissa saatujen kokemusten kokoamista, analysointia ja soveltamista oman maan oloihin.

4. Buollollinen valmistelu

Sissisodan huollolliseen valmisteluun kuuluu

- laskelmien laatiminen tarvittavista sotavarusteista, - sotavarusteiden varaaminen ja varastoiminen,

- tarvittavien koneiden, koneistojen ja tuotantolaitosten varaa-minen sekä niiden siirtämisen suunnittelu ja

- rahoituskysymyksen suunnittelu.

Tavallisesti sissisota on vain vaihtoehtona normaalln sodankäyn-nin rinnalla valtakunnan puolustussuunnitelmaa laadittaessa. Kun siis valmistaudutaan tavanomaiseen sotaan, valmistaudutaan sa-malla sissisotaankln. Viimeksi malnltun huomioon ottaminen kui-tenkin aiheuttaa tiettyjen erikoisvällneiden ja -varusteiden hankin-nan tai ainakin tarvelaskelmien suorittamisen ja hankintojen val-mistelun.

Parasta tietenkin olisi, Jos hankinnat voitaisiin suorittaa jo rau-han aikana. Jos tämä saadaan aikaan, on rau-hankittu sotavarustus vielä varastoitava laaditun organisaation ja valittujen tuklalueiden edel-lyttämällä tavalla. Tämä rauhanaikainen varastointi ol1si luonnolli-sestikin varuskunnittain tai esim sotilaspilreittäin tapahtuvaa. Näis-tä varastoista sotavarustus sitten sodan uhatessa siirretNäis-täisiin

Parasta tietenkin olisi, Jos hankinnat voitaisiin suorittaa jo rau-han aikana. Jos tämä saadaan aikaan, on rau-hankittu sotavarustus vielä varastoitava laaditun organisaation ja valittujen tuklalueiden edel-lyttämällä tavalla. Tämä rauhanaikainen varastointi ol1si luonnolli-sestikin varuskunnittain tai esim sotilaspilreittäin tapahtuvaa. Näis-tä varastoista sotavarustus sitten sodan uhatessa siirretNäis-täisiin

In document Sissisota, sen edellytykset ja mahdollisuudet (sivua 40-54)