tavoitteet ja toimenpiteet
OOOOOOOOOOflOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
TAVOITE
Vesien käytössä ja hyödyn tämisessä otetaan huomioon erilaisten toimenpiteiden välilliset ja välittömät vaikutukset vesiluontoon ja pyritään välttämään epäedulli sia muutoksia.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä
O Luonnolle haitallisen happamuuden torjumista
O Elinympäristöjen muuttumista ja lajiston köyhtymistä aiheuttavan rehevöi tymisen vähentämistä
O Luonnonrytmistä poikkeavan ja mm. pohjaeläimistölle, kalastolle ja ranta-vyöhykkeen lajistolle ja biotoopeille haitallisen vedenkorkeuden vaihtelui den vähentämistä
O Vesirakentamisen ja ruoppauksen aiheuttaman elinympäristöjen vähenemi sen välttämistä
O Vesiliikenteen ja kuljetusten aiheuttamine haittojen ja riskien vähentämistä
O Vesistöjen luontaisten geologisten, fysikaalis-kemiallisten ja biologisten prosessien häiritsemisen välttämistä
O Luontaisen umpeenkasvun, tulvan ja eroosion sallimista aina kun niiden estämiseen ei ole perusteltua syytä
TAVOITE
Vesi- ja rantaluonnon monimuotoisuus säilytetään ja pyritään tarvittaessa palauttamaan.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä
O Virtaavista vesissä elävien eliöyhteisöjen toimivuuden turvaaminen ja hait taavien vaellusesteiden poistamista
O Järvien eliöyhteisöjen toimivuuden turvaaminen ja säännöstelyn lieventä minen
O Itämerelle tyypillisen murtovesiluonnon ja siihen liittyvien rantatyyppien säilyttäminen
O Jäljellä olevan luonnontilaisen pienvesiluonnon säilymisen turvaaminen ja muuttuneen pienvesiluonnon ennallistaminen
TAVOITE
Suojelulla turvataan arvokkaiden vesistöjen tai niiden osien säilyttäminen Tavoitteeseen pääseminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä
O Suojelu turvaa kohteen merkittävät luonnonarvot
O Suojelu turvaa veden laadun, hydrologisen tilan, elinyrnpäristöjen, eliöiden ja maiseman säilymisen
0
Suomen ympäristö 364
O Vesi- ja rantaluonnon säilyttämisen valvonta ja suojelu on oltava valtakun nallisesti yhtenäisellä tasolla
O Alueiden olisi edustettava vesiluonnon alueellista ja paikaifista vaihtelua TAVOITE
Vesi- ja rantaluonnon säilyttämiseen, suojeluun ja kestävään käyttöön ja sen val vontaan luodaan strategia, joka otetaan ympäristöhaltinnon toimintaohjelmaan
Tavoitteisiin pääseminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä
O Kansallinen suojelualuejärjestelmän kattavuus vesi- ja rantaluonnon moni muotoisuuden suojelussa on arvioitava
O Vesi- ja rantaluonnon suojelu otetaan huomioon kaikessa muuttavan tai kuormittavan toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja vesien käytössä
O Vesiluonto otetaan kattavasti huomioon Natura 2000 -suojelualueverkon valmistelussa ja toteutuksessa
O Suojelualueita perustettaessa on vesialueen kuuluttava aluerajaukseen
O Vesiluonnon suojeluun tulee sisällyttää myös pohjan ja vedenalaisten aluei den säilyttäminen
O Suojelualueiden tulee muodostaa hydrologisesti ehjiä kokonaisuuksia
O Ainutlaatuisten ja harvinaisten sekä toisaalta tyypillisten biotooppien suo jelualueiden perustaminen kansainvälisten sopimusten vaatimalla tavalla ja tasolla.
O Vesiluonnonsuojeluohjelman toteuttaminen
O Muutettuja pienvesiä, soita ja kosteikkoja ennallistetaan suojelualueilla ja niiden ulkopuolella
O Vesiluonnon tuntemista sekä lajiston ja elinympäristöjen tutkimusta voi mistetaan, jotta vesiluonnon monimuotoisuuden tila tiedettäisiin nykyistä paremmin
O Laaditaan vesi- ja rantaluonnon säilyttämiseksi tarvittavat säädökset ja yh tenäistetään hallinnon menettelytapoja
O Kehitetään Suomen ympäristökeskuksesta vesiluonnon asiantuntijaelin TAVOITE
Ohjauskeinojen kehittäminen
Hallinnollis-oikeudelliset keinot
O Suojelun mukaan ottaminen laaja-alaisemmin vesistöön kohdistuvien toi menpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa
O Kaavoihin merkityillä suojelualueillatulisiolla hallintoa ohjaavaa vaiku tusta. Suojelualueisiin ja uhanalaisiin lajeihin olisi kiinnitettävä entistä pa rempaa huomiota suunnitellessa vesivarojen, ranta-alueiden ja valuma alueen hyväksikäyttöä
O Vesi- ja rantaluonnon suojeluun tulisi kehittää muitakin menettelyjä kuin aluerauhoitus
O Vesilaissa kielletyt toimet, jotka aiheuttavat vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista tai jotka vähentävät luonnon kauneutta, ympä ristönviihtyvyyttätai kulttuuriarvoja koskevat myös biotoopin muuttamis ta on otettava huomioon
O Valvontaa olisi tehostettava myös pienissä vesistöä muuttavissa toimissa
.2 Suomen ympäristö 364
O Aiheuttaja maksaa periaatteen täysimääräinen toteuttaminen rantojen käy tön kehittämisessä
O Eri sektoreiden kuten maa- ja metsätalouden ja kalankasvatuksen saamat tuet olisi sidottava ympäristönsuojeluun.
O Luotava positiivisia kustannus “yllykkeitä” maanviljelylle ja metsätalou delle, jotta ne huomioisivat vesi- ja rantaluonnon
O Taloudellisesti hyödynnettävien lajien elinolojenturvaaminenedesauttaa välillisesti muuta vesi- ja rantaluontoa.
O Informaatio-ohjausta kehittää suunnitelmallisemmaksi ja ongelmakeskei semmäksi.
O Tiedollisella ohjauksella voidaan myös selkeyttää muiden ohjauskeinojen merkitystä. Kehittämis tarve korostuu mm. hajakuormituksen, virkistys-käytön haittojen, haja-asutuksen vesihuollon osalla, joilla ei ole vielä käy tössään riittäviä oikeudellisia tai taloudellisia keinoja
O Alueellisissa ympäristökeskuksissa olisi henkilöitä, jotka vastaisivat ja koordinoisivat alueen ympäristövalistusta ja -tiedotusta
O Ympäristöviranomaisten, kuten Suomen ympäristökeskuksen, alueellisten ympäristökeskusten ja kuntien ympäristöasioista vastaavien, rakennustar kastajien, kaavoituksista vastaavien henkilöiden tulisi täydentää tiedotus välineiden tapaa uutisoida ympäristöasioita
O Vesiluonnon ekosysteemien toiminnan turvaaminen edellyttää asiantunti joiden jatkokoulutusta ja vesi- ja rantaluonnon kokonaisvaltaisemman huo mioimisen eri vesiin kohdistuvien toimien arvioinnissa
O Tiedottamista lisättävä erilaisten toimenpiteiden vaikutuksesta ekosystee mun ja ihmisen terveydelle ja virkistyskäytölle. Kohderyhminä mm. maata louden ja metsätalouden piirissä työskentelevät
O Loma-asunnon omistajille tiedotetaan vesi- ja rantaluonnon huomioonotta mista ranta-alueen rakentamisen ja hoidon suunnittelussa
O Luonnonkunnioituksen lisääminen TAVOITE
Tutkimuksen kehittäminen
O Vesi- ja rantaluonnon tiedollinen ja tutkimuksellinen tarve on lisääntynyt mm. kansainvälisten velvoitteiden myötä. Tietoa tarvitaan biodiversiteetti sopimuksen, EU:n elinympäristödirektiivin ja HELCOMin vaatimusten mukaisesti ja viranomaisia velvoittavista asioista. Seuraavassa luetellaan keskeisimmät tutkimusaiheet, jotka ovat nousseet esiin tätä raporttia ja eh dotusta vesien suojelun tavoitteiksi v. 2005 ohjelman laatimisen kuluessa
O Vesi- ja rantaluonnon monirnuotoisuuden arviointi edellyttää laji- ja elin ympäristödiversiteetin mittausmenetelmien kehittämistä
O Vesi- ja rantaluonnon monimuotoisuuden mittaaminen ja tulee sisällyttää seurantoihin ja tarkkailuvelvoitteisiin sen jälkeen kun on käytettävissä luo tettavat menetelmät
O Itämeren vedenalaisten biotooppien luokittelu ja niiden maantieteellinen levinneisyys
O Alueellisesti kattavia vesien luontotyyppejä tulee inventoida
O Nykyisten suojelualueiden piirissä oleva vesiluonto tulee inventoida ja pienvesi-inventohinin tulokset jatkokäsitellä
O Typen merkityksen selvittäminen edellyttää myös rantojen rehevöitymisen miftaainiseen soveltuvien menetelmien kehittämistä, sillä on ilmeistä, että rantavyöhyke reagoi herkästi kasvavaan typpikuormitukseen.
Suomen ympäristö 364
0
Kirjallisuus
Aapala, K. & Lindholm, T. 1995: Valtionmaiden suojellut suot. -Metsähallituksen luonnonsuo jelujulkaisuja. Sarja A. 48:1-155.
Airaksinen, 0. & Karttunen, K. 1998: Natura 2000 -luontotyyppiopas. -Ympäristöopas 46:1-190.
Alasaarela, E., Helisten, 5., Huusko, A. & Tikkanen, 1’. 1989: Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjoissuomen Järvien säännöstelyssä. Osa 5. Säännöstelykäytäntö ja ekologiset vai kutukset. -Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Espoo. Tiedotteita 989: 51 s.
Alasaarela, E., Hellsten, 5., Keränen, R., Kurttila, T. & Riihimäki,1.1993: Säännösteltyjen järvi en rantojen kunnostuksen ja hoidon periaatteet esimerkkinä lulujoen vesistö. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 145: 1-87.
Blab,J.,Riecken, U. & Ssymank, A. 1995: Proposal on a criteria system for a National Red Data Book of Biotopes. Landscape Ecology 10: 41-50.
Bäck, 5., Mäkinen, A., Rissanen,J.& Rönnberg, 0. 1993a: Phytobenthos monitoring. Two case studies ftom the Finnish Baltic coast in summer 1993.-Memorandum 1993. 1:24 s. Mi nistry of Environment. Finland.
Bäck, 5., Lehvo, A. & Kiirikki, M. 1993b: Vesikasvillisuus Olkiluodon voimalaitosten vesialu eella. Loppuraportti. -Seaweed oy. 21 s.
Connoi, D.W. (co-ordinator) 1994: Marine biotopes. A working manual of biotopes from UK coastal waters, version 11.94. Peterborough, Joint nature Conservahon Committee.
92pp.
CORINE 1991: CORINE biotopes manual part II. A method to identify and describe consis tently sites of major importance for nature conservation. Methodology Habitats of the European Community, Commission of the European Communities, SSpp.
Eidsvik, H.K. & Bibelriether, H.B. 1994: Finlands protected areas. A technical assessment. -Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisu. Sarja A. 33: 1-40.
Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 126:
1-163.
Eloheimo, K. 1992: Veneily ja sen ympäristövaikutukset. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisu ja. Sarja A. 101: 1-105.
Eloranta, P. 1992: Limnologian perusteet (LIMNO 10). Luentomoniste.-Limnologian ja ympä ristönsuojelun laitos. Helsingin yliopisto.
Foberg, M. 1994: Växter och djur i Bottniska viken, Nordstedts. 220 s
Granö, 0., Laurila. L. & Roto, M. 1995: Rakennetut merenrannat, Suomen merenrannikon sul keutuneisuus. -Tutkimusraportfi. Ympäristöministeriö /ALO 37s.
Haatainen, 5., Hammer, T., Huovila,J.Lahti, E., Oksman, H., Punju, P. & Taipalinen, 1. 1993:
Hyalotheca dissiliens -koristelevän runsastumisen syistä Rautalammin reitillä. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 160: 1-39.
Hakalisto, 5. 1994: Suomen uhanalaiset lajit. Lehtoängelmä (Thalictrum aquilegiifolium). -Vesi-ja ympäristöhallituksen monistesarja 607: 1-29.
Hainmai T., Huovila,J.Lahti, E., Manninen, P., Oksman, H., Punju, 1’. & Taipalinen, 1. 1996:
Pyydyksiä limoittavan Hyaloffieca dissiiens -koristelevän runsastumisesta ja sen syis tä. -Suomen ympäristö 26:1-39.
Hedlund, L., Hägerhäll, B. & Johannesson, K. 1995: Biodiversity and sustainable use of coastal waters. -Swedish Scienfific Commitee on Biological Diversity Workshop 21-25 August, Tjärnö Biological laboratory. Sweden.
HELCOM 1998: Red list of marineandcoasta biotopes and biotope complexes oftheBalfic Sea, Belt SeaandKattegat. -Baffic Sea Envfronment Proc. 75:1-115.
Hellsten, 5. & Nybom, C. 1990: Kasvillisuuden muutokset. -Teoksessa: Ilmavirta, V. (toim.).
Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet. 159-166. Yliopistopaino. Helsinki.
Hildän, M. & Furman, E. 1998: Vapaaehtoiset ympäristöjärjestelmät. Teoksessa: Mäkinen, T.
(toim.). Kalankasvatuksen ympäristökuormitustavoitteet ja oikeudellien ohjaus Saaris tomerella ja Ahvenanmaalla. -Suomen ympäristökeskuksen moniste 133:1-44.
Hilden, 0. (toim.) 1987: Suomen eläimet 5. Weilin & Göös. Espoo. 343 s.
0
Suomen ympaHstö 364Hokkanen, T. & Ruhkanen, M. 1992: Lintukuolemien vaikutus ruokki- ja tiirakantoihin Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa vuonna 1992. -Metsähallituksen luonnonsuojelujul kaisuja. Sarja A. 4: 1-40.
Hottola, P. 1993: Lintuvesiohjelma puntarissa. Linnustoselvityksiä Pohjois-Karjalan lintujärvil lä. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 158: 1- 178.
Hynninen, P. 1991: Kiiminkijoen vesiensuojelusuunnitelma. -Vesi-ja ympäristöhallituksen jul kaisuja. Sarja A. 79: 1-196.
Hyvärinen, P., Salojärvi, K., Pushkin, 5. & Ahonen, M. 1992: Kalojen vaellus Oulujärvestä Ou lujokeen.-Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 115: 1-89.
Hyvärinen, V. 1984: Virtaamaolot Suomessa. -Vesihallituksen monistesarja 278:1-37.
Häkkinen, A. 1990: Saaristomeren maa-ainesvarojen kartoitus Gullkronan selältä 1989. -Varsi nais-Suomen seutukaavaliitto. 58 s.
Häkkinen, A. & Åker, K. 1991: Kotkan, Pyhtään ja Vehkalahden merenpohjan maalajikerrostu mat.-Geologinen tutkimuskeskus 109:1-30.
IUCN Comission on National Parks and Protected Areas 1994: Parks for Life: Action for Pro tected areas in Europe, IUCN, Gland, Switzerland and Cambridge, UK. 154 pp.
Jensen, S. 1984: Sjövegetation. -Teoksessa Nordiska Ministerrådet: Vegetationstyper i Norden 665: 443—502.
Jormola,J.,Järvelä,J.,Lehtinen, A. & Pajula, H. 1998: Luonnonmukainen vesirakentaminen.
-Suomen ympäristö 265:1-78.
Kaatra, K. & Marttunen, M. (toim.) 1993: Oulujoen vesistön säännöstelyjen kehittämisselvi tykset. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 140: 1-157.
Kangas, P., Jäppinen, J.-P., von Weissenberg, M. & Karjalainen, H. 1997: Suomen biologista monimuotoisuutta koskeva kansallinen toimintaohjelma 1997—2005.—Suomen ympä ristö 137: 1—189.
Kauppi, P. ym. 1987: Acification in Finland. Springer. 1237 s.
Kauppi, M. 1992: Repoveden alueen vesistöjen perusselvitys: Veden laatu ja happamoitumi nen. -Vesi-ja ympäristöhallinnon julkaisuja. SarjaA. 111: 1-79.
Keskitalo,J.& Heitto, L. 1987: Overwintering of benthic vegetation outside the Olkiluoto nuclear power stafion, west coast of Finland. -Ann. Bot. Fennici 24:231-243.
Keskitalo,J.& Ilus, E. 1987: Aquatic macrophytes outside the Olkiluoto nuclear power station, west coast of Finland. -Ann. Bot. Fennici 24:1-21.
Keynas, K. 1977: Fladat, Itämeren rannoille ominaiset kosteikot. -Suomen Luonto 36:219-221.
Koivisto, 1. (toim.) 1986: Suomen eläimet 1. Weilin & Göös, Espoo. 336 s.
Koli, L. 1990: Suomen kalat. -WSOY. Porvoo. 356 pp.
Koljonen, M.L. 1993: Perimän muuttuminen on otettava huomioon kalakantojen hoidossa. -Suomen kalastuslehti 2:10-13.
Komiteanmietintö 1975: Meriympäristötoimikunnan mietintö. Komiteanmiefintö 1975. 103: 1-234.
Komiteanmietintö 1982: Koskien suojelutoimikunnan mietintö. -Komiteanmietintöl982. 72: 1-161.
Komiteanmietintö 1986: Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen 1995. -Komiteanmietintö 1995. 42.
Komiteanmietintö 1987: Saaristomeren kansallispuiston suunnitteluryhmän mietintö. -Komi teanrnietintö 1987. 25: 1-217.
Komiteanmietintö 1987: Metsä- ja turvetalouden vesiensuojelutoimikunnan mietintö. -Komi teanmietintö 1987. 62:1-344.
Komiteanmiefintö 1991: Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö. -Ko miteamietintö 1991. 30: 1-328.
Komiteanmietintö 1993: meriympäristön suojelusopimusten ratifiointi. -Komiteanmietintö 1993. 37:1-166.
Komiteanmietintö 1995: Metsälakitoimikunnan mietintö. -Komiteanmietintö 1995. 11: 1-86.
Korhonen, I.M. 1994: Luonnon monimuotoisuus, in situ -suojelu ja kansainvälinen oikeus.
Aluesuojelun kansainväliset ulottuvuudet. -Vesi-ja ympäristöhallirinon julkaisuja. Sar ja A. 197: 1-67.
Kouki,J. 1993: Luonnon monimuotoisuus valtion metsissä. -Metsähallituksen luonnonsuoje lujulkaisuja. Sarja A. 11: 1-88.
Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri 1992a: Sonkajärven reitin vesien käytön yleissuunnitelma. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 90:1-169.
Suomenympäristö 364
Q
Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri 1992b: Rautalammin reitti. Kansallisvesi. Kehittämissuunni telma. -Vesi- ja ympäristöhallirmon julkaisuja. Sarja A. 108:1-281..
Kurikka, T. & Lehtonen, T. 1993: Koloveden kansallispuiston kasvihisuus. -Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A. 8: 1-39.
Laine, A. & Heikkinen, K. 1991: Turvetuotaimon kalastovaikutukset. -Vesi-ja ympänstöhallm non julkaisuja. Sarja A. 82: 1-59.
Lakso, E. & Alasaarela, E. 1990: Järvien käyttö.-Teoksessa: ilmavirta, V. (toim.). Järvien kun nostuksen perusteet. s. 17-19. Yliopistopaino, Helsinki.
Lammi, A. 1993: Pienvesien luonnonarvot ja niiden määrittäminen. -Vesi- ja ympäristähallin non monistesarja 497:1-42.
Lappalainen, 1. (toim.) 1998: Suomen Luonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki. 3045.
Leikola, N. 1994: Talouskaloihin kuulumattomien kalalajien kartoitus. Väliraportti 1991-1994.
-Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 603:1-74.
Leinikki,J.& Oulasvirta, P. 1995: Perämeren kansallispuiston vedenalainen luonto. -Metsähal lituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A. 49: 1-86.
Lepistö, L. 1992: Planktonlevien aiheuttamat haitat. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja.
Sarja A. 88: 1-62.
Maa ja metsätalous Ministeriö 1995: Vedenalaisen ympäristön suojelun nykyfila ja suojelun tähtäävät suunnitelmat Suomen merialueilla. -MMM Julkaisuja 2/1, 1-36.
Madekivi, 0. (ed.) 1993: Alusten aiheuttamien aaltojen ja virtausten ympäristövaikutukset. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 166: 1-113.
Manninen, P., Kivinen,J.& Julkunen, M. 1994: Hyalotheca dissiliens -koristelevän aiheuttama pyydysten limoittuminen ja levan esiintyminen Mikkelin läänissä. -Vesi- ja ympäristö-hallinnon julkaisuja. SarjaA. 190: 1-37.
Maristo, L. 1941: Die Seetypen Finnlands auf floristischer und vegetation physiognomischer Grundlage. -Ann. Bot. Soc. Vanamo 15(5):1-314.
Marja-aho,J.& Koskinen, K. 1989: Turvetuotarmon vesistövaikutukset. Vesi- ja ympäristöhal linnon julkaisuja. Sarja A. 36:1-278.
Marjanen,J.J. 1994: Vesistön järjestely, padotus ja sisävesien suojelu.-Vesi- ja ympäristöhalli tuksen monistesarja 554:1-56.
Markkanen, S.-L., Saastamoinen,J.& Heikkinen, 0. 1993: Oulunjärven vesiensuojelun yleis suunnitelma. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 164: 1-128.
Marttunen, M. 1992: Systeemimalli järvisäännöstelyn vaikutuksesta kalakantoihin. -Teokses sa:Äijö,H., Siivola, L. & Vakkinainen, P, (toim.). Hyödyn ja vahingon arviointi vesita loudessa. Teknillinen korkeakoulu. Espoo. 378-386.
Manninen, P., Kivinen,J.& Julkunen, M. 1994: Hyalotheca dissilens -koristelevän aiheuttama pyydysten limoittuminen ja levän esiintyminen Mikkelin läänissä. -Vesi- ja ympäristö-hallinnon julkaisuja-sarja A. 190: 1-41.
Meriluoto, M. 1995: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Tunnistaminen ja hoitosuosituk sia. -Metsäkeskus Tapion julkaisu 1995. 12: 32 s.
Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. -Metsälehti kus tannus. Helsinld. 192 s.
Munsterhjelm, R. 1997. The aquatic macrophyte vegetation of flads and gloes, 5 coast of Fin land.-Acta Botanica Fennica 157:1-68.
Mäkinen, A., Haahtela, 1. Ilvessalo, H., Lehto,J.& Rönnberg, 0. 1984: Changes in the littoral rocky shore vegetafion in the Seifi area, SW Archipelago of Finland. -Ophelia 3:157-166.
Mäkinen, T. (toim.) 1998: Kalankasvatuksen ympäristökuormitustavoitteet ja oikeudellien oh jaus Saaristomerella ja Ahvenanmaalla. -Suomen ympänstökeskuksen moniste 133:1-44.
Makrnnta, U. 1992: Muutoksia Alavetelin Isojärven kasvillisuudessa 1973-1981. -Vesi- ja ym päristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 93: 1-30.
Mäkirinta, U. & Tolonen, P. 1992: Vaalan Järvikylän järvien kasvillisuus järvien tilan kuvaaja na. -Vesi-ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 92: 1-51.
Nielsen, R., Kristiansen, A., Mathiesen, L. & Mathiesen, H (eds) 1995: Disfributional index of thebenffiic macroalgae of the Baffic Sea.- Acta Botanica Fennica 155:1-51.
Niemi, R.A. 1990: Makrofyytit vesien tilan seurannassa. -vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisu ja. Sarja A. 53: 95 s.
0
Suomenympäristö 364Norkko, A. & Bonsdorff, E. 1996: Rapid zoobenthos community responces to accumula%ons of driffing algae. -Mar. Ecol. Prog. 5cr. 131:143-157.
Norse, E.A. (cd) 1993: Giobal Marine Biological Diversity-CMC, IUCN, WWF, UNE13 World Bank Island Press, Washington D.C., 383pp.
Oulasvirta, P. & Leinikki,J.1993: Tammisaaren kansallispuiston vedenalaisen luonnon kartoi tus. Osa 1. -Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A. 10: 1-92.
lulasvirta, P. & Leinikki,J.1995: Tammisaaren saariston kansallispuiston vedenalaisen luon non kartoitus. Osa II. -Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A. 41: 1-84 Pennanen,J.T. 1991: Toutain Kokoemäenjoen keskiosan ja Loimijoen järjestelyn vaikutusalu
eella. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. -Sarja A.73. 1-42.
PMN, Pohjoismainen ministeri neuvosto 1994: Lars Påhlsson (cd). Vegetationstyper i Norden
-TemaNord 665: 627pp.
PMN, Pohjoismaiden ministerineuvosto 1995: Andersen, ON., lulasvirta, R, Ingölfsson, A., Holthe, T. and Grönqvist, G. 1995: Marina reservat 1 Norden-Del 1. -Har djur och väx ter 1 havet någon framtid? TemaNord 553: l47pp.
Raatikainen, M. & Kuusisto, E. 1990: Suomen järvien lukumäärä ja pinta-ala. -Terra 102:97-110.
Rantataro,J.1992: Pääkaupunkiseudun edustan vedenalaisten maa-aines-varojen kartoitus.
(Mappings of sea fioor deposits offshore Helsinki region) Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja C 31. (In Finnish with English abstract and figure legends) 84pp+maps.
Roiha, T. 1992: Pienvesien happamoitumisen seuranta vuosina 1979-1989. -Vesi- ja ympäristö-hallinnon julkaisuja. Sarja A. 86: 1-65.
Russell, G. 1985: Recent evolutionary changes in the algae of the Balfic Sea. -Br.phycol.J.
20:87-104,
Ruuhijärvi, R. & Kukko-oja, K. 1975: Kemihaaran allasalueen luonto. -Vesihallitus. Tiedotus 87:1-170.
Ryttäri, T. 1993: Suomen uhanalaiset lajit. Laukkaneilikka (Armeria marifima). -Vesi-ja ympä ristöhallituksen monistesarja 524: 1-40.
Räike, A. 1994: valtakunnallinen pienvesi-inventointi. Alustavat tulokset vuosilta 1989-1993. -Vesi-ja ympäristöhallituksen monistesarja 588:1-98.
Rönnberg, 0. 1993: Fartygstrafikens miljöeffekter 1 skärgårdens grunda ekosystem.-In:
O BLOMQVIST, E.M. (cd.), Fartygstrafikens miljökonsekvenser. Nordiska Ministerrådets Skärgårdssammabete, 1993:5, 63-67.
Rönnberg, 0., Östman, M. and Fagerholm, H.-P. 1993 Laivaliikenteen vaikutukset saariston matalan veden ekosysteemissä. -Teoksessa: Madekivi, 0. (toim.) Alusten aiheuttamien aaltojen ja virtausten ympäristövaikutukset. Vesi- ja Ympäristöhallinnon Julkaisuja -sarjaA. 166: 46 -52.
Saastamoinen, V.-L. 1990: Vesiluonnon suojelu vesi-ja ympäristöhallinnon toiminnassa. -Vesi-ja ympäristöhallituksen monistesar-Vesi-ja 246:1-129.
Salo, E & Nummela-Salo, 0. 1994: Perämeren kansallispuiston kasvillisuus ja kasvisto. -Met sähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A. 32. 1-98.
Salonen, K. 1997: Suomen luonnon geneettinen monimuotoisuus. Valtakunnallinen hankekar toitus. -Suomen ympäristökeskuksen moniste 85:1-51.
Silvo, K. & Forsius, K. 1998: Euroopanunioniuudistaa vesipolitilkkansa. -Ympäristö 5:32-33.
Syrjänen, K. 1995: Meriotakilokki Korppoon Jurmossa.-Metsähallituksen luonnonsuojelujul kaisuja. Sarja A. 51: 1-49.
Suomen kestävän kehityksen toimikunta (Finnish nafional commission on sustainable deve lopment) 1995: Finnish acfion for sustainable Development. -Ministry of the Environ ment, Forssa Printing House. 180 s.
Tanskanen, A.-L. 1995: Ympäristö tiepiirin toiminnassa. -Tielaitoksen selvityksiä 83:1-88.
Teeriaho,J.1997: Ehdotus luonnon monimuotoisuuden indikaattoreiksi kunnille. -Suomen ympäristö 221: 1-95.
Tielaitos 1990: Teistä aiheutuvien ekologisten muutosten arviointi teiden esisuunniifelussa. -Tiehallitus. Kehittämiskeskus. 40 s.
Tilastokeskus, Statistics Finland 1994: Environment Stahstics.-Environment 1994:3: 1-216.
Tikkanen, H. 1994: Kalajoen Rahjan saaristoluonnon pemsselvitys.-Vesi- ja ympäristöhalli tuksen monistesarja 542: 1-79.
Toivonen, H. & Bäck, 5. 1989: Changes in aquahc vegetafion of a small eufrophicated and lo wered lake (southem Finland). -Ann. Bot. Fennici 26: 27-38.
Suomen ympänstä 364
0
Toivonen, H. & Leivo A. 1993: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvu pailckaluokitus. Kokeiluversio. -Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A.
14: 1-96.
Torpström, H. & Lappalainen, M. 1992. biomanipulaahon perusteita ja käytännön mahdollisuuksia. -Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 95: 1-42.
Turun vesi-ja ympäristöpiiri 1993: Kiskojoen vesistön luonnontaloudellinen kehittämissuun nitelma. -Vesi-ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 161:1-109.
UNCED, 1992: UNCED, the United Nations Conference on Environment and Development, Rio De Janeiro 2.-14-6-1992.
UNEP 1993: The UNEP biodiversity programme and impiementation sfrategy: A frame for supporting giobal conservation and sustainable use of biodiversity 82 pp.
UNEP 1994: Workshop on the practical implementation of the convention on biological diver sity in the Baltic Countries. UNER ll3pp.
Uudenmaan ympäristökeskus 1995: Karjaanjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitel ma. -Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuja 1: 1-112.
Valovirta, 1. 1987: Simpukat. Bivalvia. Teoksessa: Huhta, V. (toim), Suomen eläimet 5.160-169., Weilin & Göös, Espoo.
Vesihallitus 1980: Pohjanpitäjänlahden ja sen edustan vesiensuojelusuunnitelma. -Vesihalli tuksen julkaisuja 31:1-69.
Viikinkoski, K. & Hyttinen, P. 1993: Pyhäjoen vesiensuojelun yleissuunnitelma. -Vesi- ja ym päristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 151: 1-156.
Voipio A. (toim.) 1981: The Baltic Sea. -Elsevier Scientific Publishing Company Amsterdam, 418 s.
Väisänen, R. 1995: Biodiversiteetti ympäristön muutoksen ilmentäjänä.-Ihmisen vaikutus ympäristöön. Historia ja visiot. Ympäristöntutkimuspäivät 18.19.10.1994 Kuopio.
-Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 649: 35-42.
Wallentinus, 1. 1991: The Baltic Sea gradient.-In: Mathieson, A.C. and Nienhuis, RH. Interti dal and littoral ecosystems.-Ecosystems of the world 24: 83-106.
WRI (World Resources Insitute) 1992: Global Biodiversity Strategy.-Guidlines for Action to Save, Study, and Use Earth’s Biotic Wealth Sustainability and Equitability.-World Resources Institute (WRI), The World Conservation Unioun (IUCN) United Nations Environment Programme (UNEP). In consultation with FAO, UNESCO 244pp.
Wrigth,J.& Mäkinen, A. 1994: Ruoppausmassojen läjittämisen vaikutukset vesistöön ja kala-talouteen pohjois-Airistolla (The effects of dredging sludge dumping on the fishery in northern Airisto). -Turun yliopisto. Saarstomeren tutkimuslaitos. 83pp.
Ympäristöministeriö 1987: Luonnonsuojelu Suomessa. -Ympäristön- ja luonnonsuojeluosasto.
Sarja E. 6: 1-28
Ympäristöministeriö 1988: vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen 1995. Valtioneuvoston peri aatepäätös. Ympäristönsuojeluosasto. Sarja B. 12: 1-41.
Ympäristöministeriö 1991a: Rantojensuojeluohjelman alueet. -Ympäristönsuojeluosasto. Selvi tys 1991. 97: 1-142. +kartat.
Ympäristöministeriö 1991b: Valtion osallistuminen vesistöjen kunnostukseen. Valtion periaa tepäätös. Muistio 1990. Promemorandum. Ympäristönsuojeluosasto. 3:1-26
Ympäristön±dsteriö 1992a: Erityissuojelua vaativat vesistöt. Ympäristönsuojelunosasto. Työ ryhmänmietintö 63: 1-176.
Ympäristöministeriö 1992b: Ehdotus maaseudun ympäristöohjelmaksi. -Töyryhmän mietintö 68: 149.
Ympäristöministeriö 1992c: Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1. -Ympäris tönsuojelunosasto. Mietintö 66: 1-199.
Ympäristömhdsteriö 1993: UNCED. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi. Rio de Janeiro 3.-14.6.1992. -Ympäristöministeriö. Forssan kirjapaino Oy. 239 s.
Ympäristöministeriö 1994: Luonnonsuojelulakityöryhmän mietintö. Ehdotus uudeksi luon nonsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi lainmuutoksiksi. -Alueiden käytön osasto.
Työryhmän raportti 3: 1-136.
Ympäristöministeriö 1995: Luonnonsuojelulakityöryhmän tarkistettu mietintö. Ehdotus luon nonsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi lainmuutoksiksi.-Alueiden käytön osasto.
Työryhmän raportti 5: 1-65.
Ympäristöministeriö 1995a: Ympäristöohjelma 2005.-Ympäristöministeriö. Forssan kirjapai no Oy. 144 s.
0
Suomen ympänsto 364Ympäristöministeriö 1995b: Biodiversiteettityöryhmän mietintö. Tehtäväalueet ja toimialavas tuubiologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen kansallisessa toimeenpa nossa.-Työryhmän raportti 1995. 4: 106 s.
Ympäristöministeriö 1997a: Ympäristöministeriön toimintaohjelma luonnon monimuotoisuu den säilyttämiseksi. Suomen ympäristö 108:1—100.
Ympäristöministeriö 1997b: Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005. Valtioneuvoston periaate päätös vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005. Moniste, 10+24s.
Yrjänä, T. (ed.) 1995: Entisten uittojokien kunnostaminen. Esimerkkinä lijoen vesistöalue. -Vesi-ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A. 212: 1-84.
Suomen ympanetö 364
0
Kuvailulehti
julkaisija Suomen ympäristökeskus julkaisuaika
Joulukuu 1999 Tekijä(t) Saara Bäck ja Tapio Lindholm
julkaisun nimi Vesi- jarantaluonnonmonimuotoisuuden säilyttäminen. —Selvitys vesiensuojelun tavoiteohjel maa v. 2005 varten
julkaisun osat]
muut saman projektin tuotamat julkaisut
Tivistelmä . . ... .
Vesi- ja rantaluonnon huornioiminen on tullut esille keskusteltaessa kansamvahsen mommuo toisuuden suojelusopimuksesta, EU:n direktiivien toteuttamisesta, vesien käyttökelpoisuudesta, suojelualueverkostomme kattavuudesta, uhanalaisista lajeista ja uudisteftaessa seurantaohjel mia. Kansainväliset ja kansalliset velvoitteet ja tavoitteet antoivat suuntaviivoja tämän raportin sisällölle, jota käytettiin taustamateriaalina valmisteltaessa vesiensuojeluohjelmaa vuoteen 2005.
Vesi- ja rantaluonnon huornioiminen on tullut esille keskusteltaessa kansamvahsen mommuo toisuuden suojelusopimuksesta, EU:n direktiivien toteuttamisesta, vesien käyttökelpoisuudesta, suojelualueverkostomme kattavuudesta, uhanalaisista lajeista ja uudisteftaessa seurantaohjel mia. Kansainväliset ja kansalliset velvoitteet ja tavoitteet antoivat suuntaviivoja tämän raportin sisällölle, jota käytettiin taustamateriaalina valmisteltaessa vesiensuojeluohjelmaa vuoteen 2005.