5 TULOKSET
5.4 Vertaistukiryhmä ympäristönä
Vertaistukiryhmässä samankaltaiset toimintakyvyn haasteet ja vahvuudet olivat kai-kille tuttuja. Sosiaalinen ilmapiiri oli hyväksyvä ja helpotti muissa toimintaympäris-töissä koettua erillaisuutta.
“Kyllä sillä on siinä mielessä suuri merkitys, että on tosiaan saman-tyyppisiä ihmisiä, ja tavallaan tuntuu että kiva olla semmosessa poru-kassa, jossa saa vapaasti olla oma ittensä ja vapaasti tuoda siinä mitä tahansa asioita. “
“Ihan tosi tosi tärkeetä. Oon [vertaisohjaajalle] sanonu että on tainnu kiipiä jo melkeen ystävyyssuhteitten edelle, että on niin tärkee. Siellä voi vielä enemmän kun ystävien kanssa olla oma ittensä koska ei sitä ystävillekään halua olla semmonen että mulla nyt on koti vähän täm-mösessä kunnossa ja (nauraa) mä en oo suoriuunu siitä enkä tästä.
Että vaikka ne ymmärtää ja tietää että mä olen laiseni mutta en mä silti halua olla luuseri niitten silmissä.”
“Mutta sitten just se kun on ympärillä, muutkin on jollain tavalla sa-mantyyppisiä, tavallaan on kaltaistensa seurassa, tietyl tapaa paljon kivempaa ja rennompaa kuin olla niin sanotusti enemmistön seu-rassa. Että lainausmerkeissä valtaväestön kanssa toimiessa enemmän tuntuu että ei oikein tiedä miten kuuluis toimia.”
6 POHDINTA
Opinnäytetyömme tavoitteena oli ymmärtää ADHD-piirteisen aikuisen kokemuksia ympäristön vaikutuksesta toimintakykyyn. Opinnäytetyön tietoperusta rakennettiin tukemaan opinnäytetyön tavoitetta. Kerätty teoria- ja tutkimustieto avasi meille mie-lenkiintoisen näkökulman ADHD-piirteisen aikuisen toimintakykyvyn tarkastelulle. Sy-ventyessämme tutkimaan ilmiötä saimme yllätykseksemme huomata, että toiminta-terapian alalla tutkimuksia aikuisuuden ADHD:ta koskien on tutkittu vielä vähän. Toi-mintaterapian ammatillisen viitekehyksen, inhimillisen toiminnan mallin, käyttö toi syvempää ymmärrystä ADHD-piirteisen aikuisen toimintakyvystä ja siihen vaikutta-vista yksilö- ja ympäristötekijöistä. Opinnäytetyön tuloksena syntyi ymmärrys ADHD-piirteisen aikuisen toimintakyvyn vaihtelusta erilaisissa ympäristöissä. Toimintapäristöinä nousivat esille työ-, opiskelu-, koti- sekä asioiden hoitamiseen liittyvät ym-päristöt, joissa ilmeni erilaisia toimintakykyä tukevia ja haastavia tekijöitä. Parhaim-millaan ympäristö onnistui tukemaan ADHD-piirteisen aikuisen positiivisen toiminta-kyvyn kokemusta.
Ympäristö, jossa ADHD-oireet näyttäytyivät toimintakyvyn vahvuuksina, vahvistivat positiivisen toimintakyvyn kokemusta. Toimintakykyä edisti muilta ihmisiltä saatu po-sitiivinen palaute, joka toi tunteen omista kyvyistä. ADHD-oireista oli hyötyä vaihtu-vissa työtilanteissa, jossa vaadittiin nopeaa tilanteesta toiseen siirtymistä. Sosiaali-selta ympäristöltä saatu kielteinen palaute tai kielteiset kommentit omista toiminta-tavoista heikensivät tunnetta omasta toimintakyvystä sekä toiminnan tehokkuu-desta. Työtehtävät, joita ei koettu merkityksellisiksi heikensivät työmotivaatiota ja niihin oli myös vaikeampi sitoutua. Tämä on tyypillistä ADHD:n toimintakykyä hait-taaviin oireisiin liittyen. Motivaation on todettu tutkimusten mukaan parantavan ADHD-oireisen aikuisen työssä suoriutumista. Myös inhimillisen toiminnan mallissa motivaatio on yksi toimintaan keskeisimmin vaikuttavista yksilötekijöistä. Ilman toi-minnan motivaatiota on vaikea kokea merkityksellisyyden kokemusta toiminnassa ja pitkäkestoista tarkkaavuutta on vaikea ylläpitää. Tämä johtaa heikompaan työssä ja tehtävässä suoriutumiseen, jolla on kielteisiä vaikutuksia ympäristöstä saadun pa-lautteen luonteen sekä yksilön itsekäsitykseen.
Ympäristön vaikutukset toimintakyvyssä olivat kokonaisvaltaisesti merkittäviä. Huo-mio on merkityksellinen niin yksilö- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla, sillä toiminta-kykyä tarvitaan päivittäisessä elämässä pärjäämisessä. Positiivinen toimintakyky,
joka muodostuu koetusta terveydestä, hyvinvoinnista ja elämänlaadusta mahdolli-suuksineen antaa piirteiselle aikuiselle tunteen mielekkäästä elämästä. ADHD-oireiden tuoma haitta ja siitä johtuva erilaisuuden kokemus vaikuttaa ADHD-piirtei-sen aikuiADHD-piirtei-sen kokemuksiin itsestään. Tästä syystä vertaistukiryhmä oli toimintaympä-ristönä poikkeuksellinen, koska erilaisuus oli normaalia ja se oli ryhmää yhdistävä ominaisuus. Inhimillisen toiminnan mallissa ADHD-piirteisen aikuisen yksilö- ja ym-päristön tekijät kuten ADHD-oireet ja sosiaaliset normit vaikuttavat oleellisesti siihen millaiseksi toimintakyvyn ja ympäristön yhteisvaikutus muodostuu. Samassa ympä-ristössä koetaan yksilöllistä toimintakykyä ja toiminnan mahdollisuuksia.
Haastattelussa sosiaalisen ympäristön paineen ja ärsykkeiden määrän koettiin sekä tukevan että tuovan haittaa toimintakyvylle. Näin oli myös tutkimuksissa, jossa oli todettu yhteys ympäristön korkean vaatimustason ja vähä-ärsykkeisen yhdistelmän välillä. Yhdistelmä tuotti enemmän ADHD-oireiden esiintymistä. Muokkaamalla ym-päristön olosuhteita ADHD-piirteiselle aikuiselle suotuisammaksi voisi edistää toimin-takykyä. Haastateltavien kokemuksen mukaan toimintakykyä häiritseviä ADHD-oi-reita oli mahdollista hallita tutussa ympäristössä ja tuttujen rutiinien avulla. Saman-laisia havaintoja oli ADHD-aikuisia koskevissa tutkimuksissakin tehty. Inhimillisen toi-minnan mallin mukaan muutokset yksilö- tai ympäristötekijöissä muuttavat toimin-nan luonnetta. Tutun toimintaympäristön vaihtuessa toiseksi tai suuren elämän muutoksen hetkellä ADHD-piirteisen aikuisen tutut toimintatavat muuttuvat. Se voi haastaa oman toimintakyvyn kokemusta. Toiminnallinen identiteetti ja pätevyys ajautuvat kriisiin ja tyytyväisyyden sekä merkityksellisyyden tunnetta aletaan etsiä uudelleen osallistumalla itselle merkitykselliseen toimintaan. Tällä tavalla tapahtui kun yhden haastateltavan eläkkeelle jäämisen yhteydessä työympäristö jäi kokonaan pois hänen elinympäristöstään.
Haastatteluaineistona oli yksi fokusryhmähaastattelu, eli aineisto oli ainutlaatuinen.
Toisena päivänä ja toisenlaisessa tilanteessa haasteteltavat olisivat voineet keskus-tella erilaisin painotuksin. Haasateltavat tunsivat toisensa, joka lisäsi oletettavasti keskustelun luontevuutta. Opinnäytetyön prosessissa huolellinen työsuunnitelman laatiminen on tärkeää. Opinnäytetyössämme kohdattiin kuitenkin haasteita tässä suhteessa. Työmme toteuttaminen ei edennytkään alkuperäisen aikautaulunsa mu-kaisesti ja prosessi venyi suunniteltua pidemmäksi. Opinnäytetyön tekemiseen vara-tut resurssit eivät riittäneet ja työ jäi osittain vajaaksi. Olemme oppineet paljon pro-sessin hallinnasta – siitä, miten sitä ei tulisi ainakaan toteuttaa. Opinnäytetyömme olisi voinut tuoda jo aikaisemmin tietoa ADHD-piirteisen aikuisen toimintakyvyn ko-kemuksista toimintaterapian näkökulmasta katsottuna. Opinnäytetyön tekijöiden oma ymmärrys tutkittavaan ilmiöön on kuitenkin syventynyt, siihen on ehtinyt tulla
esimerksi käytännön kokemusta. ADHD-piirteisten aikuisten omien kokemusten esille tuominen ja kuulluksi tulemisen arvokkuus säilyy ja on arvokasta.
Opinnäytetyön aineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että haastateltujen ADHD-piirteisten aikuisten kokemuksen mukaan heidän päivittäiseen elämäänsä kuuluvissa erilaisissa ympäristöissä syntyy erilaisia toimintakyvyn kokemuksia. Toi-mintaympäristöt tarjoavat yksilökohtaisesti erilaisia toimintakykyä tukevia ja haasta-via tekijöitä. Inhimillisen toiminnan mallin MOHO:n avulla on mahdollista tarkastella ADHD-piirteisen aikuisen toimintakykyä ja siihen vaikuttavia toimintaympäristön teki-jöitä myös hänen omasta näkökulmastaan. ADHD-piirteiden tiedostaminen toiminta-kyvyssä vahvuuksina ja haasteina tuo yksilön ja ympäristön välille mahdollisuuksia.
Ympäristö voi tukea ADHD-piirteisen aikuisen potentiaalisen toimintakyvyn käyttöä.
Parhaimmillaan toimintakyvyn ja toimintaympäristön yhteensopivia ominaisuuksia hyödyntämällä voidaan edistää ADHD-piirteisen aikuisen positiivista toimintakyvyn kokemusta.
LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) 2017. Käypä hoito -suositus. Suoma-laisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suo-men Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja SuoSuo-men Lastenpsykiatriyhdistyksen aset-tama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 2017-09-15.] Saatavissa: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50061
ADHD-LIITTO 2017. Päivitetty ADHD:n Käypä hoito –suositus julkaistu. [Viitattu 2018-02-24] Saatavissa: http://www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/uutiset/paivitetty-adhdn-kaypa-hoito-suositus-julkaistu
ADHD-LIITTO 2013a. Liitto. [Viitattu 2018-02-25] Saatavissa: http://www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/liitto
ADHD-LIITTO 2013b. Arvot. [Viitattu 2018-02-25] Saatavissa: http://www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/liitto/arvot
ASHERSON, Philip, AKEHURST, Ron, KOOIJ, Sandra JJ, HUSS, Michael, BEUSTE-RIEN, Kathleen, SASANE, Rahul, GHOLIZADEH, Shadi ja HODGKINS, Paul 2012. Un-der Diagnosis of Adult ADHD. Cultural Influences and Societal Burden. [Viitattu 2018-02-21] Saatavissa:
http://journals.sa-gepub.com/doi/abs/10.1177/1087054711435360
DUFVA, Virpi ja KOIVUNEN, Mirjami (toim.) 2012. ADHD. Diagnosointi, hoito ja hyvä arki. Jyväskylä: PS-kustannus.
EK, Anna ja ISAKSSON, Gunilla 2013. How adults with ADHD get engaged in and perform everyday activities. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 20(4):
282-91.
GINSBERG, Ylva, QUINTERO, Javier, ANAND, Ernie, CASILLAS Marta ja UPADH-YAYA, Himanshu P. 2014. Underdiagnosis of Attention Deficit/Hyperactivity Disorder in Adult Patients: A Review of the Literature. The Primary Care Companion for CNS Disorders [digilehti] 16(3): 1-14. [Viitattu 2016-11-10] Saatavissa: DOI:
10.4088/PCC.13r01600
Hirsjärvi, Sirkka ja Hurme, Helena 2011. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus
HYYPPÄ, Harri, KIVINIEMI, Kirsi, KUKKOLA, Jani, LATOMAA, Timo ja SANDELIN, Pirkko 2015. Kokemuksen tutkiminen. ePooki Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. [Viitattu 2016-11-10] Saatavissa:
http://www.oamk.fi/epooki/2015/kokemuksen-tutkimuksen-ulottuvuudet/
ICF 2011. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus.
4. painos. Helsinki: Stakes.
IVANOFF, Synneve Dahlin ja HULTBERG, John 2006. Understanding the multiple re-alities of everyday life: Basic assumptions in focus-group methodology. Scandinavian Journal of Occupational Therapy [digilehti] 13(2): 125-132. [Vii-tattu 2016-11-10]
Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1080/11038120600691082
KANANEN, Jorma 2010. Opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja -sarja. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
KESSLER, Ronald C, GREEN, Jennifer Greif, ADLER, Lenard A, BARKLEY, Russell A, CHATTERJI, Somnath, FARAONE, Stephen V, FINKELMAN, Matthew, GREENHILL, Laurence L, GRUBER, Michael, JEWELL, Mark, RUSSO, Leo J, SAMPSON, Nancy A ja VAN BRUNT, David 2010. Structure and Diagnosis of Adult Attention-Deficit/Hyper-activity Disorder. Analysis of Expanded Symptom Criteria From the Adult ADHD Clini-cal Diagnostic SClini-cale. Archives of General Psychiatry [digilehti] 67(11):1168-1178.
[Viitattu 2016-11-01] Saatavissa: http://jamanetwork.com/journals/jamapsychia-try/fullarticle/210916
KIELHOFNER, Gary 2008. Model of Human Occupation. Theory and Application. 4.
painos. Baltimore: Lippincott Williams & Wilkins.
KOFLER, Michael J, RAIKER, Joseph S., SARVER, Dustin E., WELLS, Erica L. & SOTO, Elia F 2016. Is hyperactivity ubiquitous in ADHD or dependent on environmental de-mands? Evidence from meta-analysis. [Viitattu 2018-02-21] Saatavissa:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4902796/
KOOIJ, Sandra JJ, BEJEROT, Susanne, BLACKWELL, Andrew, CACI, Herve, CASAS-BRUGUE, Miquel., CARPENTIER, Pieter J, EDVINSSON, Dan, FAYYAD, John, FOE-KEN, Karin., FITZGERALD, Michael., GAILLAC, Veronique., GINSBERG, Ylva, HENRY,
Chantal, KRAUSE, Johanna, LENSING, Michael, MANOR, Iris, NIEDERHOFER, Hel-mut, NUNES-FILIPE, Carlos, OHLMEIER, Martin D, OSWALD, Pierre, PALLANTI, Ste-fano, PEHLIVANIDIS, Artemios, RAMOS-QUIROGA, Josep A, RASTAM, Maria, RYF-FEL-RAWAK, Doris, STES, Steven ja ASHERSON, Philip 2010. European consensus statement on diagnosis and treatment of adult ADHD: The European Network Adult ADHD. [Viitattu 2018-02-21] Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/arti-cles/PMC2942810/pdf/1471-244X-10-67.pdf
KORKEILA, Jyrki, LEPPÄMÄKI, Sami, NIEMELÄ, Asko ja VIRTA, Maarit 2011. Aktiivi-suuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Julkaisussa: Juva ym. (toim.) 2011. Kliini-nen neuropsykiatria, 206-215.
KOSKI, Anniina ja LEPPÄMÄKI, Sami 2013. Aikuisen ADHD: diagnoosista hoitoon.
Suomen lääkärilehti 68(48): 3155-3161.
KOSKI, Anniina ja LEPPÄMÄKI, Sami 2014: Aikuisen ADHD - diagnoosista hoitoon.
Potilaan lääkärilehti [digilehti]. [Viitattu 2016-11-01] Saatavissa: http://www.poti-laanlaakarilehti.fi/artikkelit/aikuisen-adhd-diagnoosista-hoitoon/
LASKY, Arielle K, WEISNER, Thomas S, HINSHAW, Stephen P, HECHTMAN, Lily, AR-NOLD, L Eugene, MURRAY, Desiree W ja SWANSON, James M 2016. ADHD in con-text: Young adults’ reports of the impact of occupational environment on the mani-festation of ADHD. Social Science and Medicine 161: 160-168 [digilehti]. Saatavissa:
http://dx.doi.org/10.1016/j.socscimed.2016.06.003
MERILÄINEN, Ulla 2014. Aikuisen ADHD jää lähes aina tunnistamatta ja hoitamatta.
Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-7046014
MICHELSSON, Katarina, SARESMA, Ulla, VALKAMA, Kristiina ja VIRTANEN, Pirkko 2004. MBD ja ADHD. Diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen. 3., uudistettu pai-nos. Jyväskylä: PS-kustannus.
MÄNTYRANTA, Taina ja KAILA, Minna 2008. Fokusryhmähaastattelu laadullisen tut-kimuksen menetelmänä lääketieteessä. Duodecim [digilehti]124:1507–1513. [Vii-tattu 2015-06-06.] Saatavissa:
http://www.ebm-guidelines.com/xme-dia/duo/duo97349.pdf
PUUSTJÄRVI Anita 2016. ADHD ja vertaistuki. Käypä hoito. [Viitattu 2018-02-21]
Saatavissa: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01780
REIMAN-MÖTTÖNEN, Päivi, KIURA, Eva ja MÄKELÄ, Marjukka 2014. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD): Diagnosointi ja hoito. Hoidon organisointi. Potilaan osallistuminen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Arviointiseloste 1/2014. THL.
Saatavissa: http://www.thl.fi/attachments/meka/julkaisut/ohta-nen/AS_2014_1_ADHD.pdf
SAARI, Armi, SAINIO, Markku ja LEPPÄMÄKI, Sami 2016. Aikuisen ADHD:n tunnista-minen ja merkitys. Suomen Lääkärilehti [digilehti] 38, 2331-2336. [Viitattu 2016-11-01]
SANDBERG, Erja 2016. ADHD-perheessä - Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tuki-muodot ja niiden koettu vaikutus. Väitöstutkimus. Helsingin yliopisto, käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta. Tutkimuksia 393. Helsinki: Helsingin yliopisto. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2115-8
SCHREVEL, Samuel J, DEDDING, Christine, VAN AKEN, Jaroen ja BROERSE Jacquel-ine EW 2015. Do I need to become someone else? A qualitative exploratory study into the experiences and needs of adults with ADHD. [Viitattu 2018-02-21] Saata-vissa: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/hex.12328/full
THL 2014. TOIMIA-tietokanta. [Viitattu: 2016-11-10] Saatavissa:
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/
THL 2015. Hyvinvointi. Päivitetty 7.12.2015. [Viitattu: 2016-11-10] Saatavissa:
https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi
THL 2016a. Mitä toimintakyky on? Päivitetty 4.10.2016. [Viitattu 2016-11-07.] Saa-tavissa: https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on
THL 2016b. Toimintakyky ICF-luokituksessa. Päivitetty 20.4.2016. [Viitattu 2016-11.07] Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on/toi-mintakyky-icf-luokituksessa
THL 2016c. ICF-luokitus. Päivitetty 27.9.2016. [Viitattu 2018-02-26] Saatavissa:
https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus
Toimintaterapeuttien ammattieettiset ohjeet 2016. Toimintaterapialiitto ry. [Viitattu 2018-02-26] Saatavissa:
http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/fi-les/1080/ammattieettisetohjeet2016.pdf
TONER Michele, O’DONOGHUE Thomas ja HOUGHTON Stephen 2006. Living in chaos and striving for control: How adults with attention deficit hyperactivity disor-der deal with their disordisor-der. International Journal of Disability, Development and Ed-ucation [digilehti] 53(2):247–61. [Viitattu 2018-02-26] Saatavissa: DOI:
10.1080/10349120600716190
VALTONEN, Anu 2005. Ryhmäkeskustelut – millainen metodi? Julkaisussa: RUUSU-VUORI, Johanna ja TIITTULA, Liisa (toim.): Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuo-rovaikutus. Tampere: Vastapaino, 223-241.
VILKKA, Hanna 2015. Tutki ja kehitä. Juva: PS-kustannus
VIRTA, Maarit 2017. Psykososiaaliset kuntotutusmuodot aikuisilla, joilla ADHD. [Vii-tattu 2018-02-26] Saatavissa:
http://käypähoito.fi/docu-ments/10184/193601/Virta%20121017.pdf
VIRTA, Maarit & SALAKARI, Anita 2012. ADHD-aikuisen selviytymisopas. Hel-sinki:Tammi
WARIS, Petra ja ISOMÄKI, Heli 2014. Neuropsykiatria. [Viitattu 2018-02-26] Saata-vissa: http://otalammen-ops.purot.net/uploads/erityisopetus/neuropsykiatria_lopulli-nen_versio_1.pdf