Vastaus tutkimusongelmaan

Tutkimuksen tavoitteena oli pyrkimys ymmärtää kilpailijoiden välisen yhteistyön eli coopetitionin ja yritysten suoriutumisen välistä suhdetta. Tämän lisäksi pyrittiin selvit-tämään suoriutumisen yhteyttä coopetitionin eri malleihin, jotka muodostuvat sekä vah-van että heikon yhteistyön ja kilpailun eri variaatioista. Tutkimuksen tavoite muotoiltiin tutkimuskysymykseksi: Millainen suhde kilpailijoiden välisellä yhteistyöllä on yritysten suoriutumiseen?

Vastausta tutkimuskysymykseen lähdettiin selvittämään tutkimuskysymystä tukevien alakysymysten avulla. Vastaamalla ensin alakysymyksiin pyrittiin selvittämään, millai-sia malleja coopetitionista on havaittavissa, millaimillai-sia hyötyjä yritysten on mahdollista saavuttaa tekemällä yhteistyötä kilpailijoidensa kanssa, ja miten saavutettavat hyödyt ilmenevät coopetitionin eri malleissa.

Ensimmäiseksi siis selvitettiin, millaisia erilaisia malleja coopetitionista on havaittavis-sa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella havaittiin, että pelkkä kilpailijoiden välisen yh-teistyön määrittely on aiheuttanut melko paljon hajontaa eri tutkijoiden välillä. Lisäksi huomattiin, että coopetitionia voidaan tarkastella yksi- ja kaksiulotteisesti sekä niin sa-notun dynaamisen coopetitionin näkökulmasta. Tutkimuksen näkökulmaksi valittiin kaksiulotteinen tarkastelu, jolloin sekä kilpailu että yhteistyö voivat toteutua samanai-kaisesti eri vahvuisina. Tällöin voidaan havaita neljä erilaista coopetition-mallia eli coopetition-suhteiden ääripäätä, jotka koostuvat sekä heikosta ja vahvasta yhteistyöstä että heikosta ja vahvasta kilpailusta. Tutkimuksessa käsitellyissä tapauksissa kuudessa sekä yhteistyö että kilpailu esiintyvät heikkoina, yhdessä tapauksessa yhteistyö on vah-vaa kilpailun ollessa heikkoa, ja lopuissa seitsemässä tapauksessa sekä yhteistyö että kilpailu esiintyvät vahvoina. Näin ollen tapaukset ovat muotoa heikko yhteistyö – heik-ko kilpailu, vahva yhteistyö – heikheik-ko kilpailu, sekä vahva yhteistyö – vahva kilpailu.

Toiseksi pyrittiin selvittämään coopetitionin avulla mahdollisesti saavutettavia positiivi-sia seuraukpositiivi-sia eli hyötyjä. Kilpailijoiden välisellä yhteistyöllä saavutettavat hyödyt voi-tiin luokitella niiden luonteen ja laadun mukaan kuuteen eri kategoriaan, joita ovat in-novaatiot, teknologiset hyödyt, resurssit ja tietämys, kansainväliset mahdollisuudet, ta-loudelliset hyödyt sekä muut hyödyt. Tehty luokittelu ei ole mitenkään ehdoton, sillä monet hyödyistä sopisivat luonteensa puolesta useaan eri kategoriaan ja voivat ajan ku-luessa realisoitua toisenlaisena hyötynä. Tutkimuksen tulosten perusteella lähes kaikissa kilpailijoiden välistä yhteistyötä kuvaavissa tapauksissa yritykset kokivat joko välitöntä tai välillistä taloudellista hyötyä. Muita merkittäviä havaittuja hyötyjä ovat oppiminen, strateginen joustavuus, kansainvälistyminen, tuotetarjoomahyödyt, ydinosaamisiin kes-kittyminen, maine ja työllistyminen. Innovaatioihin liittyviä hyötyjä ei sen sijaan aineis-tosta löydetty.

Kun tutkimuksen aineiston pohjalta havaittuja hyötyjä peilattiin teoriassa esiteltyihin hyötyihin, huomattiin selvästi, että tulokset ovat monilta osin yhteneväisiä teorian kans-sa. Tutkimustulosten perusteella vain muutamat havaituista hyödyistä eivät tulleet ilmi kirjallisuuskatsauksessa. Näistä hyödyistä suurin osa liittyi yritysyhdistystoiminnan avulla saavuttuihin hyötyihin. Yhdistystoimintaa ei mainittu kirjallisuuskatsauksen yh-teydessä ollenkaan, mikä osaltaan selittää yhdistystoiminnan avulla saavutettavien hyö-tyjen puuttumisen teoriasta.

Kolmanneksi selvitettiin, miten kilpailijoiden välisellä yhteistyöllä saavutetut hyödyt näkyvät coopetition-malleissa. Tämän lisäksi pohdittiin, onko realisoituneiden hyötyjen ja mallien välillä havaittavissa jonkinasteista riippuvuutta. Yksikään tutkimuksen

tapa-uksista ei ollut muotoa heikko yhteistyö – vahva kilpailu, joten hyötyjen ja mallien yh-teyttä ei voitu tarkastella tältä osin. Heikon yhteistyön ja heikon kilpailun tilanteessa yritysten saavuttamat hyödyt jäävät melko pintapuolisiksi, ja merkittävimmät hyödyt liittyvät taloudellisiin seikkoihin. Poikkeuksena tästä on kuitenkin yritysyhdistystoimin-ta, jonka avulla yritysten on mahdollista saavuttaa merkittäviäkin hyötyjä. Myös vahvan yhteistyön ja heikon kilpailun tilanteessa keskeisimmät hyödyt liittyvät taloudellisiin asioihin ja jäävät suhteellisen pintapuolisiksi. Tutkimuksen aineistossa oli kuitenkin vain yksi vahvaa yhteistyötä ja heikkoa kilpailua kuvaava tapaus, joten johtopäätöksiä on sen perusteella vaikea tehdä. Vahvan yhteistyön ja vahvan kilpailun tilanteessa yri-tysten saavuttamat hyödyt ovat sen sijaan huomattavasti monipuolisempia ja merkittä-vämpiä. Näin ollen voidaan päätellä, että vahvan yhteistyön ja kilpailun coopetition-suhteen avulla yritysten on mahdollista saavuttaa merkittävämpiä hyötyjä ainakin vah-van yhteistyön ja heikon kilpailun sekä heikon yhteistyön ja heikon kilpailun coopetiti-on-suhteisiin verrattuna.

Vastaamalla ensin tutkimuskysymystä tukeviin alakysymyksiin voidaan nyt vastata itse tutkimuskysymykseen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että tekemällä yhteistyötä kilpailijoidensa kanssa yritysten on mahdollista hyötyä monella eri tavalla.

Näin ollen voidaan päätellä, että coopetitionilla olisi kaiken kaikkiaan positiivinen vai-kutus yritysten suoriutumiseen. Tämän lisäksi havaittiin, että vahvaan yhteistyöhön ja vahvaan kilpailuun perustuvan coopetition-suhteen avulla yritysten on mahdollista suo-riutua paremmin sekä saavuttaa monipuolisempia ja merkittävämpiä hyötyjä verrattuna muihin mahdollisiin coopetition-suhteisiin. Tutkimuksen tulokset ovat siis samassa lin-jassa muun muassa Lado ym. (1997) ja Bengtsson ym. (2010b) kanssa siitä, että vahvan yhteistyön ja vahvan kilpailun coopetition-suhde olisi hedelmällisin coopetitionin vari-aatio.

Tutkimuksen tuloksia tarkastelemalla havaittiin myös, että valmistusyhteistyöhön perus-tuvien coopetition-suhteiden (alihankkijoiden keskinäinen yhteistyö ja tuotekeskeinen valmistusyhteistyö) taustalla on ollut samankaltaisia tekijöitä, jotka ovat ajaneet kilpai-levia yrityksiä yhteistyöhön. Muiden tapausluokkien välillä vastaavia yhteyksiä ei vaittu. Kun saavutettuja hyötyjä tarkasteltiin tapausluokittain, ei näidenkään välillä ha-vaittu merkittäviä yhteyksiä. Samanlaisia hyötyjä voidaan näin ollen saavuttaa eri ta-pausluokissa.

Tutkimus kilpailijoiden välisestä yhteistyöstä on edennyt jo jonkin verran aiheen suh-teellisen nuoresta iästä huolimatta, mutta tutkimus coopetitionin ja suoriutumisen väli-sestä yhteydestä on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Vaikka ilmiön tutkimus onkin ollut

tähän mennessä vähäistä, onnistuttiin tässä tutkimuksessa vastaamaan melko hyvin ase-tettuihin tutkimuskysymyksiin. Vastaamalla tutkimuskysymyksiin tutkimuksen tavoite onnistuttiin näin ollen täyttämään. Suoriutumisen ja coopetition-mallien yhteyden osalta tavoite jäi kuitenkin osittain saavuttamatta, koska tutkimuksessa ei käsitelty yhtään heikkoon yhteistyöhön ja vahvaan kilpailuun perustuvaa coopetition-suhdetta.